HEINOLAN KAUPUNKI 1 Johdanto...3 2 Terveysliikunnan suositukset...4 3 Tavoitteet...4 4 Heinolan terveysliikuntapalvelut...5 4.1 Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut 4.1.1 Kunnossa Pienestä Pitäen 4.1.2 Kunnossa Kaiken Ikää 4.1.3 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta 4.2 Terveysliikuntaa tukevia hankkeita 4.2.1 Proomu-hanke 4.2.2 Ikihyvä Päijät-Häme 4.2.3 Työniloa-hanke 4.2.4 Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta 4.3 Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen 4.3.1 Terveysliikuntapalveluverkko 4.3.2 Liikuntaan ohjaavien verkosto 4.3.3 Informaatiopalveluverkko 4.3.4 Koulutuspalvelut 4.3.5 Kaupungin työhyvinvointi 5 Seuranta- ja tutkimustyö...6 6 Toimenpiteet...7 6.1 Henkilöstöresurssit 6.2 Palvelut 6.2.1 Terveysliikuntapalveluverkko 6.2.2 Liikuntaan ohjaavien verkosto 6.2.3 Informaatioverkko 6.2.4 Koulutustoiminta 6.2.5 Kunnossa Pienestä Pitäen/ 6.2.6 Kunnossa Kaiken Ikää/ 6.2.7 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta/ 6.2.8 Hankeyhteistyö 6.2.9 Seuranta ja tutkimustyö 6.3 Olosuhteet 6.3.1 Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus 6.3.2 Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen 6.3.3 Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen 6.3.4 Liikuntatilojen peruskorjaus 6.3.5 Päiväkotien ja koulujen pihojen kehittäminen 6.3.6 Muut liikuntapaikat
2
1 JOHDANTO Heinolan kaupunginhallitus on päätöksellään 27. 2. 2006 / 155 nimennyt Heinolan kaupungin terveysliikuntakaupungiksi. 14. 8. 2006 / 491 kaupunginhallitus päätti nimetä terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman suunnitteluun työryhmän, jossa oli edustajia eri hallinnon aloilta. Heinolan kaupungin terveysliikuntatoiminta toteutetaan kokonaisvaltaisesti kaupungin eri tulosalueiden sekä muiden terveysliikuntapalveluita tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyön konkreettisena toteuttamismuotona on Heinolassa Jyrää -terveysliikuntahanke (2007 2012). Hankkeelle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustusta vuodelle 2008. Hankekuvaus löytyy osoitteesta: http://www.heinola.fi/fin/palvelut/ Liikunta/Terveysliikunta/terveysliikunta.htm Terveysliikuntatoiminta kohdennetaan palveluiden monipuoliseen tuottamiseen ja liikuntaolosuhteiden parantamiseen. Suomen nykyisen hallituksen politiikkaohjelmaan sisältyy terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Terveyden edistäminen tukee laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja se liittyy muun muassa hallitusohjelman tavoitteisiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä, työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Vaikuttamalla keskeisiin kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustannuksia. Työikäisen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen osaltaan nostaa työllisyysastetta. Politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet jäsentyvät eri osa-alueisiin. Näitä ovat terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen, terveitä elämäntapavalintoja edistävien työja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen sekä järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset, työpaikkatason ja yksilötason hyödyt ovat kiistämättömät. Terveyden edistämisen näkökulma on saatava laajalti omaksutuksi. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. 3
2 TERVEYSLIIKUNNAN SUOSITUKSET Valtakunnallisesti merkittävimpänä terveysliikuntasuosituksena voitaneen pitää UKK-instituutin määrittelemää terveysliikuntasuositusta. Kaikki terveysliikunnan suositukset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla säännöllistä, riittävän monipuolista, viikoittain toistuvaa ja yksilölliset erot huomioon ottavaa. 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t15 min viikossa Lähde: www.ukkinstituutti.fi 3 TAVOITTEET 4 Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Toiminnallisia tavoitteita: Kaupungin kokonaisvaltaisen terveysliikuntapalveluverkon kokoaminen (terveysliikuntapalveluita tuottavien yhteistoiminta). Kaupungin oman terveysliikuntapalveluverkon monipuolistaminen (KPP, KKI ja ikääntyneiden sekä erityisryhmien liikuntapalvelut). Liikuntaan ohjaavien verkoston rakentaminen. Informaatiopalveluverkon rakentaminen. Koulutustoimintasuunnitelman laatiminen. Hankeyhteistyön kehittäminen. Seuranta- ja tutkimustyön kehittäminen. Terveysliikuntaolosuhteiden parantaminen. Laajempana tavoitteena on, että Heinolassa Jyrää -terveysliikuntahankkeesta luodaan valtakunnallinen toimintamalli. Yhtenä hankkeen tavoitteista on saada ihmiset ymmärtämään, että jokainen on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja terveydestään.
