Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006 LAPSET JA NUORET Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Nuori Suomi Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Kuntoliikuntaliitto Olympiakomitea Helsingin kaupunki TNS Gallup Opetusministeriö
Lasten ja nuorten liikunta Nuori Suomi ry:n, Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä, jonka on toteuttanut Suomen Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa. SLU:n julkaisusarja 4/06 ISSN: 1455-9781 ISBN: 952-5062-73-2 Nuori Suomi ry Radiokatu 20 00240 Helsinki www.nuorisuomi.fi 3
Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Urheilun ja liikunnan harrastaminen... 7 3 Lajien harrastaminen... 9 4 Missä lapset ja nuoret harrastavat urheilua?... 20 5 Lajien harrastaminen urheiluseuroissa... 25 6 Urheiluseuraharrastamisen intensiteetti... 30 6 Urheiluseurojen potentiaali... 36 7 Mielipiteet urheiluseuratoiminnasta... 43 8 Lasten ja nuorten eniten käyttämät liikuntapaikat... 46 9 Lisätietoja urheilun ja liikunnan harrastamisesta... 49 4
1 Johdanto Tutkimus on Nuori Suomi ry:n, Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä jonka on toteuttanut Suomen Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja 3-18-vuotiaiden lasten ja nuorten urheilusta ja liikunnasta lajiharrastamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä lapset ja nuoret harrastavat urheilua ja liikuntaa, mitä lajeja he harrastavat, miten ja missä yhteyksissä he liikkuvat. Tavoitteena on ollut selvittää lasten ja nuorten urheiluharrastuksia erillisinä tuokioina. Lasten ja nuorten liikkumisen laadullinen selvittäminen ei ole kuulunut tämän tutkimuksen tavoitteisiin. Tutkimus on toteutettu puhelinhaastatteluina helmikuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana. Joka kuukausi on tehty keskimäärin 500 haastattelua heinäkuuta lukuun ottamatta. Kaikkiaan haastatteluja tehtiin 5.505. Tutkimusnäyte edustaa maan 3-18-vuotiasta väestöä Ahvenanmaa pois lukien. Alle 12-vuotiaiden tiedot kysyttiin lasten vanhemmilta ja 12-18-vuotiaat vastasivat itse heille esitettyihin kysymyksiin. Tutkimusaineistoa on koottu ympäri vuoden tasaisesti, koska etenkin perusliikuntalajeissa vuodenaikojen vaihtelulla on merkitystä harrastettujen liikuntalajien mainitsemiseen. Suuria joukkoja liikuttavien kesä- ja talvilajien kohdalla näkyy selvää kausivaihtelua. Pyöräilyn harrastajien määrä on kesällä kysyttynä kaksinkertainen verrattuna talvikauteen. Vastaavasti hiihtoa harrastavien määrä kaksinkertaistuu kun eri lajien harrastamista kysytään kesän ja syksyn sijasta talvikuukausina. Luistelun kohdalla harrastajamäärä melkein kolminkertaistuu kun harrastettuja lajeja kysytään talvella. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa osassa. Muodostettiin erikseen otokset 3-11-vuotiaista ja 12-18-vuotiaista. 3-11-vuotiaiden osalta otos muodostettiin kotitalouskohtaisesti alueellisten kiintiöiden puitteissa. Haastatteluja tehtiin yksi kotitaloutta kohden vaikka sopivan ikäisiä lapsia olisikin perheessä ollut tätä enemmän. Varttuneempien lasten ja nuorten osalta otos muodostettiin henkilötasolla. Vastaajan valinta perustui alle 12-vuotiaiden kohdalla satunnaisuuteen. Mikäli taloudessa oli useampia 3-11-vuotiaita lapsia, niin huoltaja vastasi kysymyksenasetteluihin sen lapsen puolesta, jonka syntymäpäivä oli seuraavaksi haastattelupäivästä. Varttuneempien 12-18-vuotiaiden kohdalla noudatettiin kiintiöpoimintaa. Vastaajien valinta tapahtui alue/sukupuoli/ikä kiintiöiden puitteissa. Tutkimuslomakkeet laadittiin sekä 3-11-vuotiaiden että 12-18-vuotiaiden osalta identtisiksi, jotta molemmat osa-aineistot kyettiin analyysivaiheessa yhdistämään yhdeksi vertailukelpoiseksi 3-18-vuotiaita koskevaksi tutkimusaineistoksi. Kaikkien otantatutkimuksien tuloksiin sisältyy tietty epävarmuus mahdollisten satunnaisvirheiden takia. Epävarmuustekijää hallitaan laskemalla luottamusvälejä eri suurille otoksille tai niiden osille. Tietylle tutkimustulokselle laskettu luottamusväli osoittaa ne raja-arvot, joiden väliin perusjoukkoa koskeva tulos jää tietyllä varmuudella. Jos luottamusvälin laajuus sovitaan 95 %: tasolle, niin tutkimusta toistettaessa viidessä tapauksessa sadasta osuisi otannan näyttämä tulos sattuman johdosta luottamusvälin ulkopuolelle. Tällä luottamustasolla esim. urheiluseurojen markkinaosuus 42 % merkitsee käytetyllä otoskoolla 40,7 % - 43,3 % eli 402.000-432.000 seuroissa harrastavaa. 5
Mikäli tarkastellaan jalkapallon harrastajia niin 95 % varmuustasolla lajin harrastajien määrä on 219.000-241.000 välillä tutkimustuloksen ollessa 230.000. Ratsastuksen osalta tutkimus antaa arvioksi 53.000 harrastajaa, mikä merkitsee käytännössä harrastajia olevan 47.700-59.000 välillä. Tutkimuksessa oli useampiakin lajeja, joissa haastattelut eivät tuottaneet yhtään lajin harrastajaa esim. casting, darts, petangue, ja rugby. Näillä lajeilla on tietysti harrastajia nuorten keskuudessa. Esimerkit on tarkoitettu lukuohjeeksi kun eri lajien harrastajamääriä vertaillaan toisiinsa. Mitä enemmän lajilla on harrastajia sitä suurempi tilastollinen virhemarginaali. Tutkimustuloksia ja etenkin harrastajamääriä tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon ikäluokkien pienentyminen. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvien määrä on yli 40.000 lasta ja nuorta pienempi kuin vuonna 1995 tai 1997-98. Se on myös selvästi pienentynyt vuosista 2001-02. Tämä johtaa lajien harrastajien määriä vertailtaessa siihen, että harrastajamäärän säilyminen ennallaan merkitsee suhteellisesti lajin suosion lisääntymistä. Lajien suosio ei ole välttämättä vähentynyt vaikka harrastajamäärä olisikin hieman pienentynyt. 6
