ISBN 978-952-486-141-0 (nid.) ISBN 978-952-486-142-7 (pdf)

DIABEETIKON SOSIAALITURVA 2013

Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Mervi Lyytinen Taitto: Aino Myllyluoma Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2013 ISBN 978-952-486-141-0 (nid.) ISBN 978-952-486-142-7 (pdf) Tilaukset: Diabeteskeskus/Materiaalitilaukset Kirjoniementie 15 33680 Tampere p. 03 2860 111 f. 03 2860 422 materiaalitilaukset@diabetes.fi www.diabetes.fi/d-kauppa

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 3 Lukijalle Sosiaaliturvaan ja -etuuksiin liittyvät kysymykset voivat tuntua mutkikkailta, ja niitä koskeva tieto on hajallaan. Erityisesti diabeetikoille suunnattua sosiaaliturvaa ei ole. Tähän oppaaseen on koottu yleisestä sosiaaliturvasta sellaiset kokonaisuudet, joista voi olla hyötyä diabetekseen sairastuneelle eri tilanteissa ja elämänvaiheissa. Tukimuotoihin ja etuuspäätöksiin vaikuttavat aina monet seikat, ja omassa asiassa kannattaa kysyä neuvoa sairaalan, terveyskeskuksen tai kotikunnan sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta sekä Kansaneläkelaitoksen toimistosta. Sosiaaliturvaa koskeva tieto vanhenee nopeasti, joten sosiaaliturva-asioita on hyvä seurata oma-aloitteisesti. Diabeetikon sosiaaliturva -opas ilmestyy painettuna vuosittain. Se julkaistaan myös pdf-muodossa internetissä osoitteessa www.diabetes.fi/sosiaaliturva. Tampereella tammikuussa 2013 Riitta Vuorisalo Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto ry

4 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 Sisällysluettelo 1 Sairaanhoitokustannusten korvaaminen... 7 1.1 Lääkärinpalkkiot, lääkärin määräämä tutkimus ja hoito... 7 1.2 Hammashuolto... 8 1.3 Lääkkeet... 8 Korvausluokat... 9 Verensokeria alentavat lääkkeet... 10 Sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytetyt lääkkeet... 11 Lihavuuslääkkeet... 11 Erektiolääkkeet... 12 Viitehinta ja lääkevaihto... 12 Sähköinen lääkemääräys... 13 1.4 Matkat... 13 1.5 Maksukatot... 14 Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksut... 14 Sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen vuosiomavastuuosuudet... 15 2 Tukea pitkäaikaissairauden kustannuksiin... 16 2.1 16 vuotta täyttäneen vammaistuki... 16 Tuen edellytykset... 16 Mitä lääkärinlausunnosta pitää selvitä?... 18 Kenellä on oikeus korotettuun tai ylimpään vammaistukeen?... 19 Milloin vammaistukea ei voi saada?... 19 Esimerkkejä tuen myöntämiseen vaikuttavista erityiskustannuksista... 19 2.2 Eläkkeensaajan hoitotuki... 20 2.3 Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle... 22 2.4 Omaishoidon tuki... 22 3 Vammaispalvelut... 23 3.1 Vammaisen pysäköintilupa... 24 4 Toimeentulotuki... 24 5 Sairauspäiväraha...25 6 Diabeetikkolapsen sosiaaliturva...27 6.1 Lapsen avosairaanhoidon ja sairaalahoidon maksut... 27

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 5 6.2 Alle 16-vuotiaan vammaistuki... 28 6.3 Erityishoitoraha... 29 6.4 Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki... 30 6.5 Osittainen hoitoraha ja osittainen hoitovapaa... 31 6.6 Diabetes ja opintotuki... 32 6.7 Sopeutumisvalmennus... 32 6.8 Päivähoito ja koulu... 33 6.9 Tilapäinen hoito... 33 6.10 Tukihenkilö... 33 6.11 Omaishoidon tuki... 34 7 Kuntoutus...34 7.1 Kuntoutukseen hakeutuminen... 34 7.2 Kuntoutusvaihtoehtoja... 35 Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus... 36 Kelan järjestämä työikäisten sopeutumisvalmennus ja kuntoutus... 36 Terveydenhuollon kustantamat työikäisten diabeteskurssit... 37 Eläkkeensaajien diabeteskurssit... 38 Erityisryhmien diabeteskurssit... 38 ASLAK... 38 TYK... 38 Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus... 39 Työhallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus... 39 7.3 Kuntoutusajan toimeentulo... 39 8 Apuvälineet... 41 9 Diabeetikon hoitotarvikkeet... 42 10 Työkyvyttömyys ja toimeentulo... 44 10.1 Kuntoutustuki... 44 10.2 Työkyvyttömyyseläke... 45 10.3 Osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke... 46 10.4 Lapsikorotus... 47 10.5 Takuueläke... 47 11 Verotus... 48 11.1 Invalidivähennys... 48 11.2 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys... 49 11.3 Autoveron palautus... 50 11.4 Kotitalousvähennys... 51

