ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE Anssi Kokkonen AvainEnergia Oy 1.10.2013 AvainEnergia Oy Länsikatu 15 80110 Joensuu Puh. 050 408 0542 anssi.kokkonen@avainenergia.fi www.avainenergia.fi Y-tunnus: 2440978-3
Sisällys 1 Hankkeen yleiskuvaus... 3 1.1 Hankkeen tavoitteet ja toiminta... 3 1.2 Tulosmittarit... 4 2 Ulkoisen arvioinnin toteutus... 5 3 Arvioinnin tulokset... 6 3.1 Määrä- ja laatutavoitteiden toteutuminen... 6 3.2 Ohjelmatason tavoitteiden toteutuminen... 8 3.3 Kehitystarpeiden tunnistaminen hankkeen toiminnasta... 9 4 Yhteenveto arvioinnista... 12 Lähteet... 15
1 Hankkeen yleiskuvaus BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 hanke on jatkoa Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen vuosina 2008 2009 toteuttamalle BIOMAS bioenergiaa maaseudulle hankkeelle. BIOMAS 2 hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sen lopullisina hyödynsaajina ovat maakunnan yrittäjät, mukaan lukien maa- ja metsätilat. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelmassa hanke kuuluu toimintalinjaan Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen ja sen alla edelleen toimenpiteeseen Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet. Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 500 000, josta EU:n ja valtion rahoitusosuus on 440 000. Kuntien rahoitusosuus on 50 000 ja yksityinen rahoitusosuus 10 000. Hanke on käynnistetty vuoden 2010 alusta ja se päättyy vuoden 2013 loppuun. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan Ely- keskus, Itä-Suomen yliopisto, Pikes Oy, Josek Oy, Keti Oy, MTK- Pohjois-Karjala (Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liitto) sekä METO Metsäalan Yrittäjät ry. 1.1 Hankkeen tavoitteet ja toiminta BIOMAS tiedonvälityshankkeen päätavoitteena on tiedonvälityksen keinoin edesauttaa bioenergiainvestointipäätöksiä maakunnan maatiloilla ja muissa yrityksissä sekä käynnistää bioenergiaan kosketuksissa olevia yritysinvestointihankkeita. Pyrkimyksenä on toteuttaa niin Kansallisen energia- ja ilmastostrategian kuin Pohjois-Karjalan eri alueellisten ohjelmienkin tavoitteiden mukaisia toimia bioenergian käytön lisäämiseksi. Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi on kirjattu mm. retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien yritysten, maatilojen ja maastokohteiden kartoitus sekä tätä tukeva tiedonvälitysjärjestelmä. Tavoitteena on myös yrittäjien omien innovaatioiden tukeminen sekä toiminta linkkinä ylimaakunnalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankesuunnitelmassa on kirjattu eri toimenpiteitä. Näitä ovat mm. - tiedon välityksen internetjärjestelmän jatkosuunnittelu, testaus, käyttöönotto ja kehittäminen,
- asiakassegmentoidut ja vuositeemoitetut tiedonvälitystilaisuudet, retkeily ja julkaisut, - tiedon välitys o yhteistyömahdollisuuksista muiden kehittämis- ja edistämisorganisaatioiden sekä hankkeiden kesken, o eri raaka-aineiden hiili- ja energiataseista sekä bioenergiatuotteiden kehittymisestä, o maatilojen energiasuunnitelma- ja katselmustoiminnan (Maatilojen energiaohjelma MENO) tarjoamista mahdollisuuksista sekä siihen liittyvistä asiantuntijapalveluista, o energiatehokkuudesta ja energian säästöstä, - retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien maatilojen, yritysten ja maastokohteiden kartoitus ja niitä esittelevän tiedonvälitysjärjestelmän rakentaminen, - hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien markkinointi eri yhteyksissä. 1.2 Tulosmittarit Mittarit Hankkeen toteutumista seuraavat määrälliset mittarit ovat: - Tiedonvälitystilaisuudet - Mediatiedotteet - Julkaisut - Palveluja tuottavien yritysten lukumäärä kaksisuuntaisessa tiedotusverkossa - Yritys-/henkilökohtaisten kartoitusyhteydenottojen määrä - Tiedotustilaisuuksien osallistujamäärä - Metsähakkeen laitoskäyttömäärä maakunnassa hankkeen lopussa on tasolla 800 000 MWh/v - Lämpöyrityskohteiden määrän kehitys jatkuu myönteisenä Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa on tiedonvälitystaulukkoon lisätty seuranta yhteistyöstä muiden hankkeiden ja eri organisaatioiden kanssa. Määrälliset tavoitteet lukuina Hankkeen määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu seuraavat: - Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa 150 kpl - Tiedonvälitystilaisuudet 45 kpl - Mediatiedotteet (lehdet, radio, TV) 55 kpl
