SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014 Joulukuu 2007 1

SISÄLLYSLUETTELO: LÄHTÖKOHDAT...3 1. Maaseutuverkoston taustaa...3 1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseudun kehittämisohjelmat... 3 1.1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tavoitteet... 4 1.1.2. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tehtävät... 5 1.2. Maaseudun kehittämisohjelmat koostuvat toimintalinjoista... 5 1.2.1. Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen... 5 1.2.2. Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen... 6 1.2.3. Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu... 6 1.2.4. Toimintalinja 4: Leader... 7 1.2.5. Maaseutuverkoston toimijat sekä sidosryhmäanalyysi... 8 2. Maaseutuverkoston toimintatapa... 8 2.1. Maaseutuverkoston visio... 9 2.2. Maaseutuverkostoyksikön visio... 9 2.3. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus... 10 2.4. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategia... 11 2.5. Maaseutuverkoston muodostuminen... 12 2.6. Maaseutuverkostoyksikkö hallintona... 12 2.6.1. Maaseutuverkostoyksikkö palvelujen tuottajana... 13 2.6.2. Ohjausryhmä... 13 2.6.3. Työryhmät... 14 3. Maaseutuverkostoyksikön tuottamat palvelut... 15 3.1. Tiedottaminen... 15 3.2. Koulutus... 16 3.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen... 17 3.4. Kansainvälistymisen edistäminen... 18 4. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rahoitussuunnitelma... 19 5. Toiminnan arviointi ja seuranta... 19 LIITE 1. SIDOSRYHMÄANALYYSI... 21 LIITE 3. Tiedottamisen työkalukartta... 25 2

LÄHTÖKOHDAT Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut maaseutuverkoston suunnittelutyöstä Suomessa. Ministeriö toteutti ensimmäisen maaseutuverkostoa koskevan avoimen kuulemistilaisuuden toukokuussa 2006. Maaseutuverkoston toiminnan tarkempi suunnittelu tehtiin kevään 2007 aikana. Helmihuhtikuun aikana maaseutuverkoston alustavista toiminta- ja vuosisuunnitelmista käytiin sidosryhmien kanssa kaikkiaan 11 neuvottelua. Lisäksi huhtikuussa 2007 järjestettiin maaseutuverkoston toimijoille toinen avoin kuulemistilaisuus. Toiminta- ja vuosisuunnitelmia on täydennetty käytyjen keskustelujen sekä esille tulleiden toiveiden pohjalta. Maaseutuverkostoyksikön toiminnan palvelujen tuottaminen alkaa syksyllä 2007. Maaseutuverkostoyksikkö toimii Seinäjoella itsenäisesti mutta hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston yksikkönä. Maaseutuverkostoyksikkö toimii koko ohjelmakauden sekä siirtymävaiheen ajan, eli vuosina 2007 2014. Tammikuussa 2008 maaseutuverkostoyksikkö muuttaa Seinäjoella Teknologiakeskus Framiin, samaan kiinteistöön Maaseutuviraston kanssa. Tämä toimintasuunnitelma jakautuu kahteen pääasialliseen osaan. Ensimmäisessä osassa (luku 1) käydään läpi Euroopan unionin asetusten lisäksi Suomen maaseudun kehittämisstrategia sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma siltä osin kuin niissä käsitellään maaseutuverkostoa. Toisessa osassa (luvuissa 2 ja 3) kuvataan maaseutuverkoston toimintatapaa ja maaseutuverkostoyksikön tuottamia palveluja. Luvussa neljä käsitellään teknisen avun rahoitusosuus toiminnalle ja luvussa viisi käsitellään maaseutuverkostoyksikön itsearviointia. Liitteessä neljä esitetään muistiot sidosryhmäneuvotteluista keväältä 2007. Vuotuinen toimintasuunnitelma muodostaa tämän koko ohjelmakauden toimintasuunnitelman kanssa kokonaisuuden. Vuotuisessa toimintasuunnitelmassa määritellään suunniteltavan vuoden toiminnan keskeiset painopistealueet. Maaseutuverkoston keskeisenä tavoitteena on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksien esille tuominen tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen levittämisen sekä kansainvälistymisen edistämisen keinoin. 1. Maaseutuverkoston taustaa 1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseudun kehittämisohjelmat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan mukaan jokaisen jäsenmaan on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset. Asetus määrittelee maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti säädetään laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkosto toimii ohjelmakauden ja siirtymävaihevuoden, vuodet 2007 2014. 3

Kansallisen maaseutuverkoston rahoitus tapahtuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla (LIITE 2). Maaseutuverkoston toiminnan yleiset tavoitteet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa 2007 2013. Suomen maaseutustrategian linjauksen mukaan Suomen maaseutua kehitetään tulevalla ohjelmakaudella seuraavien kolmen painopistealueen kautta: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat Suomen maaseutustrategian pohjalta tulevalle ohjelmakaudelle laaditut maaseudun kehittämisohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maaseudun kehittämisohjelmissa on seuraavat neljä toimintalinjaa: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu 4. Leader-toimintatapa 1.1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tavoitteet Maaseutuverkosto koostuu kaikista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman keskeisistä toimijoista sekä näiden sidosryhmistä ohjelmien toiminta-alueella. Maaseutuverkosto toimii aluetason toiminnan verkostoitumisen tukena. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten välillä. Keskeistä on, että asiakkaat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet on määritelty Suomen maaseutustrategiassa seuraavasti: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta. 4

