Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Transkriptio

1 Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen

2 2 Lauri Penttinen

3 Keski-Suomen energiatase 2012 Öljy 4,1 TWh Kivihiili 0,16 TWh Teollisuus Sähkö 47 % Prosessilämpö 53 % 8,7 TWh Turve 1,9 TWh 3 Puupolttoaineet 4,5 TWh Mustalipeä 2,6 TWh REF ja muut 0,11 TWh Vesivoima 0,20 TWh Tuontisähkö 4,2 TWh Rakennusten lämmitys 4,9 TWh Kaukolämpö 51 % Puu 13 % Öljy 18 % Sähkö 17 % Muu sähkönkulutus 1,4 TWh Asuminen ja maatalous 60 % Palvelut ja rakentaminen 40 % Tieliikenne Bensiini 40% Diesel 60 % Yhteensä 17,8 TWh 2,7 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt (yht. 2,4 TWh) on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

4 Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus lämmityksessä Tekniset lähtökohdat ja käyttäytyminen Huoneistojen ja muiden tilojen lämpötilat Lämmitysverkoston perussäätö ja lämmityksen säätökäyrä Tiiveys ja ilmanvaihto Lämmin käyttövesi käsitellään veden koulutuksen yhteydessä Kulutusseuranta ja normitus Kotitehtävä: kulutuslukemat ja kiinteistökierros 4 Lauri Penttinen

5 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset 5 Lauri Penttinen

6 Lämmitystavat Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maalämpö Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet 6 Lauri Penttinen

7 Lämmönjakojärjestelmät Suora sähkölämmitys - lämmönjako vastuksilla Sähköpatterit Lattiakaapelit Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus (jos koneellinen tulo-poisto) Uudemmat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 40 C Ilmastointi 60 / 40 C Lattialämmitys 35 / 28 C Vanhat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 60 C Monissa kerrostalokohteissa yhdistelty -vesikiertoinen lämmitys + sähköinen lattia- ja IV-lämmitys 7

8 Lämmityksen markkinaosuudet (Asuin- ja palvelurakennukset) 8 Wilhelms

9 9 Lauri Penttinen

10 Lämmitystapojen ominaispäästöjä Lähde: Laskelma lämmityksen päästöistä (Pöyry, Öljyalan Palvelukeskus) 10 Lauri Penttinen

11 11 Lämmitystapojen vertailua

12 Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Lämpö jaetaan kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan ºC välillä, alimmillaan se on kesällä jolloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee ºC välillä. 12

13 Kaukolämpö -Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta - säästää polttoaineita noin kolmanneksen erillistuotantoon verrattuna (erillistuotanto = lämpöä ja sähköä tuotetaan erillisissä laitoksissa) 13 Esimerkki: Jyväskylän Energia, Keljonlahden voimala

14 Yhteistuotanto säästää polttoaineita (Verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon) 100 TWh/a Polttoaineen kulutus ilman yhteistuotantoa Toteutunut polttoaineen kulutus säästö yhteistuotannosta Energiateollisuus 2013

15 Sähkön ja kaukolämmön polttoaineet Jyväskylässä (Jyväskylän Energia) 15 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti 2013

16 Kaukolämmön hinta Suomessa (keskihinta sekä minimi- ja maksimiarvot, sis. alv) /MWh Energiiateollisuus,Wilhelms 2014

17 Mistä lämpölasku muodostuu? Esimerkki kaukolämpökustannuksista: Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk 675 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh 51 /MWh x 511 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sis. energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Perusmaksu määräytyy kaukolämpöyrityksen kanssa sovitun tilausvesivirran tai tilaustehon mukaan, eli tärkeää että tämä vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta! 17 Lähde: Kiinteistöliitto (2013)

18 Kaukolämpölaitteisto 18 Lauri Penttinen Kuva: Jyväskylän Energia

19 VTT Webdia -lämmitysjärjestelmät Nettipohjainen kuvaus lämmitysjärjestelmien toiminnasta (kaukolämpö, öljy ja sähkö) Yleistietoa, toiminta-animaatiot, huolto ja kunnossapito sekä vian etsintä 19 Lauri Penttinen

20 Energiankulutuksen pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattaviayleensämuiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila

21 Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Havainnot Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Valistus&tiedotus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 21 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)

