Paikalliskoulutuksen järjestäminen 2015

Transkriptio

1 Paikalliskoulutuksen järjestäminen 2015

2 Opas paikalliskoulutuksen järjestämiseen Sisältö KOULUTUKSEN KOLME TASOA... 3 AMMATTIOSASTO TOIMINNAN KIVIJALKA... 3 PAIKALLINEN KOULUTUS LÄHELLÄ JÄSENTÄ... 4 OPINTOSIHTEERI KOULUTUKSEN AMMATTILAISENA... 5 SEUTURYHMÄKOULUTUS ISOMMALLE PORUKALLE... 6 SEUTURYHMÄN AY-KOULU.7 OPINTOSIHTEERI - TULEVAISUUDEN TEKIJÄ... 9 NÄIN JÄRJESTETÄÄN KURSSI KURSSIN SUUNNITTELU KURSSITILAN VALINTA KURSSILAISHANKINTA KURSSITUKILOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN SEUTURYHMÄKURSSIN MATKAKUSTANNUKSET KURSSIN JÄLKITOIMET OMIA MUISTIINPANOJA OTA YHTEYTTÄ

3 Koulutuksen kolme tasoa Koulutustoiminta tukee jäsenten edunvalvontaa. Koulutustoiminta liitossa järjestetään kolmella tasolla: paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Paikallista koulutusta järjestävät ammattiosastot ja seuturyhmät. Opintosihteerit ovat tässä tärkeässä roolissa. Paikallisten kurssien aiheet liittyvät työelämään ja jäsenten edunvalvontaan, työsuojeluun, järjestöosaamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vuosittain paikallisilla kursseilla on noin osallistujaa. Aluekoulutuksesta vastaavat aluetoimistot. Aluekursseja järjestetään ajankohtaisista aiheista alueen edunvalvontatyössä toimiville ja eri jäsenryhmille, perehdyttämiskoulutusta uusille tehtäviin valituille sekä mm. ay-koulut ja TES-infot. Alueelliseen koulutukseen osallistuu vuosittain yli jäsentä. Liiton oma opisto, Murikka-opisto Tampereen Teiskossa kouluttaa liiton edunvalvonnassa ja järjestötehtävissä toimivia. Murikassa on kurssitarjontaa myös kaikille liiton jäsenille. Vuosittain Murikassa käy noin 3000 kurssilaista. Opintosihteerit tuovat merkittävän panoksen Murikan kurssien markkinointiin Ammattiosasto toiminnan kivijalka Ammattiosaston tehtävät on määritelty säännöissä. Ammattiyhdistysliikkeen voima lähtee korkeasta järjestäytymisasteesta, uusien jäsenten rekrytointi on jokaisen jäsenen tehtävä. Ammattiosasto organisoi jäsentensä yhteistoimintaa niin työpaikoilla, ammattiosastoissa kuin valtakunnallisella tasolla. Luottamustehtävissä toimivilla on oltava edunvalvonta tehtäviä hoitaessaan osaamista ja vahva osaava paikallisorganisaatio takanaan kun he hoitavat jäsenten edunvalvontaa. Ammattiosaston tehtävänä on myös olla aktiivinen vaikuttaja työntekijöitä koskevissa kysymyksissä omalla paikkakunnallaan ja laajemmin 3

4 yhteiskunnassa. Koulutustoiminta tukee näiden tehtävien eteenpäin viemistä. Seuturyhmissä ammattiosastot hoitavat kyseisiä tehtäviä yhdessä. Paikallinen koulutus lähellä jäsentä Paikallisesta koulutuksesta on monia etuja: Ammattiosastojen ja seuturyhmien kurssit järjestetään lähellä, jäsenen omalla paikkakunnalla työajan jälkeen tai esimerkiksi viikonloppuna. Osallistujien ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja hankkimaan tietoa. Paikallinen kurssi voidaan järjestää hyvinkin lyhyellä aikavälillä, jos syntyy tarve hankkia lisää tietoa. Jäsenet pystytään kutsumaan nopeasti koolle ja näin vastaamaan osaamistarpeeseen heti. Paikallisen koulutuksen vahvuus on myös perehdyttävässä koulutuksessa. Uusia jäseniä on helpompi saada ensimmäistä kertaa mukaan lähellä järjestettävälle kurssille. Paikallinen koulutus on täydentävänä koulutuksena oivallista, esimerkkinä tällä hetkellä ajankohtainen liittokokoukseen valmisteleva kurssi, tai kurssi työttömyysturvasta tai työehtosopimuksesta. Paikallisella koulutuksella on oma paikkansa ja mahdollisuutensa ammattiosaston tai seuturyhmän oman toiminnan kehittämisen käynnistämisessä. Myös ammattiosastojen jäsenhuoltajien on hyvä välillä päivittää tietonsa. 4

