Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne ja elinvoima Nykytila-analyysi Saara Vauramo Johtoryhmä 7.4.2014
Kehityskuva 1. Väestökehitys ja taloustilanne haastava 2. Mistä voi syntyä uutta yritystoimintaa? 3. Salpausselän kasvualue 2040 4. Hyvinvoiva asukas ei tarvitse paljon palveluita 5. Epävarmuustekijöistä huolimatta tarpeellinen uudistus
Uusi kunta on vuonna 2040 tiivistynyt ehyeksi nauhakaupungiksi, jota ympäröi elinvoimaisten kyläkeskusten verkosto. Nauhakaupunkirakenteen eheytyminen ja tiivistyminen lisäisi arjen sujuvuutta koko uuden kunnan alueella mm. liikenneympäristön kehittymismahdollisuuksien kasvaessa. Uuden kunnan tulee samaan aikaan osata vahvistaa kaupunkialueiden kaupunkimaisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Haja-asutusalueiden lisääntyvä vapaa-ajan asuminen ja matkailutoiminta voivat kasvattaa maaseutumaisten alueiden elinvoimaa tulevaisuudessa. Esim. lähiruoan tuotanto ja siihen tukeutuvat palvelut sekä elintarviketeollisuus voivat muodostaa näkyvän osan uuden kunnan profiilia.
Nykytila: yhdyskuntarakenne ja elinvoima Asukkaita Hollola 22 100 Hämeenkoski 2 100 Iitti 7 000 Kärkölä 4 800 Lahti 103 000 Nastola 15 100 Yhteensä 154 000
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien panokset kaavoitukseen ja maankäyttöön, rakentamisen volyymit kunnissa sekä kaavoitus- ja raakamaavarannon määrät Hollola Hämeen -koski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kaavoitukseen ja maapolitiikkaan käytetyt resurssit, tuhatta euroa/v 780 15 80 20 6100 400 Luovutettujen omakotitonttien määrä, kpl/ vuosi 20-30 4 10 2 100-130 15 Luovutettu kerros- ja rivitalorakennusoikeuden määrä, km-2 / vuosi 2000-3000 0,2 300 400 10 000 15 000 600 Rakentaminen asemakaavaalueella, % 40-60 alle 40 60-80 alle 40 80-100 40-60 Työpaikka-alueiden kaavoitusvaranto, vuosina 5-10 7 10 10 3-5 20 Asumisen kaavoitusvaranto, vuosina 2 5 10 10 5-7 3 Raakamaavaranto, vuosina 3-5 10 10 5 5-8 5
Yhdyskuntarakenne
Liikkumisen vyöhykkeet
Joukkoliikenne Joukkoliikenteen nykytarjonta (ennen 1.7.2014) Päijät-Hämeessä. Bussivuorot on esitetty luokittain väreillä, junavuorojen määrä numeroina. Kuva: (Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011)
Mitä on kunnan elinvoima? Jauhiainen, S. ja Huovari, J. 2013: Kuntarakenne ja alueiden elinvoima, KAKS SIJAINNIN OSALTA ALUE ON ALISUORIUTUJA YHDYSKUNTA JA ASUINYMPÄRISTÖ VETOVOIMATEKIJÖITÄ, MUTTA KEHITTÄMISTÄ EDELLEEN RIITTÄÄ > KAUPUNGISTUMINEN DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN MAINETTAAN PAREMPI? PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN MUUTTUU HAASTAVAMMAKSI KAIKEN AIKAA KUNTIEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖRESURSSIT TIUKKENEVAT YRITYSKULTTUURI ON VANHASTAAN VAHVA, MUTTA ISOT VETURIT HARVASSA VALTION PANOKSET VÄHÄISET
Elinvoima ja nykyiset strategiat sekä sopimukset Kuntien strategioissa: kuntakeskusten kehittäminen, kasvun varaaminen maankäytön suunnittelussa, kuntamarkkinointi, edunvalvonta, asukkaiden omavastuun kasvattaminen Lahden kaupunkiseudun ja valtion kasvusopimus: Elinkeinostrategian kärjet, MAL+PE, huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy INKA-ohjelma: Tampereen kaupungin vetämä Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus kokonaisuudet, terävöittänevät elinkeinostrategian kärkiä Lahden seudun elinkeino- ja kilpailukykystrategia: Kärkivalinnat (ympäristö, muotoilu, innovaatiot)
Kuntien panokset elinvoimaan
Kuntien panokset elinvoimaan Sisäisen kehittämisen resurssit, eur/v ja eur/työntekijä = Johtamisen ja prosessien kehittäminen, henkilöstön koulutukset, kaupungin omat kehityshankkeet Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola ei kehittämishan kkeita, koulutuskulut pienet (40 hlö) 5 milj., vaihtelee 70 000 1-2 milj. 3000, vaihtelee 75 000 Kunnan panos oman toiminnan kehittämiseen suhteessa tarpeisiin on tällä hetkellä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Elinkeinoelämän kehittämisen resurssit, eur/v ja eur/asukas = Ladec Oy:n rahoitusosuus, Etpähä ry:n kuntarahoitusosuus, Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kuntarahoitusosuus 1-2 milj. 8000 0,285 milj. 20 000 25 000 2.9 milj. 0.3 milj. 68 4 41 5 28 20 Elinkeinoelämän kehittämisen palvelutaso on tarpeisiin nähden tällä hetkellä hyvä tyydyttävä tyydyttävä hyvä välttävä tyydyttävä Kunnan investoinnit elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen, eur /v 1-2 milj. 0,350 milj. 60 000 1-2 milj.? yritys-tontit ja -kiinteistöt Keskimääräinen panos alueen korkeakoulujen toteuttamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen, euroa/ v 1. 0.2 milj. - 5000-10000 - 3.7 milj. -