6 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 12 Ammatinvalinta...52 12.1 Ajokortti...53 13 Varusmiespalvelus... 54 14 Vapaaehtoiset henkilövakuutukset...55 15 Diabeetikon sosiaaliturva ulkomailla... 56 15.1 Tilapäinen oleskelu ulkomailla... 57 15.2 Oleskelu ulkomailla tavanomaista lomaa pidempään... 57 15.3 Oleskelu ETA-maissa ja Sveitsissä... 59 15.4 Kahdenkeskiset sosiaaliturvasopimukset... 60 15.5 Hoitoon ulkomaille... 60 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asema ja oikeudet.61 16.1 Perusoikeudet ja syrjinnän kielto... 61 16.2 Oikeus hyvään hallintoon ja neuvontaan... 62 16.3 Sosiaalihuollon asiakkaana... 63 Palvelutarpeen arviointi... 63 Palvelusuunnitelma... 63 Sosiaaliasiamies... 64 16.4 Terveydenhuollon asiakkaana... 65 Potilaan oikeudet... 65 Potilasasiamies... 66 Lääkevahingot... 66 Potilasvahingot... 66 Kiireettömään hoitoon pääseminen... 67 16.5 Palvelun tai etuuden hakeminen ja päätöksenteko... 68 16.6 Muutoksenhaku... 69 Päätöksen tiedoksianto ja valitusosoitus... 69 Valituskirjelmä... 70 Valitusasioiden käsittely... 70 Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimessa... 71 Oikeussuoja kunnallisessa terveydenhuollossa... 72 Kelan päätökset... 72 Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätökset... 72 16.7 Muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa... 73 16.8 Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto... 74 17 Tukea ja tietoa Diabetesliitosta ja paikallisista yhdistyksistä... 75

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 7 1 Sairaanhoitokustannusten korvaaminen Kunnan velvollisuutena on järjestää asukkaidensa perusterveydenhuolto sekä huolehtia siitä, että asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon. Näistä palveluista kunta perii yleensä maksun. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskus-, poliklinikka- ja sairaalapäivämaksu. Näistä julkisen terveydenhuollon kustannuksista Kansaneläkelaitos (Kela) ei maksa korvauksia. Asiakasmaksut on sidottu kansaneläkeindeksiin, ja ne tarkistetaan joka toinen vuosi. Viimeksi maksut muuttuivat 1. tammikuuta 2012. Kunnat voivat alentaa asiakasmaksua tai jättää sen kokonaan perimättä yksilöllisen tilannearvion perusteella. Asiakasmaksulaki velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät tekemään näin, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai hänen mahdollisuutensa täyttää elatusvelvollisuutensa. Kela korvaa sairausvakuutuksen perusteella osan yksityislääkärin palkkioista sekä osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta, hammashoidosta, lääkkeistä ja matkoista. Kela maksaa korvausta myös yksityissairaalassa annetun hoidon kustannuksista. 1.1 Lääkärinpalkkiot, lääkärin määräämä tutkimus ja hoito Yksityisen sairaanhoidon korvauksissa on siirrytty uuteen korvausjärjestelmään vuoden 2013 alussa. Entisistä prosenttiosuuksiin perustuvista korvauksista on luovuttu. Kela on vahvistanut yksityisen lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä tutkimukselle ja hoidolle taksan, joka ilmaisee suoraan potilaalle maksettavan korvauksen määrän.