5 Opintosihteeri koulutuksen ammattilaisena Ammattiosaston syyskokous päättää jaostojen perustamisesta ja ammattiosaston toimikunnan järjestäytymiskokous nimeää opintosihteerin ja opintojaoston. Opintojaosto ja sen vetäjänä opintosihteeri suunnittelevat ja toteuttavat ammattiosaston koulutustoiminnan sekä ohjaavat jäseniä kursseille. Opintojaosto valmistelee koulutussuunnitelman vuosittain ammattiosastolle ja täydentää sitä tarvittaessa. Opintojaosto tekee myös selvityksen edellisen vuoden koulutuksesta ammattiosastolle. Opintojaosto vastaa ammattiosaston kurssien järjestämisestä, tiedottamisesta ja koulutuksen seurannasta Opintosihteerillä ja jaostolla on monia erilaisia tapoja havaita koulutustarpeita. Vuosittain ammattiosastot, aluejärjestöt ja liitto määrittävät toiminnan painopisteet. Koulutuksella tuetaan näiden tavoitteiden toteutumista. Yksi hyvä tapa löytää koulutusaiheita on työpaikkakartoitus. Samalla kun kartoitetaan työpaikat, voidaan kysyä millaisia koulutustarpeita ja kiinnostuksen kohteita luottamustehtävissä olevilla ja muilla jäsenillä on. Liiton koulutustarjonnan tuntijana opintosihteerin ja opintojaoston tärkeät tehtävät ovat: järjestää paikallista koulutusta tiedottaa alueiden ja Murikka-opiston kursseista huolehtia, että ammattiosaston eri toimijat ovat tietoisia heidän tehtäviinsä liittyvistä koulutusmahdollisuuksista ja oikeuksista osallistua koulutukseen ohjata heitä hakeutumaan kursseille uusien luottamusmiesten koulutukseen ohjaaminen 5

6 Seuturyhmäkoulutus isommalle porukalle Seuturyhmien järjestämällä koulutuksella on kasvava merkitys liiton koulutustoiminnassa. Seuturyhmät ovat ammattiosastojen yhteenliittymiä seudun talous- ja työssäkäyntialueella. Seuturyhmissä ammattiosastot tekevät yhdessä perustehtäviään. Seuturyhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa ja luoda parempia edellytyksiä paikalliselle edunvalvonnalle. Koulutustoiminta on alusta asti ollut vahvasti mukana seuturyhmien toiminnassa. Useat seuturyhmät ovat perustaneet alaisuuteensa jaostoja, kuten opintojaoston. Seuturyhmän opintojaostoon kuuluvat seuturyhmän alueen ammattiosastojen opintosihteerit tai muita ammattiosastojen koulutustoiminnassa mukana olevia. Opintojaosto luo omat toimintatapansa. Seuturyhmän toimintaa ohjaa kuitenkin liiton hallinnon hyväksymä seuturyhmien toimintaohje. Toimintaohje ohjaa seuturyhmää valitsemaan vastuu-ammattiosaston, jonka kautta kulkevat kaikki koulutustilaisuuksien taloudelliset vastuut. Opintojaoston kokoukseen on hyvä kutsua vuosittain seututoimikunnan puheenjohtaja kertomaan seuturyhmän toiminnasta ja tavoitteista sekä pelisäännöistä. Koulutustoiminnan organisointi ja järjestäminen seuturyhmissä tuo paikalliseen koulutukseen paljon uusia mahdollisuuksia: pienemmätkin ammattiosastot pystyvät tarjoamaan paikallista koulutusta jäsenilleen yhdessä järjestettyihin kursseihin saa suuremmalla jäsenmäärällä helpommin osallistujia paikallista kurssitarjontaa kyetään laajentamaan Seuturyhmien koulutustoiminnalla on säästetty voimavaroja ja kyetty paremmin kohdentamaan koulutusta ja siten parantamaan organisaation edunvalvontaosaamista ja valmiutta vastata haasteisiin. Kokemukset ovat hyviä. 6

7 Seuturyhmän ay-koulun järjestäjälle Seuturyhmän ay-koulu voi koostua 3-4 koulutustilaisuudesta, joiden opetustunnit ovat joko 3h tai 6h / tilaisuus. Ay-koulun päätöstilaisuus voi olla joko erillinen tilaisuus tai sisältää opetusta. Seuturyhmien ay-koulujen osalta toimitaan kuten muutoinkin paikallisen koulutuksen järjestämisperiaatteiden mukaan, mutta sillä muutoksella että ns. ay-koulupankin edellytyksenä on, että seuturyhmä suunnitellee ay-koulunsa huolella ja toimittaa ay-koulun kurssitukihakemuksen sekä ohjelman liiton koulutuksen toiminta-alueelle viisi viikkoa ennen ensimmäistä koulutustilaisuutta. Ay-koulupankki Ay-koulupankki tarkoittaa sitä, että seuturyhmällä on mahdollisuus "säästää" koulutustilaisuuksista viimeiseen osioon varoja järjestämällä ensimmäisten tarjoilu halvemmalla. Tällöin viimeisessä tilaisuudessa voidaan käyttää hieman enemmän varoja päätöstilaisuuteen. Koulutuksen toiminta-alueelle toimitetaan kulutositteet menoista kuten ennenkin - koulutuksen toiminta-alue pitää kirjaa viimeiseen tilaisuuteen "säästyneistä" varoista. Tämänkin toiminnan edellytyksenä on se, että vastuuosastosta tositteet osallistujalistoineen toimitetaan mahdollisimman nopeasti tilaisuuden jälkeen liittoon. Seuturyhmien ay-kouluun on olemassa oma kurssitukilomake, jolla tukea haetaan koulutuksen toiminta-alueelta. Lomake eroaa siinä, että samaan lomakkeeseen kerätään kaikkien tilaisuuksien osalta tarvittavat tiedot. Ay-koulun kurssitukihakemukseen liitetään mukaan ohjelma, josta käy ilmi kuinka moniosainen ay-koulu on, minkälaisista tuntikokonaisuuksista se koostuu, sisältääkö päätöstilaisuus koulutusta, minkälainen päätöstilaisuus on kyseessä. Sitä, mihin seuturyhmä varansa käyttää, ei haluta rajata, vaan seuturyhmä tekee siitä itsenäisen päätöksen. Uusi kurssitukilomake löytyy liiton kotisivuilta koulutus ja murikka/paikallinen koulutus Lisätietoja: Sari Helminen puh tai Lea Wiman-Määttä puh

8 Esimerkkejä paikallisten kurssien aiheista Edunvalvonta: Luottamusmiehen tehtävät Työaikalaki Vuokratyö YT-laki Työlainsäädäntö Teollisuuspolitiikka Vuosilomalaki Paikallinen sopiminen Jäsenhuolto Työttömyysturva Palkkarakenne Työpaikkakartoitus Metallin suhdannekatsaus Järjestävä luottamusmies Työsuojelu: Riskien arviointi, Teknologiateollisuuden työkaarimalli, Luottamushenkilöiden jaksaminen, Työhyvinvointi ja jaksaminen, Ajankohtaista työsuojelussa tai Työsuojelun perusteet Järjestö: Liittokokoukseen valmistautuminen, Liiton historia, Jäsenyys ja jäsenhankinta, Tervetuloa Metalliin uudet jäsenet, Ammattiosaston toiminnan kehittäminen ja suunnittelu, Seuturyhmätoiminnan kehittäminen ja suunnittelu, Metallin arvot, Tietotekniikan hyödyntäminen paikallisessa toiminnassa, Viestintä ja sosiaalinen media, Metallin organisaatio ja päätöksenteko, Metallin jäsenedut, Työväenliikkeen historia, Metallin nuorisotoiminta, Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, Työn ja perheen yhteensovittaminen 8