1.1.2. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi on määritelty seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. 5. Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. 1.2. Maaseudun kehittämisohjelmat koostuvat toimintalinjoista Suomen maaseutuverkosto rakentuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoista. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi eri toimintalinjat sekä esitellään sidosryhmäanalyysin pohjalta ja sidosryhmäneuvotteluissa esille tulleita toiveita ja odotuksia. Liitteessä yksi on koottu toimintalinjoittain maaseutuverkoston keskeisiä toimijoita ja on kuvattu kunkin organisaation keskeisimmät tehtävät. 1.2.1. Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 1:n tavoitteena on maatalouden (ml. porotalous ja maataloudeksi luettavat luonnontuotteet), elintarviketalouden, metsätalouden ja puunjalostuksen tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää osaamisen parantamista sekä innovatiivista ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta. Toimintalinjan toimenpiteitä kohdistetaan myös maa- ja metsätalouden uusiin tuotantosuuntiin, kuten bioenergian tuotannon ja jalostuksen kehittämiseen. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään kuusi eri toimenpidettä; ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, nuorten viljelijöiden aloitustuki, varhaiseläke, maatilojen nykyaikaistaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ja yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. 5

1.2.2. Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että ympäristön kuormitus vähenee ja maatalouden luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaisemien säilyminen turvataan. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen. Tavoitteena on myös ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Lähtökohta luonnonhaittakorvauksen tukitasoille on Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat ilmasto-olosuhteiden maatalouden harjoittamista haittaavat vaikutukset. Luonnonhaitat ilmenevät selkeimmin maataloustuotannossa alhaisina satotasoina ja kohonneina yksikkökustannuksina. Luonnonhaitta ja siitä maksettava korvaus kasvavat pohjoiseen päin mentäessä. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen -toimintalinja koostuu Suomessa seuraavista toimenpiteistä: luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuet (perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset), eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit. 1.2.3. Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen tavoitteena on säilyttää ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien yritysten perustamista ja laajentamista. Toimenpidekokonaisuudessa tavoitteiden keskeisin toteuttamistapa on yritystuet maaseudun mikroyrityksille (alle 10 htv) ja monipuolistuville maatiloille. Tavoitteeseen pyritään mm. tukemalla yritysten markkinoilla menestymismahdollisuuksia sekä kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä. Toimenpiteillä voidaan kehittää sekä maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa että muita maaseudun mikroyrityksiä. Laajoja kehittämishankkeita tarvitaan toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien koordinointiin, alueellisen hanketyön tukemiseen, yritystoiminnan kasvun edellytysten etsimiseen sekä varmistamaan tiedon välittymistä markkinoilta ja tutkimuslaitoksista yrityksiin. Alueelliset ja paikalliset kehittämishankkeet toimivat puolestaan lähellä yrityksiä ja tukevat näin yritysten kehittymistä, kasvua sekä uusien yritysten syntymistä mm. aktivoimalla yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja parantamalla maaseutuyritysten pääsyä markkinoille. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen -toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä: taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen sekä matkailuelinkeinojen edistäminen. 6

Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseutualueiden elämänlaadun kokonaisuuden tavoitteena on, että maaseutu koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi kaikkien ikä- ja väestöryhmien, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Maaseudun vetovoimaisuutta voidaan edistää parantamalla palveluja, sosiaalista viihtyvyyttä ja fyysistä ympäristöä. Toimenpiteet sisältävät palveluja parantavia aktivointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimia, joiden avulla luodaan myös uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Kylillä asuvien ihmisten elämän laatua ja kylien vetovoimaisuutta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi parannetaan aktivoimalla kyläyhteisöjä monipuoliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä hyödyntämään ja parantamaan olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria. Esimerkiksi kunnostettuja kylätaloja voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa. Maaseudun ympäristönhoitoon sekä maaseudun luonto- ja kulttuuriperinnönhoitoon liittyvillä suunnitelmilla ja niiden toteuttamisella lisätään maaseutualueiden viihtyvyyttä ja parannetaan maaseudun identiteettiä. Maaseutualueiden elämänlaatu -toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä: elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, kylien kunnostus ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen. 1.2.4. Toimintalinja 4: Leader Leader-toiminnalle on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määritelty seuraavat neljä tavoitetta: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa toimintalinjoilla 3 ja 4 kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia. Toimintalinjoilla1 ja 2 Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa tiettyjä toimenpiteitä. Toimintaryhmät ovat määritelleet paikallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan, mitkä toimintalinjat ja toimenpiteet ne ottavat omalla alueellaan käyttöönsä. Paikallisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteitä koskevat tavoitteet, painopisteet, hankkeiden valintakriteerit ja hankevalinnan menettelyt 7