- Julkaisut 3 kpl Laadulliset tavoitteet ja mittarit Hankesuunnitelmassa on hankkeen laadullisena tavoitteeksi asetettu muodostaa verkostotoiminta siten, että negatiivisia reklamaatioita tulee mahdollisimman vähän. Tavoitteeksi on asetettu, että 90 % verkostojärjestelmässä mukana olevista yrityksistä kokee toiminnan myönteisenä. Lisäksi tiedonvälitystilaisuuksien palautekeskiarvo asteikolla 1 5 tulee olla vähintään 4. Laadullisena mittarina on, että myönteisten palautteiden osuus kaikista palautteista on vallitseva. 2 Ulkoisen arvioinnin toteutus Lähtökohdat Arvioinnin lähtökohtana oli toisaalta selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja toteutuksen vastaavuutta sekä toisaalta arvioida potentiaalisia jatkokehitystoimia. Tilaajan kanssa käydyn neuvottelun sekä hankkeelle jo tehdyn väliarvioinnin tulosten perusteella työn tärkeimmäksi osioksi nostettiin esitykset ja arviot hankkeen jatkokehitystyöstä. Arvioinnin aineistot Arvioinnissa on ollut käytettävissä kaikki olennainen hankkeessa tuotettu materiaali. Hankkeen toteutusta arvioitaessa on hyödynnetty myös jo aiemmin tehtyä edeltävän hankkeen ulkoista arviointia sekä hankkeen väliarviointia sekä niissä esiin nousseita kehittämistarpeita ja suosituksia. Kirjallista materiaalia on täydennetty puhelimitse ja henkilökohtaisesti tehdyillä haastatteluilla, joissa edustettuina ovat olleet hankkeen olennaisimmat sidosryhmät. Kirjalliset aineistot - Projektisuunnitelma - Väliraportit (seitsemän väliraporttia, 30.6.2013 saakka) - Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat ja liitemateriaalit, mm. markkinointisuunnitelma (pöytäkirjat 28.2.2013 saakka) - Hankkeen julkaisut sekä tiedotteet - BIOMAS hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja
kuntatutkimuskeskus Spatian Raportteja 1/2011 - Projektityö BIOMAS- tiedonvälityspalstan kehittäminen, UEF, Bioenergia-alan asiantuntijoiden yliopistotasoinen täydennyskoulutus, Ulla Kaasinen & Marjo Kostamo, 2010 - Spatian väliarvioinnin raportti 21.9.2011 Haastattelut Arviointia varten haastateltiin hankkeen toteutuksesta vastaava henkilöstö, kaksi satunnaisesti valittua ohjausryhmän jäsentä sekä kaksi satunnaisesti valittua yritysedustajaa internet- sivujen tiedonvälityspalvelusta. Haastatteluun valittiin myös kaksi sidosryhmäedustajaa, jotka ovat tehneet yhteistyötä esim. tapahtumajärjestelyjen yhteydessä hankkeen kanssa. Edellä mainittujen lisäksi hanke itse toteutti internet- palveluun tietonsa antaneiden kohteiden haastattelun, jossa päivitettiin kohteiden lämpösaneerauksen tilannetta sekä näkemyksiä palvelun toimivuudesta. Haastattelun tulokset olivat arvioinnin käytettävissä. Hankehenkilöstöltä ja ohjausryhmän jäseniltä kysyttiin mm. toteutuksen onnistumisista, todetuista hidasteista tai esteistä sekä esiin nousseista kehittämistarpeista. Myös rahoituksen toimivuus hanketoiminnassa otettiin esille. Internet- palvelun yritysedustajilta (toimijoilta) kysyttiin mm. näkemyksiä palvelun toimivuudesta ja merkityksestä. 3 Arvioinnin tulokset 3.1 Määrä- ja laatutavoitteiden toteutuminen Hankkeen väliarvioinnissa 21.9.2011 on todettu, että hanke etenee hyvin kohti asetettuja tavoitteita. Tässä arvioinnissa oli käytössä väliraportin tilannetieto 30.6.2013. Tuolloin hankkeen määrälliset tavoitteet olivat jo selkeästi ylittyneet. Erityisesti järjestettyjen tilaisuuksien määrä on lähes kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Määrässä heijastuu aktiivinen yhteistyö tapahtumajärjestelyissä muiden hankkeiden ja organisaatioiden kanssa, mikä on myös yhtenä hankkeen seurattavana mittarina. Yhteistyöhankkeita ei ole nimetty hankkeen väliraporteissa, mutta ne ovat löydettävissä tapahtumien listalta. Tilaisuuksia on järjestetty laajalti eri uusiutuvan energian sektoreilta, vaikka pääpainotus onkin ollut metsäenergiassa.
