Kontrastiivinen kielitiede Taina Hämäläinen 18.1.2010-07.5.2010 Humanistinen tiedekunta
Kontrastiivinen kielitiede Lingüística contrastiva Tutkimuskohde Kahden tai useamman kielellisen järjestelmän kontrastointi samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Tutkimuksen kohteena yleensä jokin osajärjestelmä (esim. tietyt fonologiset piirteet tai jokin syntaktinen rakenne). Tavoitteita Kääntäminen ja sen opetus (soveltava kielitiede) Kielenopetus (soveltava kielitiede) Myös kummankin tutkittavan kielen tutkimukseen liittyviä tavoitteita (yleinen kielitiede) Kontrastiivinen kielitiede 2
Käsitteitä Interferenssi (interferencia): Äidinkieli vaikuttaa opittavaan kieleen, käännettäessä lähtökieli kohdekieleen. Fonetiikka: esim. soinnillisten konsonanttien ääntäminen soinnillisina. *[par elona] Syntaksi: esim. intransitiivisen verbin käyttäminen serpassiivissa. *Fui ofrecido un buen trabajo. Semantiikka: sanan merkityspiirteiden siirtäminen sellaisenaan toisen kielen käännösvastineeseen. *una casa anciana; *un profesor antiguo Kaikki virheet eivät johdu interferenssistä! Esim. adjektiivin paikka: tyypillisenä virheenä adjektiivin sijoittaminen tunnusmerkillisesti aina substantiivin jälkeen, vaikka suomessa adjektiivi sijoittuu substantiivin eteen. Kontrastiivinen kielitiede 3
Käsitteitä Välikieli (interlengua): oppijan käyttämä järjestelmä, jossa on sääntöjä sekä äidinkielestä että opittavasta kielestä. Virheanalyysi (análisis de errores): mahdollisimman laajan virhekorpuksen systemaattinen analyysi, tavoitteena mm. opittavan kielen vaikeuksien hierarkian luominen ja siten parempien oppimateriaalien laatiminen. Kontrastiivinen kielitiede 4
Käsitteitä Kuinka paljon kielillä on yhteistä, kuinka paljon ne eroavat toisistaan? Sapir-Whorfin teoria: kieli määrittää todellisuuden havainnoinnin ja ajattelun. Jos kielessä ei ole olemassa tiettyä käsitettä, ei tätä käsitettä ole ajattelussakaan. Tai jos kielestä puuttuu esim. jonkin värin nimi, ei tätä väriä havainnoida (toisesta, sille läheisestä väristä, jolla kielessä on nimi) erillisenä värinä. Ns. vahva versio tästä on hylätty: jos teoria pitäisi paikkansa, ei vieraita kieliä voisi oppia eikä kielestä kääntää toiseen. Ns. heikommalla versiolla teoriasta on puolustajia. Kääntäminen kielestä toiseen on mahdollista, mutta sillä on rajoituksensa, ja käännettäessä usein menetetään paljon. Kontrastiivinen kielitiede 5
Käsitteitä Kontrastiivinen retoriikka (puhumisen ja kirjoittamisen strategiat): Robert Kaplanin kontrastiivisen retoriikan malli. Logiikka ja retoriikka ovat toisistaan riippuvaisia ja kulttuurisidonnaisia. Ajattelun kulku ja kielioppi liittyvät toisiinsa. Tähän liittyvät esim. seuraavanlaiset asiat: - Konnektoreiden ja koheesiomarkkereiden käyttö - Epäsuoran ilmaisun käyttö - Episteemisen ilmausten käyttö - Induktion / deduktion käyttö Espanjan retoriikkaa on tutkittu: espanjalle tyypillistä ellaboroitu kielenkäyttö: monipolviset lauseet, synonyymit, viittaussuhteet, konjunktiot. Kontrastiivinen kielitiede 6
