Digiroad. Hyödyntäjä- ja ylläpitäjäkysely 2012

Digiroad Hyödyntäjä- ja ylläpitäjäkysely 2012

2 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 TAUSTA 6 3 HYÖDYNTÄJÄKYSELYN TULOKSET 8 3.1 TOIMITUSMUOTO JA ALUEELLINEN KÄYTTÖ 8 3.2 KÄYTTÖTARKOITUS 9 Muu käyttötarkoitus 14 3.3 SOVELLUKSET JA TIETOKANNAT 14 3.4 AINEISTON ARVIOINTI 15 3.5 AINEISTON TIETOLAJIEN ARVIOINTI 17 Muita kommentteja aineiston tietolajeista 19 3.6 DIGIROAD-AINEISTOA HYÖDYNTÄVÄT LOPPUTUOTTEET 20 ODOTUKSET, TARPEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET 21 3.7 AINEISTON LAAJEMMAN HYÖDYNTÄMISEN MAHDOLLISUUDET 21 3.8 DIGIROAD-AINEISTON KEHITTÄMISTARPET 22 3.9 LAATUTEKIJÖIDEN PAINOTUKSET 24 3.10 YKSITTÄISTEN TIETOLAJIEN TÄRKEYS 25 3.11 MAHDOLLISET UUDET PALVELUT TAI TOIMINNALLISUUDET 27 TIETOPALVELU 29 3.12 JULKAISUOHJELMA 29 3.13 TOIMITUSMUOTO 30 3.14 FTP- JA WFS-RAJAPINNAT 31 3.15 PALAUTTEIDEN JA TUKIPYYNTÖJEN KÄSITTELY 32 3.16 MUITA KOMMENTTEJA TIETOPALVELUSTA JA DIGIROADISTA YLEENSÄ34 3.17 HYÖDYNTÄJIEN TAUSTATIEDOT 35 4 YLLÄPITÄJÄKYSELYN TULOKSET 38 4.1 YLLÄPITÄJÄKYSELYN TAUSTOTIETOJA 38 4.2 VASTAUSTEN ANALYYSI 40 OSIO 2: AINEISTON YLLÄPITO 43 4.3 YLLÄPITOAINEISTON LÄHETYSMUODOT JA TOIMITTAMISEN HELPPOUS43 4.4 TIEDOSTOFORMAATIT JA AINEISTON TUOTTAMINEN KÄYTETTYYN FORMAATTIIN 45 4.5 YLLÄPITOON KÄYTETTY JÄRJESTELMÄ JA KOKOAVA TIETOPALVELU 47

3 4.6 YLLÄPITOTIETOJEN TOIMITTAMINEN SUORAAN MAANMITTAUSLAITOKSELLE 49 4.7 AINEISTON YLLÄPITOON TARKOITETTU SELAINSOVELLUS 51 OSIO 3: TIETOLAJIEN YLLÄPITO 54 OSIO 4: DIGIROADIN TUKIPALVELU 57 4.8 DOKUMENTAATION RIITTÄVYYS 57 4.9 TUKIPALVELUN TOIMIVUUS 59 OSIO 5: MUUT KOMMENTIT 63 OSIO 6: YLLÄPITÄJÄN TAUSTATIEDOT 64 5 YHTEENVETO 65 5.1 VASTAUSAKTIIVISUUS 65 5.2 TOIMITUSMUOTO 65 5.3 KÄYTTÖTARKOITUS 66 5.4 SOVELLUKSET JA AINEISTON ARVIOINTI 66 5.5 TIETOLAJIT 66 5.6 AINEISTON KEHITTÄMISTARPEET 67 5.7 LAATUTEKIJÖIDEN PAINOTUS 67 5.8 TIETOPALVELU 67 5.9 YLLÄPITOAINEISTOJEN LÄHETYSMUOTO 67 5.10 YLLÄPITOON KÄYTETTÄVÄT JÄRJESTELMÄT 68 5.11 YLLÄPITÄJIEN MIELIPITEET TUKIPALVELUSTA 68 6 LIITE 1. 69 DIGIROAD-HYÖDYNTÄJÄKYSELYN LOMAKE 69 7 LIITE 2. 77 DIGIROAD-KUNTAYLLÄPITÄJÄKYSELYN LOMAKE 77

4 1 JOHDANTO Digiroadin operaattori toteutti alkuvuonna 2009 Digiroadiin liittyvät hyödyntäjä-, ylläpitäjä- ja asiantuntijakyselyt. Digiroad2:n suunnittelun edetessä Liikennevirasto päätti toteuttaa vuonna 2012 edellisiä kyselyitä vastaten kyselyt Digiroadin hyödyntäjille ja ylläpitäjille. Toteutustavaksi valittiin edelleenkin webropol-kysely. Tämä raportti kokoaa yhteen toteutettujen kahden kyselyn tulokset. Operaattorin työryhmässä ovat olleet mukana Antero Karppinen projektipäällikkönä ja raportin kirjoittajana sekä asiantuntijoina Tommi Helander, Lauri Kajan, Anna Lemmetyinen, Laura Narvo, Paula Salmela ja Henni Vainio Karttakeskus Oy:stä. Affecto Finland Oy:n puolelta Suvi Vainio avusti webropol-kyselyiden teossa. Liikenneviraston puolelta työhön ovat osallistuneet Markus Melander ja Matti Pesu. Kyselyiden yhtenä tavoitteena oli vertailukelpoisuus vuoden 2009 hyödyntäjä- ja ylläpitäjäkyselyihin, minkä vuoksi pääosa nyt tehtyjen kyselyiden kysymyksistä on samoja kuin aikaisemmissa kyselyissä. Kyselyiden luonnokset käsiteltiin Liikennevirastossa pidetyssä kokouksessa 8.3.2012. Kokouksen palautteen perusteella kyselyyn tehtiin joitakin muutoksia ja täsmennyksiä. Kyselyillä kartoitettiin Digiroadin nykyistä käyttöä, käyttäjien odotuksia, tarpeita ja kehittämisehdotuksia sekä tyytyväisyyttä tietopalveluun. Lisäksi taustatietoina kysyttiin vastaajaorganisaation toimialaa, henkilöstön määrää sekä digitaalisten tiestöaineistojen merkitsevyyttä vastaajaorganisaatiolle. Kysymysten joukossa oli myös joitakin uusia Liikenneviraston laatimia kysymyksiä. Hyödyntäjäkyselystä tehtiin vain suomenkielinen versio 1. Se julkaistiin Webropol-lomakesarjaan johtavana www-linkkinä Digiroadin hyödyntäjille lähetetyssä sähköpostiviestissä sekä Digiroadin internet-sivustolle lisätyllä linkillä 2. Ensimmäisen vastaajaryhmän muodostivat siis ne yritykset ja yhteisöt, joiden kanssa Digiroad-operaattori on tehnyt nk. hyödyntäjäsopimuksen. Ennen sähköpostin lähettämistä operaattori päivitti hyödyntäjien yhteyshenkilö- ja sähköpostitiedot. 1 Vuonna 2009 kaksi hyödyntäjää pyysi kysymykset englanninkielisinä. Heitä varten kysely käännettiin, mutta tätä ei katsottu tarpeelliseksi nyt tehdyssä kyselyssä. 2 Taulukoissa ne hyödyntäjät, jotka ovat vastanneet sähköpostissa olleen linkin kautta, on merkitty sarakkeeseen Sopimuksen tehneet ja ne, jotka ovat vastanneen Digiroad-sivustolla olleen linkin kautta, sarakkeeseen Kaikille avoin.

5 Toisen hyödyntäjien vastaajaryhmän muodostivat kaikki Digiroadin internet-sivuston kävijät. Linkistä tiedotettiin myös Facebookin suomalaisessa gisvelhot ryhmässä. Ylläpitäjäkysely lähetettiin sähköpostilla niihin kuntiin, jotka ovat tehneet Digiroadin kanssa ylläpitosopimuksen. Kyselystä tehtiin kaksi kieliversiota, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Www-linkeistä avautuivat webropol-palveluun toteutetut kyselylomakkeet, joka on esitetty liitteissä 1 ja 2. Webropol-asiantuntijana toimi Affecto Finland Oy:n puolelta Suvi Vainio ja Karttakeskuksesta Laura Narvo. Kysely toteutettiin siten, että vastauksiin ei tallentunut vastaajan henkilökohtaisia tietoja, kuten nimeä tai sähköpostiosoitetta. Tulosten analyysiin eivät siis suoraan vaikuta vastaajan henkilöstä johdettavissa olevat päätelmät. Digiroad-operaattori on käyttänyt pitkällistä asiantuntemustaan tiestöaineistoista ja digitaalisten aineistojen tuottamisesta analysoidessaan vastauksia. Vertailuna käytetyistä vuoden 2009 vastauksista on jouduttu karsimaan yksi selvästi epäluotettava vastaussarja. Kappaleessa 2. selostetaan kyselyiden taustaa ja toteutusta. Kappale 3. valottaa hyödyntäjäkyselyn tuloksia ja vastaavasti kappale 4. ylläpitäjäkyselyn tuloksia. Kappale 5. sisältää yhteenvedon kyselyiden tuloksista.

6 2 TAUSTA Digiroad-palvelun tehtävänä on ylläpitää Liikenneviraston alaisuudessa Digiroad-tietokantaa päivittämällä sitä Maanmittauslaitoksesta, Liikennevirastosta, kunnista ja eräistä muista lähteistä saatavilla tiedoilla ja julkaista tiedot tuotantosyklin mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Digiroad-aineiston hyödyntäminen perustuu hyödyntäjäsopimuksiin, vastaavasti ylläpito perustuu ylläpitäjäsopimuksiin. Aineiston hyödyntäjät ja ylläpitäjät tekevät aineiston käyttöä tai ylläpitoa koskevan sopimuksen Liikenneviraston kanssa. Kyselyn tekohetkellä, toukokuussa 2012, Digiroad-tietopalvelun tietokannassa oli tiedot 115 aktiivisesta hyödyntäjästä ja 269 ylläpitäjästä. Kysely lähetettiin tietokantaan tallennettuun sähköpostiosoitteeseen. Niissä kunnissa, joista on tiedossa useita yhteyshenkilöitä, kysely lähettiin molemmille/kaikille yhteyshenkilöille. Kyselyiden ensimmäinen kierros käynnistettiin oheisen taulukon (Taulukko 1) mukaisesti. Koska vastausprosentti oli jäämässä alhaiseksi, lähetettiin 14.5.2012 muistutusviesti sopimuksen tehneille hyödyntäjille ja suomenkielisille ylläpitäjille sekä 22.5.2012 ruotsinkielisille ylläpitäjille. Oheisessa taulukossa on esitetty kyselyn vastaamiseen liittyvät tiedot. Taulukko 1. Vuoden 2012 kyselyjen perustiedot Hyödyntäjäkysely Ylläpitäjäkysely Kysely postitettu / avattu sopimuksen tehneet kaikille avoin suomenkielinen ruotsinkielinen 2.5.2012 3.5.2012 2.5.2012 8.5.2012 Muistutusviesti 14.5.2012 14.5.2012 22.5.2012 Vastausaika päättynyt / kysely suljettu 4.6.2012 4.6.2012 4.6.2012 4.6.2012 Vastaanottajia 121 3 254 15 Vastanneita 18 11 30 5 Vastausprosentti 14.9-11.8 33.3 3 Kysely lähetettiin kaikille tietokannassa oleville hyödyntäjille, myös ei-aktiivisille

7 Vuonna 2009 hyödyntäjäkysely lähetettiin vain sopimuksen tehneille tahoille. Tällöin vastaanottajia oli 100 (nyt 121) ja vastanneita 26 (nyt 18). Vastausprosentti oli 26 (nyt 15). Nyt toteutettuun hyödyntäjäkyselyyn osallistui myös 11 vastaajaa Digiroadin internet-sivuston kautta, joten hyödyntäjäkyselyyn vastanneiden kokonaismäärä nousee 29:ään. Kokonaisuutena nyt tehdyn hyödyntäjäkyselyn vastausaktiivisuus on lievästi huonompi kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä. Ylläpitäjäkyselyiden vertailu osoittaa, että vuonna 2009 tehty kysely lähetettiin 251 kuntaan (nyt 269), ja vastauksia saatiin 36 (nyt 35). Vastausprosentti oli 14.3 (nyt 13). Kuntaliitosten vuoksi ylläpito on loppunut lakkautetuista kunnista. Toisaalta Liikennevirasto on solminut uusia sopimuksia. Voimassa olevien sopimusten nettomäärä on siis kasvanut 18 sopimuksella.

8 3 HYÖDYNTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kyselyn tulosten tarkastelu noudattaa kyselylomakkeen kysymysten järjestystä. Lomake on esitetty liitteessä 1. 3.1 TOIMITUSMUOTO JA ALUEELLINEN KÄYTTÖ Alla olevassa taulukossa (Taulukko 2) kuvataan aineiston käytön laajuutta. Valtaosa vastaajista käyttää Digiroad-aineistoa koko Suomen alueelta. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä kyselystä. Taulukko 2. Aineiston käytön laajuus Mikä on aineiston Sopimuksen tehneet käytön laajuus? Kaikille avoin V. 2009 N=18 N=11 N=26 paikallinen (kunta) 1 1 3 alueellinen (maakunta) 1 0 3 koko Suomi 16 8 20 vastaaja ei tiedä 0 2 (ei) Aineisto toimitetaan pääosalle hyödyntäjistä maakunnittain (Taulukko 3). Joissakin kommenteissa tulee esiin toive siitä, että aineistoa toimitettaisiin myös koko maan kattavana versiona. Sama toive tuli esiin myös Digiroadin tarveselvityksessä 4. Tämä on ymmärrettävää, koska lähes kaikki vastaajat käyttävät toiminnassaan koko maan aineistoa (Taulukko 2.). Maakunnittaisen aineiston yhdistely koko maan aineistoksi käyttäjän tietokantaan on yksi aineiston käyttöönottoprosessin ylimääräinen vaihe, joka nostaa aineiston käyttöönottokynnystä. Maantieteellinen Euref-FIN koordinaatisto on selvästi suositumpi kuin väistyvä YKJ-koordinaatisto. Tietorakenteen suhteen referenssiketjutettu versio on jonkin verran suositumpi kuin pilkottu aineisto. Suhde on R 61 %, K 39 %. Edelliseen kyse- 4 Karppinen, A, Mustajoki, A., Matilainen, K., Nurminen, R., Vainio, H., Digiroad tarveselvitys ja palvelukuvaus, ÄLLIjulkaisuja 3/2009, Tiehallinto, 77 s.