2 Urheilun ja liikunnan harrastaminen Tutkimuksen keskeisenä lähtökohtatavoitteena oli saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni 3-18-vuotias kertoo harrastavansa urheilua tai liikuntaa. Tämän takia vastaajille esitettiin aluksi kaksi kysymystä: Ensin tiedusteltiin: Harrastatko urheilua tai liikuntaa/harrastaako lapsenne urheilua tai liikuntaa urheiluseurassa? Tämän jälkeen tiedusteltiin: Harrastatko urheilua tai liikuntaa/harrastaako lapsenne urheilua tai liikuntaa urheiluseuran ulkopuolella?. Lähes kaikki lapset ja nuoret harrastavat urheilua tai liikuntaa Tulosten mukaan 3-18-vuotiaista 91 % kertoo harrastavansa urheilua tai liikuntaa. Liikuntaa harrastavia lapsia on tämän tutkimuksen mukaan noin 910.000. Liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten osuus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kuin edellisessä vastaavassa tutkimuksessa vuosina 2001-02. Tulosten mukaan kuitenkin nykyajan lapsista ja nuorista paljon useampi harrastaa liikuntaa kuin vielä vuosikymmen sitten. Vuonna 1995 liikuntaa harrastavia oli 76 % kaikista lapsista ja nuorista. Muutos vuosikymmenen takaa on kysymyksiä herättävä. Lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan harrastaminen on yleistynyt koskemaan miltei kaikkia kun samanaikaisesti lasten ja nuorten on arvioitu olevan huonokuntoisempia kuin ennen. Ristiriita selittyy osaksi sillä, että peruselämän fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, jota urheilulajien harrastamisen yleistyminen ei pysty paikkaamaan. Lasten liikunta on muuttunut pysyvästi päivittäisestä pihalla ja lähialueilla leikkimisestä ja pelaamisesta enemmän määrätyin ajoin tapahtuvaksi lajien harjoittelemiseksi. Lapsista ja varhaisnuorista vain 9 % ei harrasta urheilua tai liikuntaa lainkaan. Tämä merkitsee 90.000 lasta ja nuorta. Vuosina 1997-98 urheilua harrastamattomia oli noin 166.000. Poikien ja tyttöjen välillä ei ole eroa urheilun ja liikunnan harrastamisessa yleensä. Käytännössä yhtä moni pojista ja tytöistä harrastaa liikuntaa. Taulukko 1. Urheilun ja liikunnan harrastaminen 3-18-vuotiaiden keskuudessa. Vastaajien oman ilmoituksen mukaan. N=5.505 1995 1997-98 2001-02 2005-06 % % % % Kaikki 76 84 92 91 Pojat 77 84 93 91 Tytöt 75 84 91 91 3-6-vuotta 59 69 85 86 7-11-vuotta 79 88 93 93 12-14-vuotta 85 91 94 94 15-18-vuotta 82 88 93 91 7
Kuvio 1. Urheilun tai liikunnan harrastaminen 3-18 -vuotiaiden keskuudessa. Vastaajien oman ilmoituksen mukaan (%). Kaikki 76 84 91 92 Pojat 77 84 91 93 Tytöt 75 84 91 91 3-6 vuotta 59 69 86 85 2005-06 2001-02 1997-98 1995 7-11 vuotta 79 93 93 88 12-14 vuotta 85 94 94 91 15-18 vuotta 91 93 88 82 0 20 40 60 80 100 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics Lapsen ikä on yhteydessä urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Alhaisinta liikunnan harrastaminen on ymmärrettävästi alle kouluikäisten, 3-6-vuotiaiden keskuudessa (86 %), jotka eivät vielä ole samassa määrin ehtineet urheilulajien pariin kuin varttuneemmat ikäluokat. Aiempaan tutkimukseen verrattuna liikunnan harrastaminen on säilynyt eri ikäluokkien keskuudessa kutakuinkin ennallaan. Vuoteen 1995 verrattuna eniten liikunnan harrastaminen on yleistynyt 3-6-vuotiaiden keskuudessa. Alueelliset erot ovat vähäisiä. Lapset harrastavat maan eri puolilla liikuntaa likimain samalla innokkuudella. Myöskään paikkakuntatyyppi kaupungit vs. maaseutu ei aiheuta merkillepantavia eroja. Hieman keskimäärää enemmän liikunnan harrastajia löytyy kuitenkin pääkaupunkiseudulta (93 %). Enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinpaikkakunta urheilun liikunnan selittää koulunkäynti. Peruskoulua ja lukiota käyvät lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa tai jo työelämässä olevat nuoret. Ammatillisissa oppilaitoksissa olevista melkein viidesosa (18 %) ei harrasta liikuntaa lainkaan. Liikunnan ja urheilun harrastamisen useus on lasten keskuudessa yhteydessä harrastettujen lajien määrään. Mitä useammin viikossa lapsi tai nuori liikkuu sitä useampia lajeja hän yleensä myös harrastaa. 8
3 Lajien harrastaminen Jalkapallo ja pyöräily suosituimmat lajit Taulukko 2 havainnollistaa eri urheilulajien harrastamisen 3-18-vuotiaiden keskuudessa. Tulosten mukaan suomalaisia lapsia ja nuoria eniten liikuttavia lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily, molemmissa yli 200.000 harrastajaa. Muista lajeista kärkipäähän nousevat myös hiihto, uinti ja juoksulenkkeily. Kuvio 2. Lajien harrastajamäärät 3-18 -vuotiaiden keskuudessa (lkm, N=5505). Jalkapallo Pyöräily Hiihto Uinti Juoksulenkkeily Salibandy Luistelu Kävelylenkkeily Jääkiekko Yleisurheilu Tanssi Voimistelu Ratsastus Laskettelu Kuntosaliharjoittelu Koripallo Pesäpallo Rullaluistelu Tennis Lentopallo Sulkapallo Lumilautailu Aerobic Taitoluistelu Rullalautailu Suunnistus Golf Satujumppa Judo Karate Taekwondo Moottoripyöräily Paini Keilailu Nyrkkeily Ringette Jääpallo Sukellus 72000 69500 67500 53000 52500 49500 37500 37500 33000 27500 27000 27000 23000 17500 15000 12500 12500 10500 9000 8500 7000 6500 5500 5000 4500 4500 3500 3000 3000 133000 131000 121000 113000 105000 230000 202000 190000 182000 0 50000 100000 150000 200000 250000 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 9
Suosituimmista lajeista varsinkin perusliikuntamuotoja näytetään harrastettavan runsaasti varsinaisen seuratoiminnan ulkopuolella. Paljon harrastettuihin lajeihin voidaan lukea myös salibandy, luistelu, kävelylenkkeily ja jääkiekko. Varovainen vertailu vuoden edellisen tutkimuksen tuloksiin kielii monien lajien harrastajamäärien vähentymiseen. Osaksi tämä on harhaa, koska osaksi eri lajien suosion vähentyminen selittyy ikäluokkien pienentymisellä. Nuoria 3-18-vuotiaita on lukumääräisesti vähemmän kuin aiemmin. Ikäluokkien pienentymisestä huolimatta eräiden lajien kohdalla on havaittavissa harrastajamäärän lisääntymistä. Juoksulenkkeilijöiden ja kuntosaliharjoittelijoiden määrä on ikäluokkien pienentymisestä huolimatta lisääntynyt. Juoksun harrastajia on 19.500 enemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Kuntosaliharrastajien määrä on lisääntynyt 15.000. Taulukko 2. Urheilulajien harrastajamäärät 3-18-vuotiaiden keskuudessa. N=5.505 1995 1997-98 2001-02 2005-06 N=6.016 N=5.520 N=5.531 N=5.505 Jalkapallo 157.000 182.000 261.000 230.000 Pyöräily 88.000 179.000 261.000 202.000 Hiihto 100.000 163.000 195.000 190.000 Uinti 112.000 160.000 202.000 182.000 Juoksulenkkeily 58.000 84.000 113.500 133.000 Salibandy 96.500 127.000 160.000 131.000 Luistelu 63.500 92.000 125.000 121.000 Kävelylenkkeily 72.000 113.500 132.000 113.000 Jääkiekko 112.500 129.000 116.000 105.000 Yleisurheilu 64.000 68.000 75.000 72.000 Voimistelu 51.000 51.000 70.500 67.500 Tanssi 39.500 45.000 70.000 69.500 Ratsastus 46.500 54.500 53.000 53.000 Laskettelu 47.500 50.000 50.000 52.500 Kuntosaliharjoittelu 23.000 37.500 34.500 49.500 Pesäpallo 35.500 41.000 48.500 37.500 Koripallo 39.000 38.000 44.500 37.500 Rullaluistelu --- 20.000 63.500 33.000 Tennis 16.000 18.500 24.000 27.500 Sulkapallo 17.000 21.000 30.000 27.000 Lentopallo 31.000 24.500 28.000 27.000 Lumilautailu --- 21.000 32.000 23.000 Aerobic 38.000 38.000 30.000 17.500 Taitoluistelu 13.500 29.500 13.000 15.000 Rullalautailu --- 5.000 29.000 12.500 Suunnistus 7.500 8.500 15.500 12.500 Golf 2.500 6.500 7.500 10.500 Satujumppa 27.500 27.000 8.500 9.000 Judo 8.500 8.000 7.000 8.500 Karate 9.500 5.000 7.500 7.000 Taekwondo 3.500 4.000 4.000 6.500 Paini 5.000 6.000 4.000 5.000 Moottoripyöräily * 4.000 2.500 3.000 5.500 Keilailu 1.000 2.500 4.000 4.500 Nyrkkeily ** 3.500 3.000 3.500 4.500 Ringette 3.500 3.500 4.000 3.500 Sukellus 2.500 2.500 3.000 3.000 10