Taulukko 1. Hankkeen määrällisten tavoitteiden toteutuminen. Tavoite Toteutuma Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa 150 kpl 156 kpl Tiedonvälitystilaisuudet 45 kpl 84 kpl osallistujia yht. 3 656 hlöä Mediatiedotteet (lehdet, radio, TV) 55 kpl 79 kpl Julkaisut 3 kpl 3 kpl Metsähakkeen laitoskäyttömäärä maakunnassa Lämpöyrityskohteiden määrän myönteinen kehitys 800 000 MWh/v ei raportoitua tulostietoa, (yli 900 000 MWh/v, Metla 2012) ei asetettu ei tulostietoa Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa- kategoria sisältää lämmityksen uudistamisesta kiinnostuneita ja tietonsa verkkopalveluun luovuttaneita kohteita. Hanke toteutti elokuussa 2013 kohteiden puhelinhaastattelun, jossa päivitettiin tilannetta. Haastatteluun tavoitettiin 119 kohdetta. Niistä 22 kohteessa oli saneeraus toteutettu ja 33 haastateltavaa pyysi poistamaan kohteen rekisteristä. Taulukon 1 toteutumassa ovat mukana kaikki rekisterissä 30.6.2013 olleet kohteet. Toteutuneiden kohteiden osalta ei ole tietoa, mikä on bioenergian osuus ratkaisuissa. Palveluja tuottavien yritysten lukumäärälle verkossa ei ole asetettu numeerista tavoitetta, mutta se on esitetty hankkeen yhtenä seurattavana määrällisenä mittarina. Palvelua tarjoavien toimijoiden lukumäärä verkkopalvelussa oli 29 kpl (tilanne 12.9.2013). Kohdekartoituksessa painopistettä on suunnattu suurempiin kiinteistöihin, joissa saneerauksella on myös saatavissa määrällisesti suurimpia tuloksia mm. päästöleikkauksissa. Rajallisten henkilöresurssien puitteissa toimintatapa on järkevä ja tarjoaa osaltaan paremmin potentiaalia myös alan yritystoiminnalle, mm lämpöyrittäjyydelle. Hankkeessa asetettiin alun perin tavoitteeksi kolme tabloid- julkaisua, joka myöhemmin on tarkennettu väliraportissa kolmeksi julkaisuksi. Painettuja julkaisuja hankkeessa on tehty kaksi kappaletta: yksi tabloid- julkaisu (painosmäärä 2000 kpl) ja hankkeen esite (painosmäärä 100 kpl). Lisäksi hanke on yhteistyössä Wenet- hankkeen kanssa julkaissut lämpöyrittäjyyttä ja hakeketjua kuvaavan dvd- filmin Lämpöä metsästä. Filmistä on tuotettu 100 kpl jaettavia dvd- levyjä ja lisäksi se on raportin mukaan katsottavissa internetin kautta. Hankkeen verkkosivujen kautta filmiä ei ollut raporttia tehtäessä suoraan löydettävissä, mutta hakukoneen kautta filmi oli löydettävissä ja katsottavissa.
