Valtuusto 21.05.2012 Sivu 1 / 93

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.05.2012 Sivu 1 / 93 Kokoustiedot Aika 21.05.2012 maanantai klo 17:30-23:17 Tauko klo 19.39-20.10 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Fredrik Almqvist (SDP), poistui klo 22.36 67 käsittelyn aikana Marita Backman (SFP) Kurt Byman (PerusS/Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Ritva Erkama (Kok.) Christina Gestrin (SFP) Mia Grundström (SFP), poistui klo 22.50 67 käsittelyn aikana Maria Guzenina-Richardson Pekka Vaara (SDP) Hanna-Leena Hemming Eero Kling (Kok.) Sirpa Hertell (Vihr.) Leo Hiltunen (PerusS/Sit.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jussi Holma (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Seppo Huhta (PerusS/Sit.), saapui klo 17.41 62, poistui klo 22.36 67 käsittelyn aikana Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Veikko Simpanen (SDP) Arja Juvonen (PerusS/Sit.), saapui klo 17.35 57 käsittelyn aikana Jarmo Jääskeläinen (Kok.), poistui klo 23.05 67 käsittelyn aikana Tuija Kalpala (Kok.), poistui klo 22.00 65 käsittelyn aikana Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma Esko Meuronen (Kok.), poistui klo 18.39 62, kun Kauma saapui paikalle. Kauma poistui 22.33 67 käsittelyn aikana Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Kalevi Kivistö Jukka Karhula (Vas.), saapui klo 17.36 58 käsittelyn aikana Harriet Klar (SDP), poistui klo 22.53 67 käsittelyn aikana Nina Knaapila (Vihr.) Ari Konttas (Kok.) Matti Kuronen Inka Hopsu (Vihr.), poistui klo 18.07 62 käsittelyn aikana, kun Kuronen saapui Kari Kuusisto (Kok.) Teemu Lahtinen (PerusS/Sit.), saapui klo 17.36 60 käsittelyn aikana Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti Anja Pankasalo (Kok.) Jaana Leppäkorpi (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP), poistui klo 20.56 65 käsittelyn aikana, tilalle Sirkka-Liisa Pikkusaari Ritva-Liisa Luomaranta (Kok.) Laura Kiijärvi Markku Markkula (Kok.)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.05.2012 Sivu 2 / 93 Marjo Matikainen-Kallström (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Anne Pirinen Marjo Matikka (Vihr.) Jaakko Mauriala (SDP) Martti Merra (Kok.) Merva Mikkola (Vihr.) Heljä Misukka (Kok.), poistui klo 22.25 67 käsittelyn aikana Mari Nevalainen (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Nina Pelkonen Jouni Mykkänen (Kok.), poistui klo 19.30 63 käsittelyn aikana, tilalle Esko Meuronen Elli Perklén (Kok.) Tiina Pursula (Vihr.) Kaisa Rastimo (SDP), saapui klo 17.46 62 käsittelyn aikana Yrjö Rossi (Kesk.) Terttu Savola (KA) Heikki Seppä (Kok.) Kai Seppälä (Kok.), saapui klo 17.50 62 käsittelyn aikana Kirsi Siren (Kok.), Tony Hagerlund (Vihr.), saapui klo 20.25 65 käsittelyn aikana Markku Sistonen (SDP), poistui klo 22.20 66 käsittelyn aikana Timo Soini (PerusS/Sit.) Jani Tiainen Seppo Sonkeri (PerusS/Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kaija Kalliola (KD) Markus Torkki (Kok.), saapui klo 17.35 57 käsittelyn aikana Kari Uotila (Vas.), saapui klo 17.56 62 käsittelyn aikana Katinka Weurlander Gunn-Britt Schröder-Wikberg (SFP) Paula Viljakainen (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä Kirsi Åkerlund (Kok.), saapui klo 18.53 62 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Tony Hagerlund Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Nicholas Kujala Jouni Majuri kaupunginhallituksen jäsen, klo 20.25 saakka kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja nuorisovaltuuston edustaja kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.05.2012 Sivu 3 / 93 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Maria Guzenina-Richardson Hanna-Leena Hemming Maria Jungner Pia Kauma Kalevi Kivistö Matti Kuronen Sanna Lauslahti Nina Pelkonen Tarja Tallqvist Katinka Weurlander Ville Lehtola Kirsi Åkerlund Kaisa Alaviiri Ritva-Liisa Luomaranta Jussi Koskinen Henri Arteva Tuomas Aho Suvi Aherto Mikko Peltokorpi Juha-Veikko Kurki Kati Pohjanmaa Anitra Ahtola Mia Kaukiainen Ira Hietanen Antti Aarnio Kaarina Järvenpää Satu Raudasoja Timo Soini

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.05.2012 Sivu 4 / 93 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 25.5.2012 28.5.2012 Seppo Sonkeri Elli Perklén Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 30.5.2012 osoitteessa Asemakuja 2 C, 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.05.2012 Sivu 5 / 93 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 57 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 58 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 59 Kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen 8 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 60 Nuorisolautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 10 täydennysvaali 61 Tilakeskuksen johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja 12 täydennysvaali 62 1-2 Vuoden 2011 arviointikertomuksen hyväksyminen 14 63 3-4 Vuoden 2011 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen 17 hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1. - 31.12.2011 64 5-6 Vuoden 2011 tilinpäätös ja tuloksen käsittely 20 65 7-9 Espoon kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä 25 Liikenneviraston välisen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä koskevan aiesopimuksen hyväksyminen (Pöydälle 23.4.2012) 66 10-11 Otaniemi, Keilaniemi, asemakaavan ja asemakaavan 34 muutoksen hyväksyminen, alue 220823 (Pöydälle 23.4.2012) 67 12-15 Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen 53 hankesuunnitelman hyväksyminen 68 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista 57 69 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi 61 asianmukaiselle tasolle 70 Valtuustoaloite sosiaalisesti heikommassa asemassa 69 olevien nuorten tukemiseksi kesätyöpaikoilla 71 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä 73 Espoossa 72 Valtuustoaloite Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen 76 suunnittelusta ja toteuttamisesta 73 Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien 79 peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta 74 Valtuustoaloite toimeentulotuen maksatuksista 83 75 Kokouksessa jätetyt aloitteet 88

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 6 / 93 57 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 10.5.2012 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 7 / 93 58 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Sonkeri ja Elli Perklén.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 8 / 93 1709/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 124 7.5.2012 59 Kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle Nina af Hällströmin. Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Väestötietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaisen varajäsenen Kristoffer Bondestamin (SFP) kotikunta ei enää ole Espoo ja hän on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa em. tehtävään Espoossa. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.5.2012 124 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle (SFP). Käsittely Johansson ehdotti, että kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Nina af Hällström.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 9 / 93 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle Nina af Hällströmin. - Valittu - Kristoffer Bondestam - Jaoston sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 10 / 93 2033/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 125 7.5.2012 60 Nuorisolautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Nina Rambergin (Vihr.) tilalle (Vihr.) Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Nina Rambergin (Vihr.) tilalle Iris Westerlundin (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Nina Rambergin (Vihr.) tilalle Iris Westerlundin (Vihr.). Nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Nina Ramberg (Vihr.) ilmoittaa 19.4.2012 päivätyllä kirjeellään pyytävänsä eroa em. luottamustehtävästä perusteena ero Vihreästä Liitosta. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että nuorisolautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.5.2012 125 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Nina Rambergin (Vihr.) tilalle (Vihr.)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 11 / 93 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Nina Ramberg - Lautakunnan sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 12 / 93 61 Tilakeskuksen johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tilakeskuksen johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle (Vihr.) ja tilakeskuksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle (Vihr.) Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee tilakeskuksen johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.) ja tilakeskuksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Valtuusto valitsi tilakeskuksen johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.) ja tilakeskuksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.). Liite Oheismateriaali Selostus Tilakeskuksen johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Sami Suomalainen (Vihr.) pyytää 26.4.2012 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena puolueen vaihto. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.5.2012 149 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tilakeskuksen johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle (Vihr.) ja tilakeskuksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi Sami Suomalaisen (Vihr.) tilalle (Vihr.)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 13 / 93 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Sami Suomalainen - Johtokunnan sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 14 / 93 3673/02.02.02/2011 Tarkastuslautakunta 44 3.5.2012 62 Vuoden 2011 arviointikertomuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Ala-aho Virpi, puh. (09) 816 22087 Björklund Riitta, puh. (09) 816 22091 Tiainen Anneli, puh. (09) 816 22092 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2011, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Käsittely Juvonen Hiltusen ym. kannattamana kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esiin nostettu saattohoitosuunnitelman laatimistyö käynnistetään välittömästi. Puheenjohtaja totesi, että tarkastuslautakunnan ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 15 / 93 Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esiin nostettu saattohoitosuunnitelman laatimistyö käynnistetään välittömästi. Liite Selostus 1 Pääkaupunkiseudun ympäristötavoitteiden yhteisarviointi 2011 2 Vuoden 2011 arviointikertomus Liitteenä on tarkastuslautakunnan vuoden 2011 arviointikertomus. Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuustolle päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Päätöshistoria Tarkastuslautakunta 3.5.2012 44 Päätösehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja antaa ulkoisen tarkastuksen yksikölle oikeuden tehdä siihen stilistisiä muutoksia. Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2011, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Käsittely Pöytäkirjan oheismateriaalina on tarkastuslautakunnan vuoden 2011 arviointikertomus kokouksessa tehdyin muutoksin sekä arviointikertomusta täydentävä Pääkaupunkiseudun ympäristötavoitteiden yhteisarviointiraportti vuodelta 2011.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 16 / 93 Tarkastuslautakunnan jäsen Marjo Pihlman poistui kokouksesta käsiteltäessä sosiaali- ja terveystoimen asioita ilmoittamansa esteellisyyden vuoksi klo 19.06-19.09 ja klo 19.57-20.55. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 17 / 93 1109/02.06.01/2012 Tarkastuslautakunta 48 7.5.2012 63 Vuoden 2011 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1. - 31.12.2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ala-aho Virpi, puh. (09) 816 22087 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011, 2 hyväksyy vuoden 2011 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011. Käsittely Hiltunen Tiaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Päätökseen kohdan 3 loppuun lisätään: muilta osin lukuun ottamatta Orkidea-projektiin liittyviä vastuita ja lisäksi päätökseen lisätään uusi 4-kohta, joka kuuluu: Orkidea projektista suoritetaan ulkoinen eritystarkastus, jossa selvitetään niin taloudelliset kuin projektin johtamiseen sekä seurantaan liittyvät vastuut. Erityistarkastuksen suorittajaksi tulee valita ulkopuolinen riippumaton tilintarkastusyhteisö. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat tarkastuslautakunnan ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hiltusen muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 54 äänellä 6 ääntä vastaan, 6 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hyväksyi tarkastuslautakunnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 18 / 93 Päätös Valtuusto: Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin. Hiltunen, Sonkeri, Huhta ja Tiainen ilmoittivat eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Koska Orkidea -projektin kulut olivat yli 7 miljoonaa euroa, niin katsomme erityistarkastuksen suorittamista välttämättömäksi. Liite Selostus 3 Tilintarkastuskertomus 2011 4 Äänestyslista 63 Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava edellisen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä käsitellään tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Tilinpäätöksen valmistelu kuuluu kaupunginhallitukselle ja tilintarkastuskertomuksen ja vastuuvapausasian valmistelu tarkastuslautakunnalle. Kuntalain 71 2 kohdan mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tällaisia ovat tilintarkastuskertomukseen sisältyvät asiat, kuten vastuuvapauden myöntäminen. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenille ja johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 75 :n 3 kohdan mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisten selvitykset sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Päätöshistoria Tarkastuslautakunta 7.5.2012 48 Päätösehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011 ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 19 / 93 1 saattaa tilintarkastuskertomuksen valtuustolle tiedoksi sekä esittää valtuustolle, että 2 vuoden 2011 tilinpäätös hyväksytään ja 3 valtuusto myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011. Käsittely Vastuunalainen tilintarkastaja JHTT, KHT Aimo Hukkamäki antoi kokoukselle selvityksensä tilintarkastuskertomuksesta. Kaupunginhallitus päätti 7.5.2012 hyväksyä vuoden 2011 tilinpäätöksen tekniset korjaukset ja merkitsi tilinpäätöksen tiedoksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin seurantaraportti I:n yhteydessä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 20 / 93 1109/02.06.01/2012 Kaupunginhallitus 76 26.3.2012 64 Vuoden 2011 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Kananen Vesa, puh. (09) 816 84017 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteessä esitetyt poikkeamat määrärahoissa, tuloarvioissa, sitovassa toimintakatteessa, Espoo-strategian tulostavoitteissa ja liikelaitosten sitovissa tulostavoitteissa 2 päättää vuoden 2011 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Varikko vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa 3 840 129,22 euroa - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastosta vähennetään rahaston alijäämä 620 399,01 euroa rahastopääomasta - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 2 708 019,27 euroa lisätään rahastopääomaan - Sosiaalisen luototuksen rahastosta vähennetään rahaston alijäämä 52 488,02 euroa rahastopääomasta - Vahinkorahaston ylijäämä 392 672,24 lisätään rahastopääomaan - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 67 532,29 kirjataan rahaston ylijäämään - Tilikauden ylijäämä 46 312 655,33 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Tilinpäätös 2011 6 Lokakuun kuukausiraportin jälkeen ilmenneet poikkeamat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 21 / 93 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. Talouden toteutuminen Espoon kaupungin tulos vuodelta 2011 oli kohtuullinen. Kaupungin vuosikate oli 140,6 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 44,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli lähes 60 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi, mikä johtuu ennakoitua suuremmasta verotulojen kasvusta. Vaikka vuosikatteessa saavutettiinkin tyydyttävä taso, jäi se yli 10 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta sekä yli 40 miljoonaa euroa vuoden 2010 tasosta. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on kuitenkin korkeintaan kohtuullinen. Valtuusto hyväksyi 12.12.2011 lokakuun kuukausiraportin yhteydessä poikkeamat tulo- ja menoarvioissa. Valtuuston käsittelyn jälkeen on ilmennyt määrärahojen ylityksiä, jotka suurimmalta osalta johtuvat valmistus omaan käyttöön -kirjanpitomenettelyn laajennuksesta (23,3 milj. euroa). Menettelyllä ei kuitenkaan ole vaikutusta kaupungin toimintakatteeseen tai tulokseen. Muut määrärahojen olennaisimmat ylitykset aiheutuivat lähinnä terveyspalveluissa (3,2 milj. euroa), vanhustenpalveluissa (2,1 milj. euroa), perhe- ja sosiaalipalveluissa (1,3 milj. euroa) sekä suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa (5,2 milj. euroa). Osalla tulosyksiköistä ja lautakunnista oli myös tuloarvioiden ylityksiä. Poikkeamien tarkemmat erittelyt löytyvät tilipäätöksen toteutumisvertailuista. Kaupungin ulkoiset tuotot ylittivät muutetun talousarvion lähes 12 miljoonalla eurolla. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 245,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 21,3 milj. euroa eli 9,5 prosenttia. Maksutuotot 92,6 milj. euroa nousivat 17,9 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot 52,5 milj. euroa nousivat 10,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maankäyttömaksujen kertymä kasvoi 9,9 milj. euroa verrattuna vuoteen 2010. Ulkoisten kulujen kokonaismäärä oli 1 438,9 milj. euroa. Kulut kasvoivat 127,6 milj. euroa eli 9,7 prosenttia. Ulkoisten kulujen kehityksen osalta vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuonna 2011 tapahtuneet kirjanpidolliset muutokset koskien lomapalkkavelkaa ja valmistus omaan käyttöön - menettelyn laajennusta. Edellä mainitut seikat huomioiden oli ulkoisten kulujen todellinen ja vertailukelpoinen kasvu 5,7 prosenttia. Kulujen kokonaiskehitys vuonna 2011 oli melko maltillista, sillä se kattoi yli 4 000