9 Opintosihteeri - tulevaisuuden tekijä Koulutustoiminnan merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Opintosihteerin rooli koulutuksen organisoinnissa ja koulutukseen ohjaamisessa on entistä keskeisempi. Koulutuksen toiminta-alueen tehtävänä on tukea opintosihteereitä ja opintojaostoja tässä tärkeässä työssä. Autamme mielellämme, kun otat yhteyttä. HUOM! Opintosihteerien neuvottelupäivät ovat Murikassa Opintosihteeripäivillä käsitellään vuosittain ajankohtaisia aiheita, lisäksi pääset verkostoitumaan ja vaihtamaan kuulumisia muiden opintosihteereiden kanssa. 9

10 Näin järjestetään kurssi Onnistunut kurssi alkaa hyvissä ajoin tehdystä suunnitelmasta, jossa mm. jaetaan vastuut eri tehtävistä. Ajoissa tehty, aikataulutettu vastuunjako selkeyttää ja helpottaa opintojaoston työtä. Tarvittaessa ota yhteyttä kurssin järjestelyihin liittyvissä asioissa Sari Helmiseen koulutuksen toiminta-alueelle p tai Lea Wiman-Määttään p Kurssin suunnittelu Jokaisesta kurssista kannattaa tehdä juoksutuslista, jossa vastuut on jaettu ja tehtävät mietitty etukäteen. Ajan myötä listasta saadaan muokattua omiin toimintatapoihin sopiva työkalu. Sitä voi työstää esimerkiksi Excel-taulukossa ja käyttää uudestaan eri tapahtumissa. 10

11 Kurssitilan valinta Kurssitilan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tilan sijainti, käyttökelpoisuus, koko ja erilaisten palveluiden (kuten ruokailumahdollisuus) saatavuus ovat tärkeitä asioita kurssin onnistumisessa. Tärkeää on, että tilaisuuteen on helppo tulla. Kurssipaikalta vaaditaan mm. että lähellä on riittävästi parkkipaikkoja tai sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä. Kurssipaikalla tulee olla tarvittaessa tiloja ryhmätyötiloiksi sekä kangas, johon kouluttaja voi heijastaa PowerPoint - esityksensä. Kurssilaishankinta Kurssin kohderyhmä ja tavoiteltu osallistujamäärä vaikuttavat kutsuihin ja kurssin mainontaan. Kutsuja ja mainoksia tehdessä kannattaa miettiä keinoja miten jäsenet tavoittaa. Ammattiosaston työpaikkojen luottamusmiehet ovat tärkein kanava tiedottaa kurssista. Joskus on hyvä laittaa myös suoraa henkilökohtaista postia. Esimerkiksi uusien jäsenten tilaisuuden markkinointi voisi olla sellainen. Markkinoinnin pitäisi olla persoonallista, mahdollisimman henkilökohtaista ja kattavaa. Siinä voi sopivasti käyttää esimerkiksi osaston nettisivuja, lehtimainontaa, kirjeitä tai hyödyntää sosiaalista mediaa. Henkilökohtainen kontakti on kuitenkin edelleen tehokkain keino saada ihmisiä liikkeelle. 11

12 Kurssitukilomakkeen täyttäminen Liitto tukee taloudellisesti ammattiosastoja kurssin järjestelyihin liittyvissä kustannuksissa. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi kurssin tilavuokrat ja ruokailulaskut. Vuonna 2015 kurssituet ovat 25 /osallistuja 6 tunnin kurssilla ja 15 /osallistuja 3 tunnin kurssilla. Paikallisen koulutuksen tukilomake löytyy liiton nettisivuilta ja murikka tai lomakkeen voi pyytää toimittamaan liiton koulutuksen toiminta-alueelta, postituksesta tai lähimmästä aluetoimistosta. Kurssitukilomake toimitetaan liiton koulutuksentoimintaalueelle hyvissä ajoin ennen kurssia, jotta voidaan varmistaa kurssille luennoitsija. Kouluttajina toimivat liiton toimitsijat. Koulutuksen järjestäjä voi esittää toiveen kouluttajasta, mutta liiton sisällä selvitetään kenellä toimitsijoista on mahdollisuus toimia kouluttajana pyydettynä ajankohtana, kurssiaiheen sekä resurssien mahdollistamissa rajoissa. Vuonna 2015 on mahdollista järjestää tilaisuuksia uusille jäsenille. Tilaisuuksia ei ole sidottu tuntimääriin, vaan niihin saa 25 / henkilö. Tuen voi käyttää muuhunkin kuin kurssikustannuksiin eli ns. porkkanaan. Aluetoimistot koordinoivat näitä tilaisuuksia, ensin yhteys aluetoimistoon. Hakemukset koulutuksen toiminta-alueelle normaalisti. 12