1.2.5. Maaseutuverkoston toimijat sekä sidosryhmäanalyysi Maaseutuverkosto on useiden maaseudun kehittäjäorganisaatioiden ja maaseudun kehittäjien verkosto. Tätä moninaista ja sidosryhmäneuvottelukierrokseen osallistunutta verkostoa on kuvattu liitteessä yksi. Tarkoituksena on hahmottaa kunkin toimijan roolia maaseutuverkostolle asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin nähden. Sidosryhmäanalyysin pohjalta voi todeta, että toimijoilla on selkeitä toimintalinjakohtaisia rooleja. Analyysi antaa mahdollisuuksia myös uusien toiminnallisten yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen. Sidosryhmäanalyysin sekä neuvottelukierroksen aikana kirjattujen toiveiden pohjalta maaseutuverkostoyksikön toimintaa ja tehtäviä voidaan kuvata seuraavasti (ks. myös LIITE 4): Pääsääntöisesti näitä tavoitteita toteuttaa maaseutuverkostoyksikkö. ohjelman toimenpiteiden luomista mahdollisuuksista tiedottaminen verkoston toimijoille ja kansalaisille yleisesti maaseutu.fi-nettisivujen ylläpito, sitä kautta tiedottaminen toimijoille, viljelijöille ja metsänomistajille julkinen tiedottaminen, tämän päivän kehittyvän maatalouden esilletuominen ja nykyaikaisen maaseutukuvan välittäminen yhteistyö toimijoiden kanssa, uusien toimijoiden aktivointi täydentävän koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottaminen maaseutuverkoston toimijoiden kanssa (maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, TE-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa) täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen eri toimijoille koulutuksen järjestäminen toimintaryhmien toiminnanjohtajille, muille työntekijöille (mm. sihteereille), hallituksen jäsenille sekä kansainvälisten ja alueiden välisten hankkeiden toimijoille hyvien käytäntöjen kerääminen kansallisesti ja kansainvälisesti, esimerkiksi bioenergian, perinteisen maatalouden rakentamisen, ympäristönsuojelun ja yritystoiminnan hyvät käytännöt tutkimustiedon välittäminen kansainvälisten yhteistyömallien luominen, kansainvälistymisen edistäminen, esim. kansainväliset yhteistyöhankkeiden avustaminen, laadukkaan Suomi-materiaalin tuottaminen suomalaisesta maaseudusta toimintaryhmien, toiminnanjohtajien ja työntekijöiden, ekstranet sekä toimintaryhmien diaarijärjestelmän tuottaminen ja ylläpito Luvussa kolme tehtäviä käsitellään yksityiskohtaisemmin. Maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma kuvaa vuositasolla tarkemmin kutakin tehtäväkokonaisuutta. 2. Maaseutuverkoston toimintatapa Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus antavat toiminnalle lisäarvoa. Maaseutuverkoston koordinoijaksi on perustettu maaseutuverkostoyksikkö, joka tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluja ja järjestää yhteistyötä. Seuraavassa käsitellään tarkemmin maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioita, toiminta-ajatusta ja strategiaa. 8

2.1. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkosto koostuu suomalaisista maaseudun kehittäjistä ja kehittäjäorganisaatiosta. Kullakin näistä organisaatioista on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä. Maaseutuverkoston tavoitteena on luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle. Yhteistä kaikille toimijoille on maaseudun edun tekeminen, johon perustuu maaseutuverkoston yhteinen visio (kuvio 1): Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Kuvio 1. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkostoyksikkö toimii maaseutuverkoston koordinaattorina ja vastaa maaseutuverkoston strategian toteutumisesta. Maaseutuverkostoyksikkö toimii maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston Seinäjoella sijaitsevana yksikkönä ja sen tulosohjauksessa. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa maaseutuverkoston ohjausryhmä (ks. luku 2.6.2.). 2.2. Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikkö on dynaaminen ja joustava maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikkö auttaa maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimii molemmilla kotimaisilla kielillä huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit. Maaseutuverkostoyksikön visio on esitetty kuviossa kaksi. 9

Maaseutuverkostoyksikkö on vuonna 2013 kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani, aktiivinen maaseudun kehittämisen edelläkävijä. Kuvio 2. Maaseutuverkostoyksikön visio. 2.3. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa maaseutuverkoston yhteen. Sen tehtävänä on maaseutuverkoston tavoitteiden mukaisten palveluiden tuottaminen. Maaseutuverkostoyksikkö on mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus on esitetty kuviossa kolme. Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, joka kokoaa maaseutuverkoston ja tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluita. - mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä Kuvio 3. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus. 10

Maaseutuverkostoyksikön henkilökunta koostuu johtajasta ja neljästä eri tehtäväalojen asiantuntijasta sekä verkostosihteeristä. Asiantuntijanimikkeet ovat verkostotiedottaja, verkostovalmentaja, verkostoasiamies sekä nätverksombudsman. Maaseutuverkostoyksikön palveluja tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Henkilökunta on maa- ja metsätalousministeriön palveluksessa. 2.4. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategia Maaseutuverkosto on laaja toimijoiden verkosto. Yleisesti erilaisten verkostojen strategioiden luominen on erittäin vaikeaa, koska verkostossa toimivien yhteisöjen omat lähtökohdat ja tekemisen motiivit ovat erilaiset. Maaseutuverkoston suunnitteluvaiheessa käydyt sidosryhmäneuvottelut ovat olleet tilaisuuksia, joissa toimijat ovat voineet tuoda esille maaseutuverkostoa koskevia yhteisiä tavoitteita ja toiveita. Nämä asiat on kirjattu sekä maaseutuverkoston strategiaan että maaseutuverkostoyksikön strategiaan. Seuraavassa esitetään edellä mainitun pohjalta maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioiden lähtökohdat sekä varsinaiset strategiat. Maaseutuverkoston ohjausryhmä linjaa syksyllä 2007 toimintaa tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Maaseutuverkoston toimijat ovat toivoneet toiminnan olevan luonteeltaan joustavaa. Ohjausryhmän valintaan on kiinnitetty suurta huomiota. Tavoitteena on, että ohjausryhmä on erityisen sitoutunut ja näkemyksellinen. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioiden lähtökohdat Maaseutuverkoston strategian pohjalla on sidosryhmäneuvottelukierros, jonka tavoitteena on ollut laaja-alainen toimijoiden kuuntelu sekä avoin keskustelu maaseutuohjelman toteutumisen edistämiseksi. Keskustelu sisältää seuraavanlaisia näkökulmia strategiaan: verkosto ja verkostoituminen, viestintä, luovuus ja uudistuminen, tutkimus sekä kulttuuri ja imago. Keskustelun perusteella rakennettu visio kuvaa yhteisen tahtotilan. Maaseutuverkostoyksikön strategiaa linjaa yksikön ohjausryhmä ja toteuttaa henkilöstö. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman lähelle maaseutuverkoston tahtotilaa ja keskustelunäkökulmia. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategiat Maaseutuverkosto on monialaisen toimijakentän verkosto, joka rakentaa siltaa maaseutu- ja maatalouskeskustelun välille, uudenlaista maaseutukuvaa luoden. Maaseutuverkosto on maaseudun edun tekijä. Toiminnassa otetaan huomioon alueiden erilaisuus ja paikallinen toiminta sekä nivoudutaan luontevasti muihin ohjelmiin. Kansainvälistymistä toteutetaan yhdessä ja systemaattisesti. Maaseutuverkostoyksikkö verkostoituu suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja luoden. Yksikön viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista molemmilla kotimaisilla kielillä. Yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa, tiivistä ja uudenlaisiin malleihin pyrkivää. Kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa. Neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen ja hyvinvoiva toimintaympäristö. Strategiat on esitetty kuviossa neljä. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioita kehitetään ja työstetään toiminnan alkuvaiheessa. 11

