7. Teurastam (Yleinen teurastam) Teurastamn timintakertmus ) v:lta 950 li seuraavan sisältöinen: Teurastamlautakunta Kknpan ja kkukset. Kkuksessaan tammikuun p:nä 950 kaupunginvaltuust valitsi teurastamlautakunnan puheenjhtajaksi isännöitsijä J. Mehdn sekä lautakunnan muiksi jäseniksi eläinlääkintöneuvs A. G. Backmanin, kauppias W. J. Elkin, agrnmi U. Frssin, tarkastaja S. Kskisen, teurastaja Y. A. Pajulan, putkienasentaja V. A. Saarelan, kauppias A. J. Saarisen ja varatumari T. V. Sivulan. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa timi eläinlääkintöneuvs A. G. Backman. Lautakunnan varapuheenjhtajana timi kauppias W. J. Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. Blmberg. Teurastamlautakunta kkntui 6 kertaa ja li sen käsittelemien asiain pykäläluku 64 ja lähetettyjen kirjeiden luku 54. Lausunnt ym. Lautakunnan kertmusvunna kaupunginhallitukselle antamista lausunnista ja esityksistä mainittakn seuraavat, jtka kskivat: maatalusministeriön eläinlääkintösastn esitystä teurastamn labratri- ja trikiinitutkimusten surittamista uudessa maidntarkastamssa; tutantkmitean alitetta teurastamn henkilökunnan lääkärinhulln järjestämisestä; uuden syväjäähdyttämön ensimmäisen rakennusvaiheen suunnittelua ja piirustusten hyväksymistä; kahden tilapäisen timistapulaisen paikan vakinaistamista ja apulaiskassanhitajan viran perustamista teurastamn timistn; v:n 95 talusarvin merkittäviä määrärahja teurastamn uudisrakennuksia varten; taksjen, maksujen ja vukrien krtusta; autmaattipuhelimen asentamista tukkuhalliin; kalasataman ravintlan vukraamista maatalushallituksen kalataludelliselle tutkimuslaitkselle; teurastamn sallistumista lihaviikn järjestelyyn; uuden maidntarkastamrakennuksen hallinta ja suusliike Valin tiedustelua vin varastimismahdllisuuksista suunnitteilla levassa jäähdyttämössä. Edellisten lisäksi mainittakn seuraavat lausunnt ja esitykset: terveydenhitlautakunnalle lihantarkastamn muutettujen aukilaikjen vahvistamisesta; kauppias G. Virtasen kanateurastamn vukraspimuksen tulkintaa kskevasta esityksestä; apulaisjhtaja J. Sjölundin sallistumisesta Veterinaerfreningen fr Naeringsmiddelhygiene'n nimisen yhdistyksen 25-vutisjuhlaan Oslssa tukkuun 25 26 p:nä 950 vutien tarkastuksen järjestämisestä; tarkkailukelln ja krttileimauslaitteen asentamisesta; timitusjhtaja T. J. Tallqvistin matkasta Rutsiin ja Nrjaan; sekä sastn aikaansaamisesta elinten, sulien ym. teurastamn sivututteiden talteentta, käsittelyä ja säilytystä varten. Kalasatama Kalasataman neuvttelukunnan puheenjhtajana timi timitusjhtajat. J. Tallqvist sekä jäseninä agrnmi U. H. Frss lautakunnan edustajana, tarkastaja S. Kskinen vähittäiskuluttajien edustajana, jhtaja A. Vaini edustaen Sumen kalakauppiaitten liitta, fessri T. H. Järvi Sumen kalastusyhdistyksestä, kauppias N. F. Karlssn Helsingin kalakauppiaiden yhdistyksestä ja kalastusneuvs G. Gttberg Nylands fiskarförbund nimistä liitta. Eräät kertmusta seuranneet taulukk tiedt, jita ei le tähän merkitty, n julkaistu Helsingin kaupungin tilastllisessa vusikirjassa viita 952.
7. Teurastam 69 Teurastamn timinta Henkilökunnassa tapahtuneet muutkset. Ensimmäinen knemestari A. F. Virtanen, vaakaaja U. A. Frssell ja navettamies F. Leht siirtyivät eläkkeelle vastaavasti kesäkuun 9 pistä, helmikuun 9 pistä ja maaliskuun pistä lukien, vaakaaja H. O. Hein ersi helmikuun 28 pinä ja navettamies M. Haapakski ja halliapulainen V. Nykänen ertettiin vastaavasti syyskuun 6 pistä ja marraskuun 7 pistä lukien. Taludenhitajaksi valittiin timistapulainen K. K. Carlander tammikuun 4 pistä lukien, apulaiskassanhitajaksi herra O. V. O. Mustnen marraskuun pistä lukien, vakinaisiksi timistapulaisiksi herra V. Hartikainen maaliskuun 9 pistä sekä tilapäiset apulaiset M. Malkamäki ja A.-M. Varhala tammikuun pistä 95 lukien, ensimmäiseksi knemestariksi herra F. G. Saarinen kesäkuun 9 pistä ja tiