Koulutusasiainvaliokunta



Samankaltaiset tiedostot
ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla

Paikalliskoulutuksen järjestäminen

03/2010. Seuturyhmien. toimintaohje. Metallityöväen Liitto ry

NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI

Puheenjohtajapalaveri

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

Suomen Cheerleadingliiton visio 2018

MUUT MÄÄRITYKSET. Kunniavaltuuskuntaan kuuluu enintään 12 jäsentä. Kunniavaltuuskunnan jäsenet kutsuu ja sen puheenjohtajan nimittää edustajisto.

Kommenttipuheenvuoro. Satu Ågren

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

Toimintasuunnitelma 2013

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Toimintasuunnitelma 2016

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

Ajankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.

Elämä ja työ -kansanopistopäivät klo15.00

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

HE 181/2005 vp. ja aluelaitoksiin poistetaan. Työterveyslaitos muodostuu jatkossa organisatorisesti

Henkilöstö ja koulutussuunnitelma

Opiskelija hakeutuu ja kirjautuu aina oppilaitokseen, jossa opettaja yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaistaa opiskelijan opinnot.

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen

Tällä sopimuksella vahvistetaan yhteistyön tavoitteiden ja periaatteiden mukaiset toimintatavat.

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

Henkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

Vastuut, tarvittavat toimenpiteet ja suositukset. Ihmiskauppa suomalaisessa työelämässä -seminaari

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta Palautekyselyn tuloksia.

Tutkimus järjestäytymisestä

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

Omaehtoinen opiskelu. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka

Ajankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

LIITE 7 STK/SAK: KOULUTUSTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS SOVELTAMISOHJEINEEN SEKÄ MERIALAN SOVELLUTUKSINEEN

LUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään

Tilaajavastuulain muutokset

Metallityöväen Liitto ry. Seuturyhmien toimintaohje

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄN EDISTÄMINEN - OKM:N TOIMENPITEET 2011

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Hyvinvoinnin edistäminen

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Tutkimus- ja kokemustiedon. tuotteistaminen.

Tuottava ja tuloksellinen työelämä koordinaatiohanke

ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord me. säätiö Me-säätiö

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Paikalliskoulutuksen järjestäminen 2015

JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

ARENEn strategia Helsinki ARENEn hallitus

2.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA OVR

Liite 1 (6)

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Urhea-toiminta Vantaalla. Urhea-seminaari, , Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

AKSELI HANKE

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

JHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Yleinen järjestökoulutus:

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Toimintasuunnitelma

Eric Rousselle Discendum Oy

Koordinaattorin puheenvuoro

AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lapin innovaatioassistentti -valmennuskokonaisuus 2016

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Paikalliskoulutuksen järjestäminen 2015

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN KURSSIHAKEMUS OPINTOVAPAA- JA OPINTOTUKIHAKEMUS

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Työurasopimus lyhyesti

Transkriptio:

Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö kyetään toteuttamaan liiton tavoitteiden mukaisesti. Liitto toimii myös jatkossa yhteistyössä SAK:n kanssa opintovapaamahdollisuuksien parantamiseksi. Liitto pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia omaehtoisen koulutuksen järjestämiseen tuetaan työpaikoilla ja että työpaikoilla järjestetään myös sisäisiä koulutuksia. Eri tavoin toteutettua ammatillista koulutusta pitää kehittää niin, että se vastaa työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin. On tärkeätä, että ammatillisiin koulutuksiin liittyvät työssäoppimisjaksot toteutetaan hyvin. Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että se tukee jäsenten edunvalvontaa, järjestötyötä ja työmarkkina-arvon kehittämistä. Liitto toimii myös jatkossa yhteistyössä SAK:n kanssa opintovapaamahdollisuuksien parantamiseksi. Liitto pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia omaehtoisen koulutuksen järjestämiseen tuetaan työpaikoilla ja että työpaikoilla järjestetään myös sisäisiä koulutuksia. Eri tavoin toteutettua ammatillista koulutusta pitää kehittää niin, että se vastaa työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin. On tärkeätä, että ammatillisiin koulutuksiin liittyvät työssäoppimisjaksot toteutetaan hyvin. Liitto lisää tietoa ammatillisen koulutuksen eri mahdollisuuksista.