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 22 / 93 henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 579,2 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,1 prosenttia ja palveluiden ostot 615,1 milj. euroa, jossa kasvua oli 15 prosenttia. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 72 milj. euroa ja ne kasvoivat 9 prosenttia. Vastaavasti avustusten kulut olivat 120,4 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 4,6 prosenttia. Muut toimintakulut olivat 52,1 milj. euroa. Työvoiman vuokrausmenot kasvoivat 5 milj. euroa verrattuna vuoteen 2010. Toimintatuotot kattoivat 17 prosenttia toimintakuluista ja tunnusluku pysyi edellisten vuosien kanssa samalla tasolla. Verotulojen kehitys oli vuonna 2011 ennakoitua parempaa ja verotuloja tilitettiin kaikkiaan 1 231,4 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 47,7 milj. euroa eli 4,0 prosenttia. Ansiotulojen kunnallisveroa kertyi 1 023,6 milj. euroa, joka oli 23,3 milj. euroa (2,3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroa kertyi 144,5 milj. euroa, joka oli 24,1 milj. euroa (20 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2010. Yhteisöveron kasvu johtui pääosin verovuosien 2011 ja 2010 kunnille tilitettyjen määrien kasvusta. Kiinteistöveroa tilitettiin 63,3 milj. euroa, joka oli 0,3 milj. euroa (0,5 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2010. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 181,7 milj. euroa, mikä vastaa noin 3,26 tuloveroprosentin tuottoa Henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 13 538 henkilöä. Kaupungin investointeja toteutettiin 197 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon, koulujen peruskorjauksiin sekä kaupungin vuokrataloihin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta lähes 117 miljoonalla eurolla. Vuodelle 2011 suunnitellut kaupungin investoinnit eivät lähinnä aikataulusyistä toteutuneet täysimääräisesti. Kaupungin rahoitustilanne pysyi hyvänä eikä kaupunki nostanut pitkäaikaista lainaa. Myöskään suunniteltua rahastojen 40 miljoonan euron purkua ei toteutettu. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 55 miljoonalla eurolla. Espoon konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin yhteensä 54 konserniyhteisöä; 24 tytäryhteisöä, 10 kuntayhtymää ja 20 osakkuusyhteisöä. Konsernin tilikauden tulos oli n. 46 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma 31.12.2011 oli 4 386 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 58,4 prosenttia ja se laski 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Konsernilla oli lainaa n. 1 395 milj. euroa eli 5 525 euroa asukasta kohden, lainamäärä kasvoi 5,1 prosenttia asukasta kohden. Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuonna 2011 yhteensä 65 erilaista tulostavoitetta, joista osa oli kaikille toimialoille yhteisiä tai esiintyvät useammassa kuin yhdessä tuloskortissa. Laskettaessa kaikkien toimialojen tuloskorteissa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 23 / 93 olevat tulostavoitteet oli Espoo-strategiassa vuodelle 2011 asetettu yhteensä 128 tulostavoitetta. Kaikki 128 tulostavoitetta olivat sitovia. Toimialoilla oli tulostavoitteiden lisäksi omia tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. 41 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Useat tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa ja mahdollinen poikkeama on huomioitu siten useassa kortissa. Valtuusto hyväksyi 12.12.2011 lokakuun kuukausiraportin yhteydessä poikkeamat tulostavoitteiden toteutumisessa. Poikkeamiksi esitettyjen tulostavoitteiden osalta tavoitteet jäivät toteutumatta tai ne toteutuivat osin. Valtuuston käsittelyn jälkeen on ilmennyt poikkeamat viiden tulostavoitteen toteutumassa. Nämä liittyvät toimintamenojen ja toimintakatteen kehitykseen sivistystoimessa, teknisessä ja ympäristötoimessa sekä palveluliiketoimen toimialalla. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään tarkastustoimen edellyttämät tekniset tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.3.2012 76 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2011 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteessä esitetyt poikkeamat määrärahoissa, tuloarvioissa, sitovassa toimintakatteessa, Espoo-strategian tulostavoitteissa ja liikelaitosten sitovissa tulostavoitteissa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 24 / 93 2 päättää vuoden 2011 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Varikko vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa 3 840 129,22 euroa - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastosta vähennetään rahaston alijäämä 620 399,01 euroa rahastopääomasta - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 2 708 019,27 euroa lisätään rahastopääomaan - Sosiaalisen luototuksen rahastosta vähennetään rahaston alijäämä 52 488,02 euroa rahastopääomasta - Vahinkorahaston ylijäämä 392 672,24 lisätään rahastopääomaan - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 67 532,29 kirjataan rahaston ylijäämään - Tilikauden ylijäämä 46 312 655,33 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 25 / 93 665/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 87 26.3.2012 Valtuusto 45 23.4.2012 65 Espoon kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Liikenneviraston välisen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä koskevan aiesopimuksen hyväksyminen (Pöydälle 23.4.2012) Valmistelijat / lisätiedot: Mäkinen Antti, puh. (09) 816 83526 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston välillä neuvotellun aiesopimuksen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tarvittaessa hyväksymään sopimukseen vähäisiä, teknisluonteisia korjauksia. Käsittely Vaara Kauman kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston välillä neuvotellun aiesopimuksen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tarvittaessa hyväksymään sopimukseen vähäisiä, teknisluonteisia korjauksia, 3 edellyttää, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt 4 kiirehtii rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 26 / 93 asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Tämän päätöksen tavoitteena on minimoida kaupungin riski. Valmistelussa kaupunginhallitukselle selvitetään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan tehtävän ratkaisun edullisuus kaupungille. Elo Nevalaisen ym. kannattamana ehdotti, että valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään, millä ehdoin Karhusaarentie voidaan toteuttaa Keilaniemen kohdalla tunneloinnin sijaan kaupunkimaisena bulevardina. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 47 äänellä 17 ääntä vastaan, 2 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman Mikkolan kannattamana teki seuraavan hylkäysesityksen: Valtuusto hylkää aiesopimuksen hyväksymistä koskevan ehdotuksen räikeästi Espoon kaupungin etujen vastaisena. Kyseessä on valtion omistama yleisen tien osuus, jonka valtio omistaa ja sille kuuluu myös sen ylläpitovelvollisuus. Kuten valtio on todennut, liikenteellistä perustetta aiesopimuksen mukaiselle ratkaisulle ei ole. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että ensin äänestetään muutosehdotuksen ja pohjaehdotuksen kesken ja sen jälkeen hylkäyksestä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Vaaran ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 27 / 93 Äänestyksessä valtuusto 56 äänellä 4 ääntä vastaan, 5 äänestäessä tyhjää ja 2 ollessa poissa hyväksyi Vaaran muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämän jälkeen äänestettiin Bymanin hylkäysehdotuksesta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Vaaran muutosehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 11 ääntä vastaan, 3 äänestäessä tyhjää ja 2 ollessa poissa hyväksyi Vaaran ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto 1 hyväksyi liitteenä olevan Espoon kaupungin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston välillä neuvotellun aiesopimuksen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä, 2 oikeutti teknisen toimen johtajan tarvittaessa hyväksymään sopimukseen vähäisiä, teknisluonteisia korjauksia, 3 edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt 4 kiirehtii rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Tämän päätöksen tavoitteena on minimoida kaupungin riski. Valmistelussa kaupunginhallitukselle selvitetään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan tehtävän ratkaisun edullisuus kaupungille. Karimäki, Mikkola, Nevalainen, Byman, Huhta, Savola ja Hiltunen esittivät eriävät mielipiteensä, jotka ovat pöytäkirjan liitteenä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 28 / 93 Liite 7 Aiesopimus 8 Äänestyslista 65 9 Eriävät mielipiteet 65 Selostus Selostuksen tiivistelmä Espoon kaupungin sekä Liikenneviraston ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken on neuvoteltu aiesopimus Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä. Parantamishanke käsittää eritasoliittymät Keilaniementien ja Karhusaarentien kohdalle sekä 500 m pitkän Keilaniemen tunnelin, jonka päälle tulee Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä puistokansi. Aiesopimuksessa sovitaan hankkeen suunnittelun, toteuttamisen ja kunnossapidon periaatteista sekä kustannusjaosta. Kehä I on maantie ja tienpitäjänä on valtio. Kaupunki maksaa kaikki suunnittelu- ja rakentamiskustannukset sekä tunneliin liittyvät käyttökustannukset. Kehä I:n parantamisella luodaan edellytyksiä Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueen kehittämiselle ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle Länsimetron toteuttamisen myötä. Aiesopimus liittyy vireillä olevaan Keilaniemen asemakaavan muutosehdotukseen, joka mahdollistaa neljän asuintornin rakentamisen Kehä I:n viereen Keilaniemen metroaseman tuntumaan. Kehä I:n parantamishankkeen kustannusarvio on 120 milj. euroa (alv 0 %). Hanke rahoitetaan Tapiolan taseyksikön kautta alueelta saatavista maanmyyntituloista ja maankäyttömaksuista. Aiesopimus luo edellytykset Kehä I:n parantamishankkeen ja asuintornien jatkokehittämiselle. Kehä I:n parantamistyön käynnistämisestä päätetään aikanaan erikseen, kun kaava ja tiesuunnitelma on saatu lainvoimaisiksi ja ainakin kahden tornitontin myynti ja toteuttaminen ovat varmistuneet. Taustaa Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alue on kehittymässä voimakkaasti erityisesti Länsimetron rakentamisen ja Aalto-yliopiston perustamisen myötä. Länsimetro valmistuu vuoden 2015 lopussa. Aalto-yliopisto päätti vuonna 2011, että Otaniemeä kehitetään yliopiston pääkampuksena. Otaniemi on suomalaisen innovaatiotoiminnan tärkein keskittymä ja maailmanlaajuisestikin merkittävä innovaatiokeskus. Keilaniemeen ovat sijoittuneet monet kansainväliset yritykset. Tapiola on Suomen kansainvälisesti tunnetuin asuntoalue ja pääkaupunkiseudun merkittävä kaupunkikeskus, jossa on monipuoliset kaupalliset palvelut sekä kulttuurija koulutuspalvelut. Alueella on suuri merkitys Suomen kansainvälisen menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Kaupunki edistää pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä kehittämällä Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -kokonaisuutta tieteen, taiteen ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 29 / 93 talouden voimaan perustuvana, yrityksiä, investointeja ja osaamista houkuttelevana luovana ympäristönä. Alueen fyysinen ympäristö, maankäyttö, rakentaminen sekä julkiset tilat, kulttuuri- ja oppimisympäristöt tukevat sen sisällöllistä ja toiminnallista kehittymistä. Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueen liikenne tukeutuu oleellisesti Kehä I:een ja sen liittymiin. Kehä I on pääkaupunkiseudun vilkkaimpia pääväyliä ja sen liikenteellisen toimivuuden sekä turvallisuuden edistäminen edellyttää voimakkaita uudistamistoimenpiteitä rinnan maankäytön kehittymisen kanssa. Kehä I:n uudistaminen Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueella Kehä I:n uudistaminen Leppävaarassa ja Turunväylän kohdalla on valmistunut. Kehä I:n uudistaminen välillä Länsiväylä-Turunväylä sisältää seuraavat osat: - eritasoliittymät Keilaniementien ja Karhusaarentien kohdalla sekä Tapiolan ja Keilaniemen välissä tunneli, jonka päälle tulee puistokansi - Hagalundintunneli Tapiolan ja Otaniemen välissä - Maarinsolmun eritasoliittymä - Laajalahdensolmun eritasoliittymä Turvesuontien kohdalla. - Kehä I uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa Kehä I parannetaan Keilaniemen kohdalla välillä Länsiväylä-Karhusaarentie. Hagalundintunnelin ja Maarinsolmun eritasoliittymän perusratkaisut ovat selvillä, mutta niihin liittyvät maankäyttösuunnitelmat ovat vielä kehittämisvaiheessa. Laajalahdensolmun perusratkaisut on suunniteltu, mutta hankkeelle ei ole vielä tiedossa rahoitusta. Tähän hankkeeseen ei liity maankäytön kehittämistä. Keskeisinä yleisinä tavoitteina ja perusteluina Kehä I:n parantamiselle Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueella ovat seuraavat tekijät: kaupunkirakenteen tiivistäminen (täydentävä rakentaminen metron tuntumaan) ympäristöhaittojen lieventäminen (melu, päästöt) kaupunkirakenteen eheyttäminen (tunnelointi) valo-ohjattujen tasoliittymien rakentaminen eritasoliittymiksi (turvallisuus ja liikenteen sujuvuus). Maankäytön kehittäminen Kaupunki kehittää maankäyttöä metroasemien tuntumassa. Keilaniemessä tämä tarkoittaa erityisesti neljän asuintornin toteuttamista metroaseman

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 30 / 93 viereen Keilaniementien ja Kehä I:n väliin metroaseman ympäristöön. Näistä kaksi ensimmäistä on tarkoitus rakentaa valmiiksi metron käyttöönoton aikataulussa. Keilaniemen asemakaavan muutosehdotukseen sisältyy asuinrakennusoikeutta 80 000 kem² (Keilaniemen tornit), toimistotilaa 10 000 kem2, kaupallisia tiloja 2 000 kem² sekä pysäköintitiloja 1 200 autolle, joihin sisältyy 200 metron liityntäpysäköintipaikkaa. Uusia asukkaita Keilaniemeen tulee noin 2 000. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää ympäristöhaittojen torjumiseksi Kehä I:n kattamista Keilaniemen kohdalla ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi tasoliittymien rakentamista eritasoliittymiksi. Keilaniemen asemakaavan muutosehdotus / Kehä I:n parantaminen Keilaniemen asemakaavan muutosehdotus, joka on jäljempänä omana asianaan tällä samalla esityslistalla, on hyväksytty 30.11.2011 kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä lähetetty edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Keilaniemen asemakaavoitukseen liittyen kaupunki on laatinut Kehä I:n parantamista koskevan yleissuunnitelman osuudella Länsiväylä Karhusaarentie sovittuaan siitä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelma on parastaikaa nähtävillä. Tämä Kehä I:n uudistamisvaihe käsittää nykyisten valo-ohjattujen tasoliittymien parantamisen eritasoliittymiksi Karhusaarentien kohdalla (Otasolmu) ja Keilaniementien kohdalla sekä Länsiväylän eritasoliittymän parantamisen. Maankäytön kehittämisen näkökulmasta olennainen osa uudistushanketta noin 500 metriä pitkä Keilaniemen tunneli, jonka päälle rakennetaan Tapiolaa ja Keilaniemeä yhdistävä puistokansi. Tämän vaiheen järjestelyt suunnitellaan siten, että uudistettu Kehä I liitetään nykyiseen Kehä I:een Tapiolantien kohdalla. Liittämisen yksityiskohdat ratkaistaan tiesuunnitelmavaiheessa. Ratkaisuissa huolehditaan siitä, että Hagalundintunneli Tapiolan ja Otaniemen välissä on myöhemmin toteutettavissa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Kehä I:n parantaminen osuudella Länsiväylä - Turunväylä on ajoitettu toteutettavaksi suunnitelman toisella kaudella vuosina 2021-2035. Tämä aikataulukehys ei vastaa Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueen maankäytön kehittämisen aikataulua. Sopimusneuvottelut Kehä I on valtion maantie. Kehä I:n ja Keilaniementien välinen alue on kaupungin omistuksessa. Kaupunki, Liikennevirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat neuvotelleet ja allekirjoittaneet aiesopimuksen, jossa valtio tienpitäjänä antaa suostumuksensa Kehä I:n uudistamiselle välillä Länsiväylä-Karhusaarentie kaavassa esitetyllä tavalla. Aiesopimuksessa sovitaan hankkeen suunnittelun, toteuttamisen ja kunnossapidon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 31 / 93 periaatteista sekä kustannusjaosta. Aiesopimus sisältää Keilaniemen tunnelin sekä sen eteläpäähän suunniteltavan Keilaniemen eritasoliittymän ja sen pohjoispäähän suunniteltavan Otasolmun eritasoliittymän toteuttamisen. Aiesopimukseen sisältyvät myös mm. Keilaniemen tunnelin päälle tulevan puiston sekä meluesteiden ja -vallien toteutus. Sopimuksessa on sovittu myös tunnelin ja muiden rakenteiden kunnossaja ylläpidosta. Vaikka Kehä I on valtion maantie, kaupunki maksaa kaikki suunnittelu- ja rakentamiskustannukset sekä tunneliin liittyvät käyttökustannukset. Kehä I:n Keilaniemen osuuden uudistushankkeen kokonaiskustannusten arvio on 120 milj. euroa (alv 0 %), josta eritasoliittymien osuus on noin puolet ja kattamisen osuus noin puolet. Keilaniemen tunnelin vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa vuodessa. Valtion puolelta on ilmoitettu, ettei valtio voi sitoutua mihinkään kiinteään Kehä I:n parantamisaikatauluun eikä se näin ollen ole valmis osallistumaan hankkeen rahoitukseen. Lisäksi valtion kanta on se, että kaupungin tulee vastata myös tunnelin käyttökustannuksista, koska tunneli liittyy maankäytön kehittämiseen eikä siitä tienpitäjän näkökulmasta ole etua. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttää, että Kehä I:n parantamista koskeva sopimus allekirjoitetaan ja hyväksytään ennen kuin kaupunki hyväksyy Kehä I:n parantamista koskevan Keilaniemen asemakaavan muutoksen (alue 220823). Rakennustyöt voidaan käynnistää vasta, kun hankkeelle on eduskunnan hyväksyntä sekä asemakaava ja tiesuunnitelma ovat saavuttaneet lainvoimaisuuden sekä Liikennevirasto ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat hyväksyneet toteutuksen edellyttämät suunnitelmat. Aiesopimusta täydennetään aikanaan eduskunnan päätöksen perusteella toteuttamissopimuksella ja kunnossapitosopimuksella. Koska hankkeen vaativin osa on kaupungin omistukseen tulevat betoniset tunnelirakenteet, vastaa kaupunki suunnittelun projektinjohdosta kaikkine hankintoineen. Jatkotoimenpiteet Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä rahoitetaan Tapiolan taseyksikön kautta alueelta saatavista maanmyyntituloista ja maankäyttömaksuista, joista merkittävin osa saadaan Kehä I:n itäpuolelle kaavoitettujen asuintornien tonttien myynnistä. Mahdollisesti tarvittava muu osa rahoituksesta saadaan muista Keilaniemen ja lähialueen kiinteistökehityshankkeista. Kaupunki on varannut asuintornien alueen SRV Yhtiöt Oy:lle. Ensimmäinen varauspäätös tehtiin kaupunginhallituksessa 14.1.2008 ja viimeisin jatkovaraus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa 7.12.2011. Varaus on voimassa vuoden 2012 loppuun. SRV Yhtiöt Oy on laatinut varausaikana tornikorttelista ja siihen liittyvästä Kehä I:n puistokannesta suunnitelmia ja selvityksiä rinnan alueen kaavoituksen, Kehä I:n suunnittelun ja metron suunnittelun kanssa. Yhtiö on laatinut hankkeestaan ja sen ympäristöstä korkeatasoista esitysmateriaalia, jota on hyödynnetty myös Espoon kaupungin ja erityisesti T3-alueen esittelyssä ja markkinoinnissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 32 / 93 Tontit myydään markkinahintaan. Tarkoitus on, että päätös Kehä I:n parantamistyön käynnistämisestä tehdään, kun yhdestä tai kahdesta ensimmäisestä tornitontista tehdään kaupat. Tonttien rakentaminen etenee vaiheittain. Kehä I:n parantamistyö on käynnistettävä samalla, kun ensimmäisten tornien rakentaminen käynnistetään. Tornien asuntoihin ei voi muuttaa ennen kuin Kehä I on katettu, koska muuten asuntojen ympäristön melu- ja päästötasot ovat liian korkeat. Loput tornitontit kannattaa myydä vasta myöhemmin, kun ympäristö alkaa valmistua. Näin tonttien arvo on parempi. Koska Kehä I:n parantaminen joudutaan tekemään etupainoisesti tornitonteista saataviin tuloihin nähden, kaupunki joutunee rahoittamaan Kehä I:n uudistamista väliaikaisesti etupainoisesti. Tämä voitaneen hoitaa taseyksikön puitteissa. Rahoitusjärjestely esitetään päätettäväksi sitten, kun rakentaminen on mahdollista aloittaa. Kaupungin kannalta kysymys on alueen perusinfrastruktuurin rahoittamisesta maankäytön kehittämisestä saatavilla tuloilla. Kaupungin kannalta hankekokonaisuuteen ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää normaalista poikkeavia riskejä. Keilaniemen asuintornit ovat Suomessa toistaiseksi poikkeuksellisen korkeita asuinrakennuksia. Pääkaupunkiseudulle viime vuosina toteutetut asuintornit ovat kiinnostaneet ostajia. Esimerkiksi Vuosaareen ja Leppävaaraan valmistuneet tornit kävivät hyvin kaupaksi. Keilaniemen asuintornien sijainti on poikkeuksellinen: metroasema on aivan vieressä, kaikkiin ilmansuuntiin on merimaisema, tornit rajautuvat puistokannen välityksellä Tapiolan puutarhakaupunkiin, vieressä on Aalto-yliopisto ja Suomen merkittävin yritysalue, Tapiolan keskuksen kaupalliset ja kulttuuriset palvelut ovat lähellä, venesatamat ovat vieressä. Aikataulutavoitteena on Kehä I:n uudistustyön ja kahden ensimmäisen asuintornin rakentamisen käynnistäminen vuonna 2014. Kehä I:n parannustyö valmistuisi vuonna 2019. Kehä I:n parannushankkeeseen ja asuintornien rakentamiseen liittyvät louhintatyöt olisi hyvä saada tehdyiksi ennen metroliikenteen käynnistämistä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.3.2012 87 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston välillä neuvotellun aiesopimuksen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tarvittaessa hyväksymään sopimukseen vähäisiä, teknisluonteisia korjauksia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 33 / 93 Kaupunginhallitus edellyttää, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun kaupunginhallitus on siitä erikseen päättänyt. Rakentamiskustannukset tulee voida kattaa alueelta saatavilla rakennusoikeuksien myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavilla tuloilla. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 72 jälkeen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 23.4.2012 45 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston välillä neuvotellun aiesopimuksen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tarvittaessa hyväksymään sopimukseen vähäisiä, teknisluonteisia korjauksia. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, on seuraavien puhujien kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepano yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, kirje - Liikennevirasto / kirjaamo, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 34 / 93 820/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 64 27.4.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 156 30.11.2011 Kaupunginhallitus 88 26.3.2012 Valtuusto 46 23.4.2012 66 Otaniemi, Keilaniemi, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220823 (Pöydälle 23.4.2012) Valmistelijat / lisätiedot: Aspiala Aino, puh. (09) 816 24155 Beilinson David, puh. (09) 816 24231 Piironen Tiina, puh. (09) 816 24114 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 7.4.2009 päivätyn ja 21.11.2011 sekä korttelin 10050 osalta 26.3.2012 muutetun Keilaniemen asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823. Käsittely Elo Nevalaisen ym. kannattamana ehdotti, että valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että - rakennusten korkeus rajataan noin Fortumin tornin korkeuteen - vaihtoehtoisena liikenneratkaisuna tutkitaan Karhusaarentien muuttaminen kaupunkimaiseksi bulevardiksi, jonka varrelle sijoitetaan istutuksia, asuintaloja ja liiketilaa - liikennesuunnitelmaa tarkistetaan siten, että Otasolmun kiertoliittymää siirretään ja sen pohjoispuolista liikennealuetta kavennetaan, jolloin liikennealue siirtyy etäämmäs Itärannan asuintaloista valtuuston 7.4.2008 päätöksen mukaisesti. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei".

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 35 / 93 Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 16 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Elo Nevalaisen kannattaman teki seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Espoolle määritellään viipymättä korkean rakentamisen periaatteet, jotka tuodaan valtuuston käsittelyyn. Eri puolille kaupunkia, erityisesti tulevien metroasemien yhteyteen, on esitetty lukuisia korkeaan rakentamiseen perustuvia hankkeita. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla. Byman Mikkolan kannattamana teki seuraavan hylkäysesityksen: Valtuusto hylkää asemakaavan muutosehdotuksen yleiskaavan ja Espoon kaupungin etujen vastaisena. Asia sisältää melkoisia riskejä, eikä riskianalyysia ole tehty. Asiasta puuttuu myös maankäyttösopimus. Asemakaavan muutoksen mahdollistamat tornirakennukset eivät sovi maisemaan ja ne asettavat alueen eri maanomistajat keskenään räikeästi eri asemaan. Lisäksi asian valmistelu on tapahtunut virheellisessä järjestyksessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäyshdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 12 ääntä vastaan, 2 äänestäessä tyhjää ja 2 ollessa poissa hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 36 / 93 - Valtuusto toivoo, että Espoolle määritellään viipymättä korkean rakentamisen periaatteet, jotka tuodaan valtuuston käsittelyyn. Eri puolille kaupunkia, erityisesti tulevien metroasemien yhteyteen, on esitetty lukuisia korkeaan rakentamiseen perustuvia hankkeita. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla. Karimäki, Mikkola, Nevalainen, Byman ja Savola esittivät eriävänä mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Selostus 10 Äänestyslistat 66 11 Eriävät mielipiteet 66 Eriävä mielipide - Kehä I Keilaniemi osa1 - Kehä I Keilaniemi osa 2 - Kehä I Keilaniemi osa 3 - Kehä I Keilaniemi osa 4 - Asemakaava, muutos sekä ajantasa - Havainnekuva - Määräykset 1 ja 2 - Rakennusoikeuden muutos / kortteli 10050 - Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen Keilaniemeen tulevan metroaseman ympäristöön. Alueelle suunnitellaan asuintornitaloja ja toimistorakennusta. Nykyinen Karhusaarentie (Kehä I) katetaan ja sen kohdalle muodostetaan uusi puistoalue. Kaavaehdotuksen suunnittelun aikana alueeseen on liitetty kortteli 10050 ja katualuetta alueen pohjoisosassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 37 / 93 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Keilaniemi - Kägeludden, asemakaavan muutosehdotus ja asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6308, käsittää korttelit 10050, 10065-10067 sekä liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa Otaniemi ja 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 220823 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa 2007-2008 eteenpäin sekä kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 15.8.2007. Kaavanmuutos koskee aluetta, jonka kaupunginhallitus päätti 14.1.2008 varata SRV Viitoset Oy:lle sen selvittämiseksi, voidaanko alueelle toteuttaa asuintornitaloja. Toteutus edellyttää myös alueen vireillä oleviin liikennehankkeisiin liittyviä selvityksiä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 7.12.2009 jatkaa suunnitteluvarausta 31.12.2010 saakka. Varausta on edelleen jatkettu 29.11.2010 päätöksellä 31.12.2011 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 15.8.2007. Suunnitelmaa on tarkistettu 4.5.2009 ja 7.3.2011.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 38 / 93 Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keilaniemessä ja koostuu Karhusaarentiestä (Kehä I), katualueista (Keilalahdentie, Keilaniementie, Miestentie), puistoalueista (Keilaniemenpuisto, Keilalahdenpuisto) ja toimitilarakennusten korttelialueesta (10050). Alueen yleisilmettä hallitsee vilkkaat liikenneväylät sekä alueen itäpuolella sijaitseva toimistorakennusten alue. Karhusaarentie kulkee 2-5 metriä korkealla penkereellä. Karhusaarentien itäpuolinen Keilarannanpuisto on huonokuntoista sekametsää. Alue on kooltaan noin 12,5 ha. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa ja tiealueen osalta pääosin Suomen valtion / tiehallinnon omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan on edistettävä joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi tulee alueiden täydennysrakentaminen ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvia alueita on alueen pohjoisosassa (Otaniemen kampusalue) ja kaava-alueen länsipuolella (Tapiola). Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen halki on osoitettu moottoriväylä sekä ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP) ja kehitettäväksi julkisen palvelun ja hallinnon alueeksi (pohjoisosassa) (PY), joka on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Alueelle on merkitty maanalainen raide asemineen (sijainti ohjeellinen, yhteys sitova) sekä virkistysyhteys (sijainti ohjeellinen, yhteys sitova). Kehä I on merkitty merkittävästi parannettavaksi liikenneverkoksi. Alueen lounaiskulma on virkistysaluetta (V) ja kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 39 / 93 Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liikenne- ja katualueita sekä virkistysaluetta. Pieni osa alueesta on kaavoittamatonta. Nyt laadittu asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan, Keilaniemen metrotunneli, kaavaalue 920100. Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten ja myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Kun kaupunginhallitus päätti 18.6.2007 metroasemien periaatteellisista sijoituspaikoista, Keilaniemen aseman suunnittelua kehotettiin jatkamaan seuraavin periaattein: Asema sijoitetaan Karhusaarentien ja Keilaniementie väliin niin, että Karhusaarentien kattaminen sekä täydennysrakentaminen on tulevaisuudessa mahdollista. Asemaan tulee kaksi sisäänkäyntiä, joista pääsisäänkäynti on Keilasatamantien tasalla. Toinen sisäänkäynti on aseman pohjoispuolella ja Keilaniementien itäpuolella. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen kaavalliset tavoitteet 22.4.2009. Yhtenä tavoitteena oli tutkia tornien korkeutta sekä esitettyä matalampina että korkeampina vaihtoehtoina. Kaupunkisuunnittelulautakunnan infotilaisuudessa 30.9.2009 katsottiin tornien korkeusvaihtoehtoja ja sen pohjalta päädyttiin esittämään kaavaehdotuksessa neljää erikorkuista tornia. Samalla oli esillä myös liiketilojen sijoittuminen ja niiden tarkoituksenmukainen määrä. Nämä asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa. Tavoitteena oli myös liikenteen aluevaraussuunnitelmasta seuraavaa: liikennesuunnittelua jatketaan sen mukaan mitä lautakunta aikanaan päättää, kun sille tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.3.2009 :ssä 6 tekemän päätöksen mukainen esitys. Tekninen keskus on teettänyt Ramboll Finlad Oy:llä Kehä I:n hanke/aluevaraussuunnitelman. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitelman Keilaniemen osalta 13.4.2011. Muut päätetyt tavoitteet löytyvät päätöshistoriasta. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Keilaniemi asemakaavanmuutos 27.4.2011 nähtäville MRL 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset olivat nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 16.5. - 15.6.2011. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausuntoja 14 taholta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 40 / 93 Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 9 kappaletta. Muistutuksia saatiin 9 kappaletta. Muistutuksissa kiinnitettiin huomio asuinkerrostalojen korkeuteen ja niistä lankeavaan varjoon. Lisäksi kritisoitiin uuden rakentamisen soveltuvuutta Tapiolan läheisyyteen. Lisäksi annettiin palautetta pyöräily-yhteyksistä ja liikennealueen sijoittumisesta lähelle asutusta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista on oheismateriaalina. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaavanmuutoksella mahdollistetaan neljän asuintornitalon ja toimistorakennuksen rakentaminen Keilaniemeen tulevan metroaseman yhteyteen. Nykyinen Karhusaarentie siirretään tunneliin ja sen kansi toteutetaan puistoalueena (Keilaniemenpuisto), jonka kautta luodaan toimivat kevyen liikenteen yhteydet metroasemalle ja Karhusaarentien yli. Kaavanmuutos toteuttaa Tapiolan suuralueen kehittämissuunnitelmaa ja strategista linjausta yhdistää Keilaniemen, Tapiolan ja Otaniemen aluetta. Asuintornitalot liittyvät kaupunkikuvalliselta ilmeeltään Keilaniemen korkeiden toimistorakennusten alueeseen. Keilaniemenpuisto yhdistää alueen viheryhteydellä Tapiolaan ja muodostaa uuden reuna-alueen Tapiolan puutarhakaupungin suuntaan. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 12,5 ha. Rakennusoikeutta on yhteensä 90 400 k-m². AK-1 korttelialue on noin 2,0 ha ja alueella on rakennusoikeutta yhteensä 83 900 k-m² ( e=4,2). Kaikki AK-1 korttelialueen rakennusoikeus on uutta. K- korttelialue on noin 0,5 ha ja alueella on rakennusoikeutta 6 500 k-m² (e=.1,3). Virkistysalueita on kaavassa noin 3,5 ha (Keilaniemenpuisto 2,6 ha, Keilalahdenpuisto 0,8 ha). Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1, 10065) Korttelialue sijoittuu liikennetunnelin / Keilaniemenpuiston ja Keilaniementien väliselle alueelle. Korttelialueelle mahdollistetaan 4 korkeaa asuintornitaloa pohjois-eteläsuuntaiseen riviin, toimistorakennus ja niiden jalustaksi kaksikerroksinen rakennusosa (aii), jonka kansipinta sijoittuu Keilaniemenpuiston tasoon. Asuintornitalojen suurimmat sallitut kerrosluvut pohjoisesta etelään ovat 36, 40, 36 ja 32. Vähintään käytettävät kerrosluvut ovat näitä kolme kerrosta matalampia; 33, 37, 33 ja 29. Rakennuksille on annettu suurin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 41 / 93 mahdollinen läpimitta 30 metriä. Läpimitan rajoituksella ja kerroslukujen määräämisellä tavoitellaan rakennuksille kaupunkikuvallisesti toimivia mittasuhteita. Asuintornitalojen rakennusoikeudet pohjoisesta etelään ovat 18 000, 20 500, 18 100 ja 16 000 k-m². Korttelialueen pohjoislaitaan ja Otasolmun reunalle mahdollistetaan 9- kerroksinen toimistorakennus (rakennusoikeus 9 500 k-m²). Liike-, myymälä- ja toimistotilaa voi sijoittua myös asuintorneihin, yhteensä 1 000 k-m² (400 k-m² / rakennus ja kaksikerroksiselle rakennusosalle, Keilaniementien katutasoon liittyen yhteensä 1 600 k-m². Liike- ja myymälätiloja on suunniteltu katutasoon ja mahdollisesti myös johonkin ylimmistä kerroksista pohjoisimpaan torniin. Metroaseman tilat pintaan nousevine yhteyksineen on määritelty maanalaisessa kaavassa. Tässä on merkitty ohjeellisilla rajauksilla korttelialueella olevat sisäänkäynnit, jotka sijoittuvat asuintornien väliin. Eteläiseltä sisäänkäynniltä on yhteys sekä Keilaniementien tasolle (n.+6.5 m) että Keilaniemenpuiston tasolle (n. +13). Pohjoinen sisäänkäynti on Keilaniementien tasolla. (Näiden lisäksi maanalainen kaava mahdollistaa sisäänkäyntiyhteyksien rakentamisen myös Keilaniementien itäpuolelle.) Pysäköinti sijoittuu kaksikerroksiseen rakennusosaan ja kahdesta kolmeen kerrokseen maanalle. Korttelialueen kansitason luonteesta, sen liittymisestä Keilaniemenpuistoon ja mm. polkupyöräpaikkojen sijoituksesta on lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa, jonka luonnos on nähtävänä kokouksessa. Keilaniemenpuisto ja Keilalahdenpuisto Keilaniemenpuisto (VP-1) muodostaa uuden viheralueen Tapiolan ja Keilaniemen välille. Puiston suunnittelussa on lähtökohtana tapiolalainen luonne vaihtelevina avoimina nurmialueina, puuryhminä ja liittymisenä pihatiloihin ilman aitoja tai maastoon merkittyjä näkyviä rajoja. Puisto sijoittuu melkein kokonaan liikennetunnelin (ma-lt-1) kannen päälle. Kaavassa on huomioitu kannen päälle rakennettavan puiston erityisvaatimukset mm. rakenteiden soveltuvuus istutuksille, puille ja meluvalleille sekä luonteva liittyminen oleviin puistoalueisiin. Liikennetunnelin länsireunaan on merkitty arvokasta puustoa, joka tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää (s-1). Keilaniemenpuisto kautta kulkee yhteydet metroasemalle ja poikittaiset yhteydet Kehä I:n yli. Puistosta avautuu näkymiä toimistorakennusten välistä Keilalahdelle. Keilalahdenpuisto (VP) on Keilalahdentien suuntainen. Puiston kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 42 / 93 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K 10050) Alueella nykyisin olevasta tontista osa muuttuu liikennealueeksi ja tällä osalla oleva yksikerroksinen siipirakennus puretaan. Tontille mahdollistetaan lisärakentamista, siten että kokonaisrakennusoikeus on 6500 k-m2. Rakennusoikeus ei muutu ehdotusvaiheen rakennusoikeusmäärästä. Uudisrakennus tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. Erityisalueet (EN-1 10066)(ET 10067) Energiahuollon korttelialue sähköasemaa varten (EN-1) sijoittuu Keilalahdenpuiston pohjoispuolelle ja sen kautta kulkee yleinen kevyen liikenteen reitti. Yhteiskuntateknistä huoltoa varten palvelevien rakennusten korttelialueelle (ET) sijoittuu liikennetunnelin ilmanvaihtopiippu ja alueelle on suunniteltu AK-1 korttelia palveleva imujäteasema. Liikenne Karhusaarentien kattamisen myötä saadaan liikennemelu ja -päästöt vähenemään niin, että alue soveltuu myös asuinrakentamiselle. Kattamisella saadaan vähennettyä myös nykyisen asumisen melu- ja päästöhaittoja. Karhusaarentien kattaminen edellyttää muutoksia ja täydennystä alueen katuverkkoon, Keilalahdentiehen ja Keilaniementiehen. Kaavan liikennealueiden tilavaraukset perustuvat Kehä I hanke / aluevaraussuunnitelmaan. Otasolmun alueen tilavaraus perustuu siinä esitettyyn kiertoliittymäratkaisuun. Keilaniementie on kokoojakatu, joka yhdistää Karhusaarentien ja Keilarannan. Karhusaarentien ja Keilaniementien risteys muutetaan eritasoliittymäksi, jolta ei ole enää ajoa Keilaniementieltä Karhusaarentielle pohjoiseen. Keilaniementielle on varattu tilat kahdelle uudelle kiertoliittymälle: Keilaniementien ja Keilalahdentien risteykseen sekä Keilaniementien ja Keilarannan risteykseen, josta tulee myös yhteys Hagalundintielle pohjoiseen. Alueen joukkoliikenneyhteydet paranevat metron valmistuttua. Tällöin linjaautoliikenne muuttuu syöttöliikennetyyppiseksi ja joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin tapahtuvat ainoastaan metrolla. Metron sisäänkäynnin läheisyyteen katualueelle on varattu tilaa linja-autoliikenteen pysäkeille. Metron liityntäpysäköintipaikkoja osoitetaan 180 ja polkupyöräpaikkoja 150. Polkupyöräpaikkoja voi sijoittaa AK-1 korttelialueelle, Keilaniementien katualueelle ja Keilaniementorille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 43 / 93 Keilaniemenpuiston kautta on kevyen liikenteen yhteydet Itärannasta metroasemalle, Keilaniementielle ja pyöräilyreittinä kannen etelä- ja pohjoisosassa. Nykyinen Karhusaarentien suuntainen, sen länsipuoleinen kevyen liikenteen yhteys säilyy ja siirtyy liikennetunnelin osalta kannen päälle. Nimistö Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen väliin Kehä I:lle rakennettava eritasoliittymä saa nimen Otasolmu - Otknuten. Tätä nimeä (ja myös pitempää nimeä Otaniemensolmu) on kaavailtu jo aiemminkin annettavaksi joko tähän paikkaan tai viereen Otaniementien kaakkoispäähän, jonne ei nykysuunnitelmissa kuitenkaan enää tarvita solmu-nimeä. Kaava-alueeseen lisätty vähäinen uudiskaava-alue sai solmunnimen mukaan nimen Otasolmunlaita - Otknutskanten. Kehä I:n pienempi liittymä Keilaniementien eteläpäässä on Keilaniemensolmu - Kägeluddsknuten. Kehä I:n reitillä on asemakaavoissa nimenä Tapiolassa Hagalundintie, Leppävaarassa Mestarintie ja Helsingissä mm. Muurimestarintie. Tavallisimmin käytetään nimeä Kehä I, mutta pitkän väylän osuuksien omille kaavanimillekin on käyttöä silloin, kun tarvitaan tarkempaa paikan ilmaisemista esimerkiksi tiesuunnitelmissa. Keilaniemen kohdalla Kehä I:n eteläisin osuus on ollut osa Karhusaarentietä, mutta uudenlaisen linjauksen ja tunnelien myötä on aiheellista ulottaa nimi Hagalundintie tällekin osuudelle. Vastaavasti aiemmasta Karhusaarentien koillisosasta tulee osa Kuusisaarentietä, ja Karhusaari-aiheiset nimet, kuten Karhusaarenpiha, keskittyvät itse Karhusaareen. Keilaniemen kohdalle rakennettavan kehätien tunnelin nimeksi tulee Keilaniementunneli - Kägeluddstunneln. Keilaniemen kadunnimet Keilaniementie - Kägeluddsvägen (käyttöön 1973), Keilalahdentie - Kägelviksvägen (1989) ja Keilasatama - Kägelhamnen (2000) ja puistonnimi Keilalahdenpuisto - Kägelviksparken säilyvät uudessakin kaavassa. Keilaniementien länsipuolelle tunnelin kannelle tuleva uusi puisto saa nimen Keilaniemenpuisto - Kägeluddsparken, ja nimi Keilarannanpuisto jää merenrannan puistokappaleelle Keilarannan kadun kohdalle. Otasolmusta Keilaniemeen johtava uusi katuosuus nimetään opastuksen selvyyden vuoksi omalla kadunnimellään Keilaportti - Kägelporten. Tapiolan Itämetsään rajoittuvalle Kehä I:n laidassa olevalle suojaviheralueelle annetaan nimi Itämetsänsivu - Österskogsliden. Keilaniemenpuiston Harjuviidan puoleisessa laidassa kulkeva kevyen liikenteen tien nimi Harjunsivunreitti - Åssluttningsstråket perustuu Harjuviitaa reunustavan puiston nimeen Harjunsivu, joka oli jo Itärannan 1980-luvun nimistösuunnitelmassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 44 / 93 Viranomaisneuvottelut ja selvitykset Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelu Länsimetroon liittyvistä kaavoista järjestettiin 12.9.2007. Neuvottelussa todettiin mm: Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön ratkaisuja esille. Viranomaisneuvottelu Kehä I hankesuunnitelmaan liittyvistä asemakaavoista järjestettiin 16.9.2010. Viranomaisneuvottelun pohjalta päädyttiin laatimaan selvitys Kehä I:een liittyvien asemakaavojen vaikutuksista kulttuuriympäristöön. Kehä I hanke-/aluevaraussuunnitelmassa tutkitaan kehä I:stä välillä Kalevalantie - Länsiväylä. Liikennejärjestelyjen laajimpia muutoksia ovat Kehä I:n siirtyminen tunneliin kahdella osuudella, tässä Keilaniemessä ja Hagalundinkallion kaava-alueella, sekä eritasoliittymät Maarinsolmun ja Keilaniemen kaava-alueilla. Keilaniemen, Hagalundinkallio ja Maarinsolmun asemakaavojen ympäristövaikutusselvityksessä tarkastellaan kaavojen vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön sekä ihmisiin ja yhteisöihin. Muita aluetta koskevia selvityksiä on lueteltu kaavaselostuksessa. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, joka on nähtävänä kokouksessa. Lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty muutos korttelin 10050 rakennusoikeuteen Korttelin 10050 rakennusoikeutta on laskettu 2 000 k-m2 verran. Muutoksen vaikutukset ovat merkityksiltään erittäin vähäisiä. Korttelin 10050 vaikutus rajoittuu viereisille liikerakennusten, liikenne-, ja katualueisiin. Tarkistus ensisijaisesti pienentää tulevaa liikennemääriä ja on siten pääosin ympäristöhäiriötekijöitä vähentävä. Asiasta on kuultu maanomistajaa. Lisäksi 9 pykälää esitetään muutettavaksi siten, että kaavan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa myös teknisiä tiloja kerroksiin. Teknisten tilojen lisäys kerroksiin ei muuta rakennusten mittoja tai kerroskorkeutta sillä kaavassa on määritelty asuinkerrostalojen maksimiläpimitta, rakennusten keskinäinen korkeussuhde sekä vähimmäiskerrosluku että suurin sallittu kerrosluku.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 45 / 93 Koska rakennusten koot eivätkä asuinkerrosalan määrä muutu, tarkistuksella ei ole kaupunkikuvallisia vaikutuksia eikä vaikutuksia lähialueiden asukkaisiin tai tulevan rakennetun ympäristön toimivuuteen. Sopimusneuvottelut Kehä I on valtion maantie. Kehä I:n ja Keilaniementien välinen alue on kaupungin omistuksessa. Kaupunki, Liikennevirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat neuvotelleet ja allekirjoittaneet sopimuksen, jossa valtio tienpitäjänä antaa suostumuksensa Kehä I:n uudistamiselle välillä Länsiväylä-Karhusaarentie kaavassa esitetyllä tavalla. Sopimus sisältää Keilaniemen tunnelin sekä sen eteläpäähän suunniteltavan Keilaniemen eritasoliittymän ja sen pohjoispäähän suunniteltavan Otasolmun eritasoliittymän toteuttamisen. Sopimukseen sisältyvät myös mm. Keilaniemen tunnelin päälle tulevan puiston sekä meluesteiden ja -vallien toteutus. Sopimuksessa on sovittu myös tunnelin ja muiden rakenteiden kunnossa- ja ylläpidosta. Sopimuksen hyväksymistä koskeva asia käsitellään tässä samassa valtuuston kokouksessa ennen kaava-asian käsittelyä ja se tulee hyväksyä ennen kaavan hyväksymistä. Kaupunki omistaa asuintornien ja niiden pohjoispuolelle suunniteltavan toimistorakennuksen tontit. Näiden tonttien myyntitulot on tarkoitus käyttää Kehä I:n parantamishankkeen rahoittamiseen. SRV Yhtiöt Oy on ollut kiinnostunut alueen toteuttamisesta ja sillä on voimassa oleva suunnitteluvaraus alueeseen. Perittävät maksut Hakija on maksanut 20.5.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Keilaniemi, asemakaavan muutos (alue 220823) Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2009 / 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keilaniemi, asemakaavan muutos, asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 kaavanmuutoksella mahdollistetaan neljän 31-kerroksisen asuintornitalon rakentaminen Keilaniemeen tulevan metroaseman yhteyteen. Karhusaarentie siirretään tunneliin ja sen kansi toteutetaan puistomaisena ratkaisuna, jonka kautta luodaan toimivat kevyen liikenteen yhteydet metroasemalle ja Karhusaarentien yli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 46 / 93 1.2 liikennesuunnittelua jatketaan esitetyn suunnitelmavaihtoehdon (Ve1a) mukaisesti 1.3 metroasemasta yhteyksineen ja sen lähiympäristöstä luodaan viihtyisä, turvallinen ja laadukas 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 4 jälkeen. Merkittiin, että esittelijän tekemät tekniset korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että - lisätään päätösehdotuksen kohdan 1.1. jälkeen uusi kohta, joka kuuluu: Kaavamuutoksella mahdollistettavalla ratkaisulla on suuri kaupunkikuvallinen ja -rakenteellinen merkitys. Tätä varten tutkitaan vielä asuintornien korottamista tai madaltamista noin 10 kerroksella. Näistä tehdään havainnolliset kuvat ja perustelut eri vaihtoehtojen myönteisistä ja kielteisistä puolista. - päätösehdotuksen kohta 1.2. muutetaan muotoon: Liikennesuunnittelua jatketaan sen mukaan mitä lautakunta aikanaan päättää, kun sille tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.3.2009 :ssä 6 tekemän päätöksen mukainen esitys. - lisätään päätösehdotukseen kohtaan 1.3 seuraava lause: Metroasemien yhteyteen toteutettavien liike- ja pienyritys- yms. tilojen tarkoituksenmukainen määrä tutkitaan. Jäsen Seppä ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Kemppi-Virtasta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Sepän tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keilaniemi, asemakaavan muutos, asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 47 / 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.4.2011 64 kaavanmuutoksella mahdollistetaan neljän 31-kerroksisen asuintornitalon rakentaminen Keilaniemeen tulevan metroaseman yhteyteen. Karhusaarentie siirretään tunneliin ja sen kansi toteutetaan puistomaisena ratkaisuna, jonka kautta luodaan toimivat kevyen liikenteen yhteydet metroasemalle ja Karhusaarentien yli 1.2. kaavamuutoksella mahdollistettavalla ratkaisulla on suuri kaupunkikuvallinen ja -rakenteellinen merkitys. Tätä varten tutkitaan vielä asuintornien korottamista tai madaltamista noin 10 kerroksella. Näistä tehdään havainnolliset kuvat ja perustelut eri vaihtoehtojen myönteisistä ja kielteisistä puolista 1.3 liikennesuunnittelua jatketaan sen mukaan mitä lautakunta aikanaan päättää, kun sille tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.3.2009 :ssä 6 tekemän päätöksen mukainen esitys. 1.4. Metroasemasta yhteyksineen ja sen lähiympäristöstä luodaan viihtyisä, turvallinen ja laadukas. Metroasemien yhteyteen toteutettavien liike- ja pienyritys- yms. tilojen tarkoituksenmukainen määrä tutkitaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilaniemen valmisteluaineistosta, alue 220823 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.4.2009 päivätyn ja 18.4.2011 muutetun Keilaniemen asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta ja asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 48 / 93 Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset listatekstiin ja Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet liitteeseen: 1. Listateksti: - otsikon Kaupunkisuunnittelulautakunnan tavoitteet 7.4.2009 ja MRA 30 :n mukainen kuuleminen lisätään neljännen kappaleen viimeiseksi lauseeksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitelman Keilaniemen osalta 13.4.2011. - otsikon Viranomaisneuvottelut ja selvitykset kolmannen kappaleen lopusta poistetaan lause, joka kuuluu: Aluevaraussuunnitelma on lähes valmis. - otsikon Viranomaisneuvottelut ja selvitykset neljännen kappaleen lopusta poistetaan lause, joka kuuluu: Selvitys on lähes valmis. 2. Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet -liite: - vastineen 1.1: toinen kappale muutetaan kuulumaan: Kaavaehdotukseen tiealueen sijaintia muutetaan siten, että Kehä I sijoittuu tällä Otasolmun kohdalla niin kauaksi itään kuin mahdollista. Osa korttelin 10050 rakennuksesta puretaan ja Kehä I:n liikennealue rajautuu kortteliin jäävän rakennuksen reunaan. Harjuviita 16 kohdalla etäisyys rakennuksen kulmasta tiealueen reunaan (asvaltoitu alue) on nykyisin lyhimmillään noin 66 metriä. Kehä I aluevaraussuunnitelman mukaisen tiealueen reuna on lähimmillään noin 52 metrin etäisyydellä. - lisätään edellä mainitun kappaleen jälkeen ote suunnitelmakartasta (Kehä I aluevaraussuunnitelma Y2.2), johon on lisätty selventävää tekstiä Otasolmun liikennealueen ratkaisusta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta päättäisi järjestää esittely- ja tiedotustilaisuuden asukkaille koskien Kehä I:n suunnitelmia ja tätä asemakaavaehdotusta. Tilaisuuden puheenjohtajina voisivat toimia lautakunnan puheenjohtajat. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaaman ehdotuksen lisäksi hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilaniemen valmisteluaineistosta, alue 220823 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.4.2009 päivätyn ja 18.4.2011 muutetun Keilaniemen asemakaavan muutosehdotuksen ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 49 / 93 asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta ja asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Lisäksi lautakunta päätti järjestää asukkaille esittely- ja tiedotustilaisuuden, joka koskee Kehä I:n suunnitelmia ja tätä asemakaavaehdotusta. Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat lautakunnan puheenjohtajat. Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2011 156 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue 220823 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 7.4.2009 päivätyn ja 21.11.2011 muutetun Keilaniemen asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 6000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 6733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä poisti kaavamääräyksistä melua koskevan määräyksen 25 db, (joten liike- ja toimistotalokorttelissa 10050 ja korttelin 10065 pohjoisosassa olevan toimistorakennuksen rakennusalalla (kt) olevat melumääräykset poistetaan tarpeettomana) Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Lahti, Seppä ja Lahtinen kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa jatkovalmistelun ohjeeksi seuraavaa (näitä koskevat toimenpideohjeet käsitellään valmistelun perusteella lautakunnassa viimeistään kesäkuussa 2012): - Keilaniemen alueen uudistamista ja sen osana metroaseman ja neljän tornin kaupunkikuvallista ja toiminnallista suunnittelua jatketaan. Samalla suunnitellaan yksityiskohtaisemmin niiden palvelu- yms. tiloja ja niitä ympäröivää aluetta, erityisesti jalankulun ja pyöräilyn osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 50 / 93 Suunnitteluun kuuluvat pyöräilyn erilliset väylät sekä jalankulun yhteydet metroasemalta eri suuntiin ja erityisesti meren ranta-alueiden käytön kehittämistoimet. - tavoitteena on, että tornien pohjoispuolella oleva ns. kolmiotalo ja sen itäpuolelle tuleva toisen kaava-alueen rakentaminen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja -taiteellisesti merkittävän kokonaisuuden. - Kehä I:n kattamisen rakentamisaikainen liikenne Keilaniemen kohdalla hoidetaan pitäen tarkemman suunnittelun perustana Kehän itäpuolista vaihtoehtoa. Jäsen Lahtinen ehdotti jäsen Rastimon kannattamana, että :n 12 loppuun lisätään: Rakennusten keskinäisten korkeussuhteiden tulee vastata asemakaavassa merkittyjen kerroslukujen (XXIX-XXXX) korkeussuhteita. Jäsen Lahti ehdotti jäsen Pöntysen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että - kaikkien neljän pilvenpiirtäjän korkeutta alennetaan vähintään 10 kerrosta. Lautakunta perustelee esitystä sillä, että talojen korkeus poikkeaa liiaksi lähialueiden talojen korkeuksista sekä aiheuttaa haitallisia visuaalisia vaikutuksia laajalla suurmaiseman alueella mm. merenranta-alueiden, Tapiolan ja Leimuniityn suunnalta katsottuna - kaava-alueen ulkopuolelle rajataan liikenneympyrästä pohjoiseen oleva alue (K 10050 ja osa LT-aluetta, liite), jotta olisi riittävästi aikaa suunnitella tunnelin aukon siirtämistä etäämmäksi nykyisistä kerrostaloista erityisesti melu- ja saastehaittojen vähentämiseksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska palautusehdotusta oli myös vastustettu, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan tekemä ehdotus, että ne jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Lahti ja Pöntynen eli kaksi (2) jäsentä ja palautusta vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Jern, Jäämaa, Kiijärvi, Lahtinen, Oila, Päivinen, Rastimo, Seppä, Sollasvaara eli kymmenen (10) jäsentä jäsen Klarin ollessa poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta vastaa (10/2) yhden jäsenen ollessa poissa hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen ja jäsen Lahtisen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Jäsen Lahti ilmoitti jättävänsä asian johdosta eriävän mielipiteen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 51 / 93 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunginhallitus 26.3.2012 88 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue 220823 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 7.4.2009 päivätyn ja 30.11.2011 muutetun Keilaniemen asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823 siten muutettuna, että 12 :n loppuun lisätään: Rakennusten keskinäisten korkeussuhteiden tulee vastata asemakaavassa merkittyjen kerroslukujen (XXIX-XXXX) korkeussuhteita ja poistetaan kaavamääräyksistä melua koskeva määräys 25 db (joten liike- ja toimistotalokorttelissa 10050 ja korttelin 10065 pohjoisosassa olevan toimistorakennuksen rakennusalalla (kt) olevat melumääräykset poistuvat tarpeettomina) 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 6 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 6 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa jatkovalmistelun ohjeeksi seuraavaa (näitä koskevat toimenpideohjeet käsitellään valmistelun perusteella lautakunnassa viimeistään kesäkuussa 2012): - Keilaniemen alueen uudistamista ja sen osana metroaseman ja neljän tornin kaupunkikuvallista ja toiminnallista suunnittelua jatketaan. Samalla suunnitellaan yksityiskohtaisemmin niiden palvelu- yms. tiloja ja niitä ympäröivää aluetta, erityisesti jalankulun ja pyöräilyn osalta. Suunnitteluun kuuluvat pyöräilyn erilliset väylät sekä jalankulun yhteydet metroasemalta eri suuntiin ja erityisesti meren ranta-alueiden käytön kehittämistoimet. - tavoitteena on, että tornien pohjoispuolella oleva ns. kolmiotalo ja sen itäpuolelle tuleva toisen kaava-alueen rakentaminen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja -taiteellisesti merkittävän kokonaisuuden. - Kehä I:n kattamisen rakentamisaikainen liikenne Keilaniemen kohdalla hoidetaan pitäen tarkemman suunnittelun perustana Kehän itäpuolista vaihtoehtoa. Jäsen Lahti jätti asian johdosta eriävän mielipiteen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 7.4.2009 päivätyn ja 21.11.2011 sekä korttelin 10050 osalta 26.3.2012 muutetun Keilaniemen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 52 / 93 asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823. Käsittely Hagerlund ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaikkien neljän pilvenpiirtäjän korkeutta alennetaan vähintään 10 kerrosta. Kaupunginhallitus perustelee esitystä sillä, että talojen korkeus poikkeaa liiaksi lähialueiden talojen korkeuksista sekä aiheuttaa haitallisia visuaalisia vaikutuksia laajalla alueella, esimerkiksi merenranta-alueiden, Tapiolan ja Leimuniityn suunnalta katsottuna. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Hagerlundin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 23.4.2012 46 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 7.4.2009 päivätyn ja 21.11.2011 sekä korttelin 10050 osalta 26.3.2012 muutetun Keilaniemen asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6308, joka käsittää liikenne-, katu- ja virkistysalueita 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 220823. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, on seuraavien puhujien kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepano yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle - Hakijat, kirje - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 53 / 93 1143/10.03.02/2012 Kaupunginhallitus 140 7.5.2012 67 Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Hovinen Juha, puh. (09) 816 25353 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 28.2.2012 päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Käsittely Nevalainen Matikan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että mikäli Opintie 1:ssä sijaitsevan koulurakennuksen kunnostaminen terveelliseksi ja toimivaksi, nykyajan vaatimuksia vastaavaksi oppimisympäristöksi vanhaa korjaamalla ja vanhan mallin mukaan uudelleen rakentamalla osoittautuu arvioitua hitaammaksi ja kalliimmaksi, tutkitaan myös vaihtoehto, että Tapiolan koululle ja lukiolle rakennetaan kokonaan uudet, nykyaikaiset ja nykyisille oppilasmäärälle riittävän suuret tilat. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 15 ääntä vastaan, 6 äänestäessä tyhjää ja 6 ollessa poissa hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Laukkanen Karhulan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen hankesuunnitelmaan:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 54 / 93 Nykyistä peilisalia ei saa muuttaa musiikkitoimintojen käyttöön, vaan peilisali on säilytettävä ja peruskorjattava liikunnan käyttöön. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Laukkasen ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 25 äänellä 23 ääntä vastaan, 10 äänestäessä tyhjää ja 9 ollessa poissa hyväksyi Laukkasen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin seuraavalla muutoksella hankesuunnitelmaan: Nykyistä peilisalia ei saa muuttaa musiikkitoimintojen käyttöön, vaan peilisali on säilytettävä ja peruskorjattava liikunnan käyttöön. Matikka, Knaapila ja Nevalainen esittivät eriävät mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Hankesuunnitelma 13 Hankesuunnitelman liitteet 14 Äänestyslistat 67 15 Eriävät mielipiteet 67 - Kaupunginmuseon lausunto 19.4.2012 - Liikuntalautakunnan lausunto 19.4.2012 - Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto 12.4.2012 Selostuksen tiivistelmä Tapiolan koulun ja lukion perusparannus on yksi kaupungin kiireellisistä korjauskohteista. Koulun, lukion ja aikuislukion toiminta on siirretty lukukauden 2011-2012 alusta alkaen toisiin tiloihin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 55 / 93 Valtuusto on linjannut talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä 2.11.2011: Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus toteutetaan kiireellisenä vuosina 2012-2015. Tapiolan koulua ja lukiota ei pureta, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Rakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa 1958-1988 ja ollut Espoon kaupungin omistuksessa vuodesta 1977. Rakennuksen eri-ikäiset osat ovat perustusolosuhteiltaan ja -tavaltaan erilaiset ja näiden osien kunto ja korjattavuus poikkeavat siksi toisistaan. Alkuperäinen arkkitehtonisesti arvokas liikunta-juhlasaliosa ja viimeisin, mm. auditorion ja ruokasalin sisältävä laajennusosa, peruskorjataan. Muut osat puretaan ja rakennetaan uudelleen. Tarvittavia uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina. Pihat peruskorjataan, jäsennetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Yleisellä alueella Tapionkentällä sijaitseva koulun liikuntakenttä peruskorjataan samanaikaisesti koulurakennuksen kanssa. Hankesuunnitelma Tapiolan koulu ja lukio sijaitsee Tapiolan keskustassa, osoitteessa Opintie 1, 02100 Espoo, korttelissa 12051 tontilla 1. Korttelissa on voimassa oleva asemakaava (1984). Rakennuksen nykyinen laajuus on 10 250 brm 2. Tontin pinta-ala on 24 637 m 2 ja rakennusoikeus 9 300 kem 2, josta on käyttämättä 360 kem 2. Koulun ja lukion tilat eivät vastaa nykyaikaista oppimisympäristöä eivätkä nykyisiä koulun ja lukion toimintoja. Rakennuksen kunto on huono. Välituntialueet on huonosti jäsennetty ja varustettu. Koulu ja lukio ovat siirtyneet väistötiloihin terveysriskien vuoksi syyslukukauden 2011 alussa. Perusparannuksen tavoite on terveellinen ja turvallinen sekä energiatehokkuudeltaan nykyistä parempi rakennus, jonka tilat mahdollistavat nykyaikaisen peruskoulu- ja lukio-opetuksen toteuttamisen. Tavoitteet toteutetaan järjestämällä ja varustamalla koulun ja lukion opetus- ja muut tilat uudella nykyaikaisella tavalla, korjaamalla ja uusimalla vaurioituneet rakenteet, uusimalla LVIAS-järjestelmät sekä parantamalla rakennuksen lämmöneristävyyttä ja tiiviyttä sekä energiatehokkuutta. Koulun ja lukion yhteenlaskettua oppilasmäärää vähennetään noin 960 oppilaasta noin 860 oppilaaseen. Henkilökunnan määrä on noin 90. Hankesuunnitelmassa esitetään 6 200 brm 2 laajuista perusparannusta sekä 4 100 brm 2 laajuista purkamista ja uudelleen rakentamista lyöntipaaluille perustaen. Lisäksi uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina 600 brm 2. Piha-alueet peruskorjataan, jäsennetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Tapionkentällä sijaitseva koulun liikuntakenttä peruskorjataan samanaikaisesti koulurakennuksen kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 56 / 93 Päätöshistoria Hankkeen laajuus on 10 900 brm 2 ja kustannusarvio on 32 milj. euroa sisältäen Tapionkentällä sijaitsevan liikuntakentän peruskorjauksen. Hankkeelle on varattu vuoden 2012 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 28 milj. euroa vuosille 2011-2015. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään, kun hankesuunnitelma on hyväksytty. Rakentaminen alkaa joulukuussa 2013 ja valmistuu marraskuussa 2015. Rakennus otetaan uudelleen käyttöön tammikuussa 2016. Koska kyseessä on perusparannushanke, jonka laajuus on yli 5 000 kem 2, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta 2.5.2012 34 Päätösehdotus Käsittely Toimitusjohtaja Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan 28.2.2012 päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kaupunginhallitus 7.5.2012 140 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 28.2.2012 päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 57 / 93 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 68 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen suolistosyövän seulonnoista sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Sonkeri puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys 27.2.2012 Arja Juvonen ja 23 valtuutettua kysyvät, miksi Espoossa ei tehdä suolistosyövän seulontaa ja onko Espoossa tarkoitus käynnistää seulonnat uusien ja yhä vain lisääntyvien suolistosyöpien löytämiseksi. Suolistosyövällä tarkoitetaan sekä paksunsuolen että peräsuolen syöpiä. Vuosittain Suomessa todetaan uusia suolistosyöpiä n. 2 700 tapausta ja tautiin kuolee n. 1 000 henkeä. Kyseessä on miesten kolmanneksi yleisin ja naisten toiseksi yleisin syöpä. Tauti on erityisesti teollistuneiden maiden tauti. Suolistosyöpätapauksia ilmaantuu eniten 65-75 -vuotiailla. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvaa, peräsuolisyövän vähenee. Suolistosyöpä kehittyy usein hyvänlaatuisen rauhaskasvaimen kautta. Suolistosyöpää voidaan seuloa ulostetestillä. Positiivinen testitulos johtaa paksunsuolen tähystykseen, joka tulee järjestää julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimesta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 58 / 93 Vuonna 2004 alkoi valtakunnallinen tutkimus suolistosyövän seulonnasta, jonka tulokset saadaan 2014, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö ottaa kantaa suolistosyövän seulontaan. Vastauksessa esitetään, että Espoossa odotetaan tutkimuksen tuloksia ja kansallisia linjauksia, ennen kuin tehdään päätöksiä seulonnan käynnistämisestä. Suolistosyövän seulonta ei sisälly seulonta-asetuksessa määriteltyyn valtakunnalliseen seulontaohjelmaan. Jos kunta järjestää muun kuin valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisen seulonnan, sen tulee ennen seulonnan aloittamista arvioida, minkälaisia vaatimuksia seulonta asettaa terveydenhuollon palvelujärjestelmälle ja miten seulonta siihen vaikuttaa. Arvioon tulee sisällyttää seulottavaa tautia, sen esiintyvyyttä ja hoitoa, seulontamenetelmiä, seulonnan vaikuttavuutta, organisoimista, kokonaiskustannuksia sekä seulontaan liittyviä eettisiä kysymyksiä koskeva tarkastelu. Suolistosyöpää voidaan seuloa yksinkertaisella ulostetestillä, joka otetaan kolmesta eri ulostuskerrasta. Testillä ulosteesta etsitään piilevää verta, testi vaatii lihattoman ja verettömän ruokavalion noudattamista kolme päivää ennen näytteiden ottoa ja näytteiden oton aikana. Jos ulostetesti on positiivinen, jatkotutkimuksena suositellaan paksunsuolen tähystystutkimusta (kolonoskopia), joka tulee järjestää julkisen terveydenhuollon toimesta. Suolistosyövän seulontaan liittyy monia vaikutukseltaan epäselviä tekijöitä. Sekä oikeat että väärät positiiviset ulostetestitulokset askarruttavat potilaan mieltä ja aiheuttavat pelkoa. Negatiivinen tulos luo valheellisen turvallisuuden tunteen, joka liittyy yleisesti seulontoihin. Sen seurauksena seulontaan osallistunut ei motivoidu syöpää ehkäiseviin elintapamuutoksiin. Suolistosyövän ehkäisystä on olemassa tutkimusnäyttöä. Kuitupitoinen ravinto, kalan syönti, liikunta ja normaalipainossa pysyminen ehkäisevät suolistosyöpää. Jos kunta haluaa aloittaa suolistosyövän seulonnan, helpointa on lähteä mukaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen vuonna 2004 alkaneeseen suolistosyövän seulontatutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, soveltuuko ulostetestiin perustuva suolistosyövän seulonta suomalaiseen väestöön ja mitkä ovat seulonnan vaikutukset kuolleisuuteen, kustannuksiin ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa seulonnan kohdeväestö on 60 69-vuotiaat miehet ja naiset. Seulonta aloitetaan nuorimmista ikäryhmistä ja laajenee asteittain niin, että kahtena ensimmäisenä vuonna seulotaan 15 % kohdeväestöstä, 6 vuoden kuluttua 50 % ja 10 vuoden kuluttua koko kohdeväestö. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaan kutsuttavat satunnaistetaan, jotta seulottuja ja seulomattomia väestöryhmiä voidaan verrata keskenään. Ulostetestit uusitaan 2 vuoden välein ja ihminen pysyy siinä ryhmässä, johon hänet alun perin on satunnaistettu. Seulonta-verrokkiasetelma on käytössä ainakin vuoteen 2014 saakka, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä otetaan seuraavan kerran kantaa suolistosyöpäseulontaan. Kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä seulontatutkimukseen vuodesta 2004 alkaen. Tällä hetkellä seulonnassa on mukana 153 kuntaa, mikä on yli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 59 / 93 puolet nykyisen kuntajaon mukaisista kunnista, mutta kohdeväestöstä alle puolet. Suurista kaupungeista vain Tampere ja Turku ovat lähteneet mukaan. Osa seulonnan aloittaneista kunnista on luopunut seulonnasta. Pääkaupunkiseudun kunnista Kauniainen seuloo suolistosyöpää. Valtakunnallisena seulontakeskuksena toimii Pirkanmaan Syöpäyhdistys, joka organisoi väestörekisteripoiminnat, satunnaistamisen, kutsu-, näyteja vastausjärjestelyt. Seulontamaksu on tätä nykyä 9,48 euroa kutsuttavaa kohden. Lisäksi kustannuksia tulee tähystystutkimuksista, tätä nykyä n. 420 euroa / tutkimus. Pirkanmaan syöpäyhdistyksestä saadun tiedon mukaan viime vuosina n. 70 % kutsutuista on osallistunut seulontaan. Ulostetesti on ollut positiivinen n. 4 %:lla. Kaikille positiivisen testituloksen saaneille on suositeltu tähystystutkimusta. N. 17 %:lle tähystystä ei kuitenkaan ole tehty, useimmiten syynä se, että tutkimus on tehty äskettäin. N. 4 % tähystykseen ohjatuista kieltäytyy tutkimuksesta. Syöpälöydöksiä tähystykseen lähetetyillä on ollut 3 8 %:lla sen mukaan, monesko seulontakierros on menossa. Eriasteisia rauhaskasvaimia on löytynyt n. 30 %:lla, näistä aiheutuu uusintatähystyksien tarvetta. Seulonnalla löytyneiden syöpien levinneisyysjakauma on ollut suotuisampi kuin ilman seulontaa löytyneiden, mutta kuolleisuusvaikutusta ei vielä voida arvioida. Suolistosyövän seulonta ei alustavan tiedon mukaan näyttäisi lisäävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia verrokkiryhmään verrattuna. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaa aloitettaessa ensimmäisenä vuonna kutsuttaisiin 60-,62- ja 64 -vuotiaista puolet, kutsuttavia olisi n. 4 500. Kustannukset olisivat tällöin n. 110 000 euroa. Jos heti kutsuttaisiin kaikki parillisia vuosia täyttävät 60 69 -vuotiaat, kutsuttavia olisi n. 15 000 ja kustannukset n.330 000 euroa, mitä luokkaa jatkossa vuosittaiset seulonnan kustannukset tulisivat olemaan. Espoo ostaa nykyään ruuansulatuskanavan tähystykset Hyksiltä. Hyks pystyisi lisäämään tähystyskapasiteettia n. 200-250:lla, joka kattaisi Espoon ensimmäisten vuosien tarpeen. Nykyinen tähystyskapasiteetti ei kuitenkaan riittäisi, mikäli Espoon koko 60 69 -vuotias kohdeväestö otettaisiin kerralla seulonnan piiriin tai jos myös Helsinki ja Vantaa käynnistäisivät seulonnan. Suolistosyövän seulonnasta on alustavasti neuvoteltu myös Helsingin ja Vantaan kanssa. Helsinki ja Vantaa eivät ole käynnistämässä suolistosyövän seulontaa. Suolistosyövän seulonnasta on konsultoitu myös Finohtaa, joka tutkii terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta. Finohtan mukaan suurten kaupunkien ei ole syytä tässä vaiheessa käynnistää seulontaa, koska suositukset käynnissä olevan tutkimuksen pohjalta annetaan viimeistään 2014.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 60 / 93 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 49 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien suolistosyövän seulontaa sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinäsen estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 7.5.2012 134 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen suolistosyövän seulonnoista sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 61 / 93 3592/06.00.00/2011 Kaupunginhallitus 133 7.5.2012 69 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun 23.5.2011 jättämään valtuustokysymykseen terveyskeskusten palvelun saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Markkula puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys 23.5.2011 Sanna Lauslahti ja 31 muuta valtuutettua kysyvät, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle mahdollisimman nopeasti. Terveyskeskusten lääkärin vastaanotto on kuntalaisille tärkeä palvelu, jonka tasosta on kannettu huolta erityisesti viime vuosina. Ongelma näyttäytyy kuntalaisen suuntaan erityisesti kiireettömien aikojen huonona saatavuutena. Odotusaikojen pidentyessä paine akuuttivastaanottoon lisääntyy. Taustaa Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on luotu kansanterveyslain myötä 1970-luvulla. Ongelmista huolimatta malliamme pidetään kansainvälisesti edistyksellisenä. Esim. Englannissa ja USA:ssa ollaan hakemassa terveyskeskuksen tyyppisiä ratkaisuja sikäläisiin perusterveydenhuollon ongelmiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 62 / 93 Terveyskeskus vastaa laaja-alaisesti koko perusterveydenhuollosta ja siihen kuuluu nyt puheena olevan lääkärinvastaanoton lisäksi mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, terveyskeskusten sairaalat, hammashoito ja erilaiset terapiapalvelut. Erityisesti on kiitelty mallimme moniammatillisuutta sekä tiivistä yhteyttä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Terveydenhuollossa joudutaan tulevina vuosina tekemään laajoja uudistuksia väestön ikääntymisen, teknologian kehittymisen sekä työikäisen väestön määrän vähentymisen vuoksi. Terveysasemien lääkäripalveluiden ongelmat ovat valtakunnallisia. Yli 20 vuoden ajan terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä pysyi samana (n. 3 500) tai jopa vähän laski samaan aikaan, kun erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla on nähty kymmenien prosenttien kasvua lääkärimäärissä. Viime vuonna (2011) nähtiin valtakunnallisesti ensimmäisen kerran terveyskeskuksissa hienoista lääkärimäärän kasvua (yhteensä n. 60), mitä pääosin selittänee neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen tuomat lisätehtävät. Paremmin voiva väestön osa hakee yhä useammin palvelunsa muualta kuin terveyskeskuksesta, mikä vaikuttaa terveyskeskustyön haasteellisuuteen ja vaikeuttaa myös rekrytointia. Päinvastoin kuin muut toimijat terveyskeskus ei voi rajata tekemistään, kaikki hoidon tarpeessa olevat on lain mukaan hoidettava hoitotakuusäädösten aikarajoissa (viimeistään 3 kk:n kuluessa). Terveyskeskusten lääkärinpalveluiden ongelmien odotettiin pitkään hoituvan ns. omalääkärijärjestelmän kautta. Siinä yksittäiselle lääkärille annettiin vastuu n. 2 000 asukkaan väestöstä ja hänen tehtäväkseen jäi hoitaa ko. väestö mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Osa lääkäreistä pystyikin tämän tekemään, mutta järjestelmän heikkous oli sen epätasaisuus. Varsinkin isoissa kaupungeissa, missä yhä suurempi osa lääkäreistä on vaihtuvia nuoria lääkäreitä, potilaat saivat hyvin erilaista palvelua asuinpaikastaan ja omalääkäristä riippuen. Samaan aikaan lääkärit väsyivät työajattomaan urakkamalliin ja puuttuvien lääkärien työn paikkaamiseen. Väestökyselyssä 41 % espoolaisista vastaajista (n=750) piti terveyskeskuksen lääkäripalveluja huonosti hoidettuina. Vastaava luku Helsingissä oli 40 %, Vantaalla 35 %, Tampereella 39 %, Turussa 40 % ja Lahdessa 66 %. Syksyllä 2010 tehdyssä terveysasemien asiakaskyselyssä Espoon palvelua piti hyvänä 86 % vastaajista ja suurin moite kohdistui puhelinsaatavuuteen (silloin vielä puhelinliikenteessä oli vakavia puutteita, jotka on nyt korjattu). Syksyllä 2011 terveyspalveluissa ryhdyttiin keräämään jatkuvaa asiakaspalautetta. Sen perusteella pitkä odotusaika aiheuttaa edelleen eniten negatiivista palautetta. Silti palaute on merkittävästi parantunut jo 3 kk:n seurannassa, parhaalla terveysasemalla jo 83 % käyttäjistä antaa myönteistä palautetta asiakaspalvelusta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 63 / 93 Terveyskeskustyön sisällön kehittäminen 2000-luvulle tultaessa on vähitellen nähty, että terveyskeskusten työtä tulee kehittää systeeminä muutenkin kuin vain lääkärien palkkamalleja virittämällä. Seuraavassa muutamia vireillä olevia uudistuksia ja Espoon rooli / tilanne niiden osalta. 