4 HEINOLAN TERVEYSLIIKUNTA PALVELUT 4.1 Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut 4.1.1 Kunnossa Pienestä Pitäen Kunnossa Pienestä Pitäen (KPP) on lasten ja nuorten liikunnanedistämishanke. Se käynnistyi vuonna 2003. Mukana on yhdeksän koulua ja yhdeksän päiväkotia. Tavoitteena on muun muassa lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen päiväkodeissa, kouluissa ja kotona. Myös liikuntaympäristöjen parantaminen sekä ko. henkilöstön koulutustoiminta, seuranta ja tutkimustyö ovat toiminnan painopisteinä. Yhteistyössä mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Nuori Suomi ry sekä Koululiikuntaliitto ry. www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/kpp/kpp.htm 4.1.2 Kunnossa Kaiken Ikää Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) Heinolan malli on valtakunnallinen toimintamalli, joka on toiminut Heinolassa jo vuodesta 1995. Heinolan Kunnossa Kaiken Ikää -toteutus sai kansallisen innovaatiopalkinnon vuonna 1997. Heinolan KKI-toiminta tuottaa liikuntapalveluja yritysten henkilöstölle. Tällä hetkellä viikossa on 35 erilaista liikuntaryhmää ja toiminnassa on mukana 36 yritystä. Ryhmät ovat yrityksien henkilöstölle maksuttomia. Yritys maksaa henkilöstömääränsä mukaan osallistumisestaan toimintaan. www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/liikuntapalvelut/ liikuntapalvelut.htm 4.1.3 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunnalla on vahvat juuret Heinolassa. Erityisryhmien liikunnanohjaaja on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2006 päättyneen Voimaa ja tasapainoa -hankkeen toiminta-ajatusten pohjalta on jatkettu toimintaa myös ikääntyneiden liikuntapalveluissa. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaryhmiä kokoontuu viikoittain 34 kappaletta. www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/liikuntapalvelut/ liikuntapalvelut.htm 4.2 Terveysliikuntaa tukevia hankkeita Muita terveysliikuntaa tukevia hankkeita ovat muun muassa Proomu, Ikihyvä Päijät-Häme, Työniloa sekä Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta -terveysliikuntakonsepti. 4.2.1 Proomu-hanke Proomu on sosiaali- ja terveysministeriön ja Heinolan kaupungin rahoittama alueellinen perhe- ja kehittämiskeskushanke 2006 2008. Tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, kehittää perheille suunnattuja palveluja sekä kehittää perhetyön ammatillista osaamista Heinolassa ja sen lähikunnissa. www.heinola.fi/fin/palvelut/hankkeet/proomu/ proomu-hanke.htm 4.2.2 Ikihyvä Päijät-Häme Ikihyvä Päijät-Häme on seutukunnallinen tutkimus- ja ennaltaehkäisymallin kehittämishanke 2002 2012. Tavoitteena on päijäthämäläisten hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman kasvattaminen. www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/ 4.2.3 Työniloa-hanke Työniloa-hanke on Jyränkölän Setlementin ja Hämeen TE-keskuksen pitkäaikaistyöttömiä työllistävä hanke 2006 2008. Tavoitteena työllistäminen, koulutus, työharjoittelupaikkojen järjestäminen, asukastoiminnan ylläpito ja sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet. www.jyrankola.fi/setlementti/tyoniloa.html 4.2.4 Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta -terveysliikuntakonseptilla pyritään kehittämään Päijät-Hämeen alueesta terveysliikunnan megamaakunta. www.paijat-hame.fi/tehtavat/julkaisut/pdf/ Terveysliikunnan_ megamaakunta.pdf 4.3. Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen 4.3.1 Terveysliikuntapalveluverkko Heinolassa terveysliikuntapalveluita tuottavia tahoja kaupungin lisäksi ovat Suomen Urheiluopisto, Jyränkölän kansalaisopisto sekä eräät järjestöt, yhdistykset ja yksityiset toimijat. Edellä mainittujen palvelujen tuottajien yhteistyötä ja keskinäistä tunnettavuutta tulee kehittää. 5
4.3.2 Liikuntaan ohjaavien verkosto Liikuntaan ohjaavien verkosto koostuu henkilöistä, jotka työskentelevät joko suoraan tai välillisesti terveysliikuntaan liittyvissä tehtävissä. Liikuntaan ohjaavien verkostoon lukeutuu kaupungin perusturvasta lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä sekä sivistystoimesta niin koulutus-, nuoriso- kuin liikuntapalveluiden henkilökuntaa. Tämän lisäksi verkostoon kuuluu eri järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen toimijoita. Verkoston henkilöiden keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan tehokkaasti terveysliikuntapalveluiden käyttäjiksi. 4.3.3 Informaatiopalveluverkko Informaatiopalveluverkossa tulee ottaa huomioon niin palveluiden käyttäjät, tuottajat kuin päätöksentekijät. Tehokkaalla tiedotustoiminnalla luodaan hyvät edellytykset eri verkostojen yhteistyön onnistumiselle. 4.3.4 Koulutuspalvelut Koulutuspalveluiden kehittämisellä pyritään lisäämään terveysliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden ammattitaitoa ja erityisesti eri ammattikuntien yhteistyötaitoja. 4.3.5 Kaupungin työhyvinvointi Kaupungin palveluksessa työskentelee 1 400 henkilöä. Terveysliikuntahankkeen yhtenä osa-alueena on kaupungin henkilöstön työhyvinvointi. Vuonna 2008 painopisteenä on perusturva ja sivistystoimi. Vuonna 2009 tekninen toimi ja keskushallinto. 5 SEURANTA- JA TUTKIMUSTYÖ Kunnossa Pienestä Pitäen -testaustoimintaa tehdään vuosittain niin päiväkodeissa kuin kouluissa. Oppilaiden seurantajärjestelmään on valittu ns. Nupposen testistöstä viisi osaa (vauhditon pituus, sivuttaishyppely, eteentaivutus, vatsalihastesti ja kestävyyssukkulajuoksu). Seurantatestien pohjalta on laadittu useita opinnäytetöitä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Parhaillaan on tekeillä kaksi gradutyötä Jyväskylän liikuntatieteen laitoksella Heinolan koululaisten kunnonkehityksestä. Päiväkotiikäisten liikunnallista kehittymistä seurataan Nupposen ym. APM-testistön kautta. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmalla mitataan vuosittain yritysten henkilöstön kuntoa. Erilaisilla testeillä (UKK-kävelytesti, puristusvoimamittari, rasvaprosentin mittaus, liikkuvuustesti ja lihaskuntotesti) on kartoitettu henkilöstön kuntoa jo KKI:n aloitusvuodesta (1997) lähtien. Lisäksi Kunnossa Kaiken Ikää -koordinaattori on kiertänyt eri yrityksissä sekä kaupungin henkilöstön yksiköissä tekemässä mittauksia yhteistyössä työterveyshoitajien kanssa. Jatkossa Kunnossa Kaiken Ikää -testausta kehitetään edelleen. Ikääntyneiden kuntoa on mitattu esimerkiksi Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeen puitteissa. Lisäksi Voimaa ja tasapainoa -hankkeen avulla kartoitettiin ikääntyneiden kuntoa. Perusturvan kanssa kehitetään ikääntyneille mahdollisuus mitata oman kunnon ja terveyden tila säännöllisesti. Lisäksi Suomen Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoiden sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijoiden opinnäytetöillä tehdään tutkimus- ja seurantatyötä. Tutkimus- ja seurantatyö: http://www.heinola.fi/fin/palvelut/ Liikunta/KPP/kpp_toimenpiteet.htm 6