Pääosin hankkeen määrälliset tavoitteet ovat loogisia ja kuvaavat hyvin tiedonvälityksen konkreettista toteutumista. Tavoitteet on myös saavutettu ja pääosin reilusti ylitetty. Laadulliset tavoitteet ovat tyypillisesti hankalampia todentaa, mikä tulisi jo niiden asettamisessa huomioida. Tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella hankkeen verkostoon kuuluvat yritykset ovat kokeneet hankkeen pääosin positiivisena. Onko tällaisten yritysten määrä tavoitteen mukaisesti yli 90 %, jää kuitenkin todentamatta. Hankkeessa ei ole raportoitu suorista reklamaatioista, mikä myös täyttää osaltaan laadullisen tavoitteen. Hankkeelle on asetettu mitattavissa oleva tavoite metsähakkeen maakunnallisen laitoskäytön osalta. Tavoite 800 000 MWh/v on Metlan tilastoinnin perusteella (2012) jo reilusti ylittynyt, mikä olisi raportoinnissa positiivisena mainittavissa. Tämä on selkeä todennettavissa oleva mittari, joskaan hankkeen osuutta kehityksessä ei voida todentaa. Jo edeltäneen hankkeen loppuarvioinnissa on todettu nykyistä laajempi uusiutuvan energian käytön seuranta tärkeäksi. Sikäli nyt arvioidun hankkeen tavoitteiden asettaminen ei ole olennaisesti muuttunut kootun palautteen pohjalta. Laadullisissa tavoitteissa numeerisesti mitattu palautekeskiarvo on tulosta yhteensä 14 tilaisuuden yhteydessä kysytystä 419 osallistujan tyytyväisyydestä. Vastaajien määrä on reilu 11 % koko tilaisuuksiin osallistuvien määrästä. Palautekeskiarvoon 4,2 voidaan olla tyytyväisiä huomioiden samalla suhteellisen pienen otosmäärän. 3.2 Ohjelmatason tavoitteiden toteutuminen Hankesuunnitelmassa on esitetty hankkeen ja sen tavoitteiden liitynnät kansainvälisistä aina kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin. Tavoitteet pohjautuvat Suomen energia- ja ilmastrategiaan, jossa on esitetty kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet uusiutuvan energian osuudelle vuoteen 2020. Strategian päämääränä on täyttää Suomen osuus EU:n jäsenmailleen asettamista päästörajoituksista kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergian kulutuksesta. Hankkeen tavoitteet on edelleen linjattu seuraavissa kansallisen tason ohjelmissa esitettyjen uusiutuvan energian sekä bioenergia-alan tavoitteiden mukaisesti: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013, Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma 2007 2013, Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015. Ohjelmatason tavoitteiden täyttymistä on arvioitu jo ensimmäisen BIOMAS hankkeen loppuarvioinnissa eikä jatkohankkeen aikana ole ollut havaittavissa poikkeamista tai ristiriitoja ohjelmatavoitteisiin. Pyrkimyksenä on ollut fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla
polttoaineilla, joka lisää bioenergian käyttöä ja siten parantaa yritystoiminnan mahdollisuuksia erityisesti maaseutualueilla. Jatkohankkeen toimenpiteet ovatkin pääasiallisesti olleet hyvin linjassa ohjelmatason tavoitteiden kanssa ja osaltaan edesauttaneet uusiutuvan energian kasvun vauhdittamisessa. 3.3 Kehitystarpeiden tunnistaminen hankkeen toiminnasta Potentiaalisten lämpösaneerauskohteiden kartoitus ja sähköinen rekisteri Nykyisen kohderekisterin kokoaminen on ollut usean vuoden työ, joka aloitettiin jo edeltävän hankkeen aikana. Väliarvioinnissa 2011 on esitetty mm. väestötietojärjestelmän hyödyntämistä öljylämmitteisten kotitalouksien poiminnassa sekä koeluontoista neuvontapalvelun suoramarkkinointia. Toimintatapa on kokeilemisen arvoinen, mikäli neuvontapalvelun tuotepaketit on selkeästi suunniteltu, määritetty ja tarvittaessa hinnoiteltu. Kotitalouksissa on erityisen suuri potentiaali lukumääräisesti. Öljy- tai kaasulämmityksessä olevia omakotitaloja on Pohjois- Karjalassa Tilastokeskuksen mukaan (tilanne 24.5.2013) yhteensä 5 220 kpl. Bioenergian käytön kasvutavoitteiden sekä kansallisten päästöleikkausten tavoitteiden kannalta olisi hyvä, että neuvonnassa keskityttäisiin