1 Eri ammattilaisten välinen työnjako. Monet potilaan ongelmat ovat sellaisia, että hän saa yhtä hyvän tai jopa paremman avun hoitajalta tai fysioterapeutilta. Tämä säästää lääkärien työpanosta vaikeampiin ongelmiin. Espoossa jo lähes puolet kiireellisistä käynneistä (päiväaikaan) tehdään hoitajalle tai fysioterapeutille. Suuren osan lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista kirjoittaa nykyään hoitaja. Myös pitkäaikaissairaiden hoidossa hoitajan rooli on muuttunut merkittävästi viimeisen 5-10 vuoden aikana. 2 Päivystys. Noin 10 vuotta sitten alkanut kehitys on johtanut siihen, että yhä suurempi osa virka-ajan ulkopuolisesta yleislääkäripäivystyksestä hoidetaan vuokralääkäriyritysten kautta. Harvalla terveyskeskuksen lääkärillä on enää päivystysvelvollisuutta, vapaaehtoisesti päivystää edelleen osa. Espoossa käynnistettiin vuonna 2006 HYKS-alueen kattava päivystyshanke, jonka tavoitteena oli varmistaa päivystystoiminnan potilasturvallisuus uudessa tilanteessa. Hanke johti sittemmin valtakunnalliseen päivystyshankkeeseen, minkä pohjalta tämän vuoden syksyllä annettaneen asetus päivystystoiminnan järjestelyistä. Espoon lääkärit vapautettiin kokonaan päivystysvelvollisuudesta vuonna 2007 samaan aikaan kun päivystys keskitettiin Jorviin. Vuoden 2011 alusta HUS on vastannut koko Jorvin päivystyksestä ja kehittää sitä yhteistyössä kuntien kanssa tavoitteena entistä laadukkaampi, sujuvampi ja potilasturvallisempi toiminta. Aktiivisesta kehittämistyöstä huolimatta ulkoistettuihin yleislääkäripalveluihin on liittynyt toistuvia laatuongelmia. Päivystystä kehitetään nyt siihen suuntaan, että ainakin osa vuoroista voitaisiin jatkossa hoitaa oman lääkärikunnan toimesta. 3 Pitkäaikaissairauksien hoito. Suurimmat terveysvaikutukset terveyskeskusten työstä syntyvät hyvästä pitkäaikaissairauksien hoidosta. Pitkäaikaissairauksia potevia kuntalaisia on vuosi vuodelta yhä enemmän. Muutos liittyy paitsi ikääntymiseen myös ns. lihavuusepidemiaan, joka lisää merkittävästi diabeteksen ja sen liitännäissairauksien riskiä. Espoo otti yhtenä ensimmäisistä kunnista käyttöön systemaattisen pitkäaikaissairauksien hoitomallin (Omahoitomalli), joka nyt on leviämässä ympäri Suomen STM:n rahoittamien hankkeiden turvin. Espoossa on jo pystytty osoittamaan esim. diabeetikkojen hoitotasapainon paranemista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 64 / 93 4 Huono hoidon saatavuus ja pitkät odotusajat eivät yksin johdu resurssivajeesta ja tiedetään, ettei jonoista päästä eroon pelkästään jonoja purkamalla. Tarvitaan systemaattista tiimitason työskentelyä kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa. Tähän työskentelyyn on maailmalla luotu toimivia malleja. Espoo on tuonut tällaisen toimintamallin Suomeen Ruotsista ja kääntänyt siihen liittyvän materiaalin Kaste-rahoituksen turvin (ns. Hyvä vastaanotto). Vajaan kahden vuoden aikana 40 tiimiä (näiden mukana 9 espoolaista terveysasemaa) on työskennellyt saatavuuden parantamiseksi ja useilla on jo osoittaa mitattavia tuloksia. Kokemuksen mukaan parempi työn hallinta ja lyhyemmät odotusajat helpottavat myös rekrytointia. 5 Puhelinsaatavuus saatiin korjattua vuoden 2010 lopulla käyttöön otetun takaisinsoittojärjestelmän myötä. Tällä hetkellä kaikki yhteydenottajat saavat yhteyden terveysasemaan saman päivän aikana. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on 30 min. 6 Omalääkärijärjestelmän purku. Parin viime vuoden aikana omalääkärijärjestelmä on purettu lähes kaikkialla Suomessa. Pienissä kunnissa muutos on mennyt yleensä nopeasti ja kivuttomasti, mutta isoissa kunnissa se on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Espoossa uuden järjestelmän edellyttämät palkkaneuvottelut veivät liki kaksi vuotta ja pilotoimaan päästiin vasta vuoden 2010 alussa. Kaikki terveysasemat siirtyivät ns. tiimimalliin kevään 2011 aikana. Hitaasta etenemisestä huolimatta Espoo oli pääkaupunkiseudun kunnista ensimmäinen, joka sai oman mallinsa käyttöön. Helsinki aloitti n. puoli vuotta Espoota myöhemmin ja Vantaa vuoden 2011 puolella. Uudessa mallissa lääkäreillä on oman toiveensa mukaisesti työaikasuoja ja potilasvastaanotolla ahkeroimisesta ansaitsee vanhaa palkkamallia paremmin. 7 Sähköinen asiointi. Tulevaisuuden selviytymiskeinoksi uskotaan muodostuvan organisaatioiden kyky hyödyntää tietotekniikkaa palvelujen tuottamisessa. Monet asiat ovat sellaisia, että potilas/kuntalainen itse pystyy niitä hoitamaan internetin välityksellä ja sitä kautta vapautuu ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön. Espoon Omahoitomallissa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön pankkitunnuksilla tapahtuva sähköinen asiointi, joka soveltuu erityisesti pitkäaikaissairauksia sairastaville. Vuonna 2011 asiointeja oli n. 12 000 kertaa. Lisäksi monipuoliset Omahoitosivut palvelevat kaikkia kuntalaisia: http://omahoito.espoo.fi/public/espoo-fi/pages/default.aspx Lisäksi koko sosiaali- ja terveystoimi kehittää sähköisiä palveluja laajassa yhteishankkeessa. Sähköinen ajanvaraus, sähköiset esitietolomakkeet, sähköiset hakemukset ovat esimerkkejä tulevista palveluista. 8 Yhteistyö ja saumattomat hoitopolut erikoissairaanhoidon suuntaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on Suomen suurimpana valtava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 65 / 93 organisaatio, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti. HUS tuottaa laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja, mutta sen halukkuus arjen yhteistyöhön terveyskeskusten kanssa ei ole ollut kovin suurta. Tässä asiassa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut selkeä muutos parempaan, mihin uusi terveydenhuoltolakikin kannustaa. Päivystyksen lisäksi potilaiden hoitoa hyödyttävää yhteistyötä on tehty erityisesti psykiatrian kanssa. Tällä hetkellä suunnitellaan diabetes- ja reumakeskus -toimintamalleja, missä yleis- ja erikoislääkärit sekä asiaan perehtyneet hoitajat yhdessä vastaavat ko. potilasryhmien hoidosta. Ns. lonkkaliukumäki on osoitus kirurgian tulosyksikön kanssa tehtävästä kehittämistyöstä, joka parantaa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumismahdollisuuksia ja lyhentää sairaalahoitojaksoja. Palveluverkko Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa 2010, että terveysasemat ovat ns. lähipalvelua ja niiden määrää ei tällä hetkellä suunnitella vähennettävän. Sen sijaan joitakin toimintoja on tarkoituksenmukaista keskittää harvempiin yksiköihin palvelun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Esim. syksyllä 2010 Tapiolaan ja Samariaan keskitetyt pienvammojen poliklinikat ovat saaneet potilailta kiitosta. Liikenteen solmukohtiin kaavaillaan tulevaisuudessa myös laajemman palveluvalikoiman supermarketeja, jotka olisivat auki myös iltaisin ja lauantaisin. Yksityissektori Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on vahva ja laaja yksityinen terveydenhuoltosektori. Yksityissektori on terveydenhuollossa voimakkaasti kasvava ja sille riittää kysyntää. Se houkuttelee varsinkin kokeneita ammattilaisia kilpaillen samasta työvoimasta kuin julkinen sektori. Yksityissektori menestyy sitä paremmin, mitä vaikeampi terveyskeskuksiin / julkiselle sektorille on päästä. Espoossa on käyty keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa mahdollisesta kiinnostuksesta tuottaa perusterveydenhuollon palveluja. Rahoitus olisi ns. kapitaatiopohjainen eli tuotto on sitä parempi, mitä terveempänä väestö pysyy. Yksityissektori tuottaa jo nyt merkittävän osan työterveyshuollon palveluista, osittain samantyyppisellä logiikalla. Yksittäisten käyntien hankkiminen yksityissektorilta on monella tapaa ongelmallista, mutta sitäkin joudutaan harkitsemaan, jos odotusajat pitenevät ja uhkaavat hoitotakuun rajoja. Terveydenhuoltolaki Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki puhuu voimakkaasti laadusta ja potilasturvallisuudesta. Se kannustaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa tiiviimpään yhteistyöhön ja myös kuntien väliseen yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on myös ollut lainlaatijoiden tarkoitus - nähtäväksi jää, riittävätkö laissa esitetyt toimet siihen. Potilaan vapaus valita oma terveysasemansa on merkittävä muutos isoissa kaupungeissa, missä on varaa valita. Valinnanvapaus laajenee yli kuntarajojen vuoden 2014 alusta. On odotettavissa ja toivottavaa, että

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 66 / 93 valinnanvapaus johtaa terveysasemien välillä positiiviseen kilvoitteluun. 31.12.2011 mennessä Espoossa terveysaseman vaihtajia oli kuitenkin vasta 990. Lisäksi perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on säädetty, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö. HUS:n yksikkö perustetaan vuonna 2012. Sen ensimmäinen tehtävä tulee olemaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien koordinointi kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä. Espoon lääkäri- ja hoitajatilanne (maaliskuu 2012) Lääkärinviroista vakituisesti on täytettynä 63 %, loppuihin on tällä hetkellä osin saatu sijaisia tai vuokralääkäreitä, 23 vakanssia 139:stä on kokonaan hoitamatta. Hoitajavakanssien vakituinen täyttöaste on 97 %, mutta hoitajapuolella ongelmia aiheuttavat runsaat sairauspoissaolot, joihin on ollut vaikea saada sijaisia. Hoitajien tilannetta puidaan esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyönä. Terveysasematyöryhmä Terveyskeskusten tilanne Espoossa on aiheuttanut paljon negatiivista palautetta ja lehtikirjoittelua, joka kiihtyi vuoden 2010 lopulla. Negatiivinen julkisuus vaikeutti entisestään rekrytointitilannetta ja loi kentällä tiettyä toivottomuuden tunnetta. Perusturvajohtaja kutsui koolle keväällä 2011 terveysasematyöryhmän, johon kuuluu henkilöstöä, luottamushenkilöitä sekä johtoa. Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja kävi keskustelua ongelmien laadusta, syistä ja parannusehdotuksista. Työskentelyn kuluessa laadittiin lista toimenpiteitä, joita voidaan välittömästi viedä käytäntöön. Ne liittyvät pïtkälti työn sujuvuuden ja työolojen parantamiseen sekä esimiestyöhön. Lisäksi käytiin keskustelua mahdollisesta monituottajamallista, missä verorahoitteisia terveysasemapalveluja tuottaisivat myös muut kuin kunnan omat toimijat. Parhaassa tapauksessa tuottajien välinen kilvoittelu voi innostaa kaikkia parantamaan tuloksiaan - huonoimmillaan rahaa kuluu enemmän, mutta palvelu ei parane. Kokemukset muualta Suomesta ja myös Ruotsista ovat osin ristiriitaiset. Terveysasematyöryhmä järjesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja terveysja vanhuspalvelujen jaostolle iltakoulun 8.12.2011, missä virkamiehiä evästettiin jatkovalmistelun suhteen. Resurssit Tiukassa taloustilanteessa terveysasemienkin toiminnassa jouduttiin kiristämään vyötä. Väestö kuitenkin kasvaa koko ajan ja lainsäätäjän ja valvontaviranomaisten vaatimukset tiukentuvat. Vuonna 2011 terveysasemille palkattiin 10 uutta hoitajaa ja kaksi koululääkäriä. Lisäksi seuranta 1:n yhteydessä kaupunginhallitus perusti vielä 8 uutta lääkärinvakanssia. Vuodelle 2012 on talousarviossa varattu määrärahat 5 uuden lääkärin ja 5 uuden hoitajan palkkaamiseen. Terveydenhuollon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 67 / 93 kokonaiskustannukset Espoossa ovat kahden viime vuoden aikana laskeneet, mikä selittyy pääosin erikoissairaanhoidon tuottavuudella ja vanhustenhuollon toimenpiteillä. Euromääräisesti avoterveydenhuolto on resursoitu samassa suhteessa kuin muiden suurten kaupunkien, myös henkilömitoitus terveysasemilla on samaa luokkaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Mitä jatkossa Kuntalaiselle on tärkeää saada yhteyttä terveysasemaan, päästä vastaanotolle ja saada ammattitaitoista ja ystävällistä palvelua. Uudet tekniset ratkaisut ovat parantaneet puhelinsaatavuutta. Vastaanotolle pääsyä nopeutetaan Hyvä vastaanotto -hankkeessa opituilla keinoilla, tavoitteeksi on yhteisesti asetettu, että vapaita aikoja tulisi löytyä viikon sisällä. Lisävakanssien odotetaan helpottavan terveysasemien arkea ja parantavan saatavuutta. Jatkuvan asiakaspalautteen myötä pystymme nopeasti reagoimaan puutteisiin. Espoossa jatketaan pitkäjänteistä oman toiminnan kehittämistä ja tiivistetään yhteistyötä sekä erikoissairaanhoidon että naapurikuntien suuntaan. Esimiestyötä vahvistetaan ja terveysasemien asiakasvastaavien työnkuvaa täsmennetään. Jokaisella terveysasemalla tulee olemaan selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt, jotka vastaavat potilaille palvelun saatavuudesta ja laadusta. Palvelulupaus kuvataan kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tavoitteita ja tuloksia mitataan terveysasemakohtaisesti ja raportoidaan avoimesti. HUS:n kanssa neuvotellaan erikoislääkärikonsultaatioiden tuottamisesta isoille terveysasemille sekä Espoon sairaalaan. Sen lisäksi perustetaan sekä diabetes- että reumapotilaita varten yhteiset toimintakokonaisuudet. Terveysasematyöryhmä muotoili myös viestiä valtakunnallisten päätöksentekijöiden suuntaan, koska Espoon ongelmat eivät ole yksin Espoon vaan heijastavat viime vuosien terveyspoliittisia ratkaisuja. Suomessa terveyserot ovat kasvamassa ja myös terveydenhuollon palvelut jakautumassa työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien osalta erilleen. Kuntien vaikea taloustilanne estää korjaamasta ongelmia rahalla ja epäselvää onkin, kuinka pitkälle se edes olisi mahdollista. Jos/kun suomalainen perusterveydenhuolto halutaan säilyttää kattavana ja vahvana, tarvitaan pikaisia päätöksiä paitsi kuntarakenteesta myös terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 22.3.2012 kehottaa toimialaa valmistelemaan 1.1.2013 alkavaa kokeilua, jonka puitteissa pilotoidaan sekä oman terveysaseman nettobudjetointia että yhdelle tai useammalle ulkoiselle toimijalle annettavaa palveluseteliä terveysasemapalveluista. Lisäksi selvitetään yhteistyömahdollisuuksia sairaanhoitopiirin kanssa terveysasemapalvelun tuottamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhden uuden terveysaseman perustamista ja yhden tai useamman uuden tuottajan kytkemistä mukaan perusterveydenhuollon tuottajaksi. Lisäksi omassa toiminnassa arvioidaan, voidaanko toimintaa tehostaa ns. nettobudjetoinnin kautta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 68 / 93 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 50 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun 23.5.2011 jättämään valtuustokysymykseen mitä toimenpiteitä voidaan tehdä jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 7.5.2012 133 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun 23.5.2011 jättämään valtuustokysymykseen terveyskeskusten palvelun saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 69 / 93 1148/02.02.00/2012 Kaupunginhallitus 110 16.4.2012 70 Valtuustoaloite sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien nuorten tukemiseksi kesätyöpaikoilla Valmistelijat / lisätiedot: Haapalehto Teemu, puh. (09) 816 83311 Nieminen Tapio, puh. (09) 816 35201 Sarekoski Kimmo, puh. (09) 816 22525 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Anna- Mari Hurstin ym. 27.2.