Jääpallo 7.000 6.500 5.000 3.000 Kaukalopallo 8.500 8.500 6.500 2.500 Ammunta 4.500 3.500 5.000 2.500 Käsipallo 3.000 1.500 2.000 2.500 Jousiammunta 1.000 1.000 1.000 2.500 Bodaus 4.000 2.000 2.500 2.000 Potkunyrkkeily --- 1.500 2.500 2.000 Pöytätennis 2.000 1.500 1.500 2.000 Sauvakävely --- --- 1.500 2.000 Aikido 1.000 1.000 1.500 2.000 * moottoripyöräily ja -kelkkailu yhdessä ** nyrkkeily ja potkunyrkkeily yhdessä Lajin harrastajamäärien pysyminen ennallaan on hyvä tulos, koska 3-18-vuotiaita on yli 30.000 vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Tällä perusteella esim. hiihto, luistelu, jääkiekko ja yleisurheilu ovat säilyttäneet asemansa suhteellisesti vähintään ennallaan. Kuvio 2b. Urheilulajien harrastajamäärät 3-18 -vuotiaiden keskuudessa (lkm, kymmenen suosituinta lajia). Jalkapallo 182000 157000 230000 261000 Pyöräily 88000 179000 202000 261000 Hiihto 100000 190000 195000 163000 Uinti Juoksulenkkeily Salibandy Luistelu Kävelylenkkeily Jääkiekko Yleisurheilu 133000 113500 84000 58000 121000 125000 92000 63500 72000 72000 75000 68000 64000 112000 131000 160000 127000 96500 113000 132000 113500 105000 116000 129000 112500 182000 202000 160000 2005-06 (N=5505) 2001-02 (N=5531) 1997-98 (N=5520) 1995 (N=6016) 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 11
Taulukko 3. Eräiden urheilulajien suosio 3-18-vuotiaiden keskuudessa (%). N=5.505 1995 1997-98 2001-02 2005-06 N=6.016 N=5.520 N=5.531 N=5.505 % % % % Jalkapallo 15 18 25 23 Pyöräily 8 17 25 20 Hiihto 10 16 18 19 Uinti 11 15 19 18 Juoksulenkkeily 6 8 11 13 Salibandy 9 12 16 13 Luistelu 6 9 12 12 Kävelylenkkeily 7 11 12 11 Jääkiekko 11 12 11 11 Yleisurheilu 6 7 7 7 Voimistelu 5 5 7 7 Tanssi 4 5 7 7 Ratsastus 4 5 5 5 Laskettelu 5 5 5 5 Kuntosaliharjoittelu 2 4 3 5 Lajeja, jotka ovat menettäneet suosiotaan viimeisen neljän vuoden, löytyy useampia. Jalkapallon (25 % -> 23 %), pyöräilyn (25 % -> 20 %) ja salibandyn (16 % -> 13 %) suosio on vähentynyt paitsi määrällisesti myös suhteellisesti. Eräiden lajien kohdalla voidaan puhua miltei suosion romahtamisesta. Rullaluistelun ja rullalautaillun harrastajien määrä on puolittunut neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana. muutos kasvuprosentti Juoksulenkkeily +19.500 +17,2 % Kuntosaliharjoittelu +15.000 +43,5 % Tyttöjen ja poikien harrastamat lajit poikkeavat toisistaan tuntuvasti. Tytöt harrastavat moninkertaisesti poikiin verrattuna aerobicia, eri voimistelulajeja, ratsastusta, tanssia ja taitoluistelua. Tytöt suuntautuvat perusliikuntalajeihin poikia useammin ehkä hiihtoa lukuun ottamatta. Tyypillisesti poikavaltaisia lajeja ovat mm. jalkapallo, jääkiekko, salibandy. Monissa lajeissa vallitsee likimain täydellinen tasapaino tyttöjen ja poikien välillä. Suunnilleen yhtä paljon tyttö- ja poikaharrastajia löytyy esim. hiihdossa, laskettelussa, kuntosaliharjoittelussa, suunnistuksessa ja yleisurheilussa. Voimakkaasti poikavaltaisia lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko. Tytöt puolestaan ovat selvänä enemmistönä voimistelussa, tanssissa, aerobicissa, taitoluistelussa, kävelyssä, uinnissa ja ratsastuksessa. Hieman poikia enemmän tytöt harrastavat myös juoksua ja rullaluistelua. 12
Taulukko 4. Esimerkkejä lajien harrastamisesta sukupuolen mukaan 3-18-vuotiaiden keskuudessa. N=5.505 Poikia Tyttöjä Aerobic 500 17.000 Hiihto 92.000 98.000 Jalkapallo 182.000 48.000 Juoksulenkkeily 56.500 76.500 Kuntosaliharjoittelu 26.000 23.500 Kävelylenkkeily 26.500 86.500 Jääkiekko 98.000 7.000 Koripallo 26.000 11.500 Laskettelu 28.500 24.000 Lentopallo 10.000 17.000 Luistelu 53.500 67.500 Pesäpallo 24.500 13.000 Pyöräily 98.000 104.000 Ratsastus 2.500 50.500 Rullalautailu 11.000 1.500 Rullaluistelu 13.000 20.000 Salibandy 107.000 24.000 Sulkapallo 15.500 11.500 Suunnistus 6.500 6.000 Taitoluistelu 1.000 14.000 Tanssi 4.500 65.000 Tennis 17.500 10.000 Uinti 72.000 110.000 Voimistelu 16.500 51.000 Yleisurheilu 34.000 38.000 Alueelliset erot eri lajien harrastamisessa ovat näkyviä. Hiihdon harrastus on varsin vähäistä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Uusmaalaisista lapsista ja nuorista vain 15 % harrastaa hiihtoa kun Pohjois-Suomessa neljännes 24 %. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että pääkaupunkiseudulla (9 % -> 13 %) ja Uudellamaalla (11 % -> 15 %) hiihdon harrastajien määrä on lisääntynyt kun Pohjois-Suomessa vähentynyt (28 % ->24 %). Sama piirre näkyy myös kävelylenkkeilyn ja pesäpallon kohdalla. Niiden suosio kasvaa, kun siirrytään pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ulkopuolelle. Tulosten perusteella voi todeta, että pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat lapset ja nuoret harrastavat eri lajeista golfia, jalkapalloa, koripalloa, salibandyä, taitoluistelua, uintia ja erilaisia tansseja innokkaammin kuin muualla Suomessa asuvat. 13
Taulukko 5. Esimerkkejä lajien harrastajamääristä 3-18-vuotiaiden poikien keskuudessa 1995 ja 2005-06. 1995 2005-06 Jalkapallo 134.000 182.000 Salibandy 80.500 107.000 Jääkiekko 107.500 98.000 Pyöräily 42.000 98.000 Hiihto 50.000 92.000 Uinti 47.000 72.000 Juoksulenkkeily 22.000 56.500 Luistelu 30.500 53.500 Yleisurheilu 32.000 34.000 Laskettelu 24.000 28.500 Kävelylenkkeily 13.500 26.500 Koripallo 24.000 26.000 Kuntosaliharjoittelu 12.500 26.000 Pesäpallo 21.500 24.500 Sulkapallo 10.000 15.500 Lumilautailu --- 15.000 Rullaluistelu --- 13.000 Tennis 10.500 17.500 Voimistelu 7.000 16.500 Taulukko 6. Suosituimmat lajit 3-18-vuotiaiden poikien keskuudessa 1995 ja 2005-06. 1995 2005-06 muutos % % %-yksikköä Jalkapallo 26 36 +10 Salibandy 15 22 +7 Jääkiekko 21 20-1 Pyöräily 8 20 +12 Hiihto 9 18 +9 Uinti 9 14 +5 Juoksulenkkeily 4 11 +7 Luistelu 6 11 +5 Yleisurheilu 6 7 +1 Kävelylenkkeily 3 5 +2 Laskettelu 5 6 +1 Koripallo 5 5 0 Kuntosaliharjoittelu 2 5 +3 Pesäpallo 4 5 +1 Sulkapallo 2 3 +1 Lumilautailu --- 3 +3 Rullaluistelu --- 3 +3 Tennis 2 3 +1 Voimistelu 1 3 +2 14