9 lyyn verrattuna on tapahtunut pientä siirtymistä R-muodon suuntaan (suhteet R 58 %, K 42 %) Toimitustapatiedot on esitetty tarkemmin alla olevassa taulukossa. On todettava, että muutamassa tapauksessa sama vastaaja saa aineiston kahdessa tai useammassa eri toimitusmuodossa. Silmiinpistävää on päivitysformaattien vähäinen suosio, vain 6 % tilauksista koskee sitä (vuonna 2009 10 %). Taulukko 3. Aineiston toimitusmuoto Aineiston toimitusmuoto Sopimuksen Kaikille V. 2009 tehneet avoin N = 18 N = 11 N=26 R Euref-FIN, maakunnittain 8 4 11 K Euref-FIN, maakunnittain 4 4 10 R Euref-FIN, kunnittain 2 1 3 K Euref-FIN, kunnittain 1 2 3 R YKJ, kunnittain 3 0 1 K YKJ, kunnittain 2 0 0 Päivitys R, Euref-FIN, maakunnittain 1 0 3 Päivitys XML R, Euref-FIN, maakunnittain 1 0 0 Osasyynä päivitysten vähäiseen käyttöön lienee viiteavainjärjestelmän hankala hyödynnettävyys. 3.2 KÄYTTÖTARKOITUS Kysymyslomakkeen kohdassa 3 pyydettiin vastaajaa kertomaan, mihin tarkoitukseen Digiroad-aineistoa organisaatiossa käytetään. Lisäksi pyydettiin arvioimaan aineiston sopivuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen asteikolla 0 = ei käytössä, 1 = sopii erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin. Kysymys on ns. pakollinen, eli vastaajan oli vastattava ainakin yhteen vaihtoehtoon, jotta hän pääsisi seuraavalle näytölle. Toisaalta yksittäisen käyttötarkoituksen voi jättää tyhjäksi. Oheiseen taulukkoon (Taulukko 4) on kerätty yhteen sopimuksen tehneiden ja internetin kautta vastanneiden mielipiteet. Vastaajia oli yhteensä 29. Koska vastaukseen voi jättää vastaamatta, jää yhteensä sarakkeen

10 arvo kuitenkin pienemmäksi kuin 29. Viimeiseen sarakkeeseen on laskettu painotettu keskiarvo Taulukko 4. Aineiston käyttötarkoitus, vastausten lukumäärä. N=29 Käyttötarkoitus / soveltuvuus 0 1 2 3 4 5 yhteensä pain.ka. Reititys ja navigointi 11 1 0 4 5 2 23 3.58 Tienpidon suunnittelu 17 1 1 0 1 0 20 2.33 Osoitehaku 6 1 1 7 4 4 23 3.53 Paikkatietoaineiston ylläpito 12 1 1 5 4 0 23 3.09 Kartanvalmistus 13 0 1 6 2 0 22 3.11 Tutkimustoiminta 12 1 0 6 3 1 23 3.27 Web-karttapalvelut 12 0 0 6 3 1 22 3.5 GIS-analyysit 8 0 0 11 4 1 24 3.38 Muu, mikä (esim. oma sovellus)? 3 0 0 0 1 1 5 4.5 summa 94 5 4 45 27 10 185 Vastausten jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin ja aineiston soveltuvuudesta kyseiseen tarkoitukseen saa havainnollisen käsityksen oheisesta kuvasta (Kuva 1). Kaaviosta on poistettu vastaus ei käytössä eli siinä esitetään todelliset käyttökohteet. Näin käyttökohdevastausten lukumääräksi saadaan 91. Viidestä erittäin huonosti käyttötarkoitukseen soveltuvasta arviosta yksi internet-vastaajista on antanut kolmeen käyttötarkoitukseen arvosanan 1. Useiden vastaajien mielestä aineisto soveltuu erittäin hyvin osoitehakuun. Osoitehaku on kaiken kaikkiaan yleisin käyttökohde (17 käyttäjää, 19% vastauksista). Seuraavaksi suosituimmat ovat GIS-analyysit (16 käyttäjää, 18 %) ja reititys ja navigointi (12 käyttäjää, 13 %). Soveltuvuutta yleisesti tarkasteltaessa nähdään, että aineisto sopii yleisimmin kohtalaisesti (45 käyttäjää, 49 %), hyvin (27 käyttäjää, 30 %) tai erittäin hyvin (10 käyttäjää, 11 %) valittuihin käyttötarkoituksiin. Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) esitetään vuoden 2009 vastaukset. Käyttökohdevastausten lukumäärä on 104. Kuvaan liittyvästä statistiikasta on laskettavissa, että soveltuvuuden jakaantuminen eri luokkiin on seuraava: erittäin huonosti 7 käyttäjää, 7 %, huonosti 10 käyttäjää, 10 %, kohtalaisesti 37 käyttäjää, 36 %, hyvin 28 käyttäjää, 27 % ja erittäin hyvin 22 käyttäjää, 21 %. Kolmessa vuodessa on tapahtunut siirtymää siten, että erittäin hyvin luokan prosentuaalinen osuus on pienentynyt ja vastaavasti kohtalaisesti -luokan osuus on kasvanut.

Vastaajien lukumäärä 11 12 11 10 8 7 6 4 2 6 6 6 5 5 4 4 4 4 4 3 3 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 erittäin huonosti huonosti kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kuva 1. Aineiston soveltuvuus vastaajan esittämään käyttötarkoitukseen. AINEISTON SOPIVUUS VASTAAJAN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN 1 pistettä 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä 5 pistettä 9 8 8 8 8 7 7 6 5 5 5 4 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Reititys ja navigointi Tienpidon suunnittelu Kuljetusten suunnittelu Osoitehaku Paikkatietoaineiston ylläpito Kartanvalmistus Käyttötarkoitus pisteittäin Tutkimustoiminta Web-karttapalvelut GIS-analyysit Muu käyttötarkoitus Kuva 2. Aineiston soveltuvuus vastaajan esittämään käyttötarkoitukseen (v. 2009)

Pistekeskiarvot ja vastaajien lukumäärä 12 Kuva 3. Aineiston sopivuus vastaajan käyttötarkoitukseen. Vastaajien lukumäärä ja pistekeskiarvot käyttötavoittain. AINEISTON SOPIVUUS KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA Käyttötarkoituksen pistekeskiarvo Vastaajien lukumäärä 20.00 19 18.00 16.00 16 15 14.00 13 14 12.00 10.00 9 9 8.00 8 6.00 4.67 4.00 3.19 4 3.50 3.50 3.37 3.31 3.63 3.78 3.22 3.71 3 2.00 0.00 Reititys ja navigointi Tienpidon suunnittelu Kuljetusten suunnittelu Osoitehaku Paikkatietoaineiston ylläpito Kartanvalmistus Tutkimustoiminta Web-karttapalvelut GIS-analyysit Muu käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kuva 4. Aineiston sopivuus vastaajan käyttötarkoitukseen vuonna 2009.

13 Edellisen sivun kaaviossa (Kuva 3) on laskettu kunkin käyttötarkoitusryhmän painotettu pistekeskiarvo, joka osoittaa aineiston sopivuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen. Missään käyttötarkoituksessa ei päästä kovin lähelle maksimiarvoa 5, lukuun ottamatta kahden vastaajan omaa käyttötarkoitusta. Tulos osoittaa, että tie- ja katuverkoston digitaalisen kuvauksen raaka-ainevarastona toimiva Digiroad-aineisto palvelee varsin tasapuolisesti kaikkia käyttötarkoituksia painottumatta mihinkään yksittäiseen käyttötarkoitukseen. Kun verrataan keskiarvoja vuoden 2009 tuloksiin (Kuva 4), nähdään, että reitityksen ja navigoinnin, osoitehaun ja, web-karttapalveluiden keskiarvot ovat nyt tehdyssä tutkimuksessa lievästi nousseet, mutta muissa käyttötarkoituksissa aineiston soveltuvuus on huonontunut. Erot ovat melko pieniä. Käyttötarkoitusta koskevan kysymyksen 3 lisäkysymyksenä (kysymys 4) vastaajia pyydettiin kertomaan syitä siihen, miksi aineisto ei sovi johonkin käyttötarkoitukseen. Ohessa on kysymyksen 4 sanallisia vastauksia: Aineiston parsinta on tarpeettoman hankalaa verrattuna esim. OSM formaattiin. Digiroad-formaatti on ehkäpä optimaalisempi tiedon tuottajille kuin käyttäjille. Aineiston lähinnä erilaisten tietojen saaminen "esille" vaatii työtä ja erilaisten taulujen liittämisiä. Digiroadia ei ole saatu toimimaan, koska toimitetut aineistot ovat koneelle liian raskaita pyörittää. Eli graafia niistä ei ole kokeiluissa saatu aikaiseksi, vaan koneet ovat hyytyneet ennen sitä. Osoitetieto epätarkkaa R-aineistolla oli hankala ottaa nopeusrajoitukset huomioon saavutettavuusanalyyseissä arcview lisenssillä (+Network Analyst). MML:n tiestö osoitteilla on käytössä osoitehaussa ja reitityksessä. Postinro+toimipaikka olisi hyvä lisätieto osoitteisiin. Osoitepisteet olisi mukava saada aineistoon mukaan, nyt on navigointiin vähän epätarkka. Navigointi ja reititys: topologiamallissa ongelmia, tieverkko ei aina jatku vaan siinä on (ainakin ollut) katkoksia. Esimerkiksi GIS-analyyseissä Digiroadin verkon puutteet ovat harmiksi. Kevyen liikenteen väylät olisi hyvä jakaa vielä pyörä- ja jalankulkuväyliin.

14 Aineisto sopii reititykseen huonosti, sillä kääntymiskieltoja puuttuu merkittävästi. Segmentoitua aineistoa on vaikea käyttää. Esimerkiksi nopeusrajoitusten ja muiden rajoitusten käyttö reitityksessä on hankalaa. Muu käyttötarkoitus Lomakkeessa annettujen käyttötarkoitusvaihtoehtojen lisäksi vastaajat voivat kertoa muista käyttötarkoituksista. Vain kaksi vastaajaa mainitsi muitakin käyttötarkoituksia, joista toinen oli aineiston käyttö osana omaa tuotepakettia, jota ei ollut kuitenkaan määritetty tarkemmin. Toinen vastaaja käytti aineistoa onnettomuuksien paikannukseen, aineiston täydennykseen ja korjaukseen. Kuten edellä esitetään (Taulukko 4), näihin erikoiskäyttötarkoituksiin aineisto sopi joko hyvin tai erittäin hyvin. Voidaan päätellä, että aineisto on edelleen jalostettavissa ja näin sovitettavissa muihinkin tarkoituksiin. 3.3 SOVELLUKSET JA TIETOKANNAT Kysymyksellä 5 selvitettiin, missä sovelluksessa ja/tai tietokannassa vastaaja käyttää Digiroad-aineistoa. Yksi tai useampi seuraavan taulukon (Taulukko 5) vaihtoehdoista oli valittavissa. Lisäksi piti arvioida, miten aineisto sopii käyttötarkoitukseen, kun asteikkona oli 0 = ei käytössä, 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin. Taulukossa on esitetty sulkujen sisällä vuoden 2009 tilanne. Sovelluksista käyttö painottuu selvästi kahteen yleisimpään paikkatietosovellukseen, ESRIn ArcGISiin ja Pittney Bowesin MapInfoon. ArcGIS-käyttäjiä on tullut 50 % lisää (12 18), MapInfo-käyttäjien määrä on hieman pienentynyt. Muiden mainittujen sovellusten käyttö Digiroad-aineiston hyödyntämiseen on marginaalista. Tietokannoista ovat mielenkiintoisia Oracle, 3 (3) käyttäjää ja SQL Server 4 (3) käyttäjää. Oraclen käyttäjiä ei ole paljon, eikä määrä ole muuttunut ja toisaalta SQL Server on lisännyt yhdellä käyttäjällä osuuttaan. Avoimeen lähdekoodin perustuvat ratkaisut PostgreSQL/PostGIS, Map- Server, Geoserver ja MySQL ovat saaneet yhteensä 14 käyttäjää, kun aikaisemmassa selvityksessä käyttäjiä oli yhteensä vain 2. Digiroad-aineisto soveltuu hyvin ArcGIS ssa ja kohtalaisesti MapInfossa käytettäväksi. Soveltuvuuden painotettu keskiarvo on noussut näiden molempien ohjelmistojen kohdalla edellisestä kyselystä.

15 Taulukko 5. Vastaajien käyttämät sovellukset tai tietokannat. Suluissa vuosi 2009 Sovellus tai tietokanta / soveltuvuus (suluissa 2009) 1 2 3 4 5 Käyttäjien lukumäärä Soveltuvuuden painotettu keskiarvo ArcGIS 0 (0) 0 (0) 0 (4) 13 (6) 5 (2) 18 (12) 4.3 (3.8) MapInfo 1 (2) 0 (2) 5 (3) 3 (2) 1 (2) 10 (11) 3.3 (3.0) Geomedia 0 (0) 0 (0) 0 (1) 0 (0) 0 (1) 0 (2) (4.0) IRIS 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (1) 0 (0) 0 (1) (4.0) Microstation 0 (0) 0 (0) 0 (0) 1 (0) 0 (0) 1 (0) 4.0 () Stella 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) () XCity 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) () MS SQL Server 0 (0) 0 (0) 1 (2) 2 (1) 1 (0) 4 (3) 4.0 (3.3) MySQL 0 (0) 0 (0) 0 (0) 1 (0) 0 (0) 1 (0) 4.0 () Oracle 0 (0) 1 (0) 0 (2) 2 (1) 0 (0) 3 (3) 3.3 (3.3) PostgreSQL / PostGIS 0 (0) 0 (0) 3 (0) 3 (0) 1 (2) 7 (2) 3.7 (5.0) MapServer 0 (0) 0 (0) 0 (0) 2 (0) 0 (0) 2 (0) 4.0 () Manifold 0 (0) 0 (0) 0 (1) 0 (0) 0 (0) 0 (1) (3.0) Geoserver 0 (0) 0 (0) 2 (0) 2 (0) 0 (0) 4 (0) 3.5 () Muu sovellus ja/tai tietokanta 0 (0) 0 (0) 0 (0) 1 (2) 1 (5) 2 (7) 4.5 (4.7) 3.4 AINEISTON ARVIOINTI Lomakkeen kysymyksessä 6 vastaajia pyydettiin arvioimaan Digiroadaineistoa eri ominaisuusryhmittäin, joita olivat käyttökelpoisuus yleisesti, käyttöön saamisen helppous, yleisesti teiden keskilinjageometrian ja erikseen maanteiden sekä katujen sijaintitarkkuus, ajantasaisuus ja kattavuus. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 6). Arvosteluasteikko oli 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä. Jos vastaajalla ei ollut kantaa, pyydettiin kohta jättämään tyhjäksi. Mielipiteissä ei ole tapahtunut kolmen vuoden aikana mitään kovin suuria muutoksia. Huonoin arvosana tulee hyödyntämisen helppoudesta (keskiarvo 2.8) ja toiseksi huonoin tietomallin rakenteesta (3.0). Vastaajat pitävät maanteiden keskilinjageometrian sijaintitarkkuutta keskimäärin hyvänä, samoin maanteiden kattavuus on hyvä. Tyypillistä on se, että katuverkon saamat arviot ovat maantieverkkoa huonompia.