Maaseutuverkoston strategia Maaseutuverkosto on monialaisen toimijakentän verkosto, joka rakentaa siltaa maaseutu- ja maatalouskeskustelun välille, uudenlaista maaseutukuvaa luoden. Maaseutuverkosto on maaseudun edun tekijä ottaen huomioon alueiden erilaisuuden ja paikallisen toiminnan sekä nivoutuen luontevasti muihin ohjelmiin. Kansainvälistymistä toteutetaan yhdessä ja systemaattisesti. Maaseutuverkostoyksikön strategia Verkostoitumista tehdään suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja luoden Viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista, molemmilla kotimaisilla kielillä Yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa, tiivistä ja uudenlaisiin malleihin pyrkivää Kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa Neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen, hyvinvoiva toimintaympäristö Kuvio 4. Maaseutuverkoston ja -yksikön strategia. 2.5. Maaseutuverkoston muodostuminen Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä yhä täydentäen ja aktivoiden. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppous, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumismuotoja. Maaseutuverkostoyksiköllä on rooli maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa. Suomessa toimii ja on rakentumassa useita alueellisia maaseutuverkostoja. Alueellisina maaseutuverkostoina toimivat mm. maakuntahallitusten asettamat maakuntien yhteistyöryhmät ja niiden maaseutujaostot. Joillakin alueilla alueellisia verkostoja on myös luotu enemmän vapaamuotoisuuden pohjalta keräten yhteen maakunnan kehittäjäorganisaatioita. Niiden perustamisen lähtökohtana on ollut tavoite tehdä asioita yhdessä, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla sekä muulle verkostolle hyviä toimintamalleja kehittäen. Maaseutuverkostoyksikkö toimii aktiivisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii myös tarvittaessa edesauttamaan alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä. Alueelliset maaseutuverkostot ovat tärkeä osa myös hyvien käytäntöjen keräämisessä ja levittämisessä. 2.6. Maaseutuverkostoyksikkö hallintona Seuraavassa käsitellään maaseutuverkostoyksikön malleja tuottaa palveluja sekä osallistaa toimijoita maaseutuverkostoon, etenkin ohjausryhmän ja erilaisten työryhmien keinoin. 12

2.6.1. Maaseutuverkostoyksikkö palvelujen tuottajana Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluja kolmella tavalla: tekemällä itse, ostopalvelusopimuksin tai yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Maaseutuverkostoyksikön palveluja tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Maaseutuverkoston ohjausryhmä määrittelee ostopalvelusopimusten tarpeen maaseutuverkostoyksikön vuotuisen toimintasuunnitelman puitteissa. Aloittamisvaiheessa lakimiespalvelujen osalta on tehty ostopalvelusopimus Maaseutuviraston kanssa. Sopimus käsittää hankinta-, kilpailutus- ja sopimusasiat sekä muut yksikön tarvitsemat juridiset palvelut. Lakimies voi toimia myös kouluttajana ja asiantuntijana yksikön järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. ATK-osaaminen ja siihen liittyvät palvelut ostetaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta (TIKE). Mahdolliset muut ostopalvelusopimukset tehdään tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kilpailutusmenettelyn kautta. Yhteistyötä tehdään mahdollisimman laajasti maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen ja molemminpuoliseen tarpeeseen ja hyötyyn. Yhteistyöstä ei makseta korvauksia. 2.6.2. Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä ohjaa ja linjaa maaseutuverkoston toimintaa sekä seuraa toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön nimeämä edustaja. Esittelijänä toimii pääsääntöisesti maaseutuverkostoyksikön johtaja. Ohjausryhmä nimeää lisäksi itselleen sihteerin. Ohjausryhmä kutsuu tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoita. Ohjausryhmän asettamispäätöksessä ohjausryhmän tehtävät ja toimivalta on määritelty seuraavasti: 1. ohjata ja linjata maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön toimintaa 2. määritellä ostopalvelusopimustarve maaseutuverkostoyksikön ja ulkopuolisten tahojen välillä 3. päättää tarvittavien maaseutuverkoston ohjausryhmän alaisten työryhmien asettamisesta 4. käsitellä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön toimintasuunnitelma kaudelle 2007 2014 5. käsitellä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 6. käsitellä maaseutuverkostoyksikön vuotuinen rahoitussuunnitelma 7. hyväksyä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuosiraportit 8. käsitellä muut ohjausryhmän ratkaistavaksi tulevat asiat Maaseutuverkoston ohjausryhmä on tarkoitus asettaa noin 2½ vuodeksi kerrallaan. Eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi ohjausryhmän kokoonpanoa muutetaan asetettaessa ohjausryhmää seuraavalle toimikaudelle. Ensimmäisessä muutoksessa vaihtuvat ryhmien 1-6 edustajatahot ja toisessa muutoksessa vaihtuvat ryhmien 7-13 edustajatahot. Ohjausryhmän tahot ja ryhmät, joiden sisällä vaihdokset tehdään, ovat seuraavat: 13