8 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 Taksa ei ole yläraja sille, minkä suuruisen palkkion yksityinen terveydenhuollon palvelun tuottaja voi periä potilaalta. Yleensä palkkio on taksaa suurempi. Esimerkiksi erikoislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä korvattava taksa on 16,50 euroa. Jos lääkäri perii palkkiota 65 euroa, Kela korvaa 16,50 euroa. Asiakas maksaa itse loput 48,50 euroa (+ toimistokulut ja mahdolliset laitosmaksut). Kela on julkaissut yksityisistä terveydenhoitopalveluista perittävät hinnat verkossa: www.kela.fi/hintavertailu. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin antamaa hoitoa Kela ei korvaa. 1.2 Hammashuolto Koko väestö on iästä riippumatta oikeutettu terveyskeskuksen antamaan hampaiden hoitoon. Terveyskeskukset perivät hoidosta maksun terveyskeskustaksojen mukaan. Näistä kustannuksista Kela ei maksa korvauksia. Terveyskeskuksissa hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Sairausvakuutus korvaa kaikille yksityisen hammashoidon kustannuksia. Korvaus koskee hammaslääkärin tekemää tutkimusta, ehkäisevää hoitoa sekä suun alueen sairauden ja hammassairauden hoitoa. Myös hammashuollon aiheuttamia matka- ja lääkekustannuksia korvataan. Yksityisen suuhygienistin antama ohjaus ja hoito korvataan, jos hammaslääkäri on määrännyt ne. Suuhygienistin tekemän suun terveystarkastuksen kustannuksia korvataan kerran kalenterivuodessa. Laitoshoidossa olevalla ei ole oikeutta hammashoidon korvauksiin. 1.3 Lääkkeet Sairauden hoitoon tarkoitettujen lääkärin määräämien lääkkeiden aiheuttamat kulut korvataan kokonaan tai osittain. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeen korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan.

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 9 Korvausluokat Lääkkeen hinnasta saa Kela-korvausta lääkkeelle määritellyn korvattavuusprosentin verran. Korvausluokkia on kolme: peruskorvaus 35 prosenttia alempi erityiskorvaus 65 prosenttia ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Lääkkeen ostajan on maksettava ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä kolmen euron omavastuu jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa yhden insuliinin lunastaminen maksaa kolme euroa ja kahden eri insuliinin lunastaminen kuusi euroa. Sillä ei ole merkitystä, lunastetaanko lääkkeet yhdessä vai useammassa erässä. Esimerkkejä lääkekorvauksista eri korvausluokissa: Peruskorvaus (35 %) Esimerkki: Lääke maksaa Kela korvaa 35 % Asiakas maksaa omavastuuosuuden Alempi erityiskorvaus (65 %) Esimerkki: Lääke maksaa Kela korvaa 65 % Asiakas maksaa omavastuuosuuden Ylempi erityiskorvaus (100 %) Esimerkki: Lääke maksaa Kela korvaa Asiakas maksaa lääkekohtaisen omavastuuosuuden 20 euroa 7 euroa 13 euroa 40 euroa 26 euroa 14 euroa 50 euroa 47 euroa 3 euroa

10 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 Apteekki voi luovuttaa kerralla yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet. Peruskorvauksen saa esittämällä apteekissa reseptin ja Kela-kortin. Kaikkein uusimmista lääkkeistä ei välttämättä saa korvausta lainkaan. Erityiskorvattavuuden ehtona on, että sairaus on pitkäaikainen ja vaikea. Erityiskorvauksen saamiseksi tarvitaan lääkärintodistus sairaudesta ja lääkehoidon tarpeesta. Potilaan on itse toimitettava tämä B-lääkärintodistus ja täytetty hakemus Kelaan tai työpaikkakassaan. Oikeus erityiskorvaukseen myönnetään siitä päivästä, jolloin lääkärin kirjoittama B-todistus on saapunut Kelaan. Kela ilmoittaa erityiskorvausoikeudesta kirjeellä. Vanha Kela-kortti korvataan uudella, johon on merkitty erityiskorvausoikeus eli sairauden korvausnumero. Apteekissa tulee tämän jälkeen aina esittää lääkemääräyksen lisäksi Kela-kortti korvauksen saamiseksi. Verensokeria alentavat lääkkeet Kela on tarkentanut diabeteksen hoidon erityiskorvattavuuden kriteerejä. Erityiskorvausoikeus voidaan myöntää, kun pitkäaikaista sokeritasapainoa kuvaava veren sokerihemoglobiini HbA 1c on yhtä suuri tai suurempi kuin 48 mmol/mol (6,5 %). Edelleenkin korvausta voi hakea kahden verensokerimittauksen perusteella: jos diabeteksen toteaminen perustuu pelkästään paastoverinäytteen (fp-gluk 7,0 mmol/l tai enemmän) tai kahden tunnin näytteen glukoosipitoisuuteen (P-Gluk 11,1 mmol/l tai enemmän) ja selkeät diabeteksen oireet puuttuvat, mittaustulos täytyy tarkistaa vähintään yhdestä eri päivänä otetusta näytteestä. Raskauden aikana ilmaantunut, usein tilapäinen insuliinin tarve aikaisemmin terveellä naisella ei oikeuta erityiskorvaukseen, ellei insuliinin tarve jatku pitkäaikaisena. Kela myöntää erityiskorvauksen tyypin 2 diabeteksen lääkehoidosta (tableteista sekä insuliineista ja muista ihon alle pistettävistä, verensokeria alentavista lääkkeistä) lääkärin lausunnon perusteella. Potilas voi hakea korvausta heti toimittamalla taudin toteamisesta laaditun B-lääkärintodistuksen Kelaan. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävista, ihon alle pistettävista suolistohormonilääkkeistä eli GLP-1-analogeista eksenatidivalmisteet Byetta ja Budyreon ovat rajoitetusti erityiskorvattavia (100 %:n korvausluokassa) 1. huhtikuuta 2013 alkaen. Siihen asti ne ovat rajoitetusti peruskorvattavia (35 %). Erityiskorvauksen voi saada, jos diabetes on

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 11 vaikeahoitoinen, eikä suun kautta otettavilla lääkkeillä ole saavutettu riittävää hoitotasapainoa. Edellytyksenä on myös, että potilaan painoindeksi on hoitoa aloitettaessa 35 kg/m 2 tai enemmän. Korvauksen saamiseksi tarvitaan B-lääkärintodistus sisätautien tai endokrinologian erikoissairaanhoidon yksiköstä tai näiden alojen tai yleislääketieteen erikoislääkäriltä. Byetta-valmiste on 100 %:n mukaan korvattava myös perusinsuliinin rinnalla vaikeahoitoisessa tyypin 2 diabeteksessa. Byetta voi tällöin olla yhdistettynä metformiiniin ja/tai pioglitatsoniin, mutta näitä ilmankin sitä voidaan käyttää. Sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytetyt lääkkeet Verenpainelääkkeet Diabeetikko saa verenpainelääkkeistä vähintään peruskorvausta. Lääkehoitoa pitää edeltää puolen vuoden lääkkeetön hoito, jos mahdollista. 65 prosentin erityiskorvauksen edellytyksenä on, että alapaine on puolen vuoden seurannan ja lääkkeettömän hoidon ajan vähintään 95 elohopeamillimetriä. Diabeettista munuaissairautta sairastaville voidaan myöntää erikoislääkärin lausunnon perusteella erityiskorvaus ilman painerajaa. Veren rasvoihin vaikuttavat lääkkeet Diabeetikko saa yleensä kolesterolilääkkeistä peruskorvauksen (35 %). Erityiskorvauksen voi saada, jos sairastaa kroonista sepelvaltimotautia ja jos kolesteroliarvot pysyvät riittävästä ruokavaliohoidosta huolimatta suurina. Kokonaiskolesterolin on tällöin oltava vähintään 5,5 millimoolia litrassa (mmol/l) tai LDL-kolesterolin vähintään 3,5 mmol/l. Kuituvalmiste guarkumin (Guarem) hinnasta korvataan 35 prosenttia. Lihavuuslääkkeet Helmikuussa 2013 Suomessa on myynnissä vain yksi lääkevalmiste lihavuuden hoitoon. Sille ei ole vahvistettu peruskorvausta, eli potilaan pitää maksaa hoito kokonaan itse. Lääkkeen ostohintaa ei myöskään lasketa mukaan maksukattoon.

