S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 20. Ammatillinen Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä kohottamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen edellyttää samanaikaisesti sekä nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien väylien turvaamista että aikuisväestön mahdollisuuksien lisäämistä. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että perusopetuksen vuonna päättävistä 41,5 % sijoittuu samana vuonna ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja 3 % ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettäviin valmistaviin koulutuksiin 1). Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymis- ja jatkoopintoihin sijoittumisaste on 77,5 % vuonna. Ammattiopistostrategialla pyritään riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä vahvistetaan muodostamalla koulutuksen järjestäjistä etupäässä alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, joiden toiminta kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut, kehittämistoiminnot ja opetusyksiköt. Pitkälle erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien toiminta turvataan. Toimeenpanossa sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Ammattiopistojen muodostumista edistetään opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vuorovaikutteisella hankkeella. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa selvitetään osana ammattiopistostrategian mukaista rakenteellista kehittämistä. Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä. Ammatillisia tutkintoja kehitetään osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvina ja siten, että tutkintoja on mahdollista suorittaa myös kohdennetumpaa ammattipätevyyttä tuottava osa kerrallaan. Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottovaihe saadaan päätökseen vuonna. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa toiminnan laadun ja laajuuden ituina muutoksina. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen tähdätään myös tuloksellisuusrahoituksella palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnallinen tuloksellisuus Ammatillisen järjestelmän tehostaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien opintopolkujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 8 prosenttiin vuonna. Ammatillisen perustutkinnon läpäisyastetta pyritään nostamaan 59 %:iin vuonna, kun se on ollut noin 57 % vuosina 2003 2005 2). 1) Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan laajentamalla vuonna käyttöön otettu ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja tietojärjestelmä asteittain yhteishaun ulkopuoliseen toisen asteen koulutukseen. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa. Vuonna 2006 käynnistettyä ammattistarttikokeilua jatketaan ja sen volyymia laajennetaan. Kokeiluissa kehitetään uusia toimintamalleja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen, pääsyn ja tutkinnon loppuun suorittamisen tukemiseksi. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kehitetään uusia työpaikalla tapahtuvan opiskelun toimintamalleja ja kannusteita työnantajien laajemmalle osallistumiselle työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä keskeyttämisen vähenemisestä ja läpäisyn paranemisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnan laajuus Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään ja lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista ta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista ta olevat aikuiset. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uusien opiskelijoiden ja tutkintojen määrät oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 3) 2004 2005 2006 Perus yhteensä uudet opiskelijat 53 807 54 702 55 235 58 300 tutkinnot 34 057 34 038 33 981 36 800 1. Opetussuunnitelmaperusteinen uudet opiskelijat 47 860 47 526 48 118 50 300 tutkinnot 30 102 30 393 30 225 32 600 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava uudet opiskelijat 5 947 7 176 7 117 8 000 tutkinnot 3 955 3 645 3 756 4 200 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät 4) 2005 2006 Perus yhteensä 133 331 135 405 137 122 138 915 141 260 josta erityisopetus 15 209 16 201 17 030 17 800 18 500 1. Opetussuunnitelmaperusteinen 120 268 122 311 123 832 125 115 126 760 1.1. Perustutkintoon johtava 116 569 118 141 119 015 120 115 121 460 1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä 5) 3 699 4 170 4 817 5 000 5 300 2) Lähde: Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa koulutuksen aloittamisesta. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 3) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. 4) Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
josta ammattistarttikokeilu (alkoi 1.8.2006) - 250 702 1 000 1 300 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perus- tutkintoon valmistava 13 063 13 094 13 290 13 800 14 500 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät ja opiskelijamäärät omistajatyypin mukaan 6) 2005 2006 / 7) Kaikki järjestäjät yhteensä 177 175 169 167 156 opiskelijamäärä 133 331 135 405 137 122 138 915 141 260 Kuntajärjestäjät 28 26 23 22 19 opiskelijamäärä 28 614 27 111 26 739 25 770 27 340 Kuntayhtymäjärjestäjät 56 57 55 54 46 opiskelijamäärä 86 179 89 412 91 887 94 170 94 460 Yksityiset järjestäjät 8) 92 91 90 90 90 opiskelijamäärä 17 526 17 879 17 495 17 970 19 320 Valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 opiskelijamäärä 1 012 1 003 1 001 1 005 140 Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, jonka vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousn luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy. Ammatillinen Perus Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Opetussuunnitelmaperusteinen 9) Näyttötutkintoon valmistava Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton luku 29.20 luku 29.20 luku 29.30 luku 29.30 luku 29.30 luku 29.30 luku 29.30 luku 29.30 5) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin). 6) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa. Rahoituksessa ja talousn momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa. Tämän taulukon vuosiopiskelijamäärät ovat aritmeettisia keskiarvoja. Painotetut vuosiopiskelijamäärät olivat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien ammatillisessa koulutuksessa yhteensä 114 212 vuonna 2005, 115 899 vuonna 2006 ja 118 082 vuonna sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien koulutuksessa 17 441 vuonna 2005, 17 812 vuonna 2006 ja 17 428 vuonna. Vastaavat t ovat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien osalta 119 330 vuonna ja 121 340 vuonna sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta 17 850 vuonna ja 19 270 vuonna. 7) Järjestäjien lukumäärätiedot ovat toteutumia ja opiskelijamäärätiedot ita. 8) Sisältää Ilmailulaitos Finavian järjestämän koulutuksen. 9) Opetussuunnitelmaperusteinen jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 425 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset (Alavuden erityisammattikoulu, Arlainstituutti, Aurainstituutti, Kuhankosken erityisammattikoulu ja Perttulan erityisammattikoulu) siirretään 1.1. lukien osaksi yksityisiä erityisopetuksen järjestäjiä. Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa 2 700 henkilöä. Merenkulun turvallisuuskeskuksen Upinniemen palokeskus antaa palota, joka on edellytyksenä merenkulkijoilta vaadittavien pätevyyksien saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuosittain koulutukseen otetaan yli 1 100 henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on antaa ta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria sekä poro- ja muita luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielen oppimateriaalin tuottamista. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosimäärä noin 30. Henkilötyövuodet tavoite Ammatilliset erityisoppilaitokset 491,6 491 - Saamelaisalueen keskus 72,7 73 73 Merenkulun turvallisuuskeskus 26,4 27 27 Yhteensä 590,7 591 100 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 35 503 36 734 9 925 Bruttotulot 3 106 2 300 1 500 Nettomenot 32 397 34 434 8 425 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 621 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 525 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 4 000 euroa) 1 022 Tuottavuustoimet (-0,6 htv) -26 Muut muutokset -27 Siirto momenteille 29.20.30 ja 29.30.31, valtion erityisoppilaitosten siirtyminen osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä -26 978 Yhteensä -26 009 talous 8 425 000 II lisätalous 722 000 talous 34 434 000 tilinpäätös 32 301 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 026 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen rahoittamisesta ja koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. talous 3 026 000 talous 3 026 000 tilinpäätös 3 026 000 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 434 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen ja 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. talous 1 434 000 talous 1 434 000 tilinpäätös 1 899 000 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 620 975 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään 4 000 000 euroa avustuksina ammattistarttikokeiluihin ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin 4) enintään 851 000 euroa avustuksina valtion erityisoppilaitosten siirrosta yksityisille koulutuksen järjestäjille aiheutuviin menoihin ja 5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 1 448 839 000 kunnallinen ammatillinen (121 340 * 9 548,83 ) 1 158 655 000 yksityinen ammatillinen (19 270 * 15 058,87, sis. alv.) 290 184 000 Kuntien rahoitusosuus -842 748 000 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvan lisärasituksen kompensointi (635/1998, muut. 238/) 3 000 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 4 072 000 Ammatillisen koulutuksen yhteiset tehtävät ja laatupalkinnot sekä Örebro (enintään) 2 000 000 Ammattistarttikokeilut ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) 4 000 000 Valtion erityisoppilaitosten siirto yksityisille koulutuksen järjestäjille (enintään) 851 000 Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 961 000 Yhteensä 620 975 000 Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirtyvät osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä, mikä korottaa ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa noin 158 euroa opiskelijaa kohden vuodesta lukien. Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin 828 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (3,8 %) 21 060 Opiskelijamäärän muutos (siirto momentilta 32.30.51, nuorten matalapalkkatuki, ei sisällä erityisopiskelijoiden siirtoa momentilta 29.20.01) 8 000 Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto 700 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Hakemuksesta tapahtuva yksikköhinnan korotus arvonlisäveroseuraamusten vuoksi (rahoituslain 635/1998 23 a :n 2 mom) 3 000 Kertamenon poistuminen -74 Siirto momentilta 29.20.01, valtion erityisoppilaitosten siirtyminen osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä 26 678 Muut muutokset 265 Yhteensä 59 629 talous 620 975 000 II lisätalous -32 000 talous 561 346 000 tilinpäätös 526 434 265 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6