bioenergiaan pohjautuviin päälämmitysmuotoihin ja näitä tukeviin ratkaisuihin. Kohde- ja toimijarekisterin kehittäminen markkinapaikkana myös kuluttajatasolla edellyttää sitä, että palveluja tarjoavia yrityksiä saadaan nykyistä huomattavasti aktiivisemmin ja enemmän mukaan palveluun. Nykyisistä tarjoajista vain kymmenkunta tarjoaa tuotteita tai palveluja suoraan kuluttajakohteisiin ja näistäkin osa pääasiassa maakunnan ulkopuolella. Todennäköisesti suuri osa lämpösaneerausta suunnittelevista tekee lopullisen päätöksen ns. myyntipuheiden pohjalta, eli myyvän yrityksen taidot ja palvelu ratkaisevat. Onkin tärkeää, että markkinapaikassa mukana olevilla yrityksillä on aidosti tarjolla monipuolisia bioenergiaratkaisuja. Kohderekisteri toimii jo nykyisellään osin markkinapaikkana, kun esimerkiksi lämpöyrittäjille on sieltä tarjolla suoraan lämmön ostosta kiinnostuneiden kohteiden yhteystietoja. Mikäli näitä hieman suurempia kiinteistö- ja vastaavia lämpökohteita saadaan rekisteriin mukaan enemmän, on palveluja tarjoavilla yrityksillä todennäköisesti myös kiinnostusta maksaa palvelun käytöstä. Päätavoite kohderekisterille voisikin olla, että lämmityssaneerauksesta kiinnostuneet pienkohteet hyödyntävät tehokkaasti verkkosivujen tietotarjontaa ja ottavat tarvittaessa yhteyttä neuvontahenkilöihin. Tällöin edellytetään myös sitä, että verkkopalvelussa on nykyistä kattavammin tietoa eri ratkaisuista (esim. infokortit) sekä laajempi ja monipuolisempi
esimerkkikohteiden rekisteri. Suurempien lämpökohteiden osalta rekisterin tavoitteena voisi olla lämpöyrittäjyyden aktivointi. Hankkeen toiminnaksi tavoiteltu Retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien maatilojen, yritysten ja maastokohteiden kartoitus ja niitä esittelevän tiedonvälitysjärjestelmän rakentaminen ei ehtinyt hankeaikana toteutukseen. Tietoa toteutuneista bioenergiakohteista kuitenkin tarvitaan ja sitä haetaan aktiivisesti tukemaan päätöksentekoa. Monipuolinen bioenergian tuotantokohteiden esittely verkkosivujen yhteydessä on tarpeellinen jatkotoimi hankkeelle, kun pyritään aktivoimaan saneerauksessa vielä viivytteleviä kohteita. Hankehallinto ja raportointi Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut hankeaikana säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Rytmitykseen on vaikuttanut hankkeen väliraportointien sekä -maksatusten ajoittuminen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Hankkeen hallinnointi on sujunut rutiinilla ja tehdyt raportoinnit ovat pääsääntöisesti johdonmukaisia. Myös hankehenkilöstön työnjako on ollut ilmeisen toimivaa ja hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti, vaikka jokainen tekijöistä on joutunut jakamaan työaikaansa myös hankkeen ulkopuolisiin työtehtäviin. Toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta kuvastaa hyvin se, että hankkeen kaikki väliraportit ja seurantalomakkeet ovat verkkosivujen kautta vapaasti ladattavissa ja luettavissa. Toimintatapa on hankkeissa erittäin harvinainen ja toimii parhaiten juuri yleisessä tiedonvälityshankkeessa. Julkaisut ja tiedotteet sekä muu materiaali Hankkeessa on tehty tavoitteena olleet kolme julkaisua. Määrä on suhteellisen pieni ottaen huomioon pitkän toteutusajan, mutta selittynee painotuksella internet- pohjaiseen tiedon välitykseen. Materiaalina on myös käytetty paljon muiden organisaatioiden (esim. Motiva Oy) ja muissa hankkeissa tehtyjä julkaisuja. Jatkotoimintaa ajatellen hyvänä käytäntönä voisi olla kustannustehokkaiden verkkojulkaisujen käyttö. Verkkojulkaisut sopisi loogisena lisänä esimerkiksi nykyiselle Energianlähteet- sivulle. Julkaisujen alta olisi löydettävissä ladattavaa tiivistä täsmätietoa, esimerkiksi biolämpötekniikan uusimmista ratkaisuista, polttoaineiden varastoinnista tai muusta asiaan liittyvästä aiheesta. Hankkeessa tehdyt julkaisut ja muu materiaali on hyvä löytyä helposti sähköisessä muodossa suoraan verkkosivujen kautta.