12 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 Erektiolääkkeet Erektiohäiriöiden hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvauksen vain silloin, kun erektiohäiriö on erittäin vaikea ja sen aiheuttajana on vaikea perustauti. Vaikealla perustaudilla tarkoitetaan esimerkiksi leikkauksen tai tapaturman aiheuttamaa vaikeaa hermovauriota, kuten selkäydinvammaa. Muusta syystä johtuva vaikea erektiohäiriö ei oikeuta sairausvakuutuskorvaukseen. Esimerkiksi diabeteksesta johtuvien erektiohäiriöiden hoito ei kuulu korvauksen piiriin. Peruskorvausoikeus myönnetään vaikeaa perustautia hoitavan lääkärin tai asianomaisen alan erikoislääkärin laatiman B-todistuksen perusteella. Viitehinta ja lääkevaihto Korvaus lasketaan osasta lääkkeistä viitehinnan perusteella. Viitehintaryhmän muodostavat keskenään vastaavat, samaa vaikuttavaa ainetta sisältävät myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Viitehintaryhmälle asetettu viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella korvauksen suuruus ryhmään sisällytetyistä lääkevalmisteista voidaan laskea. Viitehinta lasketaan ryhmän halvimman valmisteen hinnasta lisäämällä siihen 1,50 2 euroa valmisteen hintatasosta riippuen. Viitehintajärjestelmässä ostaja voi vaikuttaa lääkkeestä aiheutuviin kustannuksiin. Jos ostaa lääkevalmisteen, jonka hinta on enintään viitehinnan suuruinen, korvausta maksetaan lääkkeen koko hinnasta korvausluokasta riippuen 100, 65 tai 35 prosenttia. Jos ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein, jolloin korvaus maksetaan normaalisti. Kelalla on internetissä palvelu, josta voi hakea tietoa lääkkeiden hinnoista ja keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Lääkehakupalvelun avulla voi myös tarkistaa, kuuluuko lääke korvausjärjestelmän piiriin ja mihin korvausluokkaan se kuuluu. Lääkehakuun pääsee Kelan etusivulta www.kela.fi kohdasta Lääkehaku. Suurista lääkekustannuksista on mahdollista saada lisäkorvausta (ks. maksukatot, sivu 14).

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 13 Sähköinen lääkemääräys Sähköinen lääkemääräys eli eresepti otetaan käyttöön asteittain. Kaikki apteekit ovat jo liittyneet eresepti-palveluun. Julkinen terveydenhuolto liittyy siihen maaliskuun loppuun mennessä 2013 ja yksityinen terveydenhuolto vuotta myöhemmin. Palvelua käytettäessä lääkäri laatii lääkemääräyksen sähköisesti ja siirtää sen tietoverkossa valtakunnalliseen reseptikeskukseen, jota Kela ylläpitää. Potilaalle ei enää anneta paperista lääkemääräystä. Apteekki toimittaa lääkkeen potilaalle reseptikeskuksen tietojen perusteella. Keskitetyn järjestelmän ansiosta sähköinen lääkemääräys voidaan laatia samalla tavalla kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä ja potilas voi hakea lääkkeet haluamastaan apteekista. Hän voi tarkistaa missä tahansa apteekissa lääkemääräystensä voimassaolon ja toimittamattomien lääkkeiden määrät. Jos kaikki potilaan lääkemääräykset on laadittu sähköisesti, lääkäri, hammaslääkäri, farmaseutti tai proviisori voi reseptikeskuksen tietojen avulla tarkistaa kokonaislääkityksen sekä lääkkeiden keskinäiset vaikutukset. Tarkistamiseen tarvitaan potilaan suostumus. Lääkärin on informoitava potilasta sähköisestä lääkemääräyksestä ja annettava hänelle potilasohje, jossa on tiedot lääkkeestä ja sen käytöstä. Potilaalla on oikeus kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä Tällöin hän saa lääkäriltään perinteisen paperisen reseptin. Ellei insuliinista ole sähköistä lääkemääräystä, kannattaa paperinen resepti pitää aina mukana. Insuliinivalmisteita ei saa apteekista ilman lääkärin kirjoittamaa lääkemääräystä. Tämä koskee myös hätätilanteita, esimerkiksi insuliinikynän tai -ampullin katoamista, rikkoutumista tai jäätymistä. 1.4 Matkat Kela korvaa hoidosta, tutkimuksesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja. Korvausta saa yleensä lähimmässä hoitopaikassa asioinnista. Matkakustannukset korvataan siltä osin kuin ne ylittävät 14,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Kela korvaa terveyskeskukseen tai julkiseen sairaalaan tehdyn matkan selvittämättä, onko siellä tehty tutkimus tai annettu hoito sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa. Kun hoito on annettu muualla, kuten yksityisessä laitoksessa, ennen korvauspäätöstä selvitetään,