22 Mihin lämpö karkaa? (Lämpöenergiatase, tyypillinen kerrostalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 22

23 Mihin lämpö karkaa (Lämpöenergiatase, tyypillinen rivitalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 23

24 Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia 24 Lauri Penttinen

25 Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 25

26 Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan (yleensä) varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 26

27 Työkaluja ja tietoa energiaremonttien suunnitteluun Ympäristöministeriön verkkopalvelu asuinrakennusten ylläpitoon ja korjauksiin: Lämmitystapojen kannattavuusvertailu Energiakorjausten kannattavuuslaskuri n_energiakorjauksien_toimenpidelaskuri + Kysy kulloinkin voimassa olevat avustukset kunnasta, sekä 27 Lauri Penttinen

28 Miten säästää lämmityksessä? - Käyttäytyminen, säätö ja huolto Ekspertin tiedotus&valistus ja havainnointi Oikeat sisälämpötilat (asukkaat ja huolto) Lämmitysverkoston säätökäyrä (huolto / isännöinti) Patteriverkoston perussäätö (huolto / isännöinti) Patteritermostaattien käyttö ja toiminta (asukkaat, huolto/isänn) Ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteiden kunnon seuranta ja korjaus (asukkaat, huolto/isänn) Ilmanvaihdon ja tuuletuksen oikea käyttö (asukkaat ja huolto) Ilmanvaihdon puhdistus, säätäminen (huolto/isänn) Kaukolämmön laitteiden / lämmityskattilan laitteiden kunnostus tai uusiminen (huolto/isänn) Kaukolämmön tilaustehon tarkistaminen (huolto/isänn) 28 Lauri Penttinen

29 29 Lauri Penttinen

30 30 Lauri Penttinen

31 Oikeat sisälämpötilat C terveellinen ja viihtyisä sisälämpötila C koneellisen tuloilman sisäänpuhalluslämpötila lämmityskaudella, kesäisin lämmitysvastus pois päältä Csuositeltu märkätilojen lattialämmityksen lämpötila (Lämpötila sopiva kun lattia ei tunnu paljaan jalan alla lämpimältä eikä kylmältä) C onmakuuhuoneen sopiva lämpötila 5-12 C riittää varastoissa ja autotallissa 17 C talon rappukäytävissä ja tuulikaapeissa riittävä Sisälämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti mittaamalla tai asukaskyselyjen avulla 31

32 Oikeat sisälämpötilat 32 Oikea sisälämpötila: parantaa vireyttä ja tyytyväisyyttä vähentää sairauksiin liittyviä oireita parantaa ilman laatua ja pienentää rakennusmateriaalien päästöjä vähentää ilman kuivuuden tuntua Jos huonelämpötila on liian korkea, asukkaat kannattaa totuttaa lämpötilan pudotuksiin vähitellen. Ihminen tottuu 0,5 1,0 asteen pudotukseen viikossa. Lämpöaistimukseen vaikuttaa myös mm. ympäröivien pintojen (seinät, ikkunat, lattia, lämmityspatteri jne. ) pintalämpötilat, ilman liike sekä ilmankosteus. Monesti esim. vetoa yritetään korjata nostamalla huonelämpötilaaparempi ratkaisu on kuitenkin korjata vedon aiheuttaja, esim. ikkuna-tai ovitiivisteet

33 Kerrostalon lämmitysjärjestelmä (vesikeskuslämmitys) 33 Lauri Penttinen

34 Sisälämpötila ja patterit Patteritermostaatit ohjaavat lämmitystä - kun huonelämpötila ylittää asetusarvon (esim. 21 C), termostaatti sulkee veden kierron patterissa Mittaa huonelämpötila keskeltä huonetta ja säädä termostaattia Älä peitä termostaattia Älä koske esisäätöarvoihin Vaikka patteri tuntuu kylmältä voi huonelämpötila olla sopiva! Jos vain yläosa lämmin, toimii patteri oikein Jos jatkuvasti alaosa lämmin ja yläosa kylmä (tai loriseva ääni), patteri pitää ilmata 34

35 Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö Epätasaiset lämpötilat tai tasaisesti liian korkeat lämpötilat? Lämmitysjärjestelmän säädöillä voi olla jopa kymmenien prosenttien vaikutus kulutukseen Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä (tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on haluttu lämpötila. Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty energiatalouteen vaikuttavia korjauksia 35

