Energiakustannukset kuriin vinkit omakotitaloille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1
Sisältö Rakennusten energiankulutus Kuinka säästää energialaskussa? Energiaremontit ja lämmitystavan valinta Kotitalousvähennys ja energia-avustus 2
Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille ja kansalaisille Rakentaminen, remontointi, lämmitystavat ja asuminen Maksutonta, luotettavaa ja puolueetonta tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta Neuvontaa tarjotaan Sähköposti energianeuvonta@kesto.fi ja puhelin 010 281 4600 Internet-sivut www.kesto.fi/energianeuvonta www.facebook.com/energiatoimisto Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja koulutukset Neuvonta on osa työ-ja elinkeinoministeriön ja Motivan valtakunnallista kokonaisuutta 3 16.3.2014
Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % Suomen energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 4 Lauri Penttinen
Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon ja taloyhtiön suurimpia kulueriä 5 Lauri Penttinen
16.3.2014
Mitkä rakennukset tuhlaavat eniten? Suomen rakennusten lämmönkulutus 1900-2000
Energialaskun pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattaviayleensämuiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila
9 Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat
10 Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat
Hallittu energiankäyttö: ilmanvaihto Toimiiko ilmanvaihto kuten pitäisi? Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesikuvun rasvasuodatin 2-3 kuukauden välein Tuulettaminen on tehokas ja hyvä tapa raikastaa huoneilmaa. Tuulettaminen on kuitenkin syytä tehdä tehokkaasti ja nopeasti ristivedolla. Älä jätä ikkunaa raolleen edes päiväksi. Kesäisin tuulettaminen varjonpuolelta tuo viileämpää ilmaa sisälle. Huolehdi ikkunoiden ja parvekeovien asianmukaisesta tiivistämisestä 11
Hallittu energiankäyttö: vesi Suomalaiset kuluttavat vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa (l/vrk) henkeä kohden, tuhlaavimmat jopa 250 l/vrk. Noin 100 litran kulutukseen asukasta kohden vuorokaudessa päästään suhteellisen helposti oman huoneistokohtaisen vesimittarin asentamisen jälkeen kulutukset ovat usein pudonneet tällaisiin arvoihin pelkästään tottumuksia muuttamalla. 12 Lämpimän veden osuus käytetystä vedestä on noin 40 % Peseytymiseen käytetystä vedestä lämpimän veden osuus noin 60 %
Hallittu energiankäyttö: vesi Älä juoksuta turhaan vettä Ota tavoitteeksi 5 minuutin suihku 10 minuutin suihku maksaa noin yhden euron Pese täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä Älä tiskaa käsin juoksevan veden alla Tarkkaile vesivuotoja! TIHEÄ TIPPAVUOTO = "tiputtava hana" eli n. 3 l/h 26 m 3 vuodessa eli noin 150 /vuosi (40 % lämmintä vettä) PIENI VUOTO = "vuotava wc-istuin" eli n. 30 l/h 260 m 3 vuodessa eli noin 1050 /vuosi (vain kylmää vettä) JATKUVA VUOTO = "vähän auki oleva hana" eli 180l/h 1500 m 3 vuodessa eli noin 8950 /vuosi (40 % lämmintä vettä) 13
Pienet huollot ja korjaukset: tiiveys Veto on vilukissan vihollinen, joten tiiviydestä kannattaa huolehtia sen sijaan, että nostaisi huonelämpötilaa. Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Myös ikkuna-ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee kun ne on tiivistetty oikein. 14 Ilman pitää vaihtua: kun vuotoja paikataan, täytyy huolehtia että ilmanvaihto on jatkossakin riittävää. Vanhemmissa taloissa ikkunat voivat olla ainoa korvausilman lähde.
Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa 300 700 vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 15
Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 16
Energiaremontit Energiankäyttöä tehostetaan useimmiten pienentämällä lämpöhäviöitä Lämpö pakenee talosta yleensä neljää reittiä: Ulkovaipan vuodot liitoksista ja rei istä Ulkovaipan läpi johtumalla Ilmanvaihdon mukana Viemäriin jäteveden mukana Hyvää tietää omasta talosta: energiankulutus ja mihin se kuluu? 17
Energiaremontit Ulkoseinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihto yleensä kannattavaa muun korjaustarpeen yhteydessä Yläpohjamuodostaa talossa suurimman yhtenäisen eristetyn alueen ja lämpö myös pyrkii ylöspäin. Siksi yläpohjissa käytetään n. 1,5-2 -kertaista eristevahvuutta seiniin verrattuna. Normaalin harjakattoisen talon yläpohja on helppo ja edullinen eristää. Kustannuksia muodostuu yleensä vain lisätystä eristeestä. 18
Seinien lisäeristys 1970-luvun pientalossa ulkoseinää 110 m 2, Seinän nykyinen U-arvo 0,35 lisäeristetään100 mm villaa uusi U-arvo 0,21 Kustannus 6000 8000, josta itse eriste noin 2500 Säästö noin 1830 kwh vuodessa Sähköllä 230 vuodessa Öljyllä 240 vuodessa Kaukolämmöllä 100 vuodessa Maalämmöllä 85 vuodessa 19
Ikkunoiden vaihto 1970-luvun pientalossa 2-puitteisia ja -lasisia ikkunoita 15 m 2, Ikkunoiden nykyinen U-arvo 2,3 Vaihdetaan nykymääräysten tasoiset ikkuna uusi U-arvo 1,0 Kustannus 5000 7000 Säästö noin 2400 kwh vuodessa Sähköllä 300 vuodessa Öljyllä 310 vuodessa Kaukolämmöllä 134 vuodessa Maalämmöllä 110 vuodessa 20
Yläpohjan lisäeristäminen 1970-luvun pientalossa yläpohjan pinta-ala 150 m 2, nykyinen eriste 10 cm villaa ja U-arvo 0,30 lisäeristetään 20 cm puhallusvillalla uusi U-arvo 0,15 Kustannus 1000-1500 Säästö noin 2700 kwh vuodessa Sähköllä 340 vuodessa Öljyllä 350 vuodessa Kaukolämmöllä 150 vuodessa Maalämmöllä 120 vuodessa 21
Lämmitysjärjestelmän vaihto Yleensä selvästi suurempi remontti Vaihtoehtoina useimmiten pelletti, kaukolämpö, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, puukattila Investointi ja säästöt vaihtelevat: Esim. pientaloille investointi 7000 25 000 ja säästöt sadoista pariin tuhanteen euroon vuodessa Kannattavinta yleensä kohteissa joissa suurempi kulutus, kallis lämmitysmuoto ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä Apua vertailuun esimerkiksi www.kesto.fi/lammityslaskuri 22
Pientalojen harkinnanvarainen energiaavustus Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan Tuki 45 % työn osuudesta (2013) Pientalojen harkinnanvaraista energia-avustusta myönnetään laite- ja materiaaliinvestointeihin, joilla parannetaan energiataloutta ja vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä sekä lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa, omassa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille (yksityishenkilöille). Asuinrakennuksessa voi olla enintään kaksi asuinhuoneistoa. Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnan tulot ylittävät asetetut tulorajat(tulorajat energia-avustusohjeessa). Avustuksen määrä on enintään 25 % kunnan hyväksymistä kustannuksista. Kannattaa seurata tilannetta ja kysyä kunnalta/kaupungilta ajoissa 23
Uudistunut energiatodistus Tarvitaan jatkossakin vain myytäessä, vuokrattaessa ja uutta rakennettaessa + julkisissa yleisötiloissa nähtävillä Yksi lomake, yksi tapa määrittää energiatehokkuus, aina pätevöityneet tekijät Energiatodistus voimassa aina 10 vuotta Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun - laskennallinenvuotuinen ostoenergiankulutus painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla Perustuu rakennuksen tarkastukseen jonka perusteella annetaan suosituksia kannattavista säästökeinoista Pakolliseksi myös vanhoille pientaloille Siirtymäaikoja: mm. neljän vuoden siirtymäaika ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille Pientalon todistuksen kustannus n. 300-500 Vanhat todistukset ovat voimassa vanhan voimassaoloaikansa mukaisesti. Laki tuli voimaan 1.6.2013 alkaen
Yhteenveto Seuraa kulutusta (lämpö, sähkö, vesi) ja vertaile -kuinka kulutus on kehittynyt Asumisen kulutustottumuksilla sekäsäännöllisellä ylläpidolla ja huollolla helpoiten säästöjä ja pidennetään rakennuksen ikää Täydentävällä lämmitysmuodolla jayläpohjan lisäeristämisellä säästöjä pienin kustannuksin Suuremmat energiaremontit kannattavimpia muihin korjauksiin yhdistettynä (ikkunat, ulkoseinät, IV) Lämmitystavan muutoksella edullisempaa energiaa Selvitä energia-avustukset ja kotitalousvähennyksen käyttö 25
Lisää tietoa Sähköposti energianeuvonta@kesto.fi ja puhelin 0102814600 Internet-sivut www.kesto.fi/energianeuvonta www.facebook.com/energiatoimisto Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja koulutukset Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen www.energiatehokaskoti.fi Tietoa korjauksiin www.korjaustieto.fi 26