14 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 kuuluuko tutkimus tai annettu hoito sairausvakuutuksen korvauksen piiriin. Esimerkiksi jalkojenhoitoon liittyvistä matkakustannuksista voi saada korvausta, jos hoito on annettu julkisessa terveydenhuollossa. Yksityisessä terveydenhuollossa annetusta jalkojenhoidosta matkakulut on maksettava kokonaan itse. Matkakustannusten maksukatot, ks. sivu 15. 1.5 Maksukatot Potilaan vuotuisten omavastuuosuuksien eli maksukattojen tarkoitus on estää kohtuuttoman maksurasituksen syntymistä. Nykyisin on kolme erillistä maksukattoa: kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille, lääkekustannuksille sekä sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneille matkakustannuksille. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksut Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 636 euron maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut yleensä maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 15,10 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalveluiden, fysioterapian ja sarjahoidon sekä sairaalan poliklinikkojen ja päiväkirurgian maksut. Huomioon otetaan myös terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksissa annetun lyhytaikaisen laitoshoidon maksut. Maksukattoon ei lasketa mukaan esimerkiksi hampaidenhoidosta, sairaankuljetuksesta ja lääkärintodistuksista aiheutuvia maksuja, yksityislääkärin lähetteen perusteella tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esimerkiksi röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja.

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 15 Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten saa terveyskeskuksesta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin asiakas saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. Sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen vuosiomavastuuosuudet Lääkekustannukset Suurista lääkekustannuksista on mahdollista saada lisäkorvausta. Lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuuksille vahvistetaan vuosittain kattosumma. Vuonna 2013 kattosumma on 670 euroa. Kun tämä lääkärin määräämistä lääkkeistä itse maksettu summa ylittyy, potilas maksaa 1,50 euron omavastuun lääkettä kohden kalenterivuoden loppuun. Summassa huomioidaan vain sairausvakuutuslain mukaan korvattavat lääkkeet. Kela ilmoittaa rajan ylittymisestä kirjeellä. Matkakustannukset Jos sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneiden matkakustannusten omavastuuosuuksien yhteismäärä ylittää kalenterivuoden aikana 242,25 euroa, Kela maksaa ylimenevän osuuden loppuvuodelta kokonaan. Vuotuisessa omavastuuosuudessa otetaan huomioon asiakkaan tai hänen tarvitsemansa saattajan matkakustannusten omavastuuosuudet. Vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan sekä matkojen omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertakustannukset. Omavastuuta pienemmistäkin matkakustannuksista kannattaa siksi toimittaa selvitys ja kuitit Kelaan. Kustannukset korvataan yleensä halvimman matkustustavan mukaan. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin, tarpeesta tarvitaan hoitopaikan antama matkakorvaustodistus.

16 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 2 Tukea pitkäaikaissairauden kustannuksiin 2.1 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Kansaneläkelaitos maksaa 16 vuotta täyttäneille vammaistukea. Tuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Se korvaa sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa haittaa, avun tarvetta ja kustannuksia. Diabeetikon oikeus vammaistukeen ratkaistaan aina yksilöllisen tilanteen pohjalta. Vammaistukiasioissa kannattaa kysyä neuvoja Kelan toimistosta. Myös hoitopaikan sosiaalityöntekijä voi auttaa selvittämään asiaa. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan suuruuden, erityiskustannusten määrän sekä avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella. Vammaistuki on verotonta tuloa. Arvioitaessa hakijan oikeutta vammaistukeen otetaan huomioon hänen kokonaistilanteensa. Tuen määrä vuonna 2013: perusvammaistuki 92,31 /kk korotettu vammaistuki 215,40 /kk ylin vammaistuki 417,68 /kk Tuen edellytykset Tuen edellytyksenä on, että hakijan toimintakyky on heikentynyt. Se tarkoittaa, että sairaus tai vamma heikentää hänen kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai työ- ja opiskelutehtävistä. Sairauden tai vamman aiheuttama haitta arvioidaan yleensä lääketieteellisin perustein. Jotta korvausta voi saada, sairauden tai vamman tulee aiheuttaa myös avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia. Erityiskustannuksilla tarkoitetaan sairauden aiheuttamia ylimääräisiä, tarpeellisina pidetyistä asioista aiheutuneita kustannuksia. Yleensä