16 Taulukko 6. Aineiston ominaisuuksien arviointi. Suluissa vuoden 2009 tilanne. Hyödyntämissopimuksen tehneistä vastaajista neljä antoi sanallisia kommentteja liittyen kysymykseen 6. Ohessa ovat kommentit: Nämä kommentit pohjaavat siihen että purimme tiegeometrian omaan käyttötarkoitukseemme, emmekä käyttäneet "kolmansia" osapuolia tiedon lukemiseen. Geometriatiedot oli aluksi varsin haasteellista saada irti, mutta kokemuksella sitten onnistuu rutiininomaisesti. Joidenkin tietojen ajantasaisuus on huonompi kuin toisten, esim. katujen tiennimet (molemmilla kielillä), tienumerot, tieosanumerot. Esimerkiksi tienro 1 oli pitkään "sekaisin" tietojen osalta ja tien 18/23 osalta on vieläkin epäselvyyksiä. Ominaisuustietoja kunnista puuttuu. Ominaisuustietoja olisi voinut kysyä paremmin. Tietolaji kerrallaan olisi voinut kysyä. Tietomallin rakenne on monimutkainen, mutta voiko olla yksinkertainen? Dokumentaatiossa liikaa ESRI-työkalujen vinkkejä, yleisempi lähestyminen olisi hyödyksi. Muutenkin "keittokirja" -tyylinen lisädokumentaatio voisi auttaa laajentamaan käyttäjäkuntaa ja auttamaan aloituksessa. Reilu ilmoitus esim. tierekisteriaineiston rikkinäisyydestä olisi paikallaan (paljon tuhlattuja työtunteja). Internetissä olleen kyselyn vastaajista kaksi antoi sanallisia kommentteja, jotka ovat ohessa.

17 Kaipaisin kattavampaa tietoa kevyeen liikenteen väylistä, myös siltä osin kun ne ovat katuverkon yhteydessä. Nythän tarjolla on käsittääkseni vain erillisten kevyeen liikenteen väylien geometriat. Me emme ole itse osanneet/pystyneet hyödyntämään aineistoa missään. Siksi sen ajan tasalla pitäminen takkuaa. Jos siitä olisi meille itselle hyötyä, sinne tulisi helpommin tehtyä muutokset. 3.5 AINEISTON TIETOLAJIEN ARVIOINTI Lomakkeen kohdassa 8 vastaajia pyydettiin arvioimaan tietolajeja, joita olivat tieluokitus, katunimet ja osoitenumerot, tierekisterin tieosoite, yksisuuntaisuudet ja kääntymiskiellot, kulkurajoitukset, päällyste- ja leveystieto, nopeusrajoitukset, liikennemäärä, linja-autopysäkit, palvelutiedot. Lisäksi vastaajalle annettiin mahdollisuus arvioida 1-3 attribuuttitietoa em. listan ulkopuolelta. Kunkin tietolajin arvioon liittyi valinta, jossa vastaajalta kysyttiin kyseisen tietolajin käytön yleisyyttä (ei käytä = E, vähäinen käyttö = V, käyttää paljon = P). Oheisessa taulukossa on esitetty käytön yleisyyden jakautuminen eri tietolajeille. Taulukko 7. Aineiston tietolajien arviointi: käytön yleisyys. Suluissa vuosi 2009. Edellisessä, vuoden 2009 kyselyssä yksisuuntaiset ja kääntymiskiellot oli niputettu yhteen, minkä vuoksi näiden tietolajien vertailua ei voi tehdä. Käytön yleisyyden havainnollistamiseksi nyt tehdyn kyselyn tuloksista on laskettu käyttöindeksi lausekkeella Ki = (-1 * E + 1 * V + 3 * P) / Σ (E,V,P). Indeksin laskevassa järjestyksessä esitetty tietolajien käytön yleisyys on nähtävissä oheisesta taulukosta (Taulukko 8).

18 Taulukko 8. Aineiston käytön yleisyys käyttöindeksin mukaan järjestettynä. Vastaajien lukumäärä Käyttöindeksi Aineistojen tietolajien arviointi: käytön yleisyys E V P Tieluokitus (jokin tai kaikki seuraavista; väylätyyppi, toiminnallinen luokka, tie-elementin tyyppi) 3 6 18 27 2.1 Katunimet ja osoitenumerot 3 11 12 26 1.7 Nopeusrajoitukset 8 12 6 26 0.8 Tierekisterin tieosoite (tienumero ja tieosa) 13 8 5 26 0.4 Päällyste- ja leveystieto 13 8 4 25 0.3 Yksisuuntaiset 13 8 4 25 0.3 Liikennemäärä 13 6 4 23 0.2 Linja-autopysäkit 14 9 2 25 0.0 Kääntymiskiellot 17 5 3 25-0.1 Kulkurajoitukset (sisältää puomit, ajoneuvo kielletty/salittu, suurin sallittu-tiedot, painorajoitukset, suurin korkeus jne.) 16 4 3 23-0.1 Palvelutiedot 14 5 2 21-0.1 Havaintoina vastauksista nähdään, että tieluokituksia sekä katunimiä ja osoitenumeroita käytetään paljon. Vähiten kiinnostavat kääntymiskiellot, kulkurajoitukset ja palvelutiedot. Syynä tähän voi olla vastaajien käsitys tietolajien puutteellisuudesta, kattavuudesta tai oikeellisuudesta. Toisaalta em. tietolajeja hyödynnetään vain reitityksen sovelluksissa. Muista vapaasti valittavista tietolajeista mainittiin suojatiet ja liikennevalot. Vastaajia pyydettiin samassa yhteydessä arvioimaan mainittujen tietolajien laatua (alueellinen kattavuus, ajantasaisuus, oikeellisuus, täydellisyys, sijaintitarkkuus) asteikolla 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä. Laadun arvioinnin tulokset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 9).

19 Taulukko 9. Aineiston tietolajien laadun arviointi. Suluissa vuoden 2009 vastaukset. Paras painotettu keskiarvo on tieluokituksella. Se on myös parantunut edellisestä kyselystä. Kaikki muutkin keskiarvot ovat mediaanin yläpuolella tai mediaanilla, kun edellisessä kyselyssä moni tietolaji jäi arvon 3 alapuolelle. Tulos osoittaa, että tietolajista riippumatta aineiston laatu on käyttäjien mielestä jonkin verran parantunut. Muita kommentteja aineiston tietolajeista Kysymyksessä 9. vastaajia pyydettiin myös antamaan muita kommentteja aineiston tietolajeista. Hyödyntäjäsopimuksen tehneistä vastaajista kolme kyselyyn osallistunutta antoi lisäkommentteja. Ne ovat ohessa. Tarkkaa katuosoitetta voi olla haasteellista kaivaa koska löytyy osittain päällekkäisiä segmenttejä ja joissakin kohti rakennusnumero ovat isolla haitarilla. Tosin mistään muualta emme löytäneet parempaa. Eräässä projektissa jouduimme kaivamaan myös etäisyyden maantieosan alusta ja tässä oli myös vaikeuksia oikeellisuuden suhteen mutta lopulta onnistuimme. Jos Digiroadiin saataisiin myös yksityisteiden tiedot, se helpottaisi työtämme paljon. Kuntien tulisi toimittaa paremmin datoja. Mukaan myös sillat eli myös rautatiesillat ja kevyen liikenteen sillat. Silloista parempi tarkkuus.

20 3.6 DIGIROAD-AINEISTOA HYÖDYNTÄVÄT LOPPUTUOTTEET Nyt tehdyssä kyselyssä yksi uusista kysymyksistä oli kysymys 10, jolla selvitettiin Digiroad-aineiston hyödyntäjien kaupallisia tai ei-kaupallisia lopputuotteita. Taulukko 10. Digiroad-aineistoa hyödyntävien lopputuotteiden määrä Kuva 5. Aineistoa omassa lopputuotteessa hyödyntävien määrä. Lisäkysymyksenä (kysymys 10) vastaajia pyydettiin kertomaan mahdollisuuksien mukaan lopputuotteesta, josta Digiroad-aineistoa käytetään. Sopimuksen tehneistä kaikki 11 hyödyntäjää kertoi tuotteestaan (kaksi vastausta on poistettu): Ajoneuvoreititys: tiegeometriat, ajosuunnat, kääntymisrajoitukset, pysäkit.

21 Nopeusrajoitusten haku tutkimusprojektiin, jalankulkunavigointiaineiston kehittäminen Ei-kaupallisia malleja ArcView:llä missä Digiroad hyödynnetään, saavutettavuus, lähin kohde jne. Malleja voidaan päivittää ja simuloida uusia tilanteita." Ajoneuvojen koordinaatista tieosoitteeksi ja toisin päin. Reaaliaikatietoa esimerkiksi kiinteistöhuolloille tai turvapalveluille. TCS/OPTI reititys/paikannus/kartan visualisointi Reittisuunnitteluohjelmistossa Digiroad-tieaineisto käytössä noin 4-5 vuotta Verkkotietojärjestelmät, mm. paikannus. Ensihoitopalvelun tavoitettavuusennusteet Kertaluonteisena pohjatietona tieverkon keskilinjan piirtämiseen www-palvelussa. Jakeluyhtiön reitinoptimointi-järjestelmä. Digiroad jalostettuna toimii järjestelmän reititys- sekä geokoodausaineistona. Lisäksi kaksi (kaikkiaan viidestä aineistoa hyödyntävästä) internetin kautta vastanneista vastasi seuraavaa: Yliopistolla toteutettuihin pehmogis-kyselyihin tuodaan tiennimistötieto Digiroadista. Digiroadia käytetään oman tieaineiston päivittämiseen. DR:stä käytetään seuraavia tietoja: geometria, tienimi, talonumerot, tienumerot, yksisuuntaisuudet. ODOTUKSET, TARPEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET Lomakkeen toisessa osiossa vastaajilta kysyttiin Digiroadia koskevista odotuksista ja tarpeista sekä ajatuksia mahdollisista kehittämiskohteista. Kyselyn tätä osiota oli kehitetty ja muutettu verrattuna aikaisempaan kyselyyn. 3.7 AINEISTON LAAJEMMAN HYÖDYNTÄMISEN MAHDOLLISUUDET Kysymyksessä 12 vastaajia pyydettiin arvioimaan edustamansa organisaation näkökulmasta, pystyttäisiinkö Digiroad-aineistoa hyödyntämään

22 nykyistä käyttöä laajemmin. Jos voitaisiin hyödyntää, mihin tarkoitukseen, ja jos ei voida, miksi ei. Kysymys oli vapaa tekstikysymys. Alla ovat vastaukset: Aineiston kenttätestaus on vielä kesken, joten ei voi ottaa kantaa. Kyllä. Erilaisissa analyyseissä. Taksien tavoitettavuusalueiden suunnittelussa ja niiden esittämiseen kuvallisessa muodossa. Tulemme tekemään jossain kohti kokeilun reittisuunnittelusta ja - optimoinnista. Tähän emme ole vielä suuremmin tutustuneet. Voitaisiin kyllä esim. erilaisten ominaisuustietojen "onkiminen" sieltä suunnittelu ja tutkimuskäyttöön ei ole vielä sillä tasolla jolla sen soisi olevan. Osittain siitä syystä ettei aineistoa tunneta tarpeeksi hyvin. Voitaisiin laajentaa käyttöä myös muihin tilastoihin ja myös omassa tilastossamme voisimme esim. tehdä erilaisia karttakäyttöliittymiä ja karttoja. Tietosuoja pitäisi kuitenkin varmistaa. Nyt käytämme lähinnä täydentämään ja korjaamaan aineistoa. Kyllä voitaisiin. MML:n tiestön sijaan voitaisiin hyödyntää. Voitaisiin hyödyntää esim. GIS-analyyseihin. Asiaa pitäisi tutkia enemmän. Rajapinnoissa postinro olisi hyvä lisätieto osoitteisiin. Tarkkojen osoitteiden puuttuminen on pieni ongelma Pystyttäisiin [hyödyntämään nykyistä laajemmin]: Tierekisteri (tie,osa,etäisyys) jos laskenta olisi mahdollista (etäisyys). Navigointi ja reititys: jos topologia olisi kunnossa (elementit kiinni toisissaan, tienumerot ominaisuustietoina kunnossa). Paljon mahdollisuuksia olisi varmaan vielä, mutta jostain perehdytysdokumentaatiosta voisi olla hyötyä. Voitaisiin varmasti. Reitinoptimointijärjestelmiin aineisto voitaisiin valjastaa vielä tehokkaammin, sekä karsittuna myös taustamateriaalina esityksissä. 3.8 DIGIROAD-AINEISTON KEHITTÄMISTARPET Kysymys 13, Miten aineisto palvelisi paremmin nykyistä ja tulevaa käyttöänne oli sama kuin vuoden 2009 tehdyn kyselyn kysymys 7. Osallistujilta pyydettiin sanallista vastausta. Sopimuksen tehneiltä vastaajilta saatiin 11 relevanttia vastausta, jotka ovat ohessa.

23 Nopeammat päivityssyklit, esim. tietöiden kattamiseksi. Aineisto pitäisi olla helppokäyttöisempi valmiiksi "jalostetumpi" kokonaisuus. Olisi helpompi poistaa tarpeettomia tietoja kokonaisuudesta tyyliin rasti ruutuun tai pois kun kasata neljä kertaa vuodessa kaikki tarvittavat taulut yksitellen. Nimeämisen pitäisi olla järkevämpi. Nyt levyllä on kaikki alueet omissa hakemistoissaan esim. Uusimaa 1, Uusimaa 2, Kymenlaakso jne., mutta kaikki näiden sisällä olevat tiedostot ovat saman nimisiä tyyliin DIGIRO- AD_LIIKENNE_ELEMENTTI, DIGIROAD_NIMI jne. Miksi ne eivät voi olla nimeltään esim. DIGIRO- AD_LIIKENNE_ELEMENTTI_UUSIMAA_1, DIGIRO- AD_NIMI_UUSIMAA_1? Näin olisi helpompi lisätä ja hallita niitä kun voisi olla varma, ettei yritä liittää DIGIRO- AD_LIIKENNE_ELEMENTTI iin (Uusimaa 1) DIGIROAD_NIMI (Uusimaa 2) taulua. Jos aineiston saisi toimivana pakettina, niin käytettäisiin. Nyt käytetään Karttakeskuksen toimittamaa maksullista tieverkkoa. Aineistossa voisi olla mitattu z-koordinaatti Tein virheen, kun tilasin aineiston kunnittain. Aineistoa voisi myös jakaa koko Suomen kattavana. Vaikka työskentelen paikallisessa organisaatiossa, on aina hyötyä tehdä saavutettavuus/reititys muualla Suomea, samalla tiestöllä. Pääsääntöisesti saamme irti kaiken tarvittavan. Tiedot voisivat olla jossakin määrin helpommin irrotettavissa, mutta tämä ei ole meille enää ongelma. Jos sieltä löytyisi joukkoliikennekaistat Osoitetiedot ja postinumerot voisi integroida jo valmiiksi Itellan postinumerotiedoista, joudumme nyt liittämään tiedot erikseen jälkikäteen. Ajantasaisemmat ja virheettömät/täydellisemmät tiedot parantaisivat työmme laatua ja säästäisivät työaikaa. Tiestön kantavuus voisi olla mukana. Tarkkojen osoitteiden integrointi edistäisi merkittävästi käyttömahdollisuuksia. Vastaavasti Digiroadin internet-sivustolla vastanneilta saatiin kolme relevanttia vastausta. Aineiston tietorakenne pitäisi olla helpommin hahmotettava. Alueellinen jako on hankala ja usein käyttökelpoisempi olisi esimerkiksi toiminnallinen jako. Kevyen liikenteen tietoja paremmin mukaan.