6 TOIMENPITEET Seuraavista toiminnoista laaditaan toimenpidesuunnitelmat: 6.1 Henkilöstöresurssit Heinolassa terveysliikunnan parissa työskentelee laaja joukko tekijöitä. Osa heistä päätoimisesti, mutta valtaosalle terveysliikuntapalveluiden tuottaminen kuuluu osaksi toimenkuvaa. Edellä mainittujen henkilöstöresurssien tehokkaalla hyödyntämisellä ja yhteistyöllä voidaan kehittää ja laajentaa terveysliikuntapalveluita. Jotta yhteistyö on tehokasta, tulee eri yhteisöjen terveysliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden tuntea muiden tuottamat terveysliikuntapalvelut ja henkilöt. Terveysliikuntapalvelujen tehokas tuottaminen edellyttää terveysliikunnan koordinaattorin tehtävän jatkuvuuden turvaamista. Terveysliikuntapalveluiden suuntaaminen entistä voimakkaammin vähän liikuntaa harrastaville edellyttää lisäresursseja myös liikunnanohjaukseen (osa-aikaisia tuntiohjaajia). Lisäksi liikuntajärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään siten, että seurojen ohjaajat toimivat nykyistä laajemmin terveysliikuntapalveluja tuottavissa tehtävissä. Eri yhteistyötahojen tulee käynnistää neuvottelut ohjaajien yhteistyön lisäämiseksi ja mahdollisten yhteisten työntekijöiden palkkaamiseksi. Yhteistyötä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa tulee laajentaa liikunnanohjaajaopiskelijoiden työharjoitteluiden ja liikuntaneuvojaopiskelijoiden työssäoppimisjaksojen osalta. Tällä yhteistyöllä monipuolistetaan koulujen liikunta- ja välitunteja, päiväkotien liikuntahetkiä sekä ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntapalveluja. 6.2 Palvelut 6.2.1 Terveysliikuntapalveluverkko Kootaan terveysliikuntapalveluja tuottavien tahojen tiedosto (terveysliikuntapalveluverkko). Tiedoston avulla parannetaan palvelujen markkinointia ja tuottajien keskinäistä tunnettavuutta ja informaation kulkua. 6.2.2 Liikuntaan ohjaavien verkosto Kootaan tiedosto liikuntaan ohjaavista henkilöistä (liikuntaan ohjaavien verkosto). Järjestetään ko. henkilöille koulutustilaisuuksia, joissa henkilöille annetaan tietoa Heinolan kaupungin alueen terveysliikuntapalveluista ja niihin ohjauksesta. Edelleen järjestetään tutustumiskäyntejä palveluverkon eri kohteisiin. 6.2.3 Informaatioverkko Liikuntapalvelut valmistelee informaatiosuunnitelman terveysliikuntapalveluiden informoinnista eri kohderyhmille: palvelun käyttäjät (kaupunkilaiset ja ulkopaikkakuntalaiset), terveysliikuntapalveluja tuottavat tahot sekä päätöksentekijät (luottamushenkilöt). Eri informaatiokanavia hyödyntäen luodaan toimiva tietoverkko terveysliikuntapalveluiden markkinoimiseksi. Kohderyhmät Palveluiden käyttäjät Kaupunkilaiset/ ulkopaikkakuntalaiset Palveluntuottajat Terveysliikuntapalveluja tuottavat tahot Päätöksentekijät Luottamushenkilöt Informaatio Informaatiotuottajat