Ryhmä 1:Yksi edustaja neuvontajärjestöistä ProAgria, Maaseutukeskusten liitto ProAgria Svenska Lanbrukssällkapens Förbund Yksityiset maaseutuneuvojat Metsäkeskus TAPIO Ryhmä 2:Yksi edustaja ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Birdlife Suomi Natur och Miljö Ryhmä 3:Yksi edustaja TE-keskuksista Ryhmä 4:Yksi edustaja alueellisista ympäristökeskuksista Ryhmä 5:Yksi edustaja maakuntaliitoista Ryhmä 6:Kaksi edustajaa tuottaja- ja yrittäjäjärjestöistä; yksi suomenkielinen, yksi ruotsinkielinen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen yrittäjät Ryhmä 7:Yksi edustaja toimintaryhmistä Ryhmä 8:Yksi edustaja tutkimuslaitoksista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Suomen ympäristökeskus SYKE Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Ruralia-instituutti (Helsingin yliopisto) Maaseudun uusi aika yhdistys MUA Levón- instituutti (Vaasan yliopisto) Lönnrot- instituutti (Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto) Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun yliopisto) Chydenius-instituutti, (Kokkolan yliopistokeskus) Työtehoseura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Ryhmä 9:Yksi edustaja Ahvenanmaalta Ålands landskapsregering Ålands producentförbund Ålands Bildningsförbund Ålands Landsbygdscentrum Ålands länsstyrelse Ryhmä 10:Yksi edustaja maaseudun kehittämisjärjestöistä Suomen Kylätoiminta ry SYTY ry Svenska studiecentral Ryhmä 11:Yksi edustaja nais- ja nuorisojärjestöistä 4H-liitto Martat Maa- ja kotitalousnaiset Ryhmä 12: Yksi edustaja Maaseudun kehittäjät ry:stä Ryhmä 13: Yksi edustaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä (YTR) ja YTR:n teemaryhmistä 2.6.3. Työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa työryhmiä eri osaamisalueille ja sidosryhmien tarpeiden mukaan. Työryhmien tavoitteena on luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi. Kuhunkin työryhmään kutsutaan vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Tarvittaessa työryhmien kokouksiin voidaan kutsua muita asiantuntijoita. Työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan mahdollisimman joustavasti uusia kokoontumisen ja vuorovaikutuksen tapoja hyväksi käyttäen. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmien sihteereinä. Työryhmiä ovat toiminnan alkuvaiheessa: innovaatioryhmä, vuorovaikutusryhmä, Leaderryhmä sekä alueiden välisen yhteistyön ryhmä. Innovaatioryhmä edesauttaa tieteen ja tutki- 14

muksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimii viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä on toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavara, alueiden välinen työryhmä kehittää toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Työryhmien toimiaika on pääsääntöisesti kaksi vuotta. Toimintaryhmien diaarijärjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten perustetaan diaarijärjestelmän projekti- ja ohjausryhmät. Diaarijärjestelmän toteuttamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö voi myös osallistua kutsuttuna jäsenenä eri organisaatioiden ja sidosryhmien työ- ja ohjausryhmien työskentelyyn. 3. Maaseutuverkostoyksikön tuottamat palvelut Maaseutuverkostoyksikkö tuottaa palveluja ja edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä maaseutuverkostolle määriteltyjen tehtävien mukaan. Tehtävät voidaan jakaa neljään pääosioon: tiedottaminen, kouluttaminen, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Liitteessä kolme on erillisenä esitetty tiedottamisen työkalukartta, joka havainnollistaa maaseutuverkostoyksikön viestintää. Palvelujen kohderyhminä ovat maaseutuverkoston osalliset, potentiaaliset tuensaajat ja muut kansalaiset. 3.1. Tiedottaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle on laadittu koko ohjelmakauden kattava viestintästrategia ja -suunnitelma, jonka toteuttamiseen maaseutuverkostoyksikkö osallistuu yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Viestintäsuunnitelma ohjaa viestintää myös TE-keskuksissa, toimintaryhmissä ja kunnissa. Viestintäyhteistyö organisoidaan pysyväksi toimintamuodoksi, muun muassa maaseutuverkostoyksikön koolle kutsuman viestintäyhteyshenkilöiden työryhmän kautta. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena on olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnataan maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta kaikelle kansalle. Maaseutuverkostoyksikkö ei ole viranomaistiedottaja, joten kaikki viestintä eroaa luonteeltaan viranomaisviestinnästä. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, on maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuviraston vastuulla. Maaseutuviraston internetsivuilla (www.mavi.fi) esitetään kaikki ohjelman toimeenpanoa koskeva tieto (mm. tuet, niiden hakeminen ja lomakkeet). Maaseutuverkoston viestinnän painopiste on linkittämistä ja erilaisia arkistoja hyödyntävässä sähköisessä viestinnässä. Portaalit maaseutu.fi ja landsbygd.fi toteutetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston verkkosivujen kanssa. 1.5.2007 alkaen toiminnassa olleet verkkosivut toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja osittain saameksi. Maaseutuverkostoyksikkö keskittyy välittämään tietoa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksista, tuloksista, aikaansaannoksista ja vaikutuksista. Tämä tapahtuu muun muassa kertomalla erilaisista hankkeista, hyvistä käytännöistä ja tapahtumista. Maaseutuverkostoyksikkö tiedottaa myös tulossa olevista koulutustilaisuuksista. Sivustot on mahdollista linkittää kohderyhmittäin ja alueittain laadittuihin koulutus- ja tapahtumakalentereihin. 15