24 Kuntien tulisi päivittää Digiroadia huomattavasti enemmän, jotta aineistosta saataisiin kattavampi. Käyttäjien kommentit liittyvät aineiston ajantasaisuuteen, oikeellisuuteen, kattavuuteen, tietorakenteeseen, toimitusmuotoon ja joihinkin tietolajeihin. 3.9 LAATUTEKIJÖIDEN PAINOTUKSET Kysymys 14 oli uusi. Vastaajille esitettiin nk. ranking-matriisi, jossa laatutekijät piti asettaa tärkeysjärjestykseen. Rankingin pisteytys on tehty siten, että mitä pienempi lukuarvo, sitä tärkeämpi laatutekijä on vastaajan mielestä. Kuva 6. Laatutekijöiden arviointi kyselylomakkeella. Oheisen taulukon (Taulukko 11) mukaan vastaajien mielestä aineiston oikeellisuus on tärkein laatutekijä. Painotettu keskiarvo on 1.62. Sijaintitarkkuus, ajantasaisuus ja kattavuus tulevat seuraavina, oikeellisuutta vähemmän tärkeinä tekijöinä. Aineiston topologista eheyttä pidettiin vähiten tärkeänä. Taulukon vastausten jakautuminen on esitetty myös oheisessa kuvassa (Kuva 7). Taulukko 11. Laatutekijöiden arvostus.

25 Kuva 7 Laatutekijöiden arvostus. 3.10 YKSITTÄISTEN TIETOLAJIEN TÄRKEYS Kysymyksessä 15 vastaajille esitettiin luettelo, jossa oli lueteltu 34 Digiroad-aineiston tietolajia (ominaisuustietoa) sekä yksi luettelon ulkopuolinen vapaavalintainen tietolaji. Vastaaja sai valita haluamansa määrän tärkeimmiksi katsomiaan tietolajeja. Myös tämä kysymys oli uusi. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 12) ja kuvassa (Kuva 8).

26 Taulukko 12. Tietolajien tärkeys. Vastaajien valintojen Tietolaji lukumäärä Toiminnallinen luokka 20 Nimi 19 Osoitenumerot 17 Nopeusrajoitus 17 Väylätyyppi 14 Liikennevirran suunta 11 Joukkoliikenteen pysäkki 11 Kuntanumero 10 Tieosoite 10 Tie-elementin tyyppi 9 Kääntymismääräys 9 Päällystetty tie 7 Liikennemäärä 7 Suljettu yhteys 7 Ajoneuvo kielletty 6 Talvinopeusrajoitus 6 Silta, alikulku tai tunneli 6 Kansallinen tieluokka 5 Ajoneuvo sallittu 5 Taajama 5 Kaistojen lukumäärä 5 Suurin sallittu... 4 Leveys 4 Liikennevalo 3 Eurooppa-tien numero 2 Suojatie 2 Rautatien tasoristeys 1 Kelirikko 1 Valaistu tie 1 Omistaja 1 Lautta-elementin tyyppi 1 Avattava puomi 1 Muu: kantavuus 1 Opastustaulu 0 Palvelu 0 Vastaajille tärkeitä tietolajeja ovat toiminnallinen luokka, nimi, osoitenumerot ja nopeusrajoitus. Yksi vastaaja oli maininnut luettelon ulkopuolisen tietolajin, joka oli kantavuus. Itse asiassa tämä ominaisuustieto sisältyy

27 tietolajiin suurin sallittu. Opastustauluja ja palveluita pidetään tässä vastaajajoukossa tarpeettomina tietolajeina. Painotettakoon vielä sitä, että vastaajien lukumäärä yhteensä (sopimuksen tehneet ja internetissä vastanneet) oli 29 (Taulukko 1). Mielipiteet ovat siis suppea otos kaikista aineistoa hyödyntävistä. Kuva 8. Tietolajien tärkeys 3.11 MAHDOLLISET UUDET PALVELUT TAI TOIMINNALLISUUDET Kysymys 16 oli myös uusi. Vastaajilta kysyttiin Minkä tyyppiset palvelut tai toiminnallisuudet (esim. reitinsuunnittelu) voisivat edesauttaa Digiroadaineiston laajempaa hyödyntämistä? Tarkoituksellisesti mahdollisia palveluita ja toiminnallisuuksia ei lueteltu tai kuvailtu enempää kuin mainittu reitinsuunnittelu, jotta vastauksia ei johdateltaisi mihinkään erityiseen suuntaan. Tavoitteena oli kerätä vastaajilta tietoa siitä, pitäisikö Digiroadpalvelun yhteydessä tarjota jotain aineiston jatkojalostusta, joka madaltaisi aineiston käyttöönottokynnystä. Esimerkiksi Digiroad-palvelun yhteydessä voisi olla hyödyntäjien käytettävissä reititysmoottori, joka laskisi annettujen parametrien perusteella optimireittejä. Sopimuksen tehneistä vastaajista kahdeksan antoi vastauksen:

28 Integraatio (formaattikonversio) OSM muotoon mahdollistaisi laajan työkalujoukon käytön. Esimerkiksi samat ominaisuudet kuin GRouter 5 -ohjelmassa olisivat hyödyllisiä. Kattava kevyen liikenteen verkosto Matkan kesto minuuteina valmiiksi aineistossa. Postinumerot ja mahdollisesti keskiarvoitettu laskennallinen ajoaika tiesegmentille. Reitinsuunnitteluun sovellus, johon voisi lisätä esim. esteitä ja kulkurajoitteita. Eri ajoneuvoille omat parametrit. Osoitteiden geokoodaus, tavoittamisaika-analyysit White paper dokumentaatio auttaisi ymmärtämään materiaalin paremmin ja nopeammin. Internetissä vastanneilta saatiin kuusi relevanttia vastausta. Geokoodaus, reititys, helpompi hyödynnettävyys matka-aika laskennoissa Kevyen liikenteen reitit muutenkin erotettuna kuin toiminnallinen luokka 10, josta puuttuvat kevyen liikenteen tiet, jotka ei ole erotettu tiestä esim. viherosuudella tms. En ehdi hyödyntää aineistoa, enkä siksi osaa sanoa. Katso Google streetview, Google itseohjaava auto. Jos itse saisimme hyödynnettyä aineistoa, ylläpito olisi mielekästä. Nyt se on "pakkopullaa". Hieman epäselvä kysymys. Digiroadista kyllä tosiaan voisi julkaista julkisen http-apin reitinhakuun ja geokoodaukseen. Tämä voisi edesauttaa hyödyntämistä ja lisätä painetta aineiston ylläpitämiseen. En kuitenkaan näe järkeväksi sisällyttää näitä toimintoja itse julkaisuun, sillä se rajoittaisi käytettäviä sovelluksia. Vastaukset osoittavat, että kaikki vastaajat eivät ole täysin ymmärtäneet kysymyksenasettelua. Näyttäisi kuitenkin siltä, että esimerkiksi geokoodaus- ja reitityspalvelulle olisi kysyntää. 5 Karttakeskuksen tuottama GRouter-ohjelma on MapInfon apuohjelma, jota käytetään reitinvalintaan, -optimointiin sekä isokronien ja isodistanssien laskemiseen.

29 TIETOPALVELU Lomakkeen kolmannessa osiossa vastaajilta kysyttiin arvioita Digiroadin tietopalvelusta. 3.12 JULKAISUOHJELMA Kysymyksessä 17 selvitettiin vastaajien mielipidettä aineiston julkaisuohjelmasta, joka käsittää vuosittain neljä julkaisua. Nykyiseen julkaisuohjelmaan oltiin tyytyväisiä. Vastanneista 20 piti nykyistä ohjelmaa sopivana. Toisaalta kuuden mielestä julkaisuja on liian usein. Toisin kuin vuonna 2009, nyt kolme vastaajaa toivoi tiheämpää julkaisuohjelmaa. Taulukko 13. Julkaisuohjelma Onko nykyinen julkaisuohjelma (4 kertaa vuodessa) hyvä? Julkaisuja on... Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V. 2009. N = 18 N = 11 N = 25 Liian harvoin 1 2 0 Sopivasti 14 6 22 Liian usein 3 3 3 Kysymykseen pyydettiin myös sanallisia kommentteja. Sopimuksen tehneistä neljä vastaajaa täsmensi vastaustaan: Ajantasaisuus suhteessa esim. tietöihin on merkittävä ongelma reitityssovelluksissa. Sikäli liian usein, että vaikka julkaisu on 4 kertaa vuodessa, ainakin pääkaupunkiseudulle ei päivity liikenteen jo pitkään käytössä olleet isojen teiden esim. kehä III ramppialueet tarpeeksi nopeasti. Nykyinen toimitustiheys on kannaltamme sopiva. Päivitämme käytössämme olevan aineiston max. 1 kertaa vuodessa. Päivitystiheyttä tärkeämpiä muuttujia ovat aineiston tarkkuus, tietojen oikeellisuus ja topologinen eheys. Omassa käytössä kerran vuodessa riittää hyvin. Internetissä vastanneista kolme vastaajaa tarkensi mielipidettään julkaisuohjelmasta:

30 Tarve päivityksille on vain noin kerran vuodessa useimpiin käyttötarkoituksiin organisaatiossamme. Oma päivitysväli on ollut jopa pidempi. Pari kertaa vuodessa riittänee. Digiroadista pitäisi olla saatavissa jatkuvasti päivittyvä julkaisu. Esimerkiksi kuten OpenStreetMap tekee. Koko aineistosta dumppi kerran viikossa ja tähän tehtävät muutossanomat kerran päivässä. 3.13 TOIMITUSMUOTO Digiroad-aineiston hyödyntäjäsopimuksessa asiakas valitsee aineiston toimitusmuodon. Vaihtoehtoja ovat R- tai K-muotoinen Euref-FIN kunnittain tai maakunnittain, R- tai K-muotoinen, YKJ-koordinaatiston kunnittainen aineisto tai R- tai xml-muotoinen vain päivitystiedot sisältävä aineisto. Lomakkeen kysymyksessä selvitettiin, kuinka hyvin nykyiset toimitusmuodot palvelevat hyödyntäjiä. Uutena vastausvaihtoehtona tarjottiin ei kantaa. Taulukko 14. Toimitusmuotojen soveltuvuuden arviointi. Palveleeko toimitusmuoto (R/K Euref- Sopimuksen FIN kunnittain/maakunnittain, R/K YKJ tehneet kunnittain, Päivitys R/XML) käyttötarkoituksianne? Kaikille avoin ei kantaa 0 2 - V. 2009 erittäin huonosti 1 0 0 huonosti 1 1 2 kohtalaisesti 4 3 12 hyvin 10 4 9 erittäin hyvin 2 1 2 Tulokset osoittavat, vertailtaessa tilannetta vuoteen 2009, että hyvin vastausvaihtoehdon valinneiden määrä noussut ja se on nyt yleisin vaihtoehto. Tästä voitaneen olettaa, että hyödyntäjäorganisaatioissa on tapahtunut oppimista eli aineiston käsittelyyn on kehitetty prosesseja työvaiheiden automatisoimiseksi. Täydentävässä kysymyksessä pyydettiin sanallisia toimitusmuotoja koskevia kommentteja. Sopimuksen tehneistä viisi vastaajaa kommentoi seuraavaa: Ei saatu raskauden takia toimimaan.

31 Tieaineistoa pitäisi myös jakaa koko Suomen kattavaksi. Maakunta/Kuntarajoilla pitää aina lisätä teitä tai kuntia, niin että reititys menee oikein. Ja se on työllistävää. Olisi ollut hyvä jos koko aineisto olisi ollut tarjolla myös suoraan XML-muodossa kuten päivitykset, mutta sekään ei ollut lopulta ongelma, vaati vain hiukan selvittelyä. Maakuntaa laajemmatkin alueet olisi hyvä olla tarjolla. Zip failien purku osissa kestää hyvin kauan. Jotenkin pitäisi saada koko aineisto nopeasti purettua koneelle. Internetissä kyselylomakkeen täyttäneistä kaksi vastaaja kertoi kommenttejaan toimitusmuodosta seuraavasti: Palvelee kohtuullisesti, mutta maakuntajako on käytännössä tarpeeton. Hyödyllisempi olisi esim. toiminnallinen jako käyttötarkoituksessamme. Aineisto on mielestäni turhaan jaettu niin moneen osaan (maakunnat). Nyt aineiston yhdistäminen vie aikaa. Ja duplikaattiviivat tuo päänvaivaa. Aineisto mahtuisi yhteenkin shapeen. Kuten monessa yhteydessä on todettu, koko Suomen kattavaa aineistoa tarvittaisiin. Niin kuin taulukossa 2 esitetään, valtaosa hyödyntäjistä käyttää koko maan aineistoa, jolloin on selvää, että nykyisten aineiston toimitusmuotojen kohdalla pakollisena aineiston prosessointivaiheena on maakunnittaisen aineiston yhdistäminen. 3.14 FTP- JA WFS-RAJAPINNAT Digiroadin tarveselvityksessä todettiin vuonna 2009, että Digiroadpalvelun pitäisi tarjota palvelurajapinta, jonka kautta hyödyntäjät voisivat ladata aineistoa ilman, että se tallennetaan toimitusta varten jollekin fyysiselle medialle. Myös INSPIRE-velvoitteiden täyttäminen edellyttää, että Digiroad-aineisto on katseltavissa palvelurajapinnan kautta. Nykyisessä Digiroad-palvelussa ei tällaista rajapintaa kuitenkaan ole. Kysymyksessä 21 selvitettiin hyödyntäjien mielipidettä palvelurajapintojen hyödynnettävyydestä. Vastaajilta tiedusteltiin olisiko vastaajan organisaatiolla mahdollisuus hyödyntää aineistoa esim. FTP- tai WFS-rajapintojen kautta, jos Digiroad-palvelu tarjoaisi nämä rajapinnat. Vastausvaihtoehdot olivat Kyllä, Ei, En tiedä. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 15). Vastaukset osoittavat, että edellytykset fyysisestä tallennusmediasta luopumiselle ovat varsin hyvät. En tiedä vastausten määrä osoittanee sitä,

32 että kysymys on varsin tekninen, eikä aineiston hyödyntäjäksi ilmoitettu yhteyshenkilö välttämättä tunne organisaation ict-valmiuksia riittävästi. Taulukko 15 Organisaation mahdollisuus hyödyntää FTP- tai WFSrajapintoja Vastaus Vastausten lukumäärä Kyllä 20 Ei 1 En tiedä 8 Kysymystä tarkentavat lisäkommentit kertovat selvästi palvelurajapinnan tarpeellisuudesta. Ohessa neljä ensimmäistä kommenttia ovat sopimuksen tehneiltä vastaajilta ja viimeinen internetissä lomakkeen täyttäneeltä. Tämä olisi hyvä koska se parantaisi ajantasautta. Mutta vektoriaineistoa myös tarvitaan [Huomautus: wfs-rajapinnan kautta siirretään nimenomaan vektoriaineistoa.] Mahdollisesti wfs-rajapintojen kautta. Digiroad on raakamateriaalia, joka vaatii jonkin verran jatkotyöstöä, jotta aineistosta saa käyttökelpoisen esim. paikkatietoanalyyseihin. Wfs-palvelussa aineiston pitäisi olla jalostetumpaa, jotta se olisi käyttökelpoista. Ehdottomasti olisi hyvä! WFS-rajapintapalvelu otettaisiin heti käyttöön Erittäin hyvä kehitysidea! Periaatteessa mahdollista ohjelmistollisesti, mutta teknisesti palomuuri saattaa estää liikenteen. 3.15 PALAUTTEIDEN JA TUKIPYYNTÖJEN KÄSITTELY Kysymyksessä 23 selvitettiin, ovatko hyödyntäjät olleet yhteydessä Digiroadin tietopalveluun antamalla palautetta. Palautekanavana toimivat Digiroadin info- ja tukipostilaatikot. Hyödyntäjille ei ole toistaiseksi toteutettu selaimeen perustuvaa palautekanavaa. Kysymykseen vastasi 18 sopimuksen tehnyttä hyödyntäjää. Heistä 10 on antanut Digiroadia koskevaa palautetta. Muista hyödyntäjistä alle puolet on ollut yhteydessä Digiroadin tietopalveluun. Kokonaisuudessaan prosenttiosuudet ovat nyt: 52 % on antanut palautetta, 48 % ei ole antanut, kun tilanne oli vuonna 2009 40 % vs. 60 %. Yhteydenotot tietopalveluun ovat siis kasvaneet jonkin verran tämän vastaajajoukon keskuudessa.