36 Lämmitysverkoston säätökäyrä Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21 C) kaikissa oloissa Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä tahansa Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan asetusarvoja eri ulkolämpötiloille. 36 Lauri Penttinen

37 Lämmityksen säätökäyrä -liian jyrkkä Lähde: Energiateollisuus, Käytä kaukolämpöä oikein -esite 37 Lauri Penttinen

38 Lämmityksen säätökäyrä -liian loiva 38 Lauri Penttinen

39 Lämmityksen säätökäyrä -liian lämmintä koko ajan 39 Lauri Penttinen

40 Lämmitysverkoston perussäätö 40 Lauri Penttinen

41 41 Lauri Penttinen

42 Lämmitysverkoston perussäätö Arvioiden mukaan Suomen asuinrakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty jopa 75 % (Motiva) Perussäädön myötä huoneistojen lämpötilat tasapainotetaan halutuiksi Yli-ja alilämpötilat tasaantuvat asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy jopa % Ylilämpötilojen poistuessa tuuletustarve vähenee ja energiahukka pienenee Samalla varmistetaan lämmityskulujen tasapuolinen jakautuminen kaikkien asukkaiden kesken. Motiva-1-laatujärjestelmä perussäädölle 42 Lauri Penttinen

43 Tiiveys ja ilmanvaihto Ilmanvaihto: kuljettaa kosteuden ja epäpuhtaudet ulos ja tuo sisälle raitista ulkoilmaa Ilmastointi: tuloilmaa jäähdytetään tai kostutetaan Jo pelkästään hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli litraa ilmaa vuorokaudessa. Kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä. Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Puutteellinen ilmanvaihto saa aikaan asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden laskua ja voi vaurioittaa rakenteita Ilmanvaihto merkittävä energianhukka, jota tarvitaan mutta viisaalla käytöllä voidaan myös säästää 43

44 Ilmanvaihto ei aina ole kunnossa Monissa kerrostaloissa sisäilman laatutaso on heikko. Tämä näkyy esimerkiksi makuuhuoneiden korkeina hiilidioksidipitoisuuksina yöaikaan. Tämä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja väsymystä. Ongelmana ovat myös ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ongelmia aiheuttavat monesti väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja - tehot ja puutteelliset siirto-ja korvausilmareitit. Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävän korvausilman saantiin. Lähde: Energiaeksperttien koulutusmateriaali

45 Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit 45 Painovoimainen ilmanvaihto: Ilma vaihtuu paine-ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla lämpö harakoille Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilman jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla sisäänpuhalluslämpötila nostetaan sopivaksi (15-17 C lämmityskaudella)

46 Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3-4 kwh lämpöä (= 3-4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali % (huomioitava myös kulutettu sähkö) Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti , taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnin kalleudesta ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 46

47 Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä Toisaalta liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa! 47

48 Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Selvitetään oman talon IV-järjestelmän tyyppi Huolehditaan koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesituulettimen suodatin 2-3 kuukauden välein Puhdista ilmanvaihtokanavat vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa 48 Lauri Penttinen

49 Ilmanvaihto ja tuuletus -säästökeinoja Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla, älä jätä ikkunoita raolleen - koneellinen IV huolehtii pääosin ilmanvaihdosta Ohjataan ilmanvaihtoa siten että tehostetun IV:n ajat järkevät Tehostettua IV:a ei käytetä kovilla pakkasilla Voi käyttää pienempää nopeutta silloin, kun rakennuksen käyttö on vähäisempää ( kotoa poissa -asento, esim. arkisin klo 9-15) 49 Lauri Penttinen

50 Ilmanvaihto ja tuuletus liikaa lämpöä? Hoida jäähdytys perinteisin keinoin Verhot ja kaihtimet suojaavat auringolta Tuuletus varjon puolelta ja öisin tuo viileää ilmaa sisätiloihin Tehostettu koneellinen ilmanvaihto öisin viilentää tehokkaasti Vähennä rakennuksen sisäisiä lämmönlähteitä Sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. 50

51 Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Energiatehokkaassa asumisessa hyvä ilmanpitävyys (tiiveys) tärkeää Tiiviissä talossa ilmanvaihto toimii hallitusti Hallitsemattomat vuodot lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat vetoa, mikä aiheuttaa sisälämpötilan nostoa ja edelleen lisää kulutusta Jos ilmaa vaihtuu vuotoilmana rakenteiden läpi, saattaa sisätiloihin tulla ilman mukana epäpuhtauksia ja rakenteiden kosteusriskit kasvavat Poisto- ja korvausilmaa ei saa tukkia 51 Lauri Penttinen