KIELITYPOLOGIAA Analyyttiset kielet: yhdistävät toisiinsa leksikaalisia yksikköjä ilman nomini- ja verbitaivutusta. Kieliopilliset suhteet tuodaan esiin seuraavin keinoin: Sanan kategoriakuuluvuus ilmenee sen rakenteesta: esim. verbin rakenne on aina kons+vok(+kons+vok): ka. Substantiivn rakenne on esim. aina vok+kons+vok: ani Sanajärjestys Erilaiset apusanat (esim. verbin eteen liitetty partikkeli voi ilmaista, että toiminta on progressiivista) Kontrastiivinen kielitiede 7
TYPOLOGIAA Synteettiset kielet Kieliopilliset suhteet ilmaistaan pitkälti taivutuksen avulla. - Agglutinoivat kielet: taivutussuffikseja ja liitteitä liimataan peräkkäin. Suomi: talo-ssa-ni-kin - Flekteeraavat kielet: etuliitteeet ja päätteet liittyvät sanaan siten, että usein vartalo ja pääte sulautuvat yhdeksi, eikä voi sanoa, mikä on vartaloa, mikä päätettä. Kontrastiivinen kielitiede 8
Typologiaa Taivutustyyppejä: - Sijataivutus: esim. suomi. - Adpositiot (post- ja prepositiot) - Suomessa usein vaihtoehtona sijataivutus ja adpositio: - Jussi meni maalle vaimoineen / vaimonsa kanssa. Jussi lähti töihin salkutta / ilman salkkua. - Lisäksi näiden yhdistelmiä (tietty prepositio vaatii tietyn sijan, esim. saksa) - Taivutuskielissä käytetään myös muita keinoja, kuten sanajärjestystä (erit. englanti) ja prosodiaa (espanja: nouseva intonaatio kysymyslauseissa). Kontrastiivinen kielitiede 9
Kontrastiivisen analyysin perusteita Kielen tasot ovat fonologinen, morfologinen, leksikaalinen ja syntaktinen taso. Vertailtavan ilmiön vastine voi kielissä olla eri tasolla. Espanjassa aspektiero sabía/supo on morfologisella tasolla. Suomessa sama aspektiero ilmaistaan leksikaalisella tasolla: tiesin/sain tietää. Suomessa kysymyslause ilmaistaan morfologisella tasolla, liittämällä sanaan kysymyspartikkeli ko: Onko hän kotona? Espanjassa kysymysfunktion yhtenä keskeisenä ilmaisijana on nouseva intonaatio, eli kyse on fonologisen tason ilmiöstä: Está en casa? Kontrastiivinen kielitiede 10
Kontrastiivisen analyysin perusteita Suomessa preesensin partisiipin tunnus va, -vä ilmaisee samaa, mikä espanjassa ilmaistaan yleensä relativiilauseen kautta. Sama funktio ilmaistaan siis suomessa morfologian tasolla, espanjassa syntaksin tasolla: - Laula-va poika - Un niño que canta Kontrastiivinen kielitiede 11
Kontrastiivisen analyysin perusteita Joskus taso on sama, esim. morfologinen taso, mutta vertailtavaa funktiota ilmaiseva morfeemi liittyy eri kielissä eri sanoihin. Espanjassa aspektiero liittyy predikaattiverbiin, suomessa objektiin. (Huomaa: aspektin valinnan edellytykset ovat kuitenkin suomessa ja espanjassa erilaiset.) Leí el libro. Perfektiivinen aspek ti: tempuksena yksinkertainen perfekti Luin kirjan. Resultatiivinen aspekti: objekti akkusativiissa. Leía el libro. Imperfektiivinen aspekti: tempuksena imperfekti. Luin kirjaa. Irresultatiivinen aspekti: objekti partitiivissa. Kontrastiivinen kielitiede 12
ESIMERKKEJÄ KONTRASTIIVISESTA ANALYYSISTÄ Liitepartikkelit Liitepartikkelien asema suomessa: Sanassa on aina kanta, ja lisäksi siinä voi olla johdin, tunnus, pääte ja liite. nuk-ahd-i-t-ko kanta: nukjohdin: -aht- (inkoatiivisuus) tunnus: -i- (imperfektin tunnus) pääte: -t (yksikön 2. persoona) liite: -ko (kysymyspartikkeli) Liitepartikkelit lähellä vapaita morfeemeja. Eivät modifioi vain yhtä sanaa, vaan koko lausetta: Tuleeko Pekka kotiin? (kysymyspartikkeli: väitelause kysymyslause) Kontrastiivinen kielitiede 13