Mietintö 2 (6) Koulutussopimus Esitykset 6.2.1 6.2.18 Keskusjärjestötasolla liitto vaikuttaa ja toimii yhteistyössä SAK:n kanssa kehittäen jäsentensä koulutusoikeuksia. Liittokohtaisella tasolla koulutusneuvotteluissa työnantajien kanssa liitto edistää jäsenten koulutusoikeuksien laajentamista. Tavoitteena on, että työnantajan tukema koulutustarjonta vastaa jäsenten edunvalvojien koulutustarvetta ja että koulutukseen osallistuminen ei aiheuta kurssilaisille taloudellisia menetyksiä. Liitto pitää tärkeänä, että luottamustehtävissä toimivilla on mahdollisuus päivittää tietojaan ja mahdollisuuksien mukaan täydentää osaamistaan. Raamisopimuksen koulutuspäivien osalta liitto seuraa SAK:n ja EK:n asettaman selvitystyöryhmän tuloksia. Keskusjärjestötasolla liitto vaikuttaa ja toimii yhteistyössä SAK:n kanssa kehittäen jäsentensä koulutusoikeuksia. Liittokohtaisella tasolla koulutusneuvotteluissa työnantajien kanssa liitto edistää jäsenten koulutusoikeuksien laajentamista esimerkiksi vuorotyötä tekevien osalta. Tavoitteena on, että työnantajan tukema koulutustarjonta vastaa jäsenten edunvalvojien koulutustarvetta ja että koulutukseen osallistuminen ei aiheuta kurssilaisille taloudellisia menetyksiä. Liitto pitää tärkeänä, että luottamustehtävissä toimivilla on mahdollisuus päivittää tietojaan ja täydentää osaamistaan. Raamisopimuksen koulutuspäivien osalta liitto seuraa SAK:n ja EK:n asettaman selvitystyöryhmän tuloksia.

Mietintö 3 (6) Alueellinen ja paikallinen koulutus Esitykset 6.3.1 6.3.10 Seuturyhmäkoulutusten kehittäminen on paikallisen koulutuksen painopistealue. Se tukee ammattiosastojen omaa koulutusta ja vahvistaa paikallista koulutusta tuomalla siihen uusia sisältöjä ja lisäämällä jäsenten koulutusmahdollisuuksia. Liiton koulutustoiminnan keskeisiä tehtäviä on tukea paikallisesta opintotoiminnasta vastaavia koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä lisätä siihen liittyvää ohjausta ja opastusta. Lisäksi koulutustoiminnan tehtävänä on tuottaa opintoaineistoja alue- ja paikalliskoulutuksen tarpeisiin. Paikallisen koulutuksen taloudellinen tukeminen tulee järjestää niin, että kurssien järjestäminen ei vaarannu taloudellisista syistä. Liiton koulutuksen järjestämisehdoista sekä taloudellisesta tuesta päätetään vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Seuturyhmäkoulutusten kehittäminen on paikallisen koulutuksen painopistealue. Se tukee ammattiosastojen omaa koulutusta ja vahvistaa paikallista koulutusta tuomalla siihen uusia sisältöjä ja lisäämällä jäsenten koulutusmahdollisuuksia. Liiton koulutustoiminnan keskeisiä tehtäviä on tukea paikallisesta opintotoiminnasta vastaavia koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä lisätä siihen liittyvää ohjausta ja opastusta. Lisäksi koulutustoiminnan tehtävänä on tuottaa opintoaineistoja alue- ja paikalliskoulutuksen tarpeisiin. Paikallisen koulutuksen taloudellinen tukeminen tulee järjestää niin, että kurssien järjestäminen ei vaarannu taloudellisista syistä. Liiton koulutuksen järjestämisehdoista sekä taloudellisesta tuesta päätetään vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä.

Mietintö 4 (6) Murikka-opisto Esitykset 6.4.1 6.4.8 Murikka-opiston tehtävänä on luottamusmies-, työsuojelu- ja järjestökoulutuksen toteuttaminen. Tämän osaamisen tuottaminen on opiston perustehtävä. Koulutustoiminnan monipuolisuus on lähtökohtana kurssien kehittämiselle ja siinä otetaan huomioon jäsenistön monimuotoisuus sekä erityisryhmät. Edunvalvonnan vahvistaminen työpaikoilla on kurssisuunnittelun peruspilari myös jatkossa. Muuttuva ympäristö niin Euroopan unionin tasolla kuin globaalisti antaa eväitä opintosuunnitelmien laadintaan. Yhteistyötä ammattitutkintoon johtavan edunvalvontakoulutuksen kehittämiseksi jatketaan SAK:n kanssa. Kurssien suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon koulutuksen joustavuus, varsinkin pitkäkestoisten kurssien osalta. Kurssitarjonnan rakennetta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä liiton kanssa. Edunvalvonta- ja järjestötyössä toimivien jäsenten osaamista vahvistetaan niin, että lisääntynyt tarve erilaisten viestintävälineiden käyttämiseen otetaan huomioon. Uusien jäsenten järjestökoulutus suunnataan alueilla tapahtuviin perehdytyskoulutuksiin. Syventävä järjestökoulutus tapahtuu Murikka-opistolla. Murikka-opiston tehtävänä on luottamusmies-, työsuojelu- ja järjestökoulutuksen toteuttaminen sekä jäsenten työelämävalmiuksien lisääminen. Tämän osaamisen tuottaminen on opiston perustehtävä. Koulutustoiminnan monipuolisuus on lähtökohtana kurssien kehittämiselle ja siinä otetaan huomioon jäsenistön monimuotoisuus sekä erityisryhmät. Edunvalvonnan vahvistaminen työpaikoilla on kurssisuunnittelun peruspilari myös jatkossa. Muuttuva ympäristö niin Euroopan unionin tasolla kuin globaalisti antaa eväitä opintosuunnitelmien laadintaan. Kurssien suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon koulutuksen joustavuus, varsinkin pitkäkestoisten kurssien osalta. Kurssitarjonnan rakennetta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä liiton kanssa. Edunvalvonta- ja järjestötyössä toimivien jäsenten osaamista vahvistetaan niin, että lisääntynyt tarve erilaisten viestintävälineiden käyttämiseen otetaan huomioon. Uusien jäsenten järjestökoulutus suunnataan alueilla tapahtuviin perehdytyskoulutuksiin. Syventävä järjestökoulutus tapahtuu Murikka-opistolla.

Mietintö 5 (6) Murikka-opiston tiloja ja opetusta markkinoidaan kilpailukykyiseen hintaan myös muille ammattiliitoille. Murikka-opiston tiloja ja opetusta markkinoidaan kilpailukykyiseen hintaan myös ammattiosastoille, seuturyhmille ja muille ammattiliitoille. Koulutusperiaatteet Esitykset 6.5.1 6.5.23 Liiton koulutuksen perusperiaatteena on tukea toiminta-ajatuksen edellyttämää koulutustehtävää. Koulutustoimintaa järjestetään kolmella tasolla: paikallisesti ammattiosastojen ja seuturyhmien järjestämänä, alueellisesti aluetoimistojen tilaisuuksina sekä valtakunnallisesti Murikka-opistolla. Liitto järjestää jatkossakin monipuolista koulutusta, joka on turvattu laajalla koulutussopimuksella. Koulutusoikeuksia kehitetään niin, että myös pienemmät sopimusalat tulevat paremmin huomioon otetuiksi. Mahdollisuudet osallistua kurssitoimintaan myös pienistä työpaikoista pyritään turvaamaan. Liiton toteuttamaa koulutusta ohjaa tarkoituksenmukaisuusperiaate. Sitä sovelletaan sekä kurssien sisältöihin että toteuttamistapoihin. Koulutusta on suunnattu palvelemaan erityisesti edunvalvonta- ja järjestötyötä, mutta myös muuta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävää koulutusta liitto pitää tärkeänä. Koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon Liiton koulutuksen perusperiaatteena on tukea toiminta-ajatuksen edellyttämää koulutustehtävää. Koulutustoimintaa järjestetään kolmella tasolla: paikallisesti ammattiosastojen ja seuturyhmien järjestämänä, alueellisesti aluetoimistojen tilaisuuksina sekä valtakunnallisesti Murikka-opistolla. Liitto järjestää jatkossakin monipuolista koulutusta, joka on turvattu laajalla koulutussopimuksella. Koulutusoikeuksia kehitetään niin, että myös pienemmät sopimusalat tulevat paremmin huomioon otetuiksi. Mahdollisuudet osallistua koulutustoimintaan myös pienistä työpaikoista pyritään turvaamaan. Liiton toteuttamaa koulutusta ohjaa tarkoituksenmukaisuusperiaate. Sitä sovelletaan sekä kurssien sisältöihin että toteuttamistapoihin. Koulutusta suunnataan palvelemaan erityisesti edunvalvonta- ja järjestötyötä. Myös muuta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävää ja jäsenkiinnittymistä tukevaa koulutusta liitto pitää tärkeänä. Koulutuksen suun-

Mietintö 6 (6) muuttuva ympäristö. Yhteiskunnassa tapahtuva rakennemuutos ja metallityöpaikkojen väheneminen muuttaa koulutustarvetta. Erityinen huomio on kiinnitettävä nuorten jäsenten ja edunvalvojien aktivoimiseksi. Erilaisten kohderyhmien tarpeet otetaan huomioon koulutussuunnittelussa: ruotsinkielinen koulutus turvataan ja monikulttuurisuuden lisääntyminen huomioidaan koulutussisällöissä. Koulutukseen osallistumisen tulee olla helppoa ja taloudellisesti mahdollista. Liitto pyrkii laajentamaan koulutussopimuksen kattavuutta niin, että erilaisilta työpaikoilta olisi tasaveroiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Taloudellinen tuki kursseille turvataan jatkossakin SAK:n suositusten mukaisesti. Liitto jatkaa yhteistyötä SAK:n kanssa ammattitutkinnon kehittämiseksi edunvalvojille. nittelussa otetaan huomioon muuttuva ympäristö ja työhyvinvointi. Yhteiskunnassa tapahtuva rakennemuutos ja metallityöpaikkojen väheneminen muuttaa koulutustarvetta. Erityinen huomio on kiinnitettävä nuorten jäsenten ja edunvalvojien aktivoimiseksi. Erilaisten kohderyhmien tarpeet otetaan huomioon koulutussuunnittelussa: ruotsinkielinen koulutus turvataan ja monikulttuurisuuden lisääntyminen huomioidaan koulutussisällöissä. Koulutukseen osallistumisen tulee olla helppoa ja taloudellisesti mahdollista. Liitto pyrkii laajentamaan koulutussopimuksen kattavuutta niin, että erilaisilta työpaikoilta olisi tasaveroiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Taloudellinen tuki kursseille turvataan jatkossakin SAK:n suositusten mukaisesti. Liitto jatkaa yhteistyötä SAK:n kanssa ammattitutkinnon kehittämiseksi edunvalvojille.