52 Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta 52 Lauri Penttinen

53 53 Lauri Penttinen

54 Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esim. reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta. Tiivistyksen jälkeen suoritettava IV:n tasapainotus ja säädettävä huoneilmamäärät. Eri tyyppisten ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen on hyvät ohjeet ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuilla. 54

55 Tiivistyksen tulee harventua ikkunarakenteessa ulospäin 55 Lauri Penttinen

56 Korvausilma tiivisteraoista Korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan. Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, korvausilma tulisi ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta. 56 Lauri Penttinen

57 ja vedon tunnetta edelleen vähemmäksi Ikkunoiden edessä paksut verhot ja ovien edessä verhot/täkit/matot vähentävät vedon tuntua Tavalliset valkoiset sälekaihtimet toimivat kuin ylimääräinen lasi ja vähentävät lämmönhukkaa: Talvella kaihtimet kiinni yöllä, ja auki päivällä jotta auringon valo ja lämpö pääsevät sisään (Kesällä toisin päin jos huoneisto lämpenee liikaa) 57 Lauri Penttinen

58 Ikkunat huurussa? Ulkolasi jäätyy tai kostuu Liian tiivis ulkopuite: ulkopuitteen ylä-ja alaosan tiivisteestä leikataan muutaman sentin pätkä pois -ilma pääsee kiertämään lasien välissä Sisäpuolinen lasi kostuu Yleensä ilmanvaihto riittämätön: poistoilmaventtiilit suljettu, hormit tukossa tai korvausilmaa ei riittävästi Sisälasin ulkopinta/välilasi kostuu Sisälasin kiinnityksen kitti kulunut pois / tiiviste vuotaa, ja välitilaan pääsee kosteutta: korjataan kitti tai tiiviste 58 Lauri Penttinen

59 Esimerkkejä energiaekspertin toimista, lämmitys Toimenpiteistä sovitaan taloyhtiön kanssa Tiedotus: Energiatehokkaan lämmityksen käytön ohjeet, huomautukset havaituista ongelmista Ohjeet ilmoitustaululla ja asuntoihin Tiedottaminen asukaskokouksissa Havainnointi ja mittaus: sisälämpötilat, ilmanvaihto, ilmavuodot (vetoisuus) Sisälämpötilat: käytävät, yleiset tilat ja huoneistot Ikkuna/ovitiivisteiden kunto, ilmavuodot / vetoisuus, patteritermostaattien toiminta, IV-venttiilien puhtaus ja säädöt Ekspertin ja hallituksen toimesta, tai kannustamalla asukkaita havainnointiin Ilmoitukset havaituista puutteista huollolle 59

60 60 Lauri Penttinen

61 Lämmönkulutuksen seuranta Lämmönkulutuksen mittaus ja seuranta Kaukolämpötaloissa kulutuslukemat ja raportin saa energiayhtiöltä (Jyväskylän Energia) tai isännöitsijältä Öljy-ja puulämmitteisissä käytetyn polttoaineen mukaan * hyötysuhde (yleensä %) Sähkölämmitteisissä: sähkön kokonaiskulutus josta vähennetään kiinteistösähkö ja käyttäjien laitesähkö Lämmön kulutukselle tehtävä normitus (sääkorjaus) jotta vertailukelpoinen vuodesta/kuukaudesta toiseen Onko taloosi jo tehty energiatodistus tai energiakatselmus? 61 Lauri Penttinen

62 Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä ja paikkakunnasta riippumattoman kulutuslukeman korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia. 62 Lauri Penttinen

63 Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden ( ) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)

64 Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta 64 Lauri Penttinen

65 Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) kwh vuonna 2010 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4851 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 5403 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4851 / 5403 * ( kwh kwh) kwh = kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille -esim. kertoimet Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96 65 Lauri Penttinen

66 66 Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys

67 = Taloyhtiö (2013 koulutus) = JVA (2012 koulutus) = JYY (2012 koulutus) Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys 67

68 Tietolähteitä Motivanenergiaeksperttiaineistot Luentomateriaali Motivan energiaeksperttitiedotteet ja vuosikalenteri oiminta/energiaekspertin_tukimateriaalit Kodin energiasta Lauri Penttinen