Viestinnän muotoja ovat muun muassa seuraavat: 1. Maaseutuverkostoon osallistujat saavat ajankohtaistiedotteita ilmoittautumisensa yhteydessä valitsemiensa aiheiden pohjalta. Viestintää varten luodaan näin useita erilaisia postituslistoja, joita käytetään tarpeen mukaan. 2. Asiantuntijapalsta (kysymys-vastaus-palvelu) julkaistaan esiin nousseiden kysymysten perusteella. 3. Maaseutuverkostoyksikkö toimii tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koordinoijan roolissa keräten olemassa olevaa materiaalia ja tuottaen siitä edelleen yhtenäistä materiaalia. Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa oppaita itse omilla henkilöstöresursseilla tai esimerkiksi ostopalveluna ja toimijat voivat tilata niitä omakustannushintaan. 4. Julkaisusuunnittelua varten maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa tarvittaessa työryhmän. Julkaisutoiminnassa pyritään palvelemaan ohjelmien kaikkia toimenpiteitä ja tuottamaan täydentävää materiaalia tilaustarpeisiin. Tavoitteena on luoda linkkejä tutkimukseen sekä kansainvälistä tutkimusta valottaviin tutkimusreferaatteihin. 5. Maaseutuverkostoyksikkö tuottaa kansainvälistymistä edistävää materiaalia 6. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on avointa: toimintasuunnitelmat, budjetit ja vuosikertomukset löytyvät maaseutu.fi- ja landsbygd.fi-sivuilta. 7. Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on hyvien käytäntöjen rekisterin luominen. Kansainvälisten hankkeiden rekisteriin sisällöntuotanto toteutetaan yhteistyössä Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa. 8. Linkkien tuottaminen eri toimintalinjojen välille sekä aktivoivan ja selkokielisen tutkimustiedon välittäminen toimijoiden käyttöön. 9. Alueellisten maaseutuverkostojen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpitoon sekä monimuotoiseen kohderyhmittäiseen viestintään Virtuaalinen kokoushuone -palvelu. 3.2. Koulutus Maaseutuverkostoyksikkö on maaseudun kehittämisohjelmien kaikissa toimenpiteissä toimijoita verkostoivien teema- ja toimialakohtaisten koulutusten järjestäjä sekä hyvien käytäntöjen levittäjä. Koulutussuunnitelma tehdään yhteistyössä Maaseutuviraston ja TE-keskusten kanssa. Maaseutuverkostoyksikköön perustetaan koulutusta kehittävä innovaatioryhmä, johon kutsutaan jäseniksi eri toimenpiteiden asiantuntijoita. Ryhmä edesauttaa tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Suurin osa Maaseutuviraston ja TE-keskusten järjestämistä koulutuksista koskee lähinnä maaseudun kehittämisohjelman tukien hakemista, myöntämistä, maksamista, valvonnan jatkotoimenpiteitä ym. tukien toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa ohjelmakauden puolessa välissä arviointia käsittelevän koulutustilaisuuden. Maaseutuverkostoyksikön koulutus on maaseutuverkoston toimintaan liittyvää, taustoittavaa, edellä kerrottujen maaseutuverkostossa toimivien viranomaistahojen koulutusta täydentävää koulutusta. Maaseutuverkostoyksikön kouluttamisen muotoja ovat valtakunnallinen avoin maaseutuverkostoseminaari sekä toimintalinjoittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti järjestettävät koulutustapahtumat. Yksikkö tuottaa monimuotoista koulutusmateriaalia, mm. multimediapaketteja. Tarvittaessa se avustaa muita viranomaistahoja kouluttamisessa. Tutkimuslaitosten kanssa luodaan yhteistyömalleja koulutusmateriaalin tuottamisesta. Esimerkkejä maaseutuverkoston koulutustoimista ovat: 16