Tilaisuudet ja tapahtumat Tapahtumia on hankkeessa järjestetty eri teemoista laajasti ja riittävän tiheään. Ne ovat keränneet mittavan osanottajamäärän ja myös näkyvyys mediassa on ollut hyvä. Osanottajilta on kerätty kirjallista palautetta 14 kertaa ja palautekeskiarvo on hyvä. Tapahtumia on pyritty järjestämään pitkälti vuositeemojen mukaisesti. Tapahtumalistalla heijastuu jossain määrin se, että hankkeen toimesta on vastattu paljon myös ulkopuolelta tuleviin tapahtumapyyntöihin. Resursseihin nähden tilaisuuksien määrä on hyvä ja sitä tuskin voi vastaavissa hankkeissa määrällisesti nostaa. Jatkotoiminnassa hyvä tavoite voisi olla, että tilaisuuksien avulla saataisiin aktivoitua mm. saneerausten toteutuksia. Tähän on jo pyritty hankkeen toteuttamilla kohdevierailuilla, joita tarvittaisiin huomattavasti lisää ja erilaisiin bioenergian kohteisiin. Verkkosivut Verkkosivujen kehitystyö on ollut alusta asti yhtenä tärkeänä tehtävänä. Sivustoja on uusittu hankkeen alkuvaiheessa mm. edellisen hankkeen ja sen arvioinnin pohjalta. Sivustojen päivityksessä on hyödynnetty lisäksi opinnäytetyötä, joka hankkeessa teetettiin lämmityskohde- ja toimijarekisterin kehittämiseksi. Internetsivujen päivityksessä haettiin rekisterin parempaa toimivuutta sekä sivujen parempaa käytettävyyttä yleisesti. Rekisterissä olevien kohteiden ja toimijoiden haku eri tarpeiden mukaan toimiikin kohtuullisen hyvin. Yrityksiä voi hakea palvelusta vapaasti tai rajaten vain tiettyyn energiamuotoon tai palveluun. Yritykset voivat tutustua lämmityssaneerausta harkitseviin kohteisiin sekä ottaa halutessaan suoraan yhteyttä kohteisiin ja tarjota palveluitaan. Palvelun toiminta kahdensuuntaisesti ei ole aivan vastannut odotuksia, mikä toisaalta oli osin odotettavissa. Toisaalta tilanne ei edes välttämättä ole verkkopalvelun keinoin korjattavissa, kun kyse on erityisesti kuluttajia palvelevien yritysten kohdalla toimintakulttuurista; kiinnostuneen asiakkaan oletetaan ottavan itse yhteyttä. Sivusto kokonaisuudessaan palvelee myös bioenergiasta lisätietoa hakevaa kohtuullisesti, joskin suora tiedon tarjonta jää hieman pintapuoliseksi. Tietoa tarjotaan lähinnä muiden organisaatioiden sivustojen kautta, jolloin haku voi tyrehtyä liian monimutkaiseen linkkien ja alasivujen verkostoon. Kaikki hankkeessa tuotetut julkaisut eivät myöskään olleet löydettävissä suoraan verkkosivujen kautta. Hankkeessa on tehty merkittävästi yhteistyötä muiden alaa sivuavien hankkeiden kanssa. Tiedon levittäminen saman alan hankkeista jää nykyisillä verkkosivuilla puuttumaan. Toimiva tapa voisi
olla erillinen yhteistyöhankkeiden linkkisivu, jossa olisi maininta pääasiallisten yhteistyöhankkeiden teemoista. Tiedotushankkeiden verkkosivujen benchmarking- toimintaan on suomalaisten hanketietokantojen kautta vähän mahdollisuuksia. Vertailussa BIOMAS- sivusto pärjää hyvin selkeydellään. Mikäli jatkossa tiedonvälityksessä halutaan parhaaksi, tulee sivuilla panostaa tarjottavan tiedon laatuun, mm. esimerkkitoteutuksia tarvitaan alalta monipuolisesti sekä tarkennettuja tietopaketteja kustakin bioenergian sektorista. Markkinointi ja tiedotus Hankkeen keskeisenä tehtävänä on ollut tiedon välittäminen. Markkinoinnin ja tiedotuksen kautta on haettu tunnettuutta hankkeen tarjoamille neuvontapalveluille ja mm. sen verkkosivuille. Tässä on onnistuttu hyvin ja hanke on ollut paljon esillä mm. eri tapahtumista tehtyjen uutisointien kautta. Eri tapahtumista on asiakasryhmille tiedotettu verkkosivuilla ja lisäksi suorilla sähköpostituksilla sekä muutamien tilaisuuksien osalta