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 17 huomioidaan vain jatkuvat kustannukset, joita tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruoka- ja vaatekuluja tai harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan ja auton kuluja. Kelassa ei enää määritellä haittaluokkaa numeroin vammaistuen yhteydessä. Arvioitaessa haittaa vammaistukea varten ei myöskään käytetä haittaluokkien yhdistämistä kuvaavaa taulukkoa sellaisenaan. Lääkäri voi kuitenkin käyttää taulukkoa apunaan kirjoittaessaan todistusta vammaistukea varten. Vammaistuen myöntämisen perusedellytyksenä on, että henkilöllä on sairaus, vika tai vamma, jonka seurauksena hänen toimintakykynsä on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että jokapäiväisessä elämässä tarvittavat toiminnot ovat vaikeutuneet. Lisäksi edellytetään sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa a) vähintään olennaista haittaa tai b) säännöllistä, vähintään viikoittaista avuntarvetta tai c) ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai d) jatkuvia erityiskustannuksia. Haitta on yksi vammaistuen monesta myöntämisperusteesta. Esimerkiksi perustuen saamiseksi edellytetään sekä olennaista haittaa että vähintään perustuen suuruisia erityiskustannuksia toimintakyvyn heikentymisen lisäksi. Kelan asiantuntijalääkäri arvioi jokaisen vammaistuen hakijan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Diabeteksen aiheuttama haitta arvioidaan haittaluokituksen yleisen toiminnanvajauksen perusteella. Diabetes on nykyisessä haittaluokituksessa sijoitettu kohtaan 15: Yleinen toiminnanvajaus. Siinä todetaan, että insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia on haittaluokaltaan 3 5 (lievä toiminnanvajaus) ja että insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, on haittaluokaltaan 6 7 (keskivaikea toiminnanvajaus). Vammaistuessa olennainen haitta vas-

18 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 taa lähinnä haittaluokituksen kohdan 15 keskivaikeaa toiminnanvajausta. Komplisoitumattomasta insuliinihoitoisesta diabeteksesta ei siten katsota aiheutuvan olennaista haittaa. Jos lisäsairauksia on kehittynyt, diabeteksesta voidaan arvioida aiheutuvan keskivaikea toiminnanvajaus ja siis olennaista haittaa. Jotta oikeus perusvammaistukeen syntyisi, edellytetään lisäksi vammaistuen suuruisia erityiskustannuksia. Jos diabeteksesta liitännäissairauksineen aiheutuu haittaluokituksen mukaista vaikeaa toiminnanvajausta (mikä vastaa huomattavaa haittaa), on se yksi korotetun vammaistuen myöntämisedellytyksistä. Vammaistuen myöntämisen perusedellytyksenä on, että hakijan toimintakyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman takia. Mitä lääkärinlausunnosta pitää selvitä? Vammaistukea varten on kehitetty lääkärinlausunto C -lomake. Se ohjaa lausuntoa kirjoittavaa lääkäriä tuomaan esiin vammaistuen kannalta olennaiset asiat. Lääkärinlausunto voi myös olla vapaamuotoinen. Olennaista on, että Kelan asiantuntijalääkäri pystyy sen perusteella arvioimaan hakijan toimintakykyä, haittaa, avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta sekä sairauteen liittyviä erityiskustannuksia. Hoitavan lääkärin ei tarvitse määrittää haittaluokkaa. Sen sijaan tulee kuvata diabeetikon sairaushistoria lyhyesti ja kertoa nykylääkitys, lisäsairaudet ja niiden vaikeusaste. Samoin tulee kertoa, miten lisäsairaudet vaikuttavat potilaan toimintakykyyn ja jokapäiväiseen elämään. Oleellinen tieto on myös, tarvitseeko diabeetikko toisen ihmisen apua diabeteksen ja lisäsairauksien hoitamisessa, päivittäisissä perustoiminnoissa, kodinhoidossa tai asioinneissa. C-lausunnon toimintakykykohdan voi täyttää myös terveydenhoitaja tai esimerkiksi kotisairaanhoidon sairaanhoitaja. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä, miten pitkään toimintakyky on ollut alentunut. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve tulee perustella, samoin syyt, joiden vuoksi aiheutuu erityiskustannuksia. Perusvammaistukea ei makseta pelkkien erityiskustannusten tai pelkän haitan perusteella. Perusvammaistuen maksamisen edellytyksenä on, että sairaudesta tai vammasta aiheutuu sekä olennaista haittaa että jatkuvia erityiskustannuksia. Erityiskustannuksia tulee olla vähintään perusvammaistuen verran kuukautta kohden.