33 Taulukko 16. Aineistoon liittyvien palautteiden käsittely Aineistoon liittyvien palautteiden käsittely Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V. 2009. Olen antanut palautetta 10 5 10 En ole antanut palautetta 8 6 15 Tukea on tarvittu jonkin verran vähemmän; oheisen taulukon (Taulukko 17) mukaan yhteensä 29 vastaajasta vain 11 (38 %) on pyytänyt tukea. Lukema on kuitenkin suurempi kuin vuonna 2009, jolloin tukea oli pyytänyt 28 %. Taulukko 17. Tukipyynnöt Tukipyyntöjen käsittely Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V 2009 Olen pyytänyt 7 4 7 En ole pyytänyt tukea 11 7 18 Ne 11 vastaajaa, jotka ovat pyytäneet tukea, arvioivat saamiensa vastausten hyödyllisyyttä oheisen taulukon (Taulukko 18). mukaisesti. Taulukko 18. Tukivastausten hyödyllisyys. Vastausten hyödyllisyys Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V. 2009 erittäin huono 1 (14 %) 0 (0 %) 1 (14 %) huono 0 (0 %) 0 (0 %) 1 (14 %) kohtalainen 1 (14 %) 1 (25 %) 1 (14 %) hyvä 1 (14 %) 2 (50 %) 4 (57 %) erittäin hyvä 4 (57 %) 1 (25 %) 0 (0 %) Tukivastausten hyödyllisyyttä pitää erittäin hyvänä 57 % sopimuksen tehneistä vastaajista. Molemmista ryhmistä löytyy yhteensä vain yksi vastauksiin tyytymätön vastaaja. Laskettaessa yhteen molemmat tämänkertaiset vastaajaryhmät saadaan vastauksia hyvänä tai erittäin hyvänä pitävien osuudeksi 73 % vastaajista, kun sama tarkastelu antaa vuoden 2009 lukemaksi 57 %. Tukipyyntöjen käsittelyn vasteaika on hyödyntäjien mielestä ollut kohtalainen, hyvä tai erittäin hyvä. Huonoja arvosanoja ei annettu, Taulukko 19. Tämänkin vastauksen kohdalla vastaajat ovat olleet vuotta 2009 tyytyväisempiä Digiroadin tietopalvelun toimintaan.

34 Taulukko 19. Tuen vasteaika. Jos olet pyytänyt tukea, miten hyvin tuen vasteaika vastaa odotuksiasi? Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V 2009 erittäin huonosti 0 0 0 huonosti 0 0 0 kohtalaisesti 1 1 1 hyvin 3 2 6 erittäin hyvin 3 1 0 3.16 MUITA KOMMENTTEJA TIETOPALVELUSTA JA DIGIROADISTA YLEENSÄ Kysymyksessä 27 vastaajia pyydettiin antamaan kommentteja tietopalvelun toimivuudesta ja kysymyksessä 28 Digiroadista yleensä. Kysymyksen 27 vastaukset (Mitä muita kommentteja teillä on tietopalvelusta yleensä?) Sopimuksen tehneet Mahdollisuus, että voi ladata aineistoa suoraan netistä Olen saanut ainoastaan hyvää ja asiantuntevaa palvelua! Internetin kautta osallistuneet Hyödyllinen ja tarpeellinen palvelu. Merkitys vähenee hieman MML aineistojen avautuessa. Yritän päivittää tietoja Digiroad-ylläpitoon. Muuten en käytä aineistoa. Palvelu toimii hyvin Kysymys 28, (Mitä mieltä olette Digiroadista yleensä?) Sopimuksen tehneet Hyvä hanke, sovelluskehittäjille pitäisi saada aikaan näkyvä foorumi. Teiden keskilinjageometria on se, jota käytän ja tarvitsen, se on hyvä. Käyttäisin mielelläni useimmin muitakin Digiroadin sisällään pitäviä ominaisuuksia, jos ne olisivat helpommin käyttöön otettavissa. Pitäisi saada toimiva paketti, jota pieni yrityskin voisi hyödyntää. Hieno juttu Hinta on hyvä. Täyttää tehtävänsä hyvin

35 kattavin kansallinen tietietoaineisto Tie poikki - katkoja / virheitä löytyy aineistosta edelleen. Varmasti hyödyllinen, mutta tulisi hyödyntää meilläkin enemmän. Toistaiseksi olemme päässeet helpommalla käyttämällä vanhoja valmiita ratkaisuja, koska resurssimme ovat olleet rajalliset. Hieno aineisto! Koko Suomen kattava tieverkko kohtuullisen pienillä kustannuksilla, voiko parempaa olla :) Hyvä Mainio tuote, ja tietyllä tavalla päänavaaja tolkullisesti hinnoiteltujen karttatuotteiden saralla. Hintalaatusuhde oikein kohdallaan. Internetin kautta osallistuneet En ole vielä tarvinnut työssäni. Kannatan. Edellä aikaansa, Maanmittauslaitos teki vastaavan vasta 7 vuotta myöhemmin Ihan jees, tekijät ovat selvästi innoissaan. Digiroadin idea on hyvä, mutta toteutus voisi olla parempi. 3.17 HYÖDYNTÄJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien taustan kartoittamiseksi kyselyn lopuksi esitettiin kolme kysymystä. Kysymyksessä 29 kartoitettiin vastaajien toimialaa. Taulukko 20. Vastaajien toimiala ja lukumäärä Toimialamme on Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V. 2009 Julkishallinto 3 3 9 Yksityinen yritys 13 5 16 Opetus- ja tutkimustoiminta 1 3 1 Muu, mikä? 1 0 Hyödyntäjäsopimuksia on solmittu 121 hyödyntäjän kanssa. Aktiivisia hyödyntäjiä, joiden sopimus on tällä hetkellä voimassa, on 115. Kyselyyn vastanneiden toimiala painottuu yksityiselle sektorille, kuten edellisessä-

36 kin kyselyssä. Yksi vastaajista ilmoitti toimialakseen seudullinen kehittämisyritys (vastausvaihtoehto Muu, mikä? ) Kysymys 30 selvitti vastaajien organisaation kokoa. Taulukko 21. Organisaation koko ja vastaajien lukumäärä Yrityksessämme / Julkishallinnon yksikössämme työskentelee Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V. 2009 1 10 henkeä 5 0 7 11 100 henkeä 7 5 6 101 1000 henkeä 2 3 11 enemmän kuin 1000 henkeä 4 3 2 Yhdistettäessä nyt tehdyn kyselyn molemmat vastaajaryhmät ja verrattaessa yksikkökokoa vuoden 2009 tilanteeseen saadaan prosentuaaliset jakaumat seuraavanlaisiksi, Kuva 9. Kuva 9. Vastanneiden organisaatioiden yksikkökoon vertailu. Havaitaan, että 11-100 henkeä työllistävien organisaatioiden määrä on kasvanut, kun taas seuraavassa luokassa, 101 1000 on huomattavasti

37 vähemmän vastaajista. Suurten organisaatioiden kohdalla on tapahtunut lisäystä 16.4 prosenttiyksikköä. Kysymyksessä 31 selvitettiin digitaalisten tiestöaineistojen merkitystä vastaajaan koko toiminnassa. Taulukko 22. Digitaalisten tiestöaineistojen merkitys Digitaalisiin tiestöaineistoihin liittyvä toiminta muodostaa koko toiminnastamme, vastaajien lkm Sopimuksen tehneet Kaikille avoin V. 2012 yhteensä lkm / % V. 2009 lkm / % Pienen osan 12 7 19 / 66 % 13 / 50 % Keskisuuren osan 3 0 3 / 10 % 6 / 23 % Suuren osan 3 4 7 / 24 % 7 / 27 % Yhteensä 18 11 29 26 Aineistojen merkitys muodostaa suuren osan yrityksen toiminnasta 24 %:lle vastanneista organisaatiosta, mikä vastaa tilannetta vuonna 2009.

38 4 YLLÄPITÄJÄKYSELYN TULOKSET 4.1 YLLÄPITÄJÄKYSELYN TAUSTOTIETOJA Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol-kyselynä toukokuussa 2012. Kohderyhmänä olivat Digiroad-ylläpitosopimuksen tehneet kunnat ja muut julkishallinnon ylläpitäjät. Vastaanottajien sähköpostiosoitteet saatiin kuntien yhteystiedoista, joiden todettiin palautuneiden sähköpostien perusteella olevan osittain puutteellisia. Tämän vuoksi yhteystietoja päivitettiin niin paljon kuin annetun aikataulun puitteissa oli mahdollista ja kyselyn toisella kierroksella postitusta voitiin näin täydentää. Kysely lähetettiin 269 ylläpitäjälle, joista 34 kuntaa vastasi kyselyyn. Vuonna 2009 vastaajien lukumäärä oli lähes sama eli 36. Lisäksi yksi julkishallinnon ylläpitäjä vastasi kyselyyn (HSL, Helsingin seudun liikenne), minkä vuoksi joissakin tarkasteluissa vastaajien lukumääräksi on merkitty 35. Vastausprosentti jää siten alhaiseksi ollen 13 %. Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että koko ylläpitäjien joukosta 235 kuntaa ei vastannut kyselyyn. Kyselyyn vastanneet (tunnistetut) kunnat on esitetty oheisessa luettelossa ja kuvassa (Kuva 10). Helsinki * Iitti Jyväskylä * Järvenpää * Kankaanpää * Kemijärvi Kokemäki * Kotka Kouvola * Kristiinankaupunki * Kuusamo Lahti Lappeenranta * Leppävirta * Lohja Luumäki Mustasaari Mäntsälä * Nastola Närpiö Orivesi * Oulu * Pedersöre * Pieksämäki * Pietarsaari * Porvoo * Raahe * Siilinjärvi Tammela Tampere * Turku * Töysä * Ähtäri*

39 Kuva 10. Kyselyyn osallistuneet kunnat. Edellä olevaan luetteloon on merkitty tähdellä (*) ne kunnat, jotka ovat nyt osallistuneet ensimmäistä kertaa kyselyyn. Näitä kuntia on 21 eli 62 %. Vuoden 2009 kyselyyn verrattuna vaihtuvuus on varsin suuri. Tämä merkitsee sitä, että moni kunta, joka viime kerralla vastasi, ei vastannut enää toistamiseen. Positiivista on se, että vastaamatta jättäneiden kuntien tilalle on tullut monia uusia kuntia, joiden joukossa ovat mm. Helsinki, Tampere ja Turku.

40 Kyselyn tulosten tarkastelu noudattaa suomenkielisen kyselylomakkeen kysymysten järjestystä. Lomake on esitetty liitteessä 2 6. 4.2 VASTAUSTEN ANALYYSI Kysymyslomakkeen ensimmäisessä osiossa tiedusteltiin vastaajan omakohtaista kokemusta Digiroad-aineistosta yleisellä tasolla. Lähes kaikki vastaajat (91.4 %) olivat tutustuneet aineistoon (Kuva 11), mutta siitä huolimatta omakohtainen hyödyntäminen on vielä melko vähäistä (31.4 %). Tosin sekin oli noussut vuodesta 2009, jolloin aineistoa oli hyödynnetty itse vain 16,7 % (Kuva 12). Vaikka kyselyyn vastanneet eivät ole laajalti hyödyntäneet aineistoa, on suuri osa (82.9 %) lähettänyt ylläpitotietoja jossain muodossa. Kuva 11. Vastausten jakaumat kysyttäessä vastaajien omakohtaista tutustumista Digiroad-aineistoon, sen hyödyntämistä sekä sitä, onko vastaaja lähettänyt ylläpitotietoja. 6 Ruotsinkielinen lomake oli sisällöltään muuten sama kuin suomenkielinen, mutta Digiroadin dokumentaatiota koskeva kysymys oli muotoiltu toisin. Liitteen 2. kysymyksen 24. sijaan ruotsinkielisessä kyselyssä kysytään Digiroaddokumentationen har förnyats på finska under våren 2012 (http://www.digiroad.fi/dokumentit/fi_fi/dokumentit/). Översättandet av den nya dokumentationen håller på som bäst. Ifall du har bekantat dig med den finsk-språkiga dokumentationen, är dokumentationen tillräcklig med tanke på...

Osuus % 41 Yleisiä kysymyksiä aineiston ylläpitäjille (N=36). 100.0 90.0 80.0 94.4 83.3 88.9 70.0 60.0 50.0 Kyllä Ei 40.0 30.0 20.0 10.0 5.6 16.7 11.1 0.0 Oletteko tutustunut Digiroad-aineistoon? Oletteko itse hyödyntänyt Digiroad-aineistoa organisaatiossanne? Aiheet Oletteko lähettänyt ylläpitotietoja Digiroadaineiston ylläpitämiseksi? Kuva 12. Vastausten jakaumat vuonna 2009 kysyttäessä vastaajien omakohtaista tutustumista Digiroad-aineistoon, sen hyödyntämistä sekä sitä, onko vastaaja lähettänyt ylläpitotietoja. Ne vastaajat, jotka eivät ole lähettäneet ylläpitotietoja, saivat mahdollisuuden kertoa, miksi tietoja ei ole lähetty. Lomakkeen kysymykseen 6. vastasi kuusi kyselyyn osallistunutta. Vastaukset ovat ohessa: Systeemi ison kaupungin kannalta liian vaikea. Jos sähköistä aineistoa Digiroad-operaattori ei voi hyödyntää, niin lähettäminen on turhaa. Uusien katualueiden keskilinja-aineisto on MML:n hallinnassa ja se ei vastaa kaupungin omaa aineistoa. jne, jne. olen ollut ko. asian vastaava vain hetken Resurssi pula, en ole kerinnyt syventyä tähän asiaan Asia on ollut hoidossa toisella organisaatiolla Resurssipula, tietojen hallinnan keskeneräisyys, sähköisen massapäivityksen hankaluus. Tänä kesänä on tarkoitus alkaa päivitys tiettyjen tietojen osalta. Saknar skolning inom programmet, nya har anställts som ej fått skolning inom Digiroad. Osiossa oli kaksi uutta kysymystä, joilla pyrittiin selvittämään sitä, miten hyvin ylläpidosta vastaava henkilö pystyy levittämään tietoutta Digiroadaineistosta eteenpäin omassa organisaatiossaan.