Kuvio 6. Suosituimmat lajit 3-18 -vuotiaiden poikien keskuudessa vuosina 1995 ja 2005-06 (%). Jalkapallo Salibandy Jääkiekko Pyöräily Hiihto Uinti Juoksulenkkeily Luistelu Yleisurheilu Kävelylenkkeily Laskettelu Koripallo Kuntosaliharjoittelu Pesäpallo Sulkapallo Lumilautailu Rullaluistelu Tennis Voimistelu 5 3 2 4 3 2 3 -- 3 -- 3 2 3 1 6 5 5 5 5 6 5 4 8 7 6 9 9 11 11 15 14 18 20 21 20 22 26 36 2005-06 1995 0 10 20 30 40 50 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 15
Taulukko 7. Esimerkkejä lajien harrastajamääristä 3-18-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa 1995 ja 2005-06. 1995 2005-06 Uinti 65.000 110.000 Pyöräily 46.000 104.000 Hiihto 50.000 98.000 Kävelylenkkeily 58.500 86.500 Juoksulenkkeily 36.000 76.500 Luistelu 33.000 67.500 Tanssi 37.500 65.000 Voimistelu 43.500 51.000 Ratsastus 45.000 50.500 Jalkapallo 23.000 48.000 Yleisurheilu 32.000 38.000 Salibandy 16.000 24.000 Laskettelu 23.500 24.000 Kuntosaliharjoittelu 10.500 23.500 Rullaluistelu --- 20.000 Aerobic 37.500 17.000 Lentopallo 18.500 17.000 Taitoluistelu 12.500 14.000 Pesäpallo 14.000 13.000 Taulukko 8. Suosituimmat lajit 3-18-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa 1995 ja 2005-06. 1995 2005-06 muutos % % %-yksikköä Uinti 13 22 +9 Pyöräily 9 21 +12 Hiihto 9 20 +11 Kävelylenkkeily 11 17 +6 Juoksulenkkeily 7 15 +8 Luistelu 6 13 +7 Tanssi 7 13 +6 Voimistelu 8 10 +2 Ratsastus 9 10 +1 Jalkapallo 4 10 +6 Yleisurheilu 6 8 +2 Salibandy 3 5 +2 Laskettelu 5 5 0 Kuntosaliharjoittelu 2 5 +3 Rullaluistelu --- 4 +4 Aerobic 7 3-4 Lentopallo 4 3-1 Taitoluistelu 2 3 +1 Pesäpallo 3 3 0 16
Kuvio 8. Suosituimmat lajit 3-18 -vuotiaiden tyttöjen keskuudessa vuosina 1995 ja 2005-06 (%). Uinti Pyöräily Hiihto Kävelylenkkeily Juoksulenkkeily Luistelu Tanssi Voimistelu Ratsastus Jalkapallo Yleisurheilu Salibandy Laskettelu Kuntosaliharjoittelu Rullaluistelu Aerobic Lentopallo Taitoluistelu Pesäpallo 22 13 21 9 20 9 17 11 15 7 13 6 13 7 10 8 10 9 10 4 8 6 5 3 5 5 5 2 4 -- 3 7 3 4 3 2 3 3 2005-06 1995 0 10 20 30 40 50 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics Kymmenen vuoden perspektiivillä näkyy että poikien keskuudessa löytyy kahdeksan lajia, jotka ovat nostaneet suosiotaan suuresti. Nämä kasvulajit ovat jalkapallo, salibandy, jääkiekko, pyöräily, hiihto, uinti, juoksulenkkeily ja luistelu. Tähän listaan on lisäksi nostettava myös nollasta lähteneet lajit, lumilautailu ja rullaluistelu. Lajit, joiden suosio on pysynyt kutakuinkin muuttumattomana, ovat etenkin laskettelu, koripallo, pesäpallo ja sulkapallo. Tyttöjen parissa monet lajit ovat lisänneet suosiotaan kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta. Keskeiset perusliikuntalajit (uinti, pyöräily ja hiihto) ovat tuplanneet suosionsa kymmenessä vuodessa. Kuitenkin suhteellisesti eniten suosiotaan tyttöjen parissa on nostanut jalkapallo. Tällä haavaa jo yksi tyttö kymmenestä harrastaa jalkapalloa. Seuroissa mukana olevat lapset ja nuoret liikkuvat monipuolisemmin kuin seurojen ulkopuolella olevat. Seuroissa mukana olevat harrastavat seurojen ulkopuolella olevia useammin käytännössä kaikkia muita lajeja paitsi pyöräilyä, kävelylenkkeilyä ja luistelua. Seuraharrastajien harrastamien lajien määrä on selvästi lisääntynyt vuodesta 1995. Tämä tulos kertoo siitä, että seuroissa lajia harrastavat nuoret ovat ottaneet kymmenen vuoden takaiseen nähden enemmän ns. sivulajeja repertuaariin, joita usein harrastetaan seuran ulkopuolella esim. juoksu, uinti, pyöräily, kuntosaliharjoittelu. 17
Enemmistö harrastaa vähintään kahta lajia Toinen tapa lähestyä harrastettuja lajeja on tarkastella harrastettujen lajien määrää. Liikuntaa ja urheilua harrastavista 3-18-vuotiaista lapsista ja nuorista noin neljännes 25 % harrastaa vain yhtä lajia. Kuvio 9. Harrastettujen lajien määrä niiden keskuudessa, jotka harrastavat urheilua tai liikuntaa (%). Yksi laji 25 25 33 44 Kaksi lajia 27 28 30 27 Kolme lajia Neljä lajia 9 14 15 21 22 20 21 22 2005-06 2001-02 1997-98 1995 Ei lajia, urheilee yleensä 5 3 2 5 0 20 40 60 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics Taulukko 9. Harrastettujen lajien määrä. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat urheilua tai liikuntaa. N=5.010 1995 1997-98 2001-02 2005-06 % % % % Yksi laji 44 33 25 25 Kaksi lajia 27 30 28 27 Kolme lajia 14 20 22 21 Neljä lajia 9 15 22 21 Ei mitään lajia vaan urheilee yleensä 5 2 3 5 Harrastettujen lajien määrä on tässä tutkimuksessa liki samaa tasoa kuin edellisessä vastaavassa tutkimuksessa. Vuosina 1997-98 urheilua harrastavista 33% ilmoitti vain yhden lajin kun tuoreimmassa tutkimuksessa yhden lajin harrastajia on 25 %. Valtaosa urheilevista lapsista ja nuorista harrastaa vähintään kahta urheilulajia. Yhden lajin harrastaminen on tyypillisempää tytöille kuin pojille. Tytöistä reilu viidennes harrastaa yhtä lajia ja pojista yli neljännes. 18
Taulukko 10. Harrastettujen lajien määrä sukupuolen mukaan. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat urheilua tai liikuntaa. N=5.010 Pojat Tytöt Kaikki % % % Yksi laji 22 28 25 Kaksi lajia 27 28 27 Kolme lajia 22 20 21 Neljä lajia 24 19 21 Ei mitään lajia vaan urheilee yleensä 4 5 5 Ikä on yhteydessä lajien määrään niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa. Kaikkein nuorimmistakin lapsista (3-6-vuotiaat) selvästi yli puolet (59 %) harrastaa enemmän kuin yhtä lajia. Ikäluokissa 7-18-vuotta vähintään kahden lajin harrastajia löytyy melkein kolme neljästä. Harrastettujen lajien määrä saattaa olla vähentynyt 7-11- ja 12-14-vuotiaiden keskuudessa. Alueelliset erot eivät ole asiallisesti kovin suuria. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Itä- ja Pohjois-Suomessa keskimäärää useampi harrastaa enemmän kuin yhtä lajia. Pääkaupunkiseudulla on enemmän yhden lajin lapsia kuin muualla maassa. Tämä oli tilanne jo aiemmissa tutkimuksissa. 19