13 PAIKALLISEN KOULUTUKSEN TUKI PAIKALLISEN KOULUTUKSEN TUKI Seuturyhmä Koulutusrengas Ammattiosasto korvaukset Päiväkurssi (6 tuntia) Iltakurssi (3 tuntia) Maksetaan matkakustannusten seuturyhmän kurssilla Vastuuammattiosaston nimi Vastuuammattiosaston numero Seuturyhmän tai koulutusrenkaan ammattiosastojen numerot Kurssiaika Arvioitu osallistujamäärä Kurssipaikka Kurssin aihe Toivomus kouluttajasta Kurssin tavoite Kurssin kohderyhmä 1. Päivän ohjelma. Aloitus klo 2. Päivän ohjelma. Aloitus klo Kurssin järjestelyistä ja yhteyksistä liittoon vastaa: Nimi Lähiosoite ja postitoimipaikka Puhelinnumero Ammattiosaston numero Vastuuammattiosaston nimenkirjoittajan tai opintosihteerin allekirjoitus Päiväys.. Koulutuksen toiminta-alueelta toimitetaan kurssin vastuu henkilölle postitse päätös kurssituesta, osallistujalista ja muu taloudelliseen tukeen liittyvä materiaali. Kurssin osallistujalista lähetetään kouluttajan mukana liittoon. Sähköiseen laskutukseen liittyvät ohjeet ovat päätöksen liitteenä. Kuitit maksetuista laskuista pitää lähettää liiton koulutuksen toiminta-alueelle mahdollisimman pian kurssin jälkeen. 13

14 Seuturyhmäkurssin matkakustannukset Seuturyhmäkursseille osallistuville korvataan matkakuluja, mikäli kurssin järjestävä vastuuammattiosasto päättää matkakulujen rahoittamisesta ja vastaa matkakulujen maksamisesta. Kurssitukilomakkeeseen merkitään tieto matkakorvauksien maksamisesta. Koulutuksen toiminta-alueelta lähetetään lomakkeet matkakulujen maksamista varten. Matkakorvausten maksuluettelo täytetään niiden osalta, joille matkakorvaus maksetaan. Matkakorvaus maksetaan halvimman matkustustavan mukaan. Matkahuollon taulukosta katsotaan maksettava korvaus ja kurssilaiselta otetaan kuittaus maksetusta korvauksesta. 14

15 Bussilippujen hinnat alk. Kurssin vastuuammattiosaston taloudenhoitaja täyttää matkakorvauslaskun, joka toimitetaan liitteineen koulutuksen toiminta-alueelle. Liitto palauttaa vastuuammattiostolle päätöstensä mukaisesti hyväksymänsä matkakorvaukset. 15

16 Seuturyhmän kurssilla voidaan maksaa matkakorvauksia myös yhteiskuljetuksiin. Korvaus on 15 /osallistuja seuturyhmän oman toiminta-alueen sisällä sekä kursseilla, jotka pidetään Murikka-opistossa tai liiton keskustoimistossa Helsingissä. Matkakorvaus yhteiskuljetuksiin maksetaan osallistujalistaa ja maksetun laskun kuitin kopiota vastaan. 16

17 Kurssin jälkitoimet Kurssin lopuksi käydään palautekeskustelu. Palaute keskustelusta on hyvä kerätä muistiin seuraavan koulutuksen suunnittelua varten ja tueksi. Palautetta kerätään mm. tulevien kurssien aiheista, kurssin järjestelyjen toimivuudesta ja muista ideoista mitä kurssilaiset antavat. Omia muistiinpanoja 17

18 18

19 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Koulutuksen toiminta-alue ja murikka 19