42 Lomakkeen kysymyksessä 3. selvitettiin, tunnistaako vastaaja Digiroadaineiston hyödyntäjiä ja jatkokysymyksessä pyydettiin mainitsemaan näitä tunnistettuja hyödyntäjiä. Oheisesta taulukosta (Taulukko 23) nähdään, että vastaajaorganisaatioiden sisällä ylläpitäjät tunnistavat varsin hyvin aineistoa hyödyntäviä yksiköitä tai henkilöitä. Taulukko 23. Hyödyntäjien tunnistaminen Tunnistatteko hyödyntäjiä? Vastaajien lukumäärä % Kyllä 22 62.9 % En 13 37.1 % yhteensä 35 100.0 % Sanallisista vastauksista kysymykseen, keitä hyödyntäjät ovat, tulee esiin seuraavaa: kuntatekniikka Kaavoitus, katulupien myöntäjät, palvelurajapintojen rakentajat yms. Liikennesuunnittelijat Tekninen ja maankäyttö. Kuljetusten suunnittelussa myös opetustoimi ja sosiaalipuoli Yhdyskuntaosasto (rakennustoimisto ja ympäristötoimisto), Sivistysosasto (koulutoimisto ja vapaa-aikatoimisto ja Hallinto Teknisen toimen palvelutuotannon kunnossapito- ja rakentamisyksiköt sekä koulutoimi tekninen puoli Tien käyttäjät nykyiset oman keskilinjakartan käyttäjät karttojen tuottajat, tutkimuksien tekijät Paikkatieto-ohjelmiston käyttäjät liikenne- ja katusuunnittelu Tekninen hallinto kt-suunnittelu Paikkatietopalvelut, kunnallistekninen suunnittelu, logistiikka Voisi olla pohjana kuljetusten suunnittelussa esim. koulutoimi

43 Suunnittelijat, asioiden valmistelijat, ylläpidon rakennuttajat, katuja liikenneverkon pitäjät Kaikki esim. reitinoptimointia tarvitsevat / käyttävät tahot, erilaisia saavutettavuusanalyysejä tekevät ja älykästä tieverkkoaineistoa hyödyntävät tahot. Hyödyntäjiä pitäisi olla paljon enemmän. Vägmästaren OSIO 2: AINEISTON YLLÄPITO Kysymyssarjan toisessa osiossa esitettiin yleisiä kysymyksiä aineiston ylläpidosta kuten toimitustavasta, toimittamisen helppoudesta ja toimitusformaatista. 4.3 YLLÄPITOAINEISTON LÄHETYSMUODOT JA TOIMITTAMISEN HELPPOUS Lomakkeen kysymyksessä 7 selvitettiin ylläpitotietojen lähettämistapaa. Tulokset ovat oheisessa taulukossa (Taulukko 24). Vastaajien lukumäärä on 35, mutta koska jotkin kunnat käyttävät useita tapoja, on lähetystapojen summa 44. Taulukko 24. Ylläpitotietojen lähettämistavan jakaantuminen. Missä muodossa olette ylläpitotietoa lähettänyt? Vastaajien lukumäärä % lkm v. 2009 % selaimen kautta 15 34.1 % 13 31.7 % tiedostona 14 31.8 % 11 26.8 % paperilla 15 34.1 % 17 41.5 % yhteensä 44 100.0 % 41 100.0 % Elektroniset muodot ovat saavuttaneet lievästi lisää suosiota verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Kuitenkin paperilla tapahtuva ylläpitotietojen välittäminen muodostaa edelleen yli kolmanneksen kaikista vaihtoehdoista. Kuten jo vuoden 2009 analyysissä todettiin, paperilla lähetettävien ylläpitotietojen yleisyys osoittaa, että monien kyselyyn vastanneiden kuntien järjestelmistä (tai jos erityistä järjestelmää ei ole) on yksikertaisinta tuottaa paperituloste tai kopio muuttuneista tiedoista. Vastausten jakauma osoittaa, että paperikopioita tarvitaan edelleen, vaikka Digiroadia suunniteltaessa oletettiin, että varsin nopeasti voidaan siirtyä pelkkään xmlsanomapohjaiseen tietojen vaihtoon. Jatkokysymyksenä tietojen lähetysmuotoon kysyttiin, miten helpoksi vastaajat kokivat ylläpitotietojen toimittamisen asteikolla 1 5 (erittäin help-

44 poa erittäin hankalaa). Vastaukset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 25) ja kuvassa (Kuva 13). Eniten vastauksia (11) sai vaihtoehto Ei hankalaa, mutta voisi olla helpompaakin. Edelliseen kyselyyn verrattuna erittäin helppoa tai helppoa vastausten määrä on pudonnut. Näiden osuus on nyt 27.6 %, kun viimeksi se oli 43.7 %. Kyselyyn osallistuneista 6 jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Taulukko 25. Ylläpitotietojen toimittamisen helppous (N=29). Onko ylläpitotiedon toimittaminen mielestänne Vastaajien lukumäärä % Lkm v. 2009 % erittäin helppoa 0 0.0 % 1 3.1 % helppoa 8 27.6 % 13 40.6 % ei hankalaa, mutta voisi olla helpompaakin 11 37.9 % 9 28.1 % hankalaa 7 24.1 % 6 18.8 % erittäin hankalaa 3 10.3 % 3 9.4 % yhteensä 29 100.0 % 32 100.0 % 14 13 12 11 10 8 6 8 9 7 6 Lukumäärä Lkm v. 2009 4 3 3 2 0 0 1 erittäin helppoa helppoa ei hankalaa, mutta voisi olla helpompaakin hankalaa Kuva 13. Digiroadin ylläpitotiedon toimittamisen helppous. erittäin hankalaa Tarkennuksena vastaajilta kysyttiin, että jos ylläpitotiedon toimittaminen on hankalaa, miksi vastaaja kokee näin. Kyselyyn osallistuneista viisi vastaajaa kertoi tarkemmin mielipiteistään:

45 Sen takia, että meidän täytyisi omassa organisaatiossamme kehittää katurekisteriä ja silloin ylläpitotiedon toimittaminen olisi helppoa, jos voisin suoraan päivittää myös omaa katurekisteriä samalla. Tällä hetkellä ylläpitotiedon toimittaminen vaati omaa käsittelyä ja tuntuu ylimääräiseltä työltä. Mielestäni kuitenkin ylläpitotiedon toimittaminen on helppoa, mutta tiedon hankkiminen organisaatiomme sisällä vaatii työtä. selaimen toiminta on hidasta Muuttuneiden tietojen hallinta hieman haasteellista. Olisi helpompaa, kun voisi lähettää koko aineiston kerralla ja vanha aineisto tuhottaisiin. Toisaalta nykyään on jo niin hyvät rajapinnat suuntaan ja toiseen, että olisi tyhmää olla käyttämättä em. ratkaisuja. Lisäksi tietosisältö aika suppea. käyttöliittymä on aika kankea Via webben är det krångligt att få markerat exakt där man menar. 4.4 TIEDOSTOFORMAATIT JA AINEISTON TUOTTAMINEN KÄYTETTYYN FOR- MAATTIIN Niitä vastaajia, jotka ilmoittivat toimittavansa ylläpitotietoja tiedostomuodossa, pyydettiin kertomaan tiedostoformaatista. Digiroad-sovellus tukee ESRIn shape muotoisen tiedoston importia, mutta skeema on olemassa vain Liikenneviraston tierekisterin aineiston tuonnille. Vastaavasti xmltuonti on toteutettu Maanmittauslaitoksen aineiston importille. Lähtökohtaisesti xml-formaatti olisi suositeltavin. Vastaukset on koottu oheiseen taulukkoon (Taulukko 26). Kyselyyn osallistuneista 14 jätti vastaamatta. Taulukko 26. Tiedostoformaatit (N = 21) Jos lähetätte aineistoa tiedostoina, missä formaatissa? Vastaajien lukumäärä % Lkm. v. 2009 % ESRI shape -formaatissa 4 19.0 % 3 20.0 % XML -sanomatiedostona 3 14.3 % 0 0.0 % jossain muussa formaatissa, missä? 14 66.7 % 12 80.0 % yhteensä 21 100.0 % 15 100.0 % Muista käytetyistä formaateista mainittiin pdf (6 vastaajaa), MapInfo tab (4), AutoCad dwg (1), Microstation dgn (1), MS Word (1) ja ascii-teksti (1).

46 Nämä muut formaatit edellyttävät Digiroad-operaattorilta enemmän tai vähemmän manuaalista työtä. Pdf-tiedosto vastaa paperitulostetta, koska sen sisältöä ei voi käsitellä ohjelmallisesti. Näin ollen ylläpitotietojen lähettämistavoista pdf-tiedoston voisi lukea samaan ryhmään paperitulosteiden kanssa (Taulukko 24). Jatkokysymyksellä 11. pyrittiin selvittämään, miten sujuvaa päivitystiedostojen tuottaminen on. Voidaan olettaa, että tähän tehtävään olisi kehitetty vähintäänkin jotain tuotantosovelluksen aputoimintoja. Kysymys liittyy loogisesti kysymyksiin 13. ja 14. Vastaukset ovat oheisessa taulukossa (Taulukko 27), josta nähdään, että 12 vastaajaa ei ole ottanut lainkaan kantaa. Taulukko 27. Aineiston tuottamisen helppous (N = 23). Onko aineiston tuottaminen ko. formaattiin järjestelmästänne Vastaajien lukumäärä % Lkm. v. 2009 % erittäin helppoa 5 21.7 % 3 16.7 % helppoa 6 26.1 % 5 27.8 % ei vaikeaa, mutta voisi olla helpompaakin 5 21.7 % 5 27.8 % vaikeaa 6 26.1 % 2 11.1 % erittäin vaikeaa 1 4.3 % 3 16.7 % yhteensä 23 100.0 % 18 100.0 % Tulokset ovat jossain määrin ristiriitaiset. Erittäin helppo vastausten prosentuaalinen osuus on kasvanut, mutta samalla myös vaikeaa tai erittäin vaikeaa vastausten osuus on myös kasvanut, kun tuloksia verrataan vuoteen 2009. Kysymyksellä 12 selvitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, että jos aineiston tuottaminen ko. formaattiin on vaikeaa, mikä tähän on syynä. Vastaajista 11 kertoi lisätietoja seuraavasti: Tällä hetkellä kunnassamme aineisto ei ole erityisesti missään tiedostoformaatissa, joten paperikartat ja selainpäivitys ovat keinojamme päivittää Digiroadia. Digiroad ei pysty hyödyntämään Novapoint Iriksestä suoraan ajettuja tietoja, joten täytyy yrittää tehdä muutokset selainsovelluksella. Aikaa on vähän käytettäväksi Aineisto joudutaan keräilemään maastosta, virastoista kyselyillä Omassa yksikössä ei atk-osaamista

47 Tietoa ylläpidetään useammassa järjestelmässä, eikä tiedon toimittamisesta ole sovittu organisaation sisällä. Vaatii erityisosaamista, koko asia sekava. Tietoja ei ole omaisuudenhallinnan järjestelmässämme, vaan erillisinä suunnitelmina ja päätöksinä. En tunne ko. luovutustoimintoja tarkemmin, mutta voisin kuvitella, että kaikki konvertointi koetaan hankaluutena. Vet inte alls hur man gör Har inte information om hur vi överför dwg till ESRI eller xml. 4.5 YLLÄPITOON KÄYTETTY JÄRJESTELMÄ JA KOKOAVA TIETOPALVELU Edellisen kyselyn jälkeen Kuntaliiton johdolla toteutetussa KRYSPprojektissa määritettiin muiden skeemojen ohessa verkkotopologiaskeema tietojärjestelmien välisen katu- ja tieverkon geometrian ja ominaisuustietojen siirtämiseen. Skeema vastaa erittäin hyvin Digiroadin luokkaja tietomallia. Mukana olleet järjestelmätoimittajat, jotka tuottavat kuntiin aineistojen ylläpitoon tarkoitettuja sovelluksia, sitoutuivat toteuttamaan tämän verkkotopologia-skeema muunnoksen omaan sovellukseensa. Näin ollen on olemassa teoreettiset valmiudet tuottaa helpohkosti ylläpitäjän järjestelmästä xml-muotoista aineistoa Digiroadin käyttöön. Samassa KRYSP-projektissa määritettiin tietopalvelurajapinnat, joiden yli tietoja voidaan siirtää ilman fyysisen median käyttöä. Kuntaliiton johdolla toteutettiin Kokoava Tietopalvelu hanke (KTP). KTP kokoaa yhteen palveluun kuntien tarjoamat tietopalvelurajapinnat, joten tulevaisuudessa olisi mahdollista, että osa Digiroadin päivitystiedoista haettaisiin keskitetysti KTP:n kautta. Omalta osaltaan meneillään oleva JHS-työ tullee vaikuttamaan positiivisesti tietojenvaihdon yhtenäistämiseen. Ideaalitapauksessa aineiston ylläpitäjän käyttämä tuotantosovellus voi tuottaa suoraan napin painalluksella päivitysaineiston Digiroadin tunnistamaan formaattiin. Oheisessa taulukossa (Taulukko 28) on esitetty vastaajien mainitsemat järjestelmät. Joissakin kunnissa käytetään useampaa järjestelmää. Mukana vastauksissa on myös HSL:n ilmoittamat järjestelmät. Kolmessa vuodessa on ylläpitojärjestelmien / -sovellusten lukumäärä kasvanut. Syynä voi olla yleinen kehitys kunnissa tai yksinkertaisesti vastaajajoukon suuri vaihtuvuus. Mukanahan on tällä kertaa suuria kuntia kuten Helsinki, Turku ja Tampere.

48 Taulukko 28. Ylläpitoon käytettävät järjestelmät Järjestelmä Kirjoittaja on selvittänyt erikseen kyselyn ulkopuolelta, mikä on mainittujen sovellusten valmius KRYSPin verkkotopologia-skeeman suhteen. Taulukossa on oma sarake KRYSP-valmiudelle. Skeeman mukaisen xmlsiirtotiedoston tuottamiseen kykeneviä järjestelmiä näyttäisi olevan seitsemän. Lukumäärä KRYSP Lkm v. 2009 Kunnassa ei ole sähköistä järjestelmää, tiedot ylläpidetään paperilla 10-7 MicroStation (/Stella) 3 4 Tekla XCity / XStreet / TeklaGis 3 1 AutoCad (/KatuInfo) 3? 2 MapInfo 3 1 Novapoint Iris 4 1 Keypro KeyArea 0 1 Airix YTCAD 1 1 Facta map / Facta gis 1 1 ESRI ArcGIS 1-0 3d-win 1? 0 Sybase ASE 1-0 TerraSolid 1-0 SpatialWeb 1-0 Yhteensä 33 7 19 Ylläpitäjien KRYSP-tietoutta selvitettiin kysymyksellä onko vastaajaorganisaatio mukana kuntien kokoavassa tietopalvelussa (KTP) ja onko organisaatiolla tarkoitus tuottaa tietoja tähän KRYSP-hankkeen mukaisessa muodossa. Myönteisiä vastauksia saatiin 8 (24.2 %), kielteisiä tai en tiedä vastauksia 16 (48.5 %) ja loput 9 (27.3 %) vastaajaa eivät kommentoineet mitenkään. Vastaajilta kysyttiin kysymyksessä 15, minkälaiset seikat helpottaisivat ylläpitotiedon toimittamista Digiroadiin. Kyselyyn osallistuneista 19 kertoi mielipiteensä: Koska meillä ei ole sähköistä katurekisteriä toivoisin, että Digiroad voisi kenties toimia katurekisterin pohjana tai että kehittäisimme sellaisen katurekisterin, jossa Digiroad ylläpitotietoja saisi kätevästi hankittua. Jos aineisto olisi helpommin hyödynnettävissä, sen ajantasaistukseen alettaisiin ehkä panostaa enemmän. Meillä on toivottu esim. kyselyitä tyyliin "paljonko on päällystettyjä teitä, paljonko päällystättömiä". Näitä ei ainakaan aluksi pystynyt tekemään.