suorapostituksilla. Lukuisat järjestetyt tapahtumat heijastuvat selkeästi suurena mediatiedotteiden määränä hankkeen määrällisissä tuloksissa. Hanke on teettänyt ensimmäisenä toimintavuonna yksityisellä mainostoimistolla erillisen markkinointi- ja tiedotussuunnitelman (Toimenpidesuunnitelma). Suunnitelmassa on esitetty mm. verkkosivujen sisältörakenteeseen liittyviä tavoitteita, kuten konkreettisuus, asiakaslähtöisyys, riittävästi faktoja, jne. Lisäksi suunnitelmassa on mm. esitykset markkinoinnin potentiaalisista toimenpiteistä. Suunnitelma on nimensä mukaisesti lähinnä yleinen listaus toimenpiteistä markkinoinnin edistämiseksi sekä toimenpiteiden alustava aikataulu. Esimerkiksi varsinainen tiedotussuunnitelma esitetään Toimenpidesuunnitelmassa hankkeelle erikseen tehtäväksi. 4 Yhteenveto arvioinnista Tiedonvälitystilaisuuksien osalta kävijät ovat saadun palautteen perusteella olleet hyvin tyytyväisiä. Välittömän palautteen kerääminen asiakkailta onkin hyvä käytäntö, jolla toiminnan luonnetta voidaan välittömästi suunnata kohderyhmän näkemysten ja toiveiden pohjalta. Hankkeen tekninen toteutus, talous ja seuranta kokonaisuudessaan ovat olleet mallikasta. Metsäkeskuksen ja hankeen toteuttajien kokemus hanketyöstä näkyy helppona seurattavuutena sekä talouden läpinäkyvyytenä, joka varmasti helpottaa tehtäessä päätöksiä Metsäkeskuksen tulevista hankerahoituksista.
Looginen jatkumo hankkeen toiminnalle lienee juuri hankkeelle vuodelle 2014 suunniteltu jatkotoiminta. Positiivisia esimerkkikohteita ja toteutuksia on hyvä tuoda esille ja se on nimenomaan tiedonvälityshankkeen työtä. Tiedottamisessa yhtenä painoalueena kannattaisi pitää myös alan teknistä kehitystä, joka mahdollistaa bioenergian hyödyntämisen vaivattomasti. Vanha imago työläästä ja nokisesta puulämmityksestä istuu tiukassa, kun todellisuus voi olla jo täysin muuta. Tiedotuksessa bioenergian roolia kokonaisuudessaan ja sen merkitystä alue- ja kansantaloudellisesti kannattaa tuoda esille. Mahdollisissa tulevissa energiahankkeissa voisi myös ajatella bio- tai puuenergian erityttämistä täysin omaksi hanketeemaksi. Muihin uusiutuvan energian käyttömuotoihin liittyvä tiedonvälitys istuu loogisesti esimerkiksi alueellisiin energianeuvontahankkeisiin, joissa kattavasti käydään läpi ja vertaillaan asiakkaille eri vaihtoehdot. Verkkopalvelun asiakkaiden kautta on opinnäytetyön yhteydessä tullut palautteena mm. se, että haluttaisiin ns. perinteisiä esitteitä ja tietolehtisiä sekä nettitiedotusta. Tiedonvälityksessä näyttäisi siten olleen tilaa ja tilaustakin suuremmalle määrälle julkaisuja, joissa olisi esitelty mm. bioenergian kohteittaisia toteutuksia. Painetun tai verkon kautta ladattavan tiedotus- ja tietomateriaalin osalta työhön olisi hyvä sisällyttää materiaalin päivityksiä, kun on kyse tiedonvälityshankkeesta. Ala muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa ja kuluttajat kaipaavat ajassa pysyvää tietoa ja tuoreita esimerkkejä. Järjestettyjen ajankohtaisten teematilaisuuksien sekä retkeilyjen avulla on saatu toki aktivoitua osa kohderekisterinkin asiakkaista, mutta kaikkia niillä ei tavoiteta. Lämpösaneerauksen nykyinen kohderekisteri on hyvä alku. Sen jatkokehittämisen osalta on olennaista ratkaista jo aiemmin hankkeen väliarvioinnissa esitetyt kysymykset mm. rekisterin ylläpitäjästä ja maksullisuudesta. Sehän on kuitenkin nähtävissä erityisesti yrityksiä palvelevana potentiaalisten asiakkaiden lähderekisterinä. Niinpä sen sisältö pitää saada sille tasolle, että yritykset ovat valmiita maksamaan sen käytöstä. Tämä tarkoittaa