1. Valtakunnallisten seminaarien järjestäminen maaseudun kehittämisen eri teemoista. Keskeinen osa toimintaa on vuosittaisen avoimen ja valtakunnallisen seminaarin toteuttaminen. 2. Alueellisten maaseutuverkostojen toiminnan edistäminen esimerkiksi alueellisia koulutustilaisuuksia järjestämällä. Koulutusteemat voivat olla alueellista toimintaa tukevia tai eri toimijoita yhdistäviä (esimerkiksi hankekirjanpitokoulutus). 3. Maaseutuverkostoyksikkö vastaa määriteltyjen tehtäviensä mukaan erityisesti toimintaryhmien koulutuksesta yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. Toimintaryhmien työntekijöille ja hallitusten jäsenille järjestetään yhteistä ja eriytynyttä koulutusta. Tavoitteena on muun muassa luoda vuosittaiset toiminnanjohtajaja puheenjohtajapäivät. 4. Räätälöidyt koulutustilaisuudet: esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit yritysasiantuntijoille, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kesäpäivät, Maakunnan yhteistyöryhmien maaseutujaostojen jäsenten koulutustilaisuudet 5. Kansainvälisten maaseutuseminaarien järjestäminen Suomessa 6. Maaseudun kehittäjien yhteisen koulutuskalenterin kokoaminen internetiin 7. Koulutusmateriaalin laatiminen ja kokoaminen internetiin yhteistyössä eri viranomaisten kanssa 8. Tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon välittämiseksi Maaseutuverkostoyksikkö tekee koulutuksen osalta yhteistyötä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa siten, että kaikki toimenpiteet tulee huomioiduksi. Koulutuksen kohderyhmänä voivat olla myös yrittäjät. Maaseutuyrittäjien ja viljelijöiden koulutuksesta vastaavat ensisijaisesti TE-keskukset ja kunnat. Koulutuksia järjestetään valtakunnallisesti ja alueellisesti, alueelliset tarpeet ja lähtökohdat huomioituna. Maakunnallisia erityispiirteitä pyritään hyödyntämään ja ottamaan koulutustilaisuuksissa huomioon. 3.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Maaseutuverkostoyksikön keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä käytännöistä. Niitä kerätään esimerkiksi rakennetukiin, ympäristöasioihin, kylien kehittämiseen, hankkeiden toteuttamiseen ja toimintaryhmätyöhön liittyen. Hyvä käytäntö voi olla esimerkiksi hyvä tapa perustaa erityisympäristötuen mukainen kosteikko, maaseudun elintarvikeyrityksen menekinedistämisen kampanjan toteuttaminen, hyvä tapa suunnitella ja toteuttaa maaseudun kehittämishanke, tapahtumadokumentointi tai hyvä oppimiskäytäntö. Hyviin käytäntöihin kiinnitetään huomiota myös maaseudun kehittämisohjelmien arvioinneissa. Niistä tiedottamalla vauhditetaan hyväksi havaittujen ideoiden ja toimintatapojen leviämistä eri puolille Suomea. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja valitseminen edellyttävät selvitystyötä. Lisäksi hyviä käytäntöjä etsitään ja tuodaan muista EU:n jäsenmaista. Hyvien käytäntöjen keräämistä on tehty jo edellisillä ohjelmakausilla ja hyviksi todettuja menetelmiä ja käytäntöjä hyödynnetään maaseutuverkostoyksikön työssä, esimerkiksi kehittämällä tapahtumadokumentointia. Hyviä käytäntöjä kerätään esimerkiksi vuosiraporteista. maaseutu.fi-sivustolle luodaan hyvien käytäntöjen rekisteri. Hyvien käytäntöjen keräämistä tehdään yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Keräämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on saada rakentavia, hyviä tutkimusaiheita hyvien käytäntöjen kautta. Hyviä käy- 17

täntöjä välitetään malleiksi Euroopan laajuisen verkoston käyttöön sekä esimerkiksi viranomaiskoulutuksen sisällöksi. Eri toimijoiden oma aloitteellisuus on keskeistä hyödyllisten toimintamallien levittämisessä. Hyvät käytännöt ovat osa Maaseutuverkostoyksikön tekemiä julkaisuja ja muuta tiedottamista. Maaseutuverkoston kohderyhmille välitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä muun muassa sähköisten ajankohtaistiedotteiden avulla toimintalinjoittain. Lisäksi hyvistä käytännöistä voidaan tehdä tarvittaessa painettuja julkaisuja. Hyviä käytäntöjä esitellään myös koulutuksissa ja messuilla sekä maaseutuverkostoyksikön ylläpitämillä internetsivuilla (puolivuosittain teemoittain). Vuosittain valitaan paras tapa. 3.4. Kansainvälistymisen edistäminen Suomen maaseutuverkoston tehtävänä on välittää tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä myös muista Euroopan maista Suomeen sekä välittää tietoa Suomesta muihin maihin. Kansainvälistymistä edistetään seuraavin tavoin. Muiden jäsenmaiden ja tulevan Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa luodaan tiivis yhteistyö. Järjestetään systemaattista kansainvälistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä hakemalla huipputason vertaisryhmiä. Muodostetaan kansainvälisten hankkeiden hankerekisteri maaseutu.fi-sivustolle. Ostetaan virtuaalisen kokoushuonepalvelun ohjelma. Kansainvälisen ja valtakunnallisen maaseutututkimuksen tutkijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. Alueiden välisen yhteistyön ryhmä luo ja kehittää toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena on kansainvälisten kumppanien välitysmahdollisuuksien kokoaminen ja linkittäminen. Esitemateriaalia pyritään tuottamaan englannin kielen lisäksi myös muilla kielillä mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan. Maaseutuverkostoyksikkö voi toimia myös mm. ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelman käytännön järjestelijänä välittäen tietoja heitä kiinnostavista kohteista. Toimintaryhmien sekä muiden maaseutuverkoston sidosryhmien kansainvälistymisen ja kansainvälisten hankkeiden välittäminen kuuluu verkostoyksikön tehtäviin. Toimintaryhmät ovat hyvin eri vaiheissa kansainvälistymistään ja myös monet muut maaseutuverkoston sidosryhmät tarvitsevat tukea kansainvälisten kontaktien luomisessa. Osalle riittää kumppanien hakuilmoitusten välittäminen Euroopan tasolle, osa tarvitsisi sopimusoikeudellisia malleja sekä erikoistunutta juridista tukea hankkeen oikeanlaisen etenemisen varmistamiseksi. Euroopan tasolla kansainvälistymistä halutaan tukea ja lisätä määrällisesti. Erityisesti kansainvälisiä yhteyksiä pyritään luomaan maaseudun pienyrityksille, viljelijäryhmille ja kylätoimijoille. Kylien kehittämisen malleja haetaan kansainvälisesti. Euroopan maaseutuverkoston näkökulmasta on keskeistä, että alueet ja toimijat tunnistaisivat kansainvälistymisen tarpeensa. Hankkeiden tulee olla sekä konkreettisia että kohdennettuja. Maaseutuverkostoyksikkö aktivoi hankkeiden käynnistämisessä, auttaa kansainvälisten kumppaneiden etsimisessä sekä välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä kansainvälisesti. Tavoitteena on alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyössä Suomen ruotsinkielisten sidosryhmien ja Ahvenanmaan maakunnan toimijoiden kanssa järjestetään vuosittaiset yhteiset seminaarit Ruotsin maaseutuverkostoyksikön kanssa ajankohtaisista aiheista. Euroopan maaseutuverkosto aloittaa toimintansa aikaisintaan vuoden 2008 lopulla, joten Euroopan komission maatalousosaston alaisuudessa toimivan LEADER+ Contact Pointin kanssa 18

tehtäneen sen mahdollisen jatkosopimuksen puitteissa yhteistyötä. Contact Pointin tehtävänä on mm. koulutuksen tuottaminen toimijoille sekä kansainvälisten hankkeiden hankerekisterin ylläpito Euroopan tasolla. 4. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rahoitussuunnitelma Maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Maaseutuverkoston toimintaan on varattu ohjelmakaudelle 2007 2013 yhteensä 13 miljoonaa euroa (LIITE 2). Maaseutuverkoston rahoitusta voidaan käyttää maaseutuverkostoyksikön henkilöstön palkkauskuluihin, henkilöstön ja työryhmien matkakuluihin, henkilöstön koulutukseen, ostopalvelusopimuksiin, viestintä- ja koulutuskuluihin, hyvien käytäntöjen ja verkostojen edistämiseen, kansainvälisen ja alueiden välisen toiminnan edistämiseen sekä muihin kuluihin kuten kokous- ja vuokrakuluihin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaan maaseutuverkostolle varattua teknistä apua voidaan käyttää verkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin (perustamiskustannukset) ja toimintasuunnitelman kuluihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa perustamiskustannuksiin on määritelty kuuluvan henkilöstön johtamiskulut, ostopalvelusopimusten laatimisesta ja ohjausryhmän kokousten valmistelusta aiheutuvat kulut. Rahoitussuunnitelmassa perustamiskustannuksiin on määritelty maaseutuverkostoyksikön johtajan ja verkostosihteerin palkkakulut sekä hallintolakimiehestä aiheutuvat ostopalvelusopimuskulut. Asiantuntijoiden palkkakulut on määritelty toimintasuunnitelmakustannuksiin. Vuotuisessa teknisen avun käyttösuunnitelmassa ja maaseutuverkoston vuotuisessa toimintasuunnitelmassa kuvataan Maaseutuverkoston käytössä olevan rahoituksen kohdentuminen vuosittain eri toimiin. Rahoitussuunnitelman puitteissa voidaan tehdä vuosittain vähäisiä muutoksia eri kululajien välillä. Vähäisiin muutoksiin ei tarvitse hakea erikseen muutospäätöstä. 5. Toiminnan arviointi ja seuranta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimeksiannosta. Ohjelmien väli- ja jälkiarvioinneissa arvioidaan myös maaseutuverkostoa. Maaseutuverkostoa koskevat asiat viedään säännönmukaisesti seurantakomitean käsiteltäviksi. Maaseutuverkoston toimintaa seurataan vuosittain Maaseudun kehittämisohjelmien vuosikertomuksessa. Arvioijat saavat mm. näistä maaseutuverkostoa koskevaa arviointimateriaalia. Seurantatietojen perusteella voidaan arvioida maaseutuverkoston merkitystä kunkin toimenpiteen strategisten tavoitteiden sekä soveltuvien indikaattoreiden kannalta. Omaa sisäistä arviointiaan varten maaseutuverkostoyksikkö toteuttaa säännöllistä itsearviointia, jota ovat muun muassa koulutuspalautteet, viestinnän onnistumista koskevat kyselyt, 19

verkkopalautteet, aikaansaatu tuloksellisuus suhteessa esimerkiksi koulutus- ja viestintäsuunnitelmiin sekä sidosryhmien mielipiteet maaseutuverkostoyksiköstä. Maaseutuverkostoyksikkö edistää toimenpiteillään myös alueellisten maaseutuverkostojen toimintaa, joten myös vaikutuksia on mahdollista arvioida lisäarvoa tuottavina asioina. Itsearvioinnin tavoitteena on seurata toiminnasta saatua, lähinnä laadullista palautetta siten, että tarvittaessa toimintaa suunnataan uudelleen. Toiminnan alkuvaiheessa työstetään ja kehitetään maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioita ja määritellään toiminnan tavoitteet ja mittarit. Tätä työtä tehdään yhdessä maaseutuverkoston ohjausryhmän kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö on maaseutuverkoston kautta oppiva ja toiminnoiltaan joustava organisaatio. Sillä on käytössään erilaisia työryhmiä, jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa toiminnan onnistumiseen, esimerkiksi paneelin tai muun ideariihen työskentelyn avulla. 20