49 Resurssien riittävyys organisaatiossa Digiroad-operaattorilta tulisi selvä ilmoitus, mitä tietoa halutaan, milloin ja missä muodossa. Lisäksi aiemmin kertomani kehittämisideat helpottaisivat kovasti. Oman järjestelmän ja Digiroadin parempi yhteensopivuus Ilmoitus kuntaan sen jälkeen, kun tiedot on korjattu järjestelmäänne. Jos on joitain mitä ette voi käsitellä, niin siitäkin tieto kuntaan Paperiversiosta tiedostomuotoon Tietenkin pitäisi saada Iris katurekisteristä suoraan muutostiedostot Digiroad operaattorille - nyt vain rajapinnat ei kohtaa Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Selkeät ja käytännönläheiset ohjeet sekä mahdollisuus toteuttaa myös niitä. Kaupungin eri hallintokuntien yhteinen, integroitu, paikkatietopohjainen liikenteen ja kadun suunnittelun ja rakentamisen ja projektiohjauksen sekä kartoituksen prosessityökalu Ylläpito pitäisi olla kartta-aineistosta vastaavilla, tietojärjestelmien rekisterit pitäisi olla ja ajan tasalla. mm. rajapintapalvelut Työnjako, jossa ylläpitäjänä olisi kunnallistekniikan väki, eikä maanmittari kuten nyt. Tarvittaisiin nykyistä selainsovellusta sujuvampi järjestelmä tietojen ylläpitoon ja siirtoon Digiroadiin Jos kaikki tarvittava tieto löytyisi yhdestä järjestelmästä, sen järjestelmällinen luouttaminenkin ja ajan tasaisuudesta huolehtiminen olisi helpompaa. Genomgå en svensk utbildningskurs i Digiroad Vi är i behov av skolning samt att vi kan få materialet levererat i EUREF GK21 format 4.6 YLLÄPITOTIETOJEN TOIMITTAMINEN SUORAAN MAANMITTAUSLAITOK- SELLE Digiroad-aineiston ylläpidon kannalta on tärkeää, että kunnat toimittavat katu- ja tieverkon geometrian ja osoitetietojen muutoksista vihjetietoja Maanmittauslaitokselle, joka on geometrian primääritoimittaja ja ylläpitäjä.

50 Kuntien vihjetietojen perusteella Maanmittauslaitos voi mitata uuden geometrian ja päivittää omaa osoitejärjestelmäänsä. Kysymyksellä 16 selvitettiin, onko vastaajaorganisaatiolla määritetty prosessi uuden tai muuttuvan (geometria- ja osoitetiedot) tiedon toimittamisesta Maanmittauslaitokselle. Tätä kysymystä ei ollut vuoden 2009 kyselyssä. Vastaukset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 29). Taulukko 29. Prosessi tiedon toimittamisesta Maanmittauslaitokselle. Onko teillä määritetty prosessi uuden tai muuttuvan tiedon toimittamisesta Maanmittauslaitokselle? Vastaajien lukumäärä % Kyllä 14 40.0 % Ei 8 22.9 % En tiedä 13 37.1 % Yhteensä 35 100.0 % Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan päivitysprosessia. Kymmenen kyselyyn osallistuneista antoi relevantteja vastauksia, jotka on esitetty ohessa: Kun uusi/muutos tieto tulee, lähetämme sähköpostin yhteyshenkilölle maanmittaustoimistoon mahdollisimman nopeasti. Paperitulosteina tai pdf-tiedostoina tarpeen mukaan. Ilmoitan uusista osoitepäätöksistä yhdyshenkilölle maanmittauslaitokseen aina, kun niitä tehdään. Ilmoitukset kulkevat pääsääntöisesti sähköpostitse. Päivitykset lähetetään suoraa mml:lle haja-asutusalueelta kartalle käsin piirrettynä ja skannattuna liitteeksi. Keskustan asemakaavaalueelta kaavatiet tiet tietysti pohjakartan mukaisessa koordinaatistossa joko shapena tai dwg:nä. Osoitteet toimitetaan RSS osoitepäätöksinä. Uusista kaduista vihjetieto YTLK:n yleiseen käyttöön otto päätöksinä. Osoitetieto toimitetaan osoitepäätöksen yhteydessä välittömästi päätöksen tekevästä organisaatiosta. Uusi tai muuttunut osoitetieto lähetetään postitse tai sähköpostilla. Geometriatietoa ei tästä organisaatiosta varsinaisesti toimiteta. Ainoastaan liitekartta tarvittaessa. Tiedot toimitetaan, kun kaavatie on valmis ja haja-asutusalueella, kun tie nimetään.

51 Osoitemuutokset toimitetaan päätösmuodossa automaattisesti ja geometriatiedot pyydettäessä (ei ole pyydetty) Alla nya mätningar av fastigheter och vägar levereras årligen i DWG format. MapInfo (tab) eller AutoCad (dxf) filer på nya vägar och Adressdata ca 2-10 ggr årligen. 4.7 AINEISTON YLLÄPITOON TARKOITETTU SELAINSOVELLUS Selainsovellus on Digiroad-palvelun tarjoama työkalu, jolla kuntaylläpitäjät voivat päivittää oman alueensa tie- ja katuverkon ominaisuustietojen muutoksia. Työkalu ei sovellu erityisen hyvin suurten tietojoukkojen päivittämiseen eikä sitä voi käyttää geometrian luomiseen eikä muokkaamiseen. Lomakkeen kysymyksessä 18 tiedusteltiin, ovatko ylläpitäjät käyttäneet selainsovellusta. Vastaukset ovat oheisessa taulukossa (Taulukko 30) ja kuvassa (Kuva 14). Niiden kyselyyn vastanneiden määrä, jotka eivät ole käyttäneet selainsovellusta, on noussut 12.8 prosenttiyksikköä. Vaikka vastaajien lukumäärä on lähes sama peräkkäisissä kyselyissä, on jälleen painotettava, että vastaajien vaihtuvuus kyselyiden välillä on 62 %. Ei voida siis tulkita tuloksia suoraan niin, että selainsovelluksen hankalan käytön vuoksi olisi tapahtunut siirtymistä muiden päivitysmuotojen käyttämiseen. Kysymyksessä 19 vastaajia pyydettiin arvioimaan Digiroadin selainsovelluksen käytettävyyttä. Vaihtoehdot olivat erittäin helposti käytettävä, helppokäyttöinen, ei vaikeakäyttöinen mutta voisi olla helpompikin, vaikeakäyttöinen, erittäin vaikeasti käytettävä. Taulukko 30. Selainsovelluksen käyttö Oletteko käyttänyt Digiroadin selainsovellusta? Vastaajien lukumäärä % Lkm. v. 2009 % en ole käyttänyt 14 40.0 % 10 27.8 % olen käyttänyt ainoastaan tietojen selailuun 8 22.9 % 14 38.9 % olen käyttänyt tietojen ylläpitämiseen 13 37.1 % 12 33.3 % Yhteensä 35 100.0 % 36 100.0 %

52 Kuva 14. Selainsovelluksen käyttö. Sovelluksen käytettävyyden subjektiivinen arvio on selvästi muuttunut kolmessa vuodessa, vaikka vastaajat ovat suurelta osin vaihtuneet. Ehkä voidaan edellä olleesta varaumasta huolimatta päätellä, että sovelluksen käyttökokemus ei vastaa enää nykyaikaisia karttakäyttöliittymällä varustettuja selaimeen perustuvia sovelluksia. Selainsovelluksen käyttökokemuksen arviot ovat seuraavassa taulukossa (Taulukko 31) ja esitettynä kaaviollisesti kuvassa (Kuva 15). Kuten viimeksikin, vastaajilta pyydettiin ehdotuksia selainsovelluksen mahdolliseen kehitysprojektiin. Ehdotukset ovat seuraavan sivun luettelossa. Taulukko 31. Selainsovelluksen käytettävyys. Arvioikaa Digiroadin selainsovelluksen käytettävyyttä. Vastaajien lukumäärä % Lkm v. 2009 % erittäin helposti käytettävä 0 0.0 % 0 0.0 % helppokäyttöinen 3 15.8 % 9 36.0 % ei vaikeakäyttöinen, mutta voisi olla helpompikin 10 52.6 % 14 56.0 % vaikeakäyttöinen 5 26.3 % 1 4.0 % erittäin vaikeasti käytettävä 1 5.3 % 1 4.0 % Yhteensä 19 100.0 % 25 100.0 %

53 Kuva 15. Selainsovelluksen käytettävyys. Selainsovelluksen kehittämisehdotuksia: Sovellus on vähän käytettynä hieman monimutkainen, paljon tietoa. Aika vanha softa ja käytettävyys hidasta. Taustakarttaa paremmaksi Kartalla liikkuminen on hankalaa (rähmätassu puuttuu), zoomattaessa karttaa olisi hyvä että määrätyssä zoomissa kartta muuttuisi vaikka opaskartaksi. Olisi hyvä myös valintatyökalu ja saada kadun tiedot näkyviin. Käyttöliittymä tulisi muuttaa loogiseksi ja karttaikkuna isommaksi ja yksinkertaisesti scrollattavaksi. Esimerkiksi nopeusrajoitustietojen yhteydessä selitteet (=värit) voisivat näkyä koko ajan ruudun sivussa. Sama muiden ominaisuuksien kanssa. Olisi helpompi tutkia tietoja, nyt joutuu klikkaamaan katupätkiä. Inforuutu voisi olla helpompi lukuinen. Kartalla liikkuminen hieman kömpelöä. Karttaa olisi helpompi selata hiirtä liikuttamalla nykyisen keskipistehaun sijaan. Mm. kartalla liikkuminen esim. hiirellä vetämällä, zoomaus rullalla, session pidempi voimassaolo (ettei tarvitse uudelleenkirjautua jatkuvasti). Yleisesti käyttöliittymän sujuvuuden hiontaa

54 Kuvaustekniikka näytöllä voisi olla selkeämpi. Joskus vaikea erottaa värejä, kun viivat ovat niin ohuita. Tulostus ja tiedonsiirto karttapohjillemme helpommaksi. Det känns för krångligt att hitta den data man söker med olika "lager" för allting Skolning och kartor i format som kan sparas också i annat format. OSIO 3: TIETOLAJIEN YLLÄPITO Yleisten ylläpitoa koskevien kysymysten jälkeen kyselyn kolmannessa osiossa esitettiin tarkempia kysymyksiä tietolajeista. Kysymyksessä 21 tiedusteltiin, onko jokin Digiroad-tietolajeista sellainen, johon vastaaja ei ole pystynyt toimittamaan ylläpitotietoa tai se on ollut vastaajan mielestänne hankalaa. Toisin kuin vuonna 2009, kaikki tietolajit olivat tällä kertaa näkyvillä kysymyslomakkeella, kun ne viimeksi olivat kolmessa pudotusvalikossa. Jatkokysymyksinä kyselyyn osallistuneilta pyydettiin mielipiteitä siitä, miksi ylläpitotietoa ei ole voitu toimittaa tai se on hankalaa sekä yleisiä kommentteja tietolajien määrästä ja sisällöstä.

55 Taulukko 32. Vaikeimmin ylläpidettävät tietolajit. Onko jokin Digiroad-tietolajeista sellainen, johon ette ole pystynyt toimittamaan ylläpitotietoa tai se on ollut mielestänne hankalaa? Vastaajien lukumäärä Kelirikko 7 Kääntymismääräys 7 Liikennemäärä 7 Ajoneuvo kielletty tai sallittu 6 Kaistojen lukumäärä 6 Leveys 6 Palvelu 6 Suurin sallittu 6 Opastaulu ja sen informaatio 5 Suojatie 5 Tie-elementin tyyppi 5 Avattava puomi 4 Joukkoliikenteen pysäkki 4 Päällystetty tie 4 Rautatien tasoristeys 4 Valo-ohjattu liittymä tai liikennevalo 4 Nopeusrajoitus 3 Silta, alikulku tai tunneli 3 Taajama 3 Toiminnallinen luokka 3 Väylätyyppi 3 Oheisessa luettelossa on valotettu vastaajien mielipiteitä hankalan ylläpidon syistä: Nopeasti muuttuvia tekijöitä. Tietoja ei ole saatavissa mittaus/karttamuodossa. Tiedon keruu olisi hidasta ja kaiken aineiston tarpeellisuus hieman kiinnostaa pienempien katujen osalta. Tietojen toimittaminen on vielä kesken, joten kokemusta ei ole vielä kaikesta Suurimmasta osasta mainitsemistani tietolajeista ei ole informaatiota selkeästi yhdessä paikassa. Aika- ja henkilöresurssien vuoksi emme ole toimittaneet näistä tietoa. Osa tiedoista on kyllä päivitetty Digiroadiin, mutta ei meidän toimestamme. Kääntymismääräyksen lisääminen selainsovelluksen kautta oli muistaakseni hankalaa/epäjohdonmukaista.

