12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Elinkustannusten mittaamisesta 1 1
12.1 Mikro- ja makrotaloustiede Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? 2 2
12.2 Bruttokansantuote Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tuottamien tulojen tavanomainen mitta on bruttokansantuote. Bruttokansantuote (gross domestic product, GDP) on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo. 3
Sama uudestaan ja tarkemmin: Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden mukaan luetaan kotimaassa tuotetut hyödykkeet, vaikka ne menisivät vientiin mukaan ei lueta tuloja, joita kotimaan asukkaat saavat ulkomailla tuotetuista hyödykkeistä (esim. ulkomaisten yritysten omistajina, tai ulkomailla työskennellessä) tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) Taloustieteessä erotellaan virtasuureet ja varantosuureet. Virtasuureet (esim. Matti Meikäläisen tulot vuodessa) ovat aikayksikköä kohden laskettavia suureita, varantosuureet (esim. M. Meikäläisen asunnon arvo) eivät. Bruttokansantuote on virtasuure. 4
tuottamien Bruttokansantuotteeseen sisältyvät tarkasteltuna aikana tuotettujen hyödykkeiden myynnistä saadut tulot, muttei vanhojen (käytettyjen) hyödykkeiden myyntituloja. lopputuotteiden Yritysten toisilleen myymiä välituotteita ei sisällytetä bruttokansantuotteeseen. (hyödykkeiden ja palveluiden) Bruttokansantuotteeseen sisällytetään sekä aineelliset että aineettomat hyödykkeet. markkina-arvo. Bruttokansantuotteessa tuotannon määrää mitataan rahassa (tuotteiden hintoina). 5
Yksinkertaistettu esimerkki: suljettu talous BKT-käsitteen havainnollistamiseksi teemme kaksi yksinkertaistusta: Oletetaan, että tarkasteltu kansantalous ei käy ulkomaankauppaa. Oletetaan, että yritykset eivät käy keskenään kauppaa välituotteilla (kaikki tuotteet ovat lopputuotteita.) (Kansantaloutta joka ei käy ulkomaankauppaa, sanotaan suljetuksi, ja kansantaloutta joka käy ulkomaankauppaa, sanotaan avoimeksi.) Seuraava kiertokulkukaavio havainnollistaa tarkastellun kansantalouden bruttokansantuotetta. 6
Kuvio 12.1 Kansantalouden kiertokulkukaavio (The Circular-Flow Diagram) 4 7
Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska Jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä. Ostajan menot ovat tuloa jollekin. Tilanne ei muutu, vaikka: yritykset kävisivät kauppaa keskenään välituotteilla (vaikka tämä kauppa ei näykään kaaviossa!). kuvioon lisättäisiin julkinen sektori. Ulkomaankaupan vaikutukseen palataan hetken kuluttua. 8
Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä. laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot (palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot) laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla: Bruttokansantuote (BKT) mittaa kokonaistuotannon arvoa. Bruttokansantulo (BKTL) kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja (suljetussa taloudessa nämä ovat samansuuruisia!) 9
Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa: arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen Loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Laskuharjoituksissa käsitelty esimerkki havainnollistaa menetelmien eroja. 10
Mitä bruttokansantuote ei mittaa? Bruttokansantuotteeseen ei sisälly: Markkinatalouden ulkopuolella tehtävän työn arvo (esim. kotityö, vapaaehtoistyö) Bruttokansantuote ei sellaisenaan mittaa tuotannon hyvinvointivaikutuksia, koska siihen ei sisällytetä esim.: Tuotannon ulkoisvaikutuksia (esim. ympäristöhaittoja!) Työnteon takia menetetyn vapaa-ajan arvoa 11
Bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut nettovienti NX eli vienti tuonti, X-M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 9 12
Taulukko 12.1 Suomen BKT vuonna 2009 Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote milj kohti, % 1 Kulutusmenot 137 144 80,1 Yksityiset kulutusmenot 93 867 54,8 Julkiset kulutusmenot 43 277 25,3 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 33 454 19,5 Yksityinen 28 606 16,7 Julkinen 4 848 2,8 3 Varastojen muutokset -2 018-1,2 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti 3 991 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 64 161 37,5 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 60 178 35,2 5 Tilastollinen ero -1 378-0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan (= 1+2+3+4+5) 171 193 32 065 100,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, Huoltotase, 28.1.2011 10 13
Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet 1975-2009, % 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Nettovienti 10 5 0-5 -10 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 11 14
Kuvio12.2b Kansantalouden rakennemuutos, %-osuuksia 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2008 Alkutuotanto Jalostus Palvelut 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Rakentaminen ja energia Muu teollisuus Sähkötekninen teollisuus Kone- ja metalliteollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto 14 15
12.3 Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 12.1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin (vuoden 2009 BKT vuoden 2009 hinnoin) arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua Esimerkkinä talous, joka tuottaa vain kahta tuotetta: hot dogs ja hamburgers 15 16
Taulukko 12.2a Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT Oletetaan, että meillä on seuraavat tiedot tuotettujen hodareiden ja hampurilaisten hinnoista ja määristä: 16 17
Taulukko 12.2b Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT Nimellinen bkt saadaan kullekin vuodelle kertomalla molempien tuotteiden hinnat ja määrät sekä laskemalla arvot yhteen: 17 18
Taulukko 12.2c Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT Kiinteähintainen bkt saadaan kullekin vuodelle kertomalla molempien tuotteiden määrät perusvuodeksi valitun vuoden 2001 hinnoin: Bkt:n kasvu kuvaa nyt määrän muutosta! Se kasvoi tässä esimerkissä 2,5-kertaiseksi. 18 19
BKT-deflaattori eli BKT:n hintaindeksi BKT-deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan jakamalla nimellinen bkt kiinteähintaisella bkt:lla Se kertoo siis hintatason muutoksesta eli inflaatiosta BKT-deflaattori = (nimellinen BKT/kiinteähintainen BKT) x 100 Vastaavasti, kun tiedämme BKT-deflaattorin arvon, niin nimellinen BKT voidaan muuttaa reaaliseksi jakolaskulla: Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 20xx ) 100 19 20
Taulukko 12.2d Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT BKT-deflaattori saadaan jakamalla nimellinen bkt reaalisella kunakin vuonna: Hintataso kasvoi 2,4-kertaiseksi vuodesta 2001 vuoteen 2003. 20 21
Suomen BKT 1975-2009 (mrd. euroa) 200000 180000 160000 140000 Käypiin hintoihin Viitevuoden 2000 hintoihin 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 21 22
22 Taulukko 12.3 Suomen BKT vuosina 1990-2009 A B C D E F 1990 89291 107780 81,6 1991 85178 101299 76,7-4,6-6,0 1,4 1992 82971 97766 74,0-2,6-3,5 0,9 1993 83891 96982 73,4 1,1-0,8 1,9 1994 88343 100489 76,1 5,3 3,6 1,7 1995 95986 104472 79,1 8,7 4,0 4,7 1996 99065 108217 81,9 3,2 3,6-0,4 1997 107312 114931 87,0 8,3 6,2 2,1 1998 116548 120700 91,4 8,6 5,0 3,6 1999 122222 125410 94,9 4,9 3,9 1,0 2000 132110 132110 100,0 8,1 5,3 2,7 2001 139198 135130 102,3 5,4 2,3 3,1 2002 143541 137591 104,1 3,1 1,8 1,3 2003 145416 140344 106,2 1,3 2,0-0,7 2004 152148 146116 110,6 4,6 4,1 0,5 2005 157307 150379 113,8 3,4 2,9 0,5 2006 165643 157010 118,8 5,3 4,4 0,9 2007 179702 165383 125,2 8,5 5,3 3,2 2008 184649 166908 126,3 2,8 0,9 1,8 2009 171193 153214 116,0-7,3-8,2 0,9 23
Taulukon 12.3 selite: A: BKT käypiin hintoihin, miljoonaa euroa B: BKT viitevuoden 2000 hintoihin, miljoonaa euroa C: BKT:n volyymi-indeksi, 2000=100 laskettu jakamalla kaikki sarakkeen B arvot saman sarakkeen vuoden 2000 luvulla ja kertomalla sadalla D: Arvon muutos, % ( = E + F) käypähintaisen BKT:n prosenttimuutos E: Volyymin muutos, % viitevuoden 2000 hintoihin lasketun BKT:n eli BKT:n volyymi-indeksin prosenttimuutos F: Hinnan muutos, % eli BKT-deflaattorin muutos Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 23 24
Kuvio 12.3 Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 1. tapa BKT:n volyymi-indeksi, 2000 = 100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Taulukon 12.3 sarake C 24 25
Kuvio 12.3 Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 2. tapa BKT:n volyymin muutos, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Taulukon 12.3 sarake E 25 26
12.4 Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset tilipitojärjestelmä avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 12.1 edellä 26 27
12.5 Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi tuottajahintaindeksi kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia esimerkki laskemisesta: kulutuskori = 4 hot dogia ja 2 hampurilaista 27 28
Esimerkki kuluttajahintaindeksin laskemisesta 28 29
Esimerkki kuluttajahintaindeksin laskemisesta 29 30
Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2005 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2000) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin 52 000 hintaa. Tietoja kerätään noin 2 700 liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 30 31
31 32
Kuvio 12.4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, 1980-2009, prosenttia 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi 32 33
Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 33 34
34 Lähde: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/indikaattorit/ Pages/default.aspx 35
BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKT-deflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 35 36
Elinkustannuksen mittaamisen ongelmat Uudet tuotteet: indeksit eivät ota huomioon että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin joita ei ole alkuperäisessä korissa. Samojen tuotteiden laatumuutos: samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) 36 37
Inflaation mittaamisen tarve Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja eri vuosina. Reaalipalkka = nimellinen palkka / hintataso Reaalikorko lasketaan vähentämällä nimellisestä korkokannasta inflaatiovauhti. Aihetta tarkastellaan lähemmin alla rahan ja rahapolitiikan yhteydessä (osa 18). 38