Liitepartikkelit Suomen tavallisimmat liitepartikkelit: -ko, -kö (ko) -kin, -kaan -han -pa Yleistä suomen liitepartikkeleista: Paitsi liitepartikkelia ko, ne liittyvät enemmänkin semantiikkaan ja pragmatiikkaan kuin syntaksiin modaalisia, pragmaattisia, emotiivisia tehtäviä. Niiden käyttö vaikuttaa koko kontekstiin: (Karlsson & Hakulinen): kytkevät ympäröivään tekstiin sen lauseen, jossa ne esiintyvät. Kontrastiivinen kielitiede 14
Liitepartikkelit -han Välittää sen implikaation, että jokin lauseen ilmaiseman väitteen osa on ennestään tuttu. Muistutukset, selitykset, myönnytykset ym. Liittyy lauseen 1. konstituentin loppuun. Mikset mennyt tänään töihin? -Tänäänhän on sunnuntai! Ei tämä systeemi toimi. Onhan se jo nähty. Kontrastiivinen kielitiede 15
Liitepartikkelit -kin, -kaan Nominiin liittyneenä: ilmaisee suurin piirtein samaa kuin adverbi myös tai jopa ; edes - Veljenikin tulee tänään. Lapsikin sen tietää. Opettajakaan ei tiedä vastausta. Verbiin liittyneenä implikoi usein jotakin puheena olleeseen nähden odotettua tai odottamatonta: - Odotimme tapaamiselta paljon, ja saimmekin tärkeää tietoa lastenkotien toiminnasta. / Meidän piti tavata torstaina, mutta tapaaminen jouduttiinkin peruuttamaan. - Meidän piti tavata torstaina, mutta se ei ollutkaan mahdollista. Kontrastiivinen kielitiede 16
Liitepartikkelit Voi myös verbiin liittyneenä ilmaista suurin piirtein samaa kuin adverbi myös; jopa, edes - En voi kuvitellakaan, että niin voisi tapahtua. Kontrastiivinen kielitiede 17
Liitepartikkelien käännösvastineita espanjassa -han Ei aina käännettävissä. (Vrt. edellä: käännettäessä usein menetetään jotain!) Itsestäänselvyyttä ilmaistaessa mahdollinen käännös on si, pero si Mikset mennyt tänään töihin? -Tänäänhän on sunnuntai! Por qué no fuiste a trabajar hoy? - Pero si es domingo hoy! Ei tämä systeemi toimi. Onhan se jo nähty. Este sistema no funciona. Si ya está visto. Kontrastiivinen kielitiede 18
Liitepartikkelien käännösvastineita espanjassa -kin, kaan myös tai jopa ; edes - Veljenikin tulee tänään. Mi hermano también vendrá hoy. - Lapsikin sen tietää. Hasta un niño lo sabe. - Opettajakaan ei tiedä vastausta. Ni siquiera el profesor sabe la respuesta. Kontrastiivinen kielitiede 19
Liitepartikkelien käännösvastineita espanjassa Implikoi verbiin liittyneenä jotain puheena olleeseen nähden odotettua tai odottamatonta: - Odotimme tapaamiselta paljon, ja saimmekin tärkeää tietoa lastenkotien toiminnasta. - Esperamos mucho del encuentro, y en efecto, obtuvimos información importante sobre el funcionamiento del hogar infantil. - Meidän piti tavata torstaina, mutta tapaaminen jouduttiinkin peruuttamaan. - Tuvimos que vernos el jueves, pero resultó necesario cancelar la cita. (Ei yleisesti sovellettavaa käännösvastinetta.) - Meidän piti tavata torstaina, mutta se ei ollutkaan mahdollista. - Tuvimos que vernos el jueves, pero no fue posible. (Ei yleisesti sovellettavaa käännösvastinetta.) Kontrastiivinen kielitiede 20