4 Missä lapset ja nuoret harrastavat urheilua? Lapsista ja nuorista yli kaksi viidesosaa harrastaa urheiluseuroissa Kaikista 3-18-vuotiaista lapsista reilu kolmannes 42 % harrastaa urheiluseurassa. Tämä on 417.000 seurassa toimivaa lasta tai nuorta. Urheiluseuroilla on vahva osuus lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Muut organisoitujen liikuntapalvelujen tarjoajat eivät yllä edes yhteenlaskettuna urheiluseurojen tasolle. Edelliseen tutkimukseen verrattuna seuraharrastajien määrä on kutakuinkin ennallaan vaikka seuroissa mukana olevien osuus on jonkin verran lisääntynyt. Selitys tähän on se, että 3-18-vuotiaita lapsia on vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Kuvio 11. Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä urheilua tai liikuntaa harrastetaan 3-18-vuotiaiden keskuudessa (%). Omatoimisesti/kaverit 44 54 58 Urheiluseurassa Omatoimisesti yksin 42 40 36 41 40 36 2005-06 2001-02 1997-98 Koulun urheilukerho Jossakin muualla 8 15 18 13 13 13 *Vaihtoehtojen summa ylittää 100%, koska monet 3-18 -vuotiaat harrastavat urheilua useamman tahon kanssa. 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics Taulukko 11. Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä urheilua tai liikuntaa harrastetaan 3-18-vuotiaiden keskuudessa.* 1997-98 2001-02 2005-06 N=5.520 N=5.531 N=5.505 % Määrä % Määrä % Määrä Urheiluseurassa 36 376.000 40 427.000 42 417.000 Koulun urheilukerho 8 81.000 18 190.000 15 155.000 Omatoimisesti yksin 36 373.000 40 424.000 41 410.000 Omatoimisesti/kaverit 44 457.000 58 618.000 54 541.000 Jossain muualla 13 135.000 13 136.000 13 134.000 * Sarakesumma ylittää 100%, koska monet 3-18-vuotiaat harrastavat urheilua useamman tahon kanssa Omatoimisesti kaveriporukassa urheilevien ja liikkuvien nuorten määrä on selvästi pienempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Omatoimisesti yksin tapahtuvassa harrastamisessa sen sijaan ei näy oleellista muutosta. Koulun tai oppilaitoksen urheilukerhossa harrastaminen on vähentynyt sekä absoluuttisesti että suhteellisesti neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana. 20
Koska lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen tapahtuu paljolti seuroissa, on paikallaan tarkastella seurassa tapahtuvaa harrastamista hieman tarkemmin. Pojat ovat seurassa useammin kuin tytöt. Eri ikäluokista seurat vetävät suhteellisesti eniten harrastajia ikäluokasta 7-11-vuotta ja 12-14-vuotta. Näiden ikäluokkien keskuudessa joka toinen harrastaa urheiluseurassa. Tulokset todentavat myös sen, että noin 15-vuoden iässä urheiluseurojen vetovoima alkaa nuorten keskuudessa vähentyä. 15-18-vuotiaista enää reilu kolmannes harrastaa urheiluseurassa. Noin 15-vuoden iässä yleistyy omatoiminen harrastaminen joko yksin tai kaveriporukassa. Taulukko 12. Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä urheilua tai liikuntaa harrastetaan sukupuolen mukaan 3-18-vuotiaiden keskuudessa. N=5.505.* POJAT TYTÖT % Määrä % Määrä Urheiluseurassa 45 226.000 38 191.000 Koulun tai oppilaitoksen urheilukerho 16 80.000 15 75.000 Omatoimisesti yksin 39 192.000 44 218.000 Kavereiden kanssa omatoimisesti 59 292.000 50 249.000 Jossain muualla 11 55.000 16 79.000 * Sarakesumma ylittää 100%, koska monet 3-18-vuotiaat harrastavat urheilua useamman tahon kanssa Tytöt kompensoivat poikien seuraharrastamista liikkumalla useammin omatoimisesti yksin ja käyttämällä kunnallisia sekä yksityisten yritysten palveluita useammin kuin pojat. Pojat urheilevat tyttöjä useammin seurojen lisäksi omatoimisesti kaveriporukoissa. Taulukko 13. Urheilun ja liikunnan harrastaminen urheiluseurassa 3-18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien keskuudessa neljänä eri mittausajankohtana. POJAT TYTÖT % Määrä % Määrä 1995 36 188.000 32 164.000 1997-98 40 209.000 32 167.000 2001-02 45 238.000 36 189.000 2005-06 45 226.000 38 191.000 Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että urheiluseurat ovat kyenneet houkuttelemaan toimintaansa lisää tyttöjä vuosista 2001-02 kun poikien määrä on jonkin verran vähentynyt. Sen sijaan tytöt ovat vähentäneet omatoimista yksin ja ryhmässä urheilemista. Myös poikien keskuudessa omatoimisesti kavereiden kanssa liikkuminen on vähentynyt vuosista 2001-02. Kuitenkin niiden poikien osuus, jotka urheilevat omatoimisesti yksin on lisääntynyt. Kymmenen vuoden aikana aiempaa useampi sekä tytöistä että pojista on lähtenyt mukaan urheiluseurojen toimintaan. Poikien keskuudessa nousua on kymmenessä vuodessa ollut yhdeksän prosenttiyksikköä ja tyttöjen keskuudessa kuusi. Näyttäisi siltä, että tytöt ovat lähteneet viiveellä poikien perässä urheilemaan ja liikkumaan urheiluseuroissa. 21
Kuvio 14. Urheilun tai liikunnan harrastaminen urheiluseurassa 3-18 -vuotiaiden keskuudessa vuosina 1995, 2001-02 ja 2005-06 (%). Kaikki 34 40 42 3-6-vuotta 18 24 28 7-11-vuotta 12-14-vuotta 51 48 44 52 47 42 15-18-vuotta 31 35 36 Uusimaa 39 47 50 Muu Etelä-Suomi 35 42 44 Väli-Suomi Pohjois-Suomi 39 37 32 31 33 30 2005-06 2001-02 1995 Pääkaupunkiseutu 36 46 53 Muu kaupunkimainen kunta 37 44 44 Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 41 40 35 32 32 28 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 22
Taulukko 14. Urheilun ja liikunnan harrastaminen urheiluseurassa 3-18-vuotiaiden keskuudessa 1995, 2001-02 ja 2005-06 (%). 1995 2001-02 2005-06 % % % Kaikki 34 40 42 3-6-vuotta 18 24 28 7-11-vuotta 44 48 51 12-14-vuotta 42 47 52 15-18-vuotta 31 36 35 Uusimaa 39 47 50 Muu Etelä-Suomi 35 42 44 Väli-Suomi 32 37 39 Pohjois-Suomi 30 33 31 Pääkaupunkiseutu 36 46 53 Muu kaupunkimainen kunta 37 44 44 Taajaan asuttu kunta 35 40 41 Maaseutumainen kunta 28 32 32 Pääkaupunkiseudun lapset ja nuoret aktiivisia seuraharrastajia Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla lapset ja nuoret kuuluvat useammin seuroihin kuin muualla Suomessa asuvat. Vaikka Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla asuvat eivät liikunnan harrastamisen useudessa ja liikuntalajien määrässä yllä mitenkään erityisen näkyvästi muiden suomalaisten nuorten yläpuolelle, he kuitenkin harrastavat muita useammin lajeja urheiluseuran puitteissa. Uusmaalaiset käyttävät myös muita organisoidun liikunnan palveluita useammin hyväkseen kuin muualla Suomessa asuvat nuoret. Tämä luonnollisesti johtuu monipuolisemmasta tarjonnasta. Pohjois-Suomessa asuvien nuorten ja lasten keskuudessa korostuvat koulujen ja oppilaitosten urheilukerhot sekä ystävien kanssa omatoimisesti urheileminen ja liikkuminen. Näyttäisi siltä, että etenkin maaseutumaisissa kunnissa lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa koulun tai oppilaitokseen kerhossa sekä kavereiden ja ystävien kanssa yhdessä omatoimisesti. Urheiluseurassa harrastaminen on erityisen yleistä pääkaupunkiseudulla asuvien poikien keskuudessa. Heistä 58 % harrastaa seurassa ainakin jotakin lajia. Jos tarkasteluun otetaan vain 7-18 vuotiaat pääkaupunkiseudun pojat, niin liikutaan jo kahden kolmasosan tasolla (64 %). Toisaalta pääkaupunkiseudulla asuvat tytöt ovat myös usein urheiluseuratoiminnan piirissä. Heistä joka toinen (49 %) harrastaa seurassa. Tytöt pääkaupunkiseudulla harrastavat urheilua seurassa useammin kuin pojat muualla Suomessa lukuun ottamatta Uudellamaalla asuvia poikia. Tämän lisäksi pääkaupunkiseudulla asuvista tytöistä joka viides käyttää kunnallisia tai yksityisten yritysten liikuntapalveluja hyödykseen, mikä luku on suurempi kuin missään muussa ryhmässä. 23