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien nuorten tukemiseksi kesätyöpaikoilla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hintsala puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien nuorten kesätyöpaikoilla tukemista koskeva valtuustoaloite sisältää kaupungin organisaatioon kesätöihin rekrytoimista ja kesäsetelien kohdentamista koskevia ehdotuksia. Valtuustoaloitteen mukaan kaupungin tulisi työllistää vähintään kymmenen 15 18-vuotiasta nuorta soveltuviin kesätöihin kesällä 2012 sosiaalisin perustein. Aloitteen mukaan jokaisen työpaikan palkkauksen tulisi olla vähintään 1200 euroa kuukaudessa. Etsivän nuorisotyön tulisi aloitteen mukaan huolehtia sopivien kesätyöntekijöiden löytymisestä sekä siitä, että valtuustolle raportoidaan ko. nuorten kesätöiden onnistumisesta syksyllä 2012. Valtuustoaloitteessa ehdotettiin lisäksi, että Espoon kaupungin jakamista nuorten kesäseteleistä 50 kappaletta kohdennetaan sellaisille nuorille, joilla on heikommat lähtökohdat elämään. Nuorten löytymisestä ja kesätöiden etsimisessä avustamisesta tulisi aloitteen mukaan vastata etsivä nuorisotyö ja kaupungin sosiaalityöntekijät yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Vuonna 2012 kymmenen sosiaalisesti heikommassa asemassa olevaa nuorta huomioidaan Espoon kaupungin kesätyöntekijöitä rekrytoitaessa ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 70 / 93 sata käytössä olevasta 900 kesäsetelistä varataan etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen käyttöön alla kuvatulla tavalla. Kaupungin oman organisaation kesätyöt Vuonna 2012 Espoon kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin organisaation tavoitteeksi tarjota 1 000 kesätyöpaikkaa nuorille. Maaliskuun alkupuolella yksiköiden omalla budjettirahoituksella toteutuvia kesätyöpaikkoja oli tiedossa noin 600. Jotta kaupunginjohtajan asettamaan tavoitteeseen päästäisiin, on kaupungin omaan kesätyöllistämiseen kohdennettu 12.3.2012 tehdyllä päätöksellä 200 000 euroa keskitettyä rahaa. Yksiköt voivat näillä rahoilla palkata kesätöihin arviolta 150 kesätyöntekijää. Kiinnostus kaupungin tarjoamia kesätyömahdollisuuksia kohtaan on suurta. Esim. vuonna 2011 hakijoina oli yhteensä yli 17 500 nuorta, joista kesätyöpaikan sai 581 hakijaa. Kaupungin rekrytointipalvelut tukee kaupungin yksiköitä maahanmuuttajanuorten palkkaamisessa kesätöihin. Tätä yksiköille suunnattua tukea varten on varattu 55 000 euroa. Tuella autetaan maahanmuuttajataustaisia nuoria kesätöiden löytämisessä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat tukea erityisesti sen vuoksi, että muualta Suomeen muuttaneiden vanhempien sosiaalisista verkostoista ei apua kesätyöpaikkojen löytymiseen. Näiden kesätyösuhteiden kuukausipalkka on keskimäärin 1 000 euroa henkilöä kohden. Vuonna 2011 tuen piirissä oli 26 nuorta. Työnantajan on kohdeltava kesätyöntekijöitä palkkauksen osalta yhdenvertaisesti. Kesätyöntekijöiden palkkaamisesta vuonna 2012 on annettu kaupunkitasoinen ohjeistus, jonka mukaan kesätyöntekijän palkka määräytyy lähtökohtaisesti koulutustason perusteella. Kaikkien kesätyöntekijöiden osalta on kuitenkin varmistettava, että samasta työstä maksetaan sama palkka tutkintotaustasta riippumatta, jos kyse on avustavista tehtävistä, joihin ei tarvitse alan koulutusta. Sosiaalisin perustein palkatun kesätyöntekijän palkka pitää siten olla sama kuin vastaavaa tai vastaavan tasoista työtä tekevän koululaisen tai opiskelijan palkka. Koulutuksen mukaan kesätyöläisten minimipalkat vaihtelevat seuraavalla tavalla: - 900 euroa - 1 050 euroa koululaisille ja lukiolaisille - 1 050 euroa - 1 250 euroa ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille (palkkataso määräytyy toimialan ja esimiehen harkinnan mukaan kertyneiden opintojen määrän ja opiskelualan huomioiden) - 1 300 euroa - 1 850 euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille (palkkataso määräytyy toimialan ja esimiehen harkinnan mukaan kertyneiden opintojen määrän ja opiskelualan huomioiden). Nuorten työmarkkinoilta syrjäytymisessä suurin yksittäinen riskitekijä on ammatillisen koulutuksen puute. Espoossa nuorisolain mukaisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 71 / 93 etsivästä nuorisotyöstä vastaa Omnian nuorten työpajat ja ruotsinkielisten palveluiden osalta SVEPS (svenska produktionsskola). Etsivä nuorisotyö ohjaa aktiivisesti koulutusputkesta esim. perusopintojen jälkeen pudonneita nuoria esim. hakeutumaan koulutukseen, työpajatyöhön ja työharjoitteluihin. Etsivän nuorisotyön keskeisin tavoite on saada nuoret toisen asteen koulutukseen. Etsivän nuorisotyön kehittäminen on osa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Valtuustoaloitteen mukaisesta kesätöiden tarjoamisesta hyötyisivät kaikkein eniten nuoret, joiden ongelmat liittyvät lähinnä koulutuksen puutteeseen, eikä esim. päihde- ja mielenterveysongelmiin. Kaupungin kesätyöpaikoissa ei ole mahdollista tarjota moniongelmaisille nuorille riittävää tukea työsuhteen onnistumiseksi ja sen varmistamiseksi, että työskentelystä tulisi näille nuorille myönteinen ja eteenpäin motivoiva kokemus. Nuorten työpajojen ohjauspalvelut identifioivat yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa 10 sosiaalisesti heikommassa asemassa olevaa espoolaista nuorta. Valinnat perustuvat ohjauspalveluiden tekemiin alku-, väli ja loppuarviointeihin. Tavoitteena on tarjota kesätöitä esim. sellaisille nuorille, joiden työpajajakso päättyy kesällä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat 15 18-vuotiaat nuoret, mutta yläikärajasta voidaan tarvittaessa joustaa sopivien nuorten löytämiseksi. Ko. nuoret hakevat valtuustoaloitteen mukaisesti yhdessä etsivän nuorisotyön työntekijöiden kanssa kiinnostaviksi kokemaansa kesätyötä kaupungilta. Etsivän nuorisotyön henkilöstö varmistaa yhdessä kaupungin rekrytointipalveluiden kanssa ko. nuoret rekrytoidaan kaupungille kesätöihin. Näiden kesätyösuhteiden palkkauskulut kustannetaan 12.3.2012 kesätyösuhteisiin kohdennetuista keskitetyistä määrärahoista. Palkkataso määräytyy Espoon kaupungin yleisten kesätyöpalkkoja koskevien periaatteiden mukaan. Kesäsetelien kohdentaminen Kaupungin nuorisopalvelut tukee 15 18-vuotiaiden kesätyöllistymistä työnantajalle maksettavalla kesäsetelillä. Kesäseteli toimii niin, että hankittuaan ensin kesätyöpaikan nuori saa hakea kesäsetelin, joka oikeuttaa työnantajan hakemaan 300 euron tuen kesätyöntekijän palkkaamisesta työsuhteen päätyttyä. Vuonna 2011 kesäseteleitä oli jaossa kaksi kertaa edellisiä vuosia enemmän ja puolet kesäseteleistä tuli hakuun vasta huhtikuun lopulla. Jaossa olleista 900 setelistä 349 kpl jäi hakematta. Tämä suhteellisen suuri määrä selittynee vuonna 2011 tehdyillä muutoksilla. Vuonna 2012 sata käytössä olevasta 900 kesäsetelistä varataan etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen käyttöön. Näiden palveluiden piirissä asiakkaina olevat nuoret saavat tukea ja ohjausta työnhakuun ja heillä on kesäseteli käytössään jo työnhakutilanteessa. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat 15 18-vuotiaat nuoret, mutta koska etsivän nuorisotyön asiakkaat ovat nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita nuoria, muutetaan näiden sadan kesätyösetelin osalta yläikärajaa 28 vuoteen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 72 / 93 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.4.2012 110 Mikäli kesäsetelillä tai vastaavilla tukitoimilla halutaan jatkossa tukea myös yli 18-vuotiaita nuoria, tehdään sitä koskevat ratkaisut talousarviovalmistelujen yhteydessä. Kesätyöansioiden vaikutus toimeentulotukeen Mikäli nuoren perhe on toimeentulotukiasiakkaana, saattavat kesätyöansiot vaikuttaa perheen toimeentulotukeen. Alle 18-vuotiaat eivät toimeentulotukilain mukaan ole velvollisia elättämään vanhempiaan ja sisaruksiaan, eli heidän kohdallaan tulot eivät vähennä perheen mahdollista toimeentulotukea. Espoon toimeentulotuen myöntämistä koskevissa ohjeissa määritellään tarkemmin menettelytavoista nuorten kesätyöansioiden suhteen. Niissä viitataan toimeentulotukilain 11 :n 2 momentin 1 kohdan yleissäännökseen vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä. Säädös koskee myös lapsia. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia vähäisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta. Täysi-ikäisten nuorten toimeentulotukihakemukset käsitellään pääsääntöisesti omana ruokakuntanaan. Näissä tapauksissa toimeentulotuen päätöksentekijällä (sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä) on aina mahdollisuus harkita päätöstä siten, että kesätyön vastaanottaminen koetaan kannustavana ja siitä saatava palkkaa ei vähennetä suoraan kokonaisuudessaan toimeentulotuesta. Kesätöitä koskevien uudistusten seuranta Valtuustolle raportoidaan uudistusten toteutumisesta ennen vuoden 2012 päättymistä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Anna-Mari Hurstin ym. 27.2.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien nuorten tukemiseksi kesätyöpaikoilla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 73 / 93 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 71 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) 816 84380 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaana Leppäkorven ym. 1.2.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Leppäkorpi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite - Helsingin malli Valtuutettu Jaana Leppäkorpi sekä 15 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 1.2.2012 seuraavaa: Helsingissä on jo pidemmän aikaan ollut puistokummitoimintaa. Puistokummit on Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoima hanke. Se tarjoaa vapaaehtoisille, puistojen hyvinvoinnista kiinnostuneille helsinkiläisille mahdollisuuden päästä hoitamaan oman asuinalueensa viheralueita. Puistokummit ovat puistojen sydämiä, jotka hoitavat vapaaehtoisesti viheralueita ja siivoavat roskia. Kummitoiminta on yksi keino lisätä ystävyyssuhteita asuin alueiden asukkaiden välillä ja lisätä hyvää mieltä, jota käsin tekeminen ja lähiympäristön siisteys tuovat. Kummit tunnistaa heille annetuista liiveistä ja roskapihdeistä. Kaupunki luovuttaa kummeille kulloinkin tarpeelliset välineet puiston hoitoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 74 / 93 Puistokummitoiminta lisää asukkaiden vastuuta omasta lähiympäristöstä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Me valtuutetut esitämme, että Espoossakin käynnistetään puistokummitoimintaa. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Valtuustoaloitteessa todetaan, että Helsingissä on ollut jo pidemmän aikaa puistokummitoimintaa. Puistokummit ovat Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoima hanke. Se tarjoaa vapaaehtoisille, puistojen hyvinvoinnista kiinnostuneille helsinkiläisille mahdollisuuden päästä hoitamaan oman asuinalueensa viheralueita. Teknisessä keskuksessa on ollut jo lähes 10 vuoden ajan jossain määrin vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Vuosittain on pk-seudun yhteistyönä järjestetty kevätsiivoustalkoot, joissa vapaaehtoisilla on ollut mahdollisuus siivota julkisia alueita. Lisäksi aloitteiden perusteella on jaettu liivejä ja pihtejä, jolloin on tarjottu mahdollisuus vapaaehtoiseen puhtaanapitotyöhön. Tekninen keskus perehtyi Helsingin kaupungin rakennusviraston toimintamalliin ja resursseihin vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista. Projektipäällikkö kävi myös esittelemässä Helsingin rakennusviraston vapaaehtoistyön toimintamallia ja resursseja Espoon teknisessä keskuksessa. Puistokummeja on Helsingissä n. 360 kpl. Helsingin kaupungin rakennusvirastossa on kokoaikainen vapaaehtoistyön koordinaattori. Rakennusvirasto ostaa puistokummiohjaajien toimintaa Staraliikelaitokselta n. 45 000 euron edestä vuosittain. Puistokummeja toimii kymmenissä puistoissa Helsingissä. Oheismateriaalina on Helsingin rakennusviraston esitys, josta käy tarkemmin ilmi vapaaehtoistoiminnan seuraavat pääpiirteet: - itsenäisesti tehtäviä puistokummien toimia ovat auttaminen puhtaanapidossa, haravointi keväisin ja syksyisin, puiden kastelu, puiden yksinkertaiset inventoinnit, nuorten puiden tuentanauhojen tarkistus ja korjaus, vesiversojen poisto lehmuksista, tyvialueiden kanttaukset ja rikkaruohojen poisto, puiden kastelu, luonnonsuojelutyöt, kuten, vieraslajien poisto, pienvesien hoito ( Purokummit ) - ohjatusti tehtäviä puistokummien toimia ovat istutustyöt (esim. Karhupuisto), kitkeminen, kukkien kastelu, pensaiden leikkaus, katteen levittäminen, puistoissa opastaminen (vaatii koulutuksen), tapahtumissa auttaminen, lumitöissä auttaminen, hiekoitushiekan poisto, raivaustöissä auttaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 75 / 93 - Helsingin rakennusvirasto ostaa Stara-liikelaitokseltaan puistokummiohjaajien toiminnan. Ulkopuolinen yritys kouluttaa Staran puistokummiohjaajia. Puistokummiohjaajan töitä ovat tuki tapahtumissa, markkinointi, viestintä, nettisivut, työn kehittämisen tuki ja yhteistyö puistokummiohjaajien esimiesten kanssa. Helsingin muita opetuksia puistokummitoiminnasta ovat: - vapaaehtoiset ovat voimavara - työ kohottaa kaupungin imagoa - ilkivaltaa vähenee - yhteisöllisyys lisääntyy - asukas saa positiivisen omistajuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen - vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuo seitsemän takaisin. Tekninen keskus harkitsee puistokummitoiminnan käynnistämistä myös Espoossa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.5.2012 136 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaana Leppäkorven ym. 1.2.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 76 / 93 6130/10.03.01/2011 Kaupunginhallitus 137 7.5.2012 72 Valtuustoaloite Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) 816 84380 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.11.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Selostus Ulf Johansson ja 19 muuta valtuutettua toteavat valtuustoaloitteessaan 14.11.2011 Kunnarlantien ja Bodomintien olevan suosittuja pyöräilyväyliä, mutta pyöräilyväylien näiden teiden varteen olevan vaikeaa, kallista ja turhaa. He tuovat perusteluina esille, että paikallisväestö on edelleen suhteellisen vähälukuista eikä kouluja ole. Toisaalta he toteavat tihenevän asutuksen lisäävän autoliikennettä, varsinkin läpiajoa ja esittävät ratkaisuksi nopeusrajoituksen alentamista 50 km:iin tunnissa sekä läpiajon estämistä rakentamalla uusi, yleiskaavan mukainen tie Bodomin koillispuolelta Vihermäestä kaakkoon kohti Kehä III:sta. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen kulku tulisi järjestää noin metrin levyisellä kaistaleella ajoväylien viereen. Valtuustoaloite on oheismateriaalina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 77 / 93 Kevyen liikenteen väylä kyseiselle liikenneolosuhteiltaan vaaralliselle tielle sisältyy kaikkiin pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen strategioihin ja ohjelmiin. Näitä ovat mm. tienpitäjän eli ELY-keskuksen Kevyen liikenteen tarveselvitys (2010), YTV:n kevyen liikenteen strategiasuunnitelma (1996) sekä Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kevyen liikenteen väylien kehittämissuunnitelma (1996) ja -ohjelma (2011) sekä Kaupunkisuunnittelukeskuksen Pyöräilyn tavoiteverkko (2011). Kunnarlantie on paikoitellen normaalia maantietä kapeampi (paikoin vain 5,5 m), eikä se ilman kevyen liikenteen väylää täytä edellytyksiä turvallisena kävely- ja pyöräreittinä. Kunnarlantiellä liikkuu raskasta liikennettä, mm. paikallisia asukkaita palveleva bussilinja. Vastakkain tulevat bussit mahtuvat vaivoin ja äärimmäistä varovaisuutta noudattaen kohtaamaan toisensa. Tie tulee tienpitäjän eli ELY-keskuksen ja voimassaolevan yleiskaavankin mukaan jatkossakin toimimaan liikennöitynä ajoväylänä Espoossa pohjois-eteläsuunnassa. Tien vaikutusalueella on asutusta, ja sen määrä on kasvanut tien eteläpäässä kaavoituksen myötä, ja pohjoisempana poikkeuslupiin perustuvan rakentamisen myötä. Myös tulevaisuudessa uutta asutusta alueelle on odotettavissa merkittävästi. Pakankylän kouluun kuljetaan Kunnarlantien kautta bussilla ja olosuhteiden parantuessa enenevässä määrin myös pyöräillen. Toistaiseksi kevyen liikenteen huonot olosuhteet nimenomaan rajoittavat kävelyä ja pyöräilyä tiellä lukuun ottamatta kilpapyöräilytyyppistä pyöräilyä, johon valtuustoaloitteessakin viitataan. Urheiluharrastus ja sen edellytykset eivät ole vaihtoehtoja turvallisen liikkumisen edellytyksille. Mm. lapsiperheet ovat toivoneet kevyen liikenteen väylän rakentamista, kun tiesuunnitelmaa on esitelty. Esitetty metrin kaistale hitaille pyöräilijöille ja kävelijöille tien varteen ei toisi olennaista parannusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ja olisi kuitenkin tien rakenteiden leventämistä edellyttävinä työkustannuksena suuruusluokaltaan vastaava kuin kevyen liikenteen väylä. Lainsäädäntö ei Suomessa tunne tällaista ratkaisua toispuolisena. Molemmin puolin toteutettaessa se on tilantarpeeltaan jo vastaava kuin toispuolinen, kaksisuuntainen kevyen liikenteen väylä. Erityisenä haasteena on järvikannaskapeikko, jonka kohdalle tienpitäjän edellyttämillä normaalimitoituksilla ei ole mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylää ilman tukimuuria. Tiesuunnitelman tarkistusvaihe ja sitä seuraava kaupungin lausunnon tarkistusvaihe ja mahdollinen ylläpidosta sopiminen ELY-keskuksen ja kaupungin kesken on meneillään. Varsinainen rakentaminen joko vaiheittaisena tms. ratkaistaan aikanaan kaupungin talousarvioiden ja investointisuunnitelmien laadinnan yhteydessä tiesuunnitelman tultua hyväksytyksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.5.2012 137 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 78 / 93 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.11.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Johanssonin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 79 / 93 6133/10.03.02/2011 Kaupunginhallitus 138 7.5.2012 73 Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Lukin Arja, puh. (09) 816 25316 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Elli Perklénin ja Marika Niemen ym. 14.11.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Niemi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Valtuutetut Elli Perklén, Marika Niemi ja 19 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 14.11.2011 Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien parantamista ja nopeuttamista, siten että toimitilat saadaan peruskorjattua ja rakennettua oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti tilaajan tarpeet huomioiden. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Koulu- ja päiväkotihankkeet valmistellaan sivistystoimen, konsernijohdon ja tilakeskuksen yhteistyönä Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020-hankkeen yhteydessä kehitetyn valmisteluprosessin mukaan. Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 80 / 93 Sivistystoimi vastaa palvelujen järjestämisen suunnittelusta sekä toimitilahankkeiden tarveselvitysten laatimisesta. Koulutilojen käytön tehostamisessa hyödynnetään kouluverkkoselvitystä sekä pääkaupunkiseudun yhteistyönä laadittuja selvityksiä. Tilakeskus vastaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta sekä käytettävyydestä ja ylläpidosta. Konserniesikunta koordinoi palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja investointeja sekä vastaa rahoituksen suunnittelusta. Taloussuunnitelmakaudella 2012-2014 sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu päiväkotien rakentamiseen sekä koulujen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Lisäksi yhteensä 8 koulun peruskorjaus- ja laajennusurakat on siirretty tai päätetty siirtää toteutettavaksi elinkaarimallilla Koy Espoon toimitiloille. Elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden kattosummaksi on määritelty 130 milj. euroa, mikä merkitsee noin kymmentä koulua. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan, huomioiden uusien asuinalueiden edellyttämät palvelut. Päiväkotien peruskorjauksiin on varauduttu vuodesta 2014 alkaen. Tilakeskus on laatinut sekä koulu- että päiväkoti- ja asukaspuistorakennuksia koskevat peruskorjaustarpeiden priorisointiselvitykset. Muutaman vuoden välein suoritettavien priorisointien avulla kiinteistöjen peruskorjaustarve voidaan mahdollisimman puolueettomasti asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Priorisoinnissa arvioidaan kunkin kiinteistön ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät tilat. Kohteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että olemassa olevat kosteusvauriot korjataan ja uusia ei enää pääse syntymään. Peruskaupungin toimitilainvestointeja toteutetaan suunnitelmakaudella 2012-2014 yhteensä noin 180 milj. eurolla eli keskimäärin 60 milj. eurolla vuodessa. Talonrakennuksen määrärahoista käytetään suunnitelmakaudella noin puolet korjausrakentamiseen. Vuonna 2012 Tilakeskuksen rakennusinvestointien osuus on 46,5 milj. euroa, perusparantamisen 7 milj. euroa ja muiden investointien 4,9 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttötaloudessa varattu 10,9 milj. euroa. Peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien kehittäminen Kaupungin johtoryhmä hyväksyi Toimitilojen hallinnan ohjausprosessin kehittämisen loppuraportin 23.2.2011.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 81 / 93 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.5.2012 138 Projektissa laadittiin strategisen toimitilajohtamisen ohjausmalli sekä linjauksia seuraaville kehittämisalueille: - palvelujen järjestämisen strateginen ohjaus (missä koordinoidaan tilojen hankinta) - toimitilajohtamisen roolien ja työnjaon selkiyttäminen tilakeskuksen, konserniesikunnan ja toimialojen välillä - ulkoa vuokrattujen ja kaupungin omien tilojen menettelytapojen vakioiminen (myös yhtiöt) - investointiohjelman laatimisprosessin kehittäminen - hankeprosessin kehittäminen - suunnittelun laatu- ja kustannustaso-ohjeiden laatiminen ja/tai päivittäminen - ylläpidon strategisen ja operatiivisen ohjauksen kehittäminen. Toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2011 ja sitä kehitetään edelleen yhteistyössä sivistystoimen, konserniesikunnan ja tilakeskuksen kanssa. Tarveselvitykset arvioidaan suhteessa tavoite 2020-konseptiin. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa huomioidaan tehokas ja joustava tilankäyttö. Tilankäyttöä tehostetaan luopumalla epäkäytännöllisistä pienistä tiloista. Palveluverkkomuutoksen ja toimitiloihin liittyvää raportointia sekä sopimus-, reklamaatio- ja sanktiokäytäntöjä kehitetään. Toimitilahankkeiden tehokas koordinointi mahdollistaa rakennushankkeiden optimaalisen ajoituksen ja aikataulutuksen. Riittävät suunnittelu- ja rakennusajat luovat mahdollisuuksia kustannustenhallintaan, käyttäjän osallistumiselle rakennushankkeeseen sekä tavoitteiden mukaisen lopputuloksen saavuttamiselle. Tilakeskus vastaa toimitilojen ylläpidosta ja kunnossapidosta määrärahojen puitteissa. Riittävät määrärahat vuosi- ja kunnossapitoon mahdollistavat terveelliset, turvalliset ja tasavertaiset tilat käyttäjille, kiinteistöjen elinkaaren mittaisen käytön sekä ehkäisevät ennakoimattomien ja äkillisten korjaus- ja väistötilatarpeiden syntyä. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Elli Perklénin ja Marika Niemen ym. 14.11.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 82 / 93 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 83 / 93 5102/01.01.00/2011 Kaupunginhallitus 132 7.5.2012 74 Valtuustoaloite toimeentulotuen maksatuksista Valmistelijat / lisätiedot: Dahl Marja, puh. (09) 816 57060 Norlamo Tuija, puh. (09) 816 23053 Remes Marja-Leena, puh. (09) 816 23052 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Toimeentulotuen hakemusmäärän ja käsittelyaikojen kehitys 2009-2011 - Valtuustoaloite 12.9.2011 Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun aloitteessa esitetään, että aikuissosiaalityöhön lisätään vakansseja ja että Espoo omilla toimenpiteillään edistää toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta aikuissosiaalityö saa paremmat edellytykset keskittyä sosiaalityöhön. Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta, kohtuullisista asumismenoista ja vähäistä suuremmista terveydenhuoltomenoista. Lisäksi kunta voi myöntää tarpeen ja harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Perusosan suuruus on sama koko maassa ja se on sidottu kansaneläkeindeksiin. Sen sijaan kohtuullisten asumismenojen ja vähäistä suurempien terveydenhuoltomenojen suuruus on kuntien harkinnan varassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 84 / 93 Perusosa on tarkoitettu kattamaan ruoka-, vaate-, ja hygieniamenot sekä vähäiset terveydenhuoltomenot ja paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Vuonna 2012 perusosan suuruus yksinasuvalla on 461 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalla 507 euroa. Tuloina otetaan huomioon periaatteessa kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Tuloina ei kuitenkaan huomioida vammais- ja hoitotukia, äitiysavustusta ja ylläpitokorvauksia. Lisäksi ansiotuloista on etuoikeutettu 20 % kuitenkin korkeintaan 150 euroa/kk kotitaloutta kohden. Yksinkertaisimmillaan toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaskelmassa siten, että kotitalouden jäsenten perusosat, asumismenot sekä terveydenhuoltomenot lasketaan yhteen ja summasta vähennetään kotitalouden yhteenlasketut nettotulot. Mikäli laskelma on alijäämäinen, maksetaan erotus toimeentulotukena. Toimeentulotukea maksettiin Espoossa keskimäärin 373 euroa/kk kotitaloutta kohden ja 238 euroa henkilöä kohden vuonna 2011. Toimeentulotuki on verovapaata tuloa. Perustoimeentulotuen valtionosuus on kustannusperusteinen. Valtionosuuden määrä on 50 % kunnan perustoimeentulotuen nettokustannuksista. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset maksaa kunta ja valtio osallistuu kustannusten rahoitukseen laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Kunnallisen toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kokonaan tai osittain Kelan hoidettavaksi on esitetty jo 1980-luvulta lähtien. 1990-luvulla asiaa kokeiltiin yhteensä noin kahdeksan vuoden ajan kolmessa eri yhteydessä. Kokeiluissa oli mukana kymmeniä kuntia ja Kelan toimistoja. Näkemykset ja kokemukset toimeentulotuen ns. kaavamaisen osan myöntämisestä ja maksamisesta Kelasta ovat kaikissa kokeiluissa olleet samanlaisia ja myönteisiä. Vuosien 1995 1997 toimeentulotukikokeilun loppuraportissa (STM:n selvityksiä 1997:5) tehtiin lisäksi mm. seuraavia havaintoja: kokeilun aikana sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus parantui ja kunnissa otettiin käyttöön uusia työmenetelmiä tai entisiä sovellettiin laajemmin. Perheiden auttamiseen voitiin käyttää aikaisempaa enemmän aikaa. Mahdollisuudet pitkäjänteiseen sosiaalityöhön paranivat ja sosiaalityötä voitiin kohdentaa paremmin. Yhteistyö Kelan ja myös muiden yhteistyötahojen kanssa lisääntyi ja tiivistyi. Kokeilujen aikana kustannukset suhteessa verrokkikuntiin (29 kpl) eivät nousseet. Hallinnollinen ja päällekkäinen työ väheni, mm. Kelan atk-tekniikka ja tiedot muista etuuksista. Takaisinperintöjen ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy tehostui. Kokeilun kaikki keskeiset tavoitteet siis toteutuivat. Lopputuloksena kuitenkin oli, että toimeentulotuen valtakunnallista siirtoa Kelalle ei alettu valmistella. Kun Kela-siirrosta valtakunnallisesti luovuttiin, ryhtyivät isot kaupungit organisoimaan vastaavaa työnjakoa omissa organisaatioissaan. Espoossakin käynnistyi vuonna 2003 toimeentulotuen kehittämisprojekti, jonka tuloksena siirryttiin vaiheittain toimintatapaan, jossa hakemusten

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 85 / 93 käsittelyä ja päätöksentekoa siirrettiin ensin kanslisteille ja myöhemmin etuuskäsittelijöille. Etuuskäsittely erotettiin omaksi kokonaisuudekseen vuonna 2005. Työtä rationalisoitiin myös siirtymällä toimeentulotuen kirjalliseen hakumenettelyyn ja asiointiin. Ajatuksena oli, että sosiaalityöntekijöiden rajallista työpanosta voitaisiin paremmin kohdentaa varsinaiseen sosiaalityöhön. Tarkoituksena oli näin varautua toimeentulotuen siirtämiseen Kelan hoidettavaksi, mitä pidettiin tuolloin todennäköisenä. Kela-siirtoon on palattu 2000-luvulla useasti. Merkittävin selvitys tehtiin Sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen ns. Sata-komitean (2007-2009) toimesta. Komitean ehdotuksissa tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa laskennallinen osuus siirrettäisiin Kelan hoidettavaksi. Esillä oli useita vaihtoehtoja toimeentulotuen hallinnoimiseksi, joista loppuvaiheessa nykyisen menettelytavan rinnalle hahmoteltu malli olisi sisältänyt perustoimeentulotuen siirron Kelalle. Komitean enemmistö kannatti toimeentulotuen siirtoa, mutta komitea ei kuitenkaan tehnyt asiaa koskevaa esitystä, koska sen jäsenten näkemykset tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta poikkesivat toisistaan. Espoon kokemukset omasta ns. Kela-mallista ovat olleet ristiriitaisia. Erillisessä etuuskäsittelyn toiminnossa toimeentulotuen prosessia ja asiakaspalvelua saatiin kehitettyä monin tavoin. Tämä ei kuitenkaan ratkaissut sosiaalityön saatavuuden ongelmia. Toimeentulotuen asiakkaista 43,2 % on saanut perustoimeentulotuen lisäksi täydentävää toimeentulotukea. Sen voi myöntää pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Näin ollen suuri osa asiakkaista sai hakemukseensa kaksi päätöstä, toisen etuuskäsittelijän ja toisen sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tekemänä. Tämä vaikeutti entisestään monimutkaisen asian ymmärrystä ja hallintaa. Vuodesta 2011 alkaen asiakkaat ovat saaneet toimeentulotuen hakemukseensa vain yhden päätöksen. Hämmennystä asiakkaille aiheuttaa kaupungin postin siirtyminen 2. luokan kirjeiksi. Sen myötä asiakkaat saavat rahat tilille ennen kirjallisen päätöksen saapumista postissa. Asiakas ei näin ollen tiedä, mihin menoihin saatu toimeentulotuki on päätöksessä tarkoitettu. Tämä on lisännyt puheluja ja käyntejä palveluneuvonnassa kohtuuttoman paljon. Sähköiseen e-kirjeeseen siirtymistä on selvitetty Tiedon kanssa ja tällä hetkellä näyttää siltä, että e- kirje saadaan käyttöön vasta 2012. Vuonna 2005 käyttöön otettu aikuissosiaalityön toimintamalli rakentui ajatukselle, että uusi toimeentulotuen hakija kohtaisi aina sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan sosiaalityön tilannearviointia varten. Tarkoitus oli ohjata ja neuvoa asiakasta, jotta pitkäaikaisasiakkuutta ei pääse syntymään. Jatkossa sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tilannearviointiin oli ajateltu päästävän puolen vuoden välein. Toimintamallin tätä osaa ei päästy juuri käytännössä toteuttamaan, sillä asiakasmäärien kasvaessa resurssit jouduttiin kohdentamaan 7 päivän käsittelyajan toteuttamiseen. Käsittelyaikoja koskeva lainsäännös tuli voimaan vuoden 2008 alusta (Laki toimeentulotuesta 14a ).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 86 / 93 Toimeentulotuen asiakasmäärät kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2011 3 761 asiakkaalla (27 %). Kotitaloudet ovat lisääntyneet 2 713 kotitaloudella (33 %). Lisäksi huomattiin, että kirjallinen käsittely lisää syrjäytymisvaaraa niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät kykene kuvaamaan tilannettaan kirjallisesti niin hyvin, että pääsisivät sosiaalityöntekijän puheille. Mallia onkin vuodesta 2008 alkaen kehitetty niin, että etuuskäsittelijöiden vakansseja on muutettu sosiaaliohjaajiksi ja myös uudet vakanssit on perustettu etupäässä sosiaaliohjaajiksi. Vuonna 2008 etuuskäsittelijöitä oli 62 % ja sosiaalityöntekijöitä tai -ohjaajia 38 % aikuissosiaalityön työntekijöistä. Tavoitteena on, että sosiaalityöntekijöiden/-ohjaajien määrä on 60 % ja etuuskäsittelijöiden 40 %. Etuuskäsittelijöiden vakansseja muutetaan niiden vapauduttua sosiaaliohjaajiksi. Tavoite toteutuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työaikaa suunnataan nyt enemmän asiakkaiden kohtaamiseen ja taloudellisen tuen suunnitelmien tekemiseen asiakkaille. Etuuskäsittelijät vastaavat osaltaan suunnitelmien toimeenpanosta. Taloudellisen tuen suunnitelma mahdollistaa myös pidempien päätösten tekemisen. Aikuissosiaalityöhön lisättiin 8 sosiaaliohjaajan vakanssia vuonna 2011 ja näistä on vakinaistettu 4 tämän vuoden alusta lukien. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pysyneet syksystä 2011 alkaen lakisääteisellä tasolla. 27.2.2012 seurannassa 99,64 % hakemuksista on käsitelty määräajassa. Pohjoisen alueen (Komentajankatu) aikuissosiaalityössä on päätetty parannustoimenpiteistä 1.4.2012 alkaen ja niillä varmistetaan prosessin sujuvuus niin, että vältytään asiakkaiden tai työntekijöiden kannalta hankalilta menettelyiltä. Kesälomasijaisia on varauduttu palkkaamaan yhteensä 8. Seuren kanssa neuvotellaan parhaillaan toimeentulotuen kokemusta omaavien sijaisten rekrytoinnista. Aikuissosiaalityössä on keskimääräistä enemmän henkilöstön sairauspoissaoloja ja sijaistarve on jatkuva. Asiakasmäärän kehitystä seurataan kuukausittain ja henkilöstötarvetta arvioidaan sen mukaisesti. Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelalle ei sisälly nykyisen hallituksen ohjelmaan. Viimesijaisella toimeentulotuella paikataan tänä päivänä ensisijaisen sosiaaliturvan aukkoja. Ensisijaisen sosiaaliturvan puutteet ovat tuoneet paljon uusia asiakkaita kuntaan toimeentulotuen hakijoiksi. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 51 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotta kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 87 / 93 Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 7.5.2012 132 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto 21.05.2012 Sivu 88 / 93 75 Kokouksessa jätetyt aloitteet Puheenjohtaja totesi, että valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena on jätetty seuraavat aloitteet: - Valtuutettu Sistonen ym. esittävät Espoon hässäkkätunnuksen poistoa ja sen sijaan vaakunan käyttöä. - Valtuutettu Sistonen ym. esittävät työryhmää nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Päätös Puheenjohtajan ehdotukseen yhtyen valtuusto yksimielisesti päätti lähettää aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 89 / 93 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 ( 1-2, 68-75) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 90 / 93 Muutoksenhakuohje asemakaava-asioissa ( 66) Muutoksenhakuohje Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan siitä päivästä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Valituksen saa tehdä - se, jota päätös koskee, - se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä - kunnan jäsen. Poikkeus: Vaikutukseltaan vähäisen muun kuin ranta-asemakaavaa koskevan kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös Valituksen saa tehdä vain -se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Sen lisäksi alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai - päätös on muuten lainvastainen. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan tai valituksen laatijan yhteystiedot (nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero), - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä vaatimuksen perusteet. Valitus on valittajan tai sen muun laatijan itse allekirjoitettava. Valitukseen tulee liittää - päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä - todistus tiedoksisaantipäivästä. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 91 / 93 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 92 / 93 Kunnallisvalitusohje ( 59-65) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 93 / 93 Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.