56 Näiden tietojen muuttuminen on sen verran yleistä, että tieto ei välttämättä kulje toteuttajalta ylläpitäjälle. olen ilmoittanut uusia teiden sijainteja sekä tien nimiä ja ilmoittanut teistä joiden kautta ei voi kulkea lävitse. Muita tietoja en ole ilmoittanut Digiroadiin Yksityiskohtaisempi ylläpito edellyttää maastokäyntejä, joihin ei ole riittänyt resursseja henkilöstön vähyyden vuoksi. En tiedä minne niitä toimittaisin ja koska sekä kuinka aineistot on pääosin paperilla Em. tietojen ylläpito kuuluu toiselle organisaatiolle Ajanpuutteen vuoksi Toiminnalliseen luokan kytkeminen omistajaan (valtio/kunta) on joskus raja-alueilla vaikea sovittaa loogisesti yhteen. Monia tietoja emme ole keränneet keskitetysti (kääntymismääräys, leveys, kaistojen lukumäärä, suurin sallittu, kelirikko, liikennemäärä,tielelementin tyyppi jne) tai inventointi on kesken (joukkoliikenteen pysäkki, nopeusrajoitus, taajama jne.). En tunne aineistotoimituksia tällä tarkkuudella, mutta ymmärtääkseni operaattori on joutunut kyselemään nämä meiltä kaikki erikseen eri tahoilta. Tidsbrist och saknar skolning i programmet Om man får skriva fritt om en väg går det ju nog att leverera vad som helst Frågan bör ställas till vägmästaren Vastaajat antoivat muita kommentteja tietolajien määrästä ja sisällöstä seuraavasti: En tiedä pystymmekö päivittämään kaikkea tietoa, joka on mainittu yllä Digiroadiin. Kenties pitkän tähtäimen suunnittelussa kyllä. Määrä on varmaan sopiva, mutta ovatko nämä todella kaikki merkittäviä tietoja. Kelirikko on esimerkiksi jokaisella alhaisen hoitoluokan tiellä joka kevät. Pienillä kunnilla ei ole resursseja tietää, eikä ole henkilökuntaa ylläpitää näitä tietoja. Olemme tehneet Iris-rekisteristä sellaisen, että se palvelee organisaatiotamme ominaisuustietojen kohdalla vaikka alun perin hankittiin Digiroadin ylläpitoon. Tietolajit eivät kohtaa Digiroad/kaupunki esim. kääntymismääräyksiä ja ajoneuvo kielletty /sallittu ei ole viety Irikseen

57 liikaa Tietolajeja on liikaa Liian iso tietomäärä valittu. Ei valmistune koskaan siihen jamaan että voisi pitää luotettava lähteenä. Sinänsä olisi hyvä myös tienpitäjälle, että nämä tiedot voitaisiin kerätä yhteen paikkaan esim. Digiroadiin ja hyödyntää niitä sieltä. Käyttöliittymän tulisi tällöin kuitenkin olla sujuva ja helppo. Meillä on käytössä eri mittakaavaisia katu- ja tiestöaineistoja erilaisiin tarkoituksiin, mikä tekee yhtenäisen koosteen tuottamisen ulkopuoliseen käyttöön hankalaksi. Eri osapuolten prosessit ja aineistotarpeet ovat kovin erilaiset, eikä tiedon yhtenäistävää tahoa tälle aihealueelle ja aineistolle tahdo löytyä. Dataslagen känns många, det blir inte överskådligt Viktigaste för oss är att få materialet levererat i GK21 koordinatsystem, så att vi kan använda det i Facta gis med våra övriga kartmaterial OSIO 4: DIGIROADIN TUKIPALVELU Digiroad tarjoaa käyttäjilleen ja ylläpitäjilleen tukipalveluita, joihin kuuluvat internet-sivusto, kattava dokumentaatio sekä sähköpostitse ja puhelimitse tapahtuva ongelmanratkaisu- ja neuvontatoiminto. Merkittävänä osana tukipalvelua on koulutustoiminta, joka on painottunut kuntien ylläpitoa tukeviin koulutustapahtumiin. Kyselylomakkeen osion 4 kysymyksillä kerättiin tietoja tukipalvelun toiminnasta. Kysymykset ovat suurelta osin samoja, jotka esitettiin Digiroadaineiston hyödyntäjille (kappale 3.15). 4.8 DOKUMENTAATION RIITTÄVYYS Ylläpitäjälomakkeen kysymyksellä 24 selvitettiin vastaajien mielipiteitä Digiroadin dokumentaation riittävyydestä. Kysyttiin, onko dokumentaatio riittävää Digiroadin tietosisällön ja sopimusasioiden osalta sekä hyödyntämisen kannalta. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen lomake poikkesivat johdantotekstin osalta toisistaan, koska uusittua ruotsinkielistä dokumentaatiota ei ollut vielä käytettävissä kyselyn aikana. Tähän kohtaan on jäänyt myös tekninen eroavaisuus. Suomenkielisen lomakkeen vastausvaihtoehdot olivat

58 Kyllä / Ei / En osaa sanoa -kysymyksen ollessa pakollinen, kun taas ruotsinkielisestä lomakkeesta vaihtoehto En osaa sanoa puuttui kysymyksen ollessa vapaaehtoinen. Analyysissä ruotsinkieliseen lomakkeeseen vastanneet, mutta jonkin kysymyksen kohdan tyhjäksi jättäneet on tulkittu kategoriaan En tiedä. Samoin kaksi suomenkielistä ylläpitäjää jätti hyödyntämistä koskevan kysymyksen tyhjäksi. Vaihtoehto En osaa sanoa oli uusi. Vuonna 2009 valittavana oli vain kaksi ensimmäistä vastausvaihtoehtoa. Tämän vuoksi eri kyselyiden vastaukset eivät ole suoraan vertailukelpoiset. Taulukko 33. Digiroad-dokumentaation riittävyys, vuosi 2012 Onko Digiroad-dokumentaatio mielestänne riittävä Kyllä Ei En osaa sanoa yhteensä Digiroadin tietosisällön osalta 11 1 23 35 Digiroadin sopimusasioiden osalta 7 1 27 35 Digiroadin hyödyntämisen kannalta 7 2 24 33 Yhteensä 25 4 74 Taulukko 34. Digiroad-dokumentaation riittävyys, vuosi 2009 Onko Digiroad-dokumentaatio mielestänne riittävä Kyllä Ei Ei vastannut yhteensä Digiroadin tietosisällön osalta 25 5 6 36 Digiroadin sopimusasioiden osalta 25 5 6 36 Digiroadin hyödyntämisen kannalta 22 9 5 36 Yhteensä 72 19 17 Taulukkoja vertailemalla voisi ehkä päätellä, että aikaisemmin Kyllä vastanneet olisivat valinneet vaihtoehdon En osaa sanoa, jos se olisi ollut valittavana. Voi myös olla niin, että vastaajat ovat vastanneet En osaa sanoa sen vuoksi, että he eivät voi vastata myöntävästi, koska eivät ole tutustuneet uusittuun dokumentaatioon. Kysymyksellä 25. haluttiin selvittää, mistä lähteistä ylläpitäjät ovat saaneet Digiroadiin liittyvää tietoa. Ohessa ovat vastaukset: Koulutus internet ja koulutus Digiroad koulutus Turussa kevät 2012. Internet-sivut ovat hyvin kattavat ja laaditut oppaat myös. Hyödyntämällä ns. hiljaista tietoa Koulutus Koulutus

59 Etupäässä koulutuksen kautta. Ehkä pitäisi sopimus torpata kun ei nykyaikana keksitä fiksumpaa tapaa tietojen ylläpitoon kuin tuo selainjuttunne internet, koulutus Internet Digiroad-koulutuksesta Internet, paikkatietomarkkinat Netti-tiedonhausta on aikaa muutama vuosi, koulutus 2006 koulutus, internet Koulutus, internet, toimitettu aineisto Internet, Kuntamarkkinat, Paikkatietoikkuna ja Inspire-yhteistyö Bara inom kommun 4.9 TUKIPALVELUN TOIMIVUUS Kysymyksellä 26 selvitettiin, onko ylläpitäjä tarvinnut operaattorin tukea. Tulokset ja vertailu vuoden 2009 tietoihin ovat ohessa (Taulukko 35): Taulukko 35. Ylläpitäjien kokema tuen tarve. Oletteko tarvinnut Digiroadoperaattorin tukea ylläpidossa? Vastaajien lukumäärä % Lkm v. 2009 % Kyllä 19 54.3 % 13 43.3 % En ole 16 45.7 % 17 56.7 % Yhteensä 35 100.0 % 30 100.0 % Noin puolet kyselyyn osallistuneista on tarvinnut operaattorin tukea. Prosenttiosuus on hieman suurentunut kolmen vuoden aikana. Ylläpitäjät tarvitsevat selvästi enemmän tukea kuin hyödyntäjät (Taulukko 17). Kysymyksellä 27 selvitettiin ylläpitäjien saamien vastausten hyödyllisyyttä.

60 Taulukko 36. Vastausten hyödyllisyys. Vastaajien Vastausten hyödyllisyys lukumäärä % erittäin huono 1 5.9 huono 0 0.0 kohtalainen 4 23.5 hyvä 7 41.2 erittäin hyvä 5 29.5 Vastausten hyödyllisyys on ollut pääosin hyvä tai erittäin hyvä (yhteensä 70.8 %). Vastaava lukema hyödyntäjien puolella on 73 %. Vain yksi vastaaja on ollut tyytymätön saamaansa tukeen. Tuen vasteajan subjektiivista arviota selvitettiin kysymyksellä 28. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 37). Kysymys on uusi, joten vertailua vuoteen 2009 ei voi tehdä. Taulukko 37. Tuen vasteaika. Tuen vasteaika on vastannut ylläpitäjän odotuksia Vastaajien lukumäärä % erittäin huonosti 0 0.0 huonosti 1 5.9 kohtalaisesti 3 17.6 hyvin 7 41.2 erittäin hyvin 6 35.3 Myös tuen vasteaika on tämän vastaajajoukon mielestä ollut hyvä. Kolmen parhaimman arvion osuus on 94.1 %. Avoimena tekstikysymyksenä tiedusteltiin muita kommentteja tukipalvelun toimivuudesta. Ohessa vastaukset: Laadukasta ja hyvää palvelua. Kaikki tarvitsemani apu on annettu. En ole käyttänyt tukipalvelua. Voisiko Digiroad-aineiston päivitystä ostaa ostopalveluna? ei ole tiedossa tukipalvelua ei ole käytetty koko ohjelmaa mihinkään Ei kokemusta toistaiseksi. Saknar [N.N.] han hade stor kunskap ock mycket kunig på Digiroad och Facta gis

61 Osion neljällä viimeisellä kysymyksellä selvitettiin Digiroadin ylläpitokoulutukseen liittyviä asiota. Ensin kysyttiin Digiroad-ylläpitokoulutukseen osallistumisesta. Tulokset ovat alla (Taulukko 38). Taulukko 38. Osallistuminen Digiroad-ylläpitokoulutukseen Oletteko osallistunut Digiroadylläpitokoulutukseen? Vastausten lukumäärä % Lkm v. 2009 % Kyllä 20 57.1 % 23 67.6 % En ole 15 42.9 % 11 32.4 % Yhteensä 35 100.0 % 34 100.0 % Koulutukseen osallistuneiden määrä on hieman laskenut. Vastaajien vaihtuvuuden vuoksi asiasta on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Joka tapauksessa on huolestuttavaa, että tässä Digiroadiin aktiivisesti suhtautuvassa joukossa on lähes puolet sellaisia ylläpitäjiä, jotka eivät ole osallistuneet koulutukseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien mielipidettä koulutuksen onnistuneisuudesta kysymyksessä 31. Vastausvaihtoehdot olivat: Vastaaja on pitänyt koulutusta erittäin onnistuneena, onnistuneena, jokseenkin yhdentekevänä, epäonnistuneena tai täysin epäonnistuneena. Tulokset ja vertailu edelliseen kyselyyn on esitetty ohessa (Taulukko 39) Taulukko 39. Koulutuksen onnistuneisuus. Miten onnistuneena olette pitänyt koulutusta? Vastausten lukumäärä % Lkm v. 2009 % erittäin onnistuneena 5 26.3 % 0 0.0 % onnistuneena 11 57.9 % 17 70.8 % jokseenkin yhdentekevänä 2 10.5 % 6 25.0 % epäonnistuneena 1 5.3 % 1 4.2 % täysin epäonnistuneena 0 0.0 % 0 0.0 % yhteensä 19 100.0 % 24 100.0 % On positiivista havaita, että viisi vastaajaa on pitänyt koulutusta erittäin onnistuneena. Kahden parhaimman arvion osuus on noussut 70.8 %:sta 84.2 %:iin eli 13.4 prosenttiyksikköä. Ylläpitokoulutusta ovat antaneet Digiroadin toiminnan aikana useat eri tahot, esimerkiksi Liikennevirasto (entinen Tiehallinto), entinen Digiroadoperaattori Destia ja sekä nykyinen Digiroad-operaattori Karttakeskus.

62 Kysymyksellä 32 selvitettiin, missä ja minä vuonna vastaaja on osallistunut koulutukseen. Vastaajat muistivat varsin hyvin koulutuspaikan ja vuoden: Kuopio 2011 Jyväskylä 2011, Turku 2012 Turku 2012 Oulu 200? Kuopio, 2011 Turku 2012 2008 paikkaa en muista Kuopio syksy 2011 Oulu, 2010 Turku 2012 Turku 2012 Mikkeli 2011 Tampere 2006 Helsinki, n. 5 vuotta sitten Jyväskylä 2011 Pedersöre 2008 Koulutuksen edelleen parantamiseksi ja kehittämiseksi vastaajilta kysyttiin toiveita Digiroadin koulutuksen suhteen. Vastaukset ovat ohessa: "vertaistukea" Samanlainen koulutus on riittävä. Yleistieto Digiroadista sekä asioiden ja mahdollisten ongelmakohtien läpikäynti tuo turvallisuutta ja varmuutta omaan työskentelyyn. Parasta oli päivittämiseen käytetty aika eli itse tekeminen. Laittakaa Digiroad2 pystyyn ensin ja katsotaan sitten Koulutusta pitää lisätä ja mielellään niin että kaikki kunnat ovat mukana käytännönläheistä Kun kerkeäsi lähempänä pääkaupunkiseutua

63 Seurantapäiviä tms. esimerkiksi kahden vuoden välein Koska ylläpito on jäänyt muiden kiireiden vuoksi, niin peruskoulutus olisi paikallaan. Hyvä olisi pitää määrävälein nykyisen kaltaisena, jotta pysyy ajan tasalla. Önskar skolning på den ägna arbetsplatsen eller i Regionen tillsammans med grann kommunerna. OSIO 5: MUUT KOMMENTIT Varsinaisen kysymyssarjan viimeisenä kysymyksenä vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa mitä odotuksia, tarpeita ja kehittämisehdotuksia heillä on Digiroadin suhteen. Ohessa ovat vastaukset: Voisiko aineiston ladata jostain, ettei tarvitsisi cd:n kanssa pelata? Toivoisin, että pystyisimme hyödyntämään Digiroadiin tuotettua aineistoa katurekisterissämme (jota ei vielä ole). Rajapinnat Yhteydet katurekisteriohjelmiin Ohjelma on vanhanaikainen ja siksi sen käyttö on "raskassuoutuista". Mahdollisimman helppokäyttöinen se saisi olla, koska sen käyttöä saa joka kerran palautella yrityksen ja erehdyksen kautta mieleen. Det får gärna bli lättare att hitta rätt väg Vi får många kundförfrågningar om fel i deras gps men felet är oftast inte har leverantör av kartmaterial som de fått från Digiroad Kommunen har fått i uppgift att föra in data i Digiroad, mätningstekniker och vägmästare upplever detta invecklat, svårt och onödigt. Onödigt eftersom vi inte kan se vilken nytta vi själva skulle ha av detta arbete. Vi tog hjälp av konsult att komplettera och rätta till uppgifterna som fanns. Sedan dess har vi inte använt eller uppdaterat uppgifter, och ser inte nödvändigheten att sätta värdefull arbetstid på att uppdatera något vi inte använder. Sätt däremot hårdare press på uppdaterande av väg och adressuppgifterna som finns i slutanvändarnas GPS apparater, det ska inte behöva ta 4 år innan en ändring kommer med i en vanlig GPS.

64 OSIO 6: YLLÄPITÄJÄN TAUSTATIEDOT Vastaajien taustatietoja kerättiin kahdella viimeisellä kysymyksellä. Ylläpitäjistä 35 oli kuntasektorin edustajia ja 1 edusti seudullista organisaatiota. Kyselyyn osallistuneiden kuntien väkiluku kertoo, että tämänkertaisessa kyselyssä oli mukana edelliseen kertaan verrattuna runsaammin yli 50 000 asukkaan kuntia, Taulukko 40 ja Kuva 16. Taulukko 40. Kyselyyn osallistuneiden kuntien kokovertailu 2012 ja 2009. Väkiluku Vastaajien lukumäärä % Lkm v. 2009 % alle 1 000 henkeä 0 0.0 % 0 0.0 % 1 000-5 000 henkeä 2 5.7 % 8 22.9 % 5 000-10 000 henkeä 10 28.6 % 12 34.3 % 10 000-50 000 henkeä 12 34.3 % 11 31.4 % yli 50 000 henkeä 11 31.4 % 4 11.4 % Yhteensä 35 100.0 % 35 100.0 % Kuva 16. Kuntien kokovertailu. Suurten kuntien määrä on noussut 20 %-yksikköä edellisestä kyselystä.