mm. nykyistä suurempaa määrää kiinteistökokoluokan kohteita. Pienkohteiden osalta voimavaroja lienee järkevä suunnata siten, että kohteet saadaan itse hakemaan lisätietoa mm. hankkeen päivitetyiltä verkkosivuilta. Hankkeen verkkosivujen ulkoinen toteutus on selkeä ja toimiva. Pääpaino sivustolla on uusiutuvan energian alan ajankohtaisessa uutisoinnissa sekä kootussa kohderekisterissä toimijoineen. Varsinainen suora tietotarjonta on sivustolla vähäisempää. Jatkotoiminnassa olisi hyvä panostaa alan asiantuntemukseen ja koota sivuille esimerkiksi tietoa eri bioenergian tuotantomenetelmistä; laitekuvauksia ja muutama esimerkkikohde jokaisesta. Nyt linkit ohjaavat tiedon hakijan liian kauas ja tiedon hankinta voi tyrehtyä liian monimutkaisiin linkkireitteihin; esim. Hake Tietoa hakelämmityksestä Motiva
Hankkeen materiaaleissa ei mainittu varsinaista pääteemaa enää vuodelle 2013, kuten aiempina vuosina (2010 maatilojen energiaohjelma, 2011 tuulivoima, 2012 lämpöyrittäjyys). Teema-ajatus on hyvä näinkin pitkän hankkeen kohdalla, koska sen avulla toimintaan on mahdollisuus saada lisää tehoa ja motivaatiota. Teemoitus on nyt toiminut hankkeen sisäisenä ohjenuorana ainakin alkuvaiheessa. Jatkossa teemoitusta voisi kokeilla jopa puolivuosittain, koska aihealueita on kuitenkin useita. Hankkeessa on hienosti edetty bioenergian perustason tiedonvälityksessä. Se on sisältänyt tiedotusta metsäenergian korjuusta ja menetelmistä, tarjolla olevista tukimahdollisuuksista, lämpöyrittäjyydestä, biolämmön eri vaihtoehdoista kiinteistöissä, jne. Joiltakin osin toiminta on hieman hajaantunut, ehkä mediamyllytyksen mukana, ja perustietoa on välitetty melko laajalti uusiutuvista energioista kuten tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä lämpöpumpuista. Osaltaan ne toki kuuluvat samaan energiapalettiin, joskaan eivät ole välttämättä maakunnallisia vahvuusaloja. Hieman vähemmälle tiedotukselle ovat jääneet mm. peltoenergia sekä biokaasutuotanto, jotka kuitenkin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa ovat tavoitteiden mukaisesti osin mukana. Puupellettien pien- ja alueelliseen tuotantoon liittyvä yritystoiminta ja sen mahdollisuudet ei ole ollut hankkeessa juuri lainkaan esillä. Jatkotoiminnassa hyvänä tavoitteena voisi olla siirtyminen perustiedon välitysportaalta seuraavalle eli toteutusten aktivoinnin tasolle. Hankkeen painopiste on ollut selkeästi metsäenergiassa ja erityisesti sen tuotannossa. Toisena painopiste alueena on ollut hakkeeseen perustuva lämpöyrittäjyys. Jatkotoiminnassa ja lämpösaneerausten toteutusten aktivoinnissa hankkeen kohderekisteri voi olla avaintekijänä, jolla saadaan liikkeelle pienkohteiden saneerauksia ja toisaalta lisätään lämpöyrittäjyyden volyymiä maakunnassa. On erittäin vaikea arvioida hankkeen toimenpiteiden ja suorien tuotosten vaikutusta bioenergia-alan kokonaiskehitykseen maakunnassa. Ongelma on yleisesti tiedostettu ja todettu eri yhteyksissä. Eri toimenpiteiden vaikutukset ovat yleensä pitkäaikaisia ja hankkeiden merkitys lopullisissa investointi- ja muissa ratkaisuissa jää epäselväksi. Selvää kuitenkin on, että BIOMAS 2 hankkeen vaikutukset ovat olleet positiivisia ja toiminta on ollut erittäin näkyvää kautta maakunnan.
Lähteet Puun energiakäyttö 2012. Metsätilastotiedote 15/2013. Metla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Bioenergia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007 2013, muistio 2007. Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma 2007 2013 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015