Kuntien panokset elinvoimaan Kunnan panos kuntamarkkinointiin, eur/v = Lahti Region Oy rahoitusosuus, kuntamarkkinointikampanjat ja - tapahtumat, kuntaa markkinoivat esitteet, matkailumarkkinointi sekä näyttävät rekrytointiilmoitukset Kuvaus kunnan edunvalvonnan organisoimisesta vuonna 2014 Hollola 0.2 0.3 milj. 11 Hämeenkoski 7000 3 JORY, yhteistyö maakunta-liiton ja muiden kuntien kanssa Iitti Kärkölä Lahti Nastola 0.1 mi lj. 14 JORY, keskeiset luottamushen kilöt, edunvalvonnan yhteistyöryhmä 0.05 milj. 10 Yhteistyö Lahti Regionin kanssa, hlötyö-vuosia 0,2 0.7 milj. 7 Johtavat virkamiehet, yhteistyö maakuntaliit on kanssa, LADEC 15 000 JORY Lahti Region Kunnan edunvalvonnan nykytaso on tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä huono tyydyttävä 1
Seutukuntien kilpailukyky 2012 Lahden seutukunnan sijoitus vertailussa: 1. Innovatiivisuus 20 yritysten t&k-menojen suhde liikevaihtoon 2. Työllisyysaste 30 työlliset/18-64-vuotiaat 3. Yritysdynamiikka 24 (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta 4. Tuottavuus 29 liikevaihto/henkilötyövuosi (yksityinen sektori) 5. Koulutus 21 korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä 6. Teollisuusvaltaisuus 31 teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=2&id=77
Tulevaisuustyöryhmän väliraportti: kehitystarpeet ja linjaukset Pekka Komu Johtoryhmä, Nastola, 7.4.2014
Tulevaisuustyöryhmän linjaukset (3.4.2014) Työryhmä käsitteli väliraportin 3.4.2014 kokouksessaan Yleiskeskustelussa eniten esillä sivun neljä maininta hiilineutraaliustavoitteesta sekä sivun viisi uuden kunnan vahvuuksien perusteluissa ja sivun 11 kuntien välisestä kilpailusta. Linjaukset väliraportin luvuissa 4.1. ja 4.2. (kehitystarpeet) sekä 6.1. 6.3. (linjaukset).
4.1. yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet 1. Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen 2. Kuntakeskustaajamien kehittäminen 3. Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi 4. Kaupunkiseudun maankäytön tarkastelu kokonaisuutena muutettiin: osaoptimointi-maininta, koeäänestys 6-6 kohdan poistamiseksi 5. Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenteellinen elinvoimaisuus lisättiin: sana yhdyskuntarakenteellinen
4.2 Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet 1. Helsinki-Lahti-Pietari kehityskäytävän vahvistaminen lisättiin maininta: kehittämällä luonto- ja urheilumatkailu yhdeksi elinkeinotoiminnan kärjeksi. 2. Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen lisättiin maininta: ottamalla yritysystävällisyys uuden kunnan toiminnan läpileikkaavaksi periaatteeksi ja käytiin keskustelu mikroyrittäjyydestä. 3. Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen 4. Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen 5. Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen Lisättiin kokonaan seuraava pykälä: 6) Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen Nostetaan maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen (maanviljely, puutuotanto, energia, matkailu) ja niitä hyödyntävien teollisuuden ja palvelualojen toimintamahdollisuudet uuden kunnan elinkeinotoiminnan tärkeäksi alueeksi. - Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma.
6. Linjauksia Kaikki kohdat täydennetään loppuraporttiin ja hyväksyttiin sellaisenaan 6.1. Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen - Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma. - Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee maanhankintaa ja kaavoitusta. 6.2. Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi - Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. - Käynnistetään yleiskaavaprosessi uuden kunnan alueelle. 6.3. Linjaukset uuden kunnan tehtäviin - Kanavoidaan asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi. - Luodaan sisäisen raideliikenteen kehittämisen tavoitteet.