2013 Diabeetikon sosiaaliturva 19 Kenellä on oikeus korotettuun tai ylimpään vammaistukeen? Korotettuun vammaistukeen saattaa olla oikeus, jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu huomattavaa haittaa tai huomattavia erityiskustannuksia tai jos ohjauksen, valvonnan ja avun tarvetta on säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että hakija tarvitsee toisen ihmisen apua viikoittain henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Korotettua vammaistukea voidaan maksaa pelkkien erityiskustannusten perusteella, mutta erityiskustannuksia tulee tällöin olla ainakin maksettavan tuen verran. Vaikeasti vammainen on oikeutettu ylimpään vammaistukeen. Tuen voi saada myös sellainen hakija, joka tarvitsee runsaasti ohjausta tai valvontaa tai päivittäin paljon toisten apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan. Tuki voidaan myöntää myös erittäin huomattavien erityiskustannusten perusteella. Erityiskustannuksia tulee olla vähintään ylimmän vammaistuen verran kuukausittain. Sokea, liikuntakyvytön tai varhaiskuuro on aina oikeutettu ylimpään vammaistukeen. Milloin vammaistukea ei voi saada? Vammaistukea ei voida myöntää, jos hakija saa Kelasta tai työeläkelaitoksesta vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta tapaturman tai liikennevahingon perusteella maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingosta on kulunut vuosi maahanmuuttajan erityistukea. Kun vammaistuen saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän voi hakea eläkettä saavan hoitotukea. Esimerkkejä tuen myöntämiseen vaikuttavista erityiskustannuksista Insuliinihoitoinen diabetes ei oikeuta yksinään vammaistukeen, ellei ole osoitettavissa sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Diabeetikolle saattaa syntyä oikeus korotettuun tukeen, jos hänellä on

20 Diabeetikon sosiaaliturva 2013 diabeteksen lisäksi muita toimintakykyä alentavia sairauksia tai jos diabetes on aiheuttanut merkittäviä elinmuutoksia. Korotettua tukea voi saada myös sairaudesta johtuvan avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeen takia tai niiden aiheuttamiin kustannuksiin tai muihin erityiskustannuksiin. Edellytyksenä on, että kustannuksia on kuukautta kohti vähintään korotetun tuen verran. Erityiskustannuksia saattaa syntyä esimerkiksi kroonisen jalkahaavan hoidosta, jos joudutaan käyttämään paljon antibiootteja, paikallishoitoaineita ja sidoksia. Erityiskustannuksia voi syntyä myös kalliiden hoitovälineiden hankkimisesta. Sairaus saattaa aiheuttaa matkakustannuksia. Julkisia kulkuneuvoja voi olla mahdoton käyttää jalkavamman vuoksi, ja työmatkat on tehtävä omalla autolla. Osa oman auton käytöstä aiheutuvista kuluista voidaan ottaa huomioon tässä tilanteessa. Työmatkan pituus tulee ilmoittaa Kelaan. Samoin voidaan ottaa huomioon terveydenhuollosta, asioinnista ja sosiaaliseen elämään osallistumisesta aiheutuvia matkakustannuksia. Jos diabeetikolla on munuaissairaus, joka edellyttää proteiinin saannin rajoitusta, ruokavalion aiheuttamat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä erityiskustannuksiksi. Dialyysihoidon aikana ruokavalion ei katsota aiheuttavan erityiskustannuksia. Dialyysihoitoa saavat ovat yleensä oikeutettuja ylimpään tukeen. Elinsiirron jälkeen oikeus vammaistukeen arvioidaan aina uudelleen. Vammaistukiasioissa kannattaa kysyä neuvoja Kelan toimistosta. Myös hoitopaikan sosiaalityöntekijä voi auttaa selvittämään asiaa. 2.2 Eläkkeensaajan hoitotuki Eläkkeensaajan hoitotuki tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Se korvaa sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn alentumisella tarkoitetaan sitä, että eläkkeensaajan kyky huolehtia itsestään ja selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai asioinnista kodin ulkopuolella on heikentynyt. Hoitotuen myöntämiseen vaikuttaa se, miten paljon hakija tarvitsee toisen apua, ohjausta tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa. Huomioon otetaan myös, miten paljon hänelle aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia sairaudestaan.