Taulukko 15. Urheilun ja liikunnan harrastaminen urheiluseurassa pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa (%). % Kaikki 3-18 vuotiaat 42 Kaikki 7-18 vuotiaat 46 PÄÄKAUPUNKISEUTU Pojat 3-18 vuotta 58 Pojat 7-18 vuotta 64 Tytöt 3-18 vuotta 49 Tytöt 7-18 vuotta 53 POHJOIS-SUOMI Pojat 3-18 vuotta 34 Pojat 7-18 vuotta 39 Tytöt 3-18 vuotta 27 Tytöt 7-18 vuotta 31 24
5 Lajien harrastaminen urheiluseuroissa Jalkapallon seuraharrastajien määrä säilynyt korkeana Koska enemmän kuin kaksi viidesosaa kaikista lapsista ja nuorista harrastaa urheiluseuroissa, on luonnollista, että myös seuratoiminnan sisällä on samoilla lajeilla runsaasti harrastajia kuin lasten ja nuorten keskuudessa yleensäkin. Taulukko 16. kertoo harrastajamääristä urheiluseuroissa lajiliitoittain. Eri lajeista taulukkoon on otettu vain vähintään kerran viikossa ja yli kolmen kuukauden ajan vuodessa urheiluseurassa lajia harrastavat. Jalkapallo ja voimistelu (SVoLi) eri muodoissaan vetävät lapsia ja varhaisnuoria selvästi eniten urheiluseuroihin. Jalkapallossa on noin 106.500 säännöllistä seuraharrastajaa. SVoLin seuroissa harrastaa noin 54.000. Seuraavaksi lajiliittokohtaisessa vertailussa asettuvat jääkiekko, yleisurheilu ja salibandy. Muutokset edellisestä tutkimuksesta ovat aika vähäisiä. Seurat ovat kyenneet eri lajien kohdalla säilyttämään kutakuinkin ne asemat, jotka olivat havaittavissa jo 2001-02. Kuvio 16. Urheiluseurojen harrastajamäärät 3-18 -vuotiaiden keskuudessa (lkm). Jalkapallo Svoli/Voimisteluliitto Jääkiekko Salibandy Yleisurheilu Hiihto Uinti Koripallo Lentopallo Ratsastus Pesäpallo Taitoluistelu Judo Tennis Karate Suunnistus Sulkapallo Taekwondo Tanssi Paini Luistelu Golf Ringette Käsipallo Urheilusukellus Aikido Jääpallo Potkunyrkkeily Moottori Nyrkkeily 19000 19000 17000 16500 12500 11500 9000 7500 7500 6500 5500 5500 5500 4500 4500 4000 3500 3000 2000 2000 2000 1500 1500 1500 1500 36000 32000 47500 54000 *Vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan vuodessa. 106500 0 25000 50000 75000 100000 125000 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 25
Taulukko 16. Urheiluseurojen harrastajamäärät 3-18-vuotiaiden keskuudessa. Vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan vuodessa. N=2.299. * 1995 1997-98 2001-02 2005-06 Jalkapallo 76.000 83.000 112.500 106.500 Svoli/voimisteluliitto 54.000 54.500 54.500 54.000 ** Jääkiekko 48.000 52.000 50.000 47.500 Salibandy 11.000 24.000 34.000 36.000 Yleisurheilu 27.500 29.000 34.000 32.000 Hiihto 14.000 13.000 21.000 19.000 Uinti 12.500 15.000 14.000 19.000 Koripallo 18.500 18.000 19.000 17.000 Lentopallo 18.000 15.000 16.000 16.500 Ratsastus 9.000 12.500 11.000 12.500 Pesäpallo 16.500 14.000 13.000 11.500 Taitoluistelu 6.000 7.000 6.000 9.000 Judo 7.500 7.000 6.000 7.500 Tennis 5.500 6.000 6.500 7.500 Karate 8.500 5.000 6.000 6.500 Suunnistus 4.000 5.500 8.500 5.500 Sulkapallo 2.000 3.500 4.500 5.500 Taekwondo 3.500 3.000 3.500 5.500 Tanssi 4.000 4.500 4.500 4.500 Paini 3.500 5.000 3.500 4.500 Luistelu 4.000 3.500 4.500 4.000 Golf 1.000 2.500 2.500 3.500 Ringette 3.000 3.000 3.500 3.000 Käsipallo 2.500 1.500 1.500 2.000 Urheilusukellus 1.500 1.500 1.500 2.000 Aikido 1.000 1.000 1.500 2.000 Jääpallo 2.500 3.000 2.500 1.500 Potkunyrkkeily --- 1.000 1.500 1.500 Moottori alle 500 alle 500 1.000 1.500 Nyrkkeily 2.500 2.500 1.000 1.500 * Listalla lajit, joissa harrastajamäärä tutkimuksen mukaan 1.500. Listan ulkopuolella on lajeja, joissa harrastajamäärä todellisuudessa on vähintään 1.500 tai ylikin, mutta sattumasta johtuen tähän tutkimukseen heitä ei ole osunut mukaan. ** Edellisessä tutkimuksessa SVoLin ja Voimisteluliiton seuraharrastajat oli arvioitu erikseen. 26
Kuvio 16b. Urheiluseurojen harrastajamäärät 3-18 -vuotiaiden keskuudessa (lkm, kymmenen suosituinta lajia). Jalkapallo 83000 76000 106500 112500 Svoli/Voimisteluliitto Jääkiekko Salibandy Yleisurheilu Hiihto Uinti Koripallo 36000 34000 24000 11000 19000 21000 13000 14000 19000 14000 15000 12500 17000 19000 18000 18500 32000 34000 29000 27500 54000 54500 54500 54000 47500 50000 52000 48000 2005-06 2001-02 1997-98 1995 Lentopallo Ratsastus 16500 16000 15000 18000 12500 11000 12500 9000 *Vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan vuodessa. 0 25000 50000 75000 100000 125000 150000 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 3-18-vuotiaiden lasten ja nuorten Top 10 urheiluseuroissa (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan): Jalkapallo 106.500 11 % SVoLi 54.000 5 % Jääkiekko 47.500 5 % Salibandy 36.000 4 % Yleisurheilu 32.000 3 % Hiihto 19.000 2 % Uinti 19.000 2 % Koripallo 17.000 2 % Lentopallo 16.500 2 % Ratsastus 12.500 1 % 27
3-6-vuotiaiden lasten Top 10 urheiluseuroissa (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan): SVoLi 18.500 8 % Jalkapallo 9.500 4 % Yleisurheilu 6.500 3 % Jääkiekko 4.500 2 % Uinti 4.000 2 % Hiihto 3.500 2 % Salibandy 2.000 1 % Taitoluistelu 2.000 1 % Luistelu 2.000 1 % Koripallo 1.000 * % 7-12-vuotiaiden lasten Top 10 urheiluseuroissa (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan): Jalkapallo 63.500 16 % Jääkiekko 27.000 7 % SVoLi 21.500 6 % Salibandy 18.500 5 % Yleisurheilu 18.000 5 % Uinti 12.000 3 % Hiihto 11.500 3 % Koripallo 11.500 3 % Lentopallo 7.500 2 % Pesäpallo 6.000 2 % 13-18-vuotiaiden nuorten Top 10 urheiluseuroissa (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan): Jalkapallo 33.500 9 % Jääkiekko 16.000 4 % Salibandy 15.500 4 % SVoLi 14.000 4 % Lentopallo 9.000 2 % Yleisurheilu 7.500 2 % Ratsastus 6.500 2 % Pesäpallo 5.000 1 % Koripallo 4.500 1 % Hiihto 4.000 1 % Tennis 4.000 1 % 28
Tyttöjen Top 10 urheiluseuroissa (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan): SVoLi 45.000 9 % Jalkapallo 23.500 5 % Ratsastus 12.000 2 % Uinti 12.000 2 % Yleisurheilu 17.500 4 % Lentopallo 11.000 2 % Hiihto 10.500 2 % Taitoluistelu 8.500 2 % Salibandy 7.500 2 % Koripallo 7.000 1 % Poikien Top 10 urheiluseuroissa (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan): Jalkapallo 83.000 17 % Jääkiekko 44.500 9 % Salibandy 28.500 6 % Yleisurheilu 14.500 3 % Koripallo 10.000 2 % SVoLi 9.000 2 % Hiihto 8.500 2 % Pesäpallo 7.000 1 % Lentopallo 5.500 1 % Judo 5.500 1 % 29