Palveluverkko Yksiköiden oma markkinointija tiedotustoiminta Terveysliikunnan koordinaattori (koko palveluverkon markkinointi ja tiedotustoiminta/ sisäinen ja ulkoinen) Suomen Urheiluopiston terveysliikunnan professori (koulutus, lehtiartikkelit ym asiantuntijapalvelut). Liikuntaan ohjaavien verkosto Asiakkaiden informointi Palveluverkon sisäinen tiedottaminen Informaatiokanavat Lehdistö, radio, televisio, internet Yhtenäissopimus paikallisten lehtien kanssa mm. Itä-Häme Internet-yhteyksien hyödyntäminen (kotisivut/ linkit/ sähköposti) Intranet Kirjasto, koulut, päiväkodit, liikkeet, ym. 7
6.2.4 Koulutustoiminta Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vuosittain laaditaan koulutussuunnitelma, jonka painopisteenä on yhteistyötaitojen ja ammatillisen osaamisen parantaminen sekä informaatio-/ tiedotustoiminnan parantaminen. 6.2.5 Kunnossa Pienestä Pitäen/ Liikuntapalvelujen laajentaminen päiväkodeista ja kouluista perheisiin. Tehostetaan kaupunginosien ja hajaasutusalueiden lähiliikuntapaikoilla tapahtuvaa liikuntatoimintaa koulu- ja päiväkotiaikojen ulkopuolella. 6.2.6 Kunnossa Kaiken Ikää/ Koulutetaan vertaisohjaajia yrityksiin ohjaamaan taukoliikuntoja sekä erilaisia ryhmiä. Vertaisohjaajien ohjaamat ryhmät ovat niin sanottuja matalan kynnyksen ryhmiä erityisesti vähän liikuntaa harrastaville. Lisäksi vertaisohjaajien kouluttamiset mahdollistavat ryhmätarjonnan laajentamisen. 6.2.7 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta/ Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaa laajennetaan palvelutaloihin sekä sairaalan pitkäaikaissairaiden vuodeosastoille. Vuodeosastoille sekä palvelutaloihin perustetaan liikuntahuoneita, jossa kaupungin liikunnanohjaajat, fysioterapeutit sekä liikuntaan koulutetut sairaanhoitajat ja lähihoitajat voivat ohjata liikuntaa ja kannustaa asiakkaita liikkumaan. 6.3 Olosuhteet Peruskorjaus- ja rakentamissuunnitelmat tarkistetaan vuosittain. 6.3.1 Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus Keskustan ja kaupunginosien sekä haja-asutusalueiden liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus/ rakentaminen yhteistyössä liikuntapalvelujen ja viherpalveluosaston kanssa. 6.3.2 Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen Palvelutalojen sekä vanhainkotien liikuntaolosuhteiden parantaminen (rakennusten sisätilat/ ulkoalueet). 6.3.3 Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen Heinolan eri työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen. 6.3.4 Liikuntatilojen peruskorjaus Liikuntatilojen peruskorjaus terveysliikunnan tarpeet huomioon ottaen (uimahallin alakerran peruskorjaus). 6.3.5 Päiväkotien ja koulujen pihojen kehittäminen Päiväkotien ja koulujen pihojen/ lähiympäristöjen kehittäminen. 6.3.6 Muut liikuntapaikat Ulkoilureittien, liikuntakenttien, uimarantojen ym. ulkoilualueiden kunnostus ja uudisrakentaminen (urheilupuiston kehittämishanke). 6.2.8 Hankeyhteistyö Lisätään terveydenedistämishankkeiden yhteistyötä. Yhteistyön toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain. 6.2.9 Seuranta ja tutkimustyö Suomen Urheiluopiston kanssa kehitetään yhteistyössä terveysliikunnan tutkimustyötä. Asiantuntijoita hyödyntäen tehdään seurantatutkimuksia. 8