6 Urheiluseuraharrastamisen intensiteetti Seuraavassa tarkastellaan seuraharrastajia hieman tarkemmin. Tarkoituksena on esittää, missä määrin seuraharrastajat urheilevat, missä määrin he harjoittelevat eri lajeja seuroissa, montaako lajia he harrastavat ja missä määrin he osallistuvat otteluihin, turnauksiin tai kilpailuihin. Kolmannes seuraharrastajista harjoittelee seurassa kolme kertaa viikossa tai useammin Taulukko 17. Kuinka usein urheiluseuran toiminnassa mukana olevat 3-18-vuotiaat urheilevat ja liikkuvat yleensä ja kuinka usein he harrastavat lajia tai harjoittelevat seurassa? N=2.299 Yleensä Lajin harrastamiskerrat seurassa % % 3 kertaa tai enemmän viikossa 77 32 2 kertaa viikossa 14 32 Noin kerran viikossa 9 36 Seuroissa harrastavista kolmannes harjoittelee seuran puitteissa vähintään kolme kertaa viikossa. Valtaosa harrastaa lajia seurassa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kun seurassa harrastamista verrataan siihen, miten usein seuroissa harrastavat yleensä liikkuvat niin käy ilmi, että lajien harrastaminen seurassa on vain yksi harjoittelun muoto. Lajia tukevia harjoituksia tehdään omaehtoisesti yksin, ryhmässä tai muissa puitteissa paljon useammin. Taulukko 18. Kuinka usein urheiluseurassa harrastavat 3-18-vuotiaat pojat ja tytöt harjoittelevat seurassa? N=2.299 Pojat Tytöt % % 3 kertaa tai enemmän viikossa 37 27 2 kertaa viikossa 35 28 Noin kerran viikossa 28 45 Seuroissa harrastavat pojat urheilevat useammin kuin tytöt. Tulosten mukaan he myös käyvät seuran harjoituksissa useammin kuin tytöt. Viimemainittu johtuu siitä, että pojat harrastavat lajeja, joissa seuraharjoituksia järjestetään keskimäärää useammin (jalkapallo, jääkiekko). Taulukko 19. Kuinka usein eri ikäluokkiin kuuluvat 3-18-vuotiaat harjoittelevat seurassa? N=2.299 3-6-vuotta 7-12-vuotta 13-18-vuotta % % % 3 kertaa tai enemmän viikossa 7 24 54 2 kertaa viikossa 19 39 27 Noin kerran viikossa 75 36 19 30
Iän mukaan aktiivisimmat seurojen harjoituksissa kävijät löytyvät 13-18-vuotiaiden keskuudesta. Heistä enemmistö harjoittelee lajia seurassa ainakin kolme kertaa viikossa. Tulos kielii siitä, että 13 ikävuoden jälkeen oma laji on usein löytynyt ja siihen panostetaan keskimäärää enemmän. Seuroissa haluttaisiin harjoitella useammin Kun harrastuskertojen määrää lajeissa verrataan toiveeseen käy ilmi se, että toiveet ja todellisuus eivät ole täysin tasapainossa. Seuroissa harrastavat lapset ja nuoret haluaisivat harjoitella seurassa jopa useammin kuin mihin heillä on mahdollisuus. Taulukko 20. Harrastuskertojen määrä urheiluseurassa ja toive harrastuskertojen määrästä. N=2.299 Harrastaa nyt Haluaisi harrastaa % % 3 kertaa tai enemmän viikossa 32 38 2 kertaa viikossa 32 35 Noin kerran viikossa 36 27 Tyttöjen keskuudessa ero toiveen ja harrastuskertojen määrän välillä on suurempi kuin poikien parissa. Tytöistä vajaa kaksi viidesosaa (38 %) haluaisi harrastaa seurassa vähintään kolme kertaa viikossa, kun heistä reilu neljännes tekee näin. Iän mukaan etenkin 13-18-vuotiaat haluaisivat lisätä harjoituskertojen määrää seurassa nykyisestä. Sen sijaan tätä nuoremmilla harjoituskertojen määrä suhteessa toiveeseen on lähempänä tasapainotilannetta. Aktiivisimmin seuroissa harjoittelevat palloilulajien ja taitoluistelun harrastajat. Kärjessä ovat jääkiekko, ringette ja taitoluistelu. Useimmissa yksilölajeissa seuran puitteissa harjoitteleminen tapahtuu selvästi harvemmin. Monissa lajeissa seuran puitteissa harjoitteleminen kasvaa voimakkaasti iän myötä. Hyvä esimerkki on uinti. Kaikista seurauimareista vain 25 % harrastaa seurassa yli kaksi kertaa viikossa kun 13-18-vuotiaista peräti 58 %. Toinen esimerkki on jääkiekko. Jääkiekkoa seurassa harrastavista 13-18-vuotiaista 82 % käy harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa. Melkein kaikissa lajeissa lapset ja nuoret haluaisivat käydä harjoituksissa useammin kuin käyvät nykyisin. Suurin ero on golfia, ratsastusta, taekwondoa, karatea ja lentopalloa harrastavien keskuudessa. Voi vain arvailla, mistä erot toiveiden ja todellisuuden välillä johtuvat. Kyse voi olla henkilökohtaisista tavoitteista, olosuhteista tai voimavaroista harrastaa lajia. Lajeissa, joissa lapset ja nuoret käyvät harjoituksissa keskimäärää useammin ollaan lähellä sitä, mitä halutaankin. 31
Kuvio 21. Niiden osuus eri lajeja urheiluseurassa harrastavista, jotka käyvät harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa verrattuna haluun käydä harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa (%). Jääkiekko 57 54 Ringette 50 50 Taitoluistelu 50 51 Koripallo 40 40 Jalkapallo 36 40 Lentopallo 32 43 Paini 31 35 Hiihto 29 28 Golf 28 52 Luistelu 28 28 Pesäpallo Uinti 26 25 30 37 KÄY NYT HALUAISI KÄYDÄ Salibandy 24 33 Taekwondo 24 38 Tennis 23 30 Judo 21 27 Ratsastus 18 36 Sulkapallo 18 27 Tanssi 16 24 Voimistelu 16 17 Yleisurheilu 12 18 Karate 10 23 Suunnistus 4 9 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 32
Taulukko 21. Niiden osuus eri lajeja urheiluseurassa harrastavista, jotka käyvät harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa verrattuna haluun käydä harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa. N=2.299 Käy nyt Haluaisi käydä Erotus % % Jääkiekko 57 54-3 Ringette 50 50 0 Taitoluistelu 50 51 +1 Koripallo 40 40 0 Jalkapallo 36 40 +4 Lentopallo 32 43 +11 Paini 31 35 +4 Hiihto 29 28-1 Golf 28 52 +24 Luistelu 28 28 0 Pesäpallo 26 37 +11 Uinti 25 30 +5 Salibandy 24 33 +9 Taekwondo 24 38 +14 Tennis 23 30 +7 Judo 21 27 +6 Ratsastus 18 36 +18 Sulkapallo 18 27 +9 Tanssi 16 24 +8 Voimistelu 16 17 +1 Yleisurheilu 12 18 +6 Karate 10 23 +13 Suunnistus 4 9 +5 Kolme neljästä seuraharrastajasta osallistuu vuoden aikana turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin Urheilua ja liikuntaa seurassa harrastavista lapsista ja nuorista melkein kolme neljästä on viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana osallistunut osanottajana jonkin lajin tai lajien turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin. Tulos on käytännössä sama kuin neljä vuotta aiemmin. Taulukko 22. Osallistunut turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin viimeisen 12 kuukauden aikana. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat urheilua tai liikuntaa urheiluseurassa. N=2.299 2001-02 2005-06 % % Kyllä 72 71 Ei 28 29 Pojat ovat osallistuneet seuroissa useammin kilpailuihin ja otteluihin kuin tytöt. Tämä selittyy pitkälle lajivalinnoilla. Pojat harrastavat tyttöjä useammin lajeja, joissa lajin luonteeseen kuuluu kilpailuihin tai otteluihin osallistuminen. 33
Taulukko 23. Osallistunut turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin viimeisen 12 kuukauden aikana. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat urheilua tai liikuntaa urheiluseurassa. N=2.299 Pojat Tytöt Kaikki % % % Kyllä 78 62 71 Ei 21 38 29 Alle seitsemän vuotiaat seuroissa harrastavat lapset ovat osallistuneet muita harvemmin (37 %) turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin. Tätä varttuneimpien keskuudessa kolmella neljästä (77 %) on ollut kokemusta kilpailuista tai turnauksista. Useimmiten otteluihin, kilpailuihin tai turnauksiin ovat osallistuneet joukkuepallopelejä seurassa harrastavat. Yksilölajeissa eniten kilpailuihin osallistuneita löytyy suunnistajien, hiihtäjien ja yleisurheilijoiden keskuudesta. Kamppailulajeja seuroissa harrastavat nuoret eivät välttämättä osallistu samassa määrin kilpailuihin kuin monia muita lajeja seuroissa harrastavat. On osallistunut jotka osallistuneet turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin viimeisen 12 kuukauden aikana: Jalkapallo 91 % Lentopallo 90 % Jääkiekko 89 % Suunnistus 89 % Hiihto 88 % Koripallo 88 % Salibandy 87 % Pesäpallo 84 % Yleisurheilu 81 % Sulkapallo 71 % Ratsastus 59 % Tennis 57 % Uinti 56 % Judo 55 % Taitoluistelu 52 % Taekwondo 47 % Voimistelu 44 % Karate 39 % 34
Valtaosa urheiluseuroissa mukana olevista harrastaa useampia lajeja Urheiluseurassa harrastavista nuorista valtaosa (78 %) harrastaa vähintään kahta lajia. Vähintään kolmen lajin harrastajia on enemmistö (55 %). Tuloksissa näkyy kuitenkin pieni liikahdus yhden lajin harrastamisen suuntaan. Tämä saattaa osaksi johtua siitä, että 3-6-vuotiaiden suhteellinen osuus seuraharrastajista on hieman kasvanut. Tälle nuorimmalle ikäryhmälle on keskimäärää tyypillisempää yhden lajin harrastaminen. Taulukko 24. Harrastettujen lajien määrä urheiluseurassa harrastavien 3-18-vuotiaiden keskuudessa. N=2.299 2001-02 2005-06 % % Yksi laji 18 22 Kaksi lajia 25 23 Kolme lajia 25 24 Neljä lajia 31 31 Poikien ja tyttöjen ero ei ole kovin suuri. Näkyy kuitenkin, että poikien parissa on jonkin verran enemmän useiden lajien harrastajia verrattuna tyttöihin. Eroa voi selittää se, että tytöillä on poikia enemmän muita urheilun ulkopuolisia harrastuksia ja pojilla taas tietyssä iässä intensiivinen urheilu on yleisempää. Taulukko 25. Harrastettujen lajien määrä urheiluseurassa harrastavien 3-18-vuotiaiden keskuudessa. N=2.299 Pojat Tytöt % % Yksi laji 18 26 Kaksi lajia 23 24 Kolme lajia 26 22 Neljä lajia 33 27 35
6 Urheiluseurojen potentiaali Tutkimuksessa muilta kuin seuraharrastajilta tiedusteltiin kiinnostusta alkaa harrastamaan liikuntaa urheiluseurassa. Kaikilta kiinnostuneilta tiedusteltiin vielä nimenomaista lajia tai lajeja. Urheiluseuroilla neljännesmiljoonan harrastajan potentiaali Urheiluseurojen ulkopuolisista lapsista ja nuorista enemmän kuin kaksi viidestä on kiinnostunut seuratoiminnasta. Käytännössä tämä tietää 251.000 lapsen ja nuoren potentiaalia. Jos nykyisten seuraharrastajien määrä säilyisi ennallaan ja kaikki kiinnostuneet tulisivat todella mukaan seuratoimintaan, nousisi seuroissa harrastavien lasten ja nuorten määrä 668.000 tasolle eli 67 prosenttiin kaikista 3-18-vuotiaista. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, koska osa nuorista lopettaa vuosittain seuraharrastamisen ja kaikki kiinnostuneet eivät välttämättä hakeudu seuroihin. Kiinnostus urheiluseuroista on säilynyt kutakuinkin ennallaan jos vertailukohtana on edellinen tutkimus 2001-02. Neljä vuotta sitten seurojen ulkopuolella olevista 42 prosenttia oli kiinnostunut mahdollisuudesta osallistua ja nyt 43 prosenttia. Jos nyt saatua tulosta verrataan vuoteen 1995, niin potentiaalia on pienentynyt. Vuonna 1995 yli puolet seurojen ulkopuolella olevista oli kiinnostunut. Tuloksia tulkittaessa tulee muistaa se, että vuoden 1995 jälkeen nuorten seuraharrastus lähti kasvuun eli osa potentiaalista realisoitui heti. Seuraharrastajien määrä lisääntyminen reilussa parissa vuodessa merkitsi sitä, että enemmän kuin yksi kahdestakymmenestä kiinnostuneesta tuli mukaan seuratoimintaan muutaman vuoden aikana. Kuvio 26. Kiinnostus alkaa harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta nykyisin seurassa (%). Kyllä 43 42 53 Ei Ei osaa sanoa 9 8 12 26 48 49 2005-06 2001-02 1995 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 36
Taulukko 26. Kiinnostus alkaa harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta nykyisin seurassa. N= 3.206 1995 2001-02 2005-06 % % % Kyllä 53 42 43 Ei 26 49 48 Ei osaa sanoa 12 8 9 Sukupuolen mukaan seurojen ulkopuolella olevat pojat ja tytöt ovat yhtä kiinnostuneita urheiluseuroista. Pojista suurempi osa kuin tytöistä on jo mukana seurojen toiminnassa. Keskimäärää enemmän kiinnostusta löytyy 3-6-vuotiaiden keskuudesta. Tämä kuitenkin ilmentää ao. ikäluokan huoltajien halua eikä välttämättä lasten omaa kiinnostusta. Taulukko 27. Kiinnostunut alkaa harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta nykyisin seurassa. N= 3.206 Pojat Tytöt Kaikki % % % Kyllä 43 43 43 Ei 50 47 48 Ei osaa sanoa 7 9 9 Alueelliset erot ovat vähäisiä. Maan eri alueilla ja erityyppisissä kunnissa kiinnostuneiden osuus vaihtelee 40-45 prosentin välillä. Muualla Etelä-Suomessa kuin Uudellamaalla ja taajaan asutuissa kunnissa ollaan hieman keskimäärää useammin kiinnostuneita. 37
Eniten seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn Eniten potentiaalista seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn. Kaiken kaikkiaan löytyy vain 11 lajia, joiden kohdalla potentiaalisten seuraharrastajien määrä nousee kymmenen tuhannen tasolle. Tulokset ovat pitkälle samansuuntaisia kuin edellisessä tutkimuksessa vuosina 2001-02. Kuvio 28. Lajit, joita haluttaisiin alkaa harrastamaan seuroissa (lkm). Jalkapallo Yleisurheilu Salibandy Jääkiekko Tanssi Hiihto Voimistelu Uinti Pesäpallo Lentopallo Koripallo Tennis Juoksulenkkeily Luistelu Sulkapallo Ratsastus Judo Suunnistus Karate Aerobic Tae Kwon Do Pyöräily Paini Potkunyrkkeily 18500 18000 16000 14500 14500 12000 11500 10000 5500 5000 5000 4500 4500 3500 3500 2500 2000 2000 2000 2000 2000 25500 34000 50500 *Niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta nykyisin seurassa, N=1382. Lajit, joissa vähintään 1500 potentiaalista seuraharrastajaa. 0 12500 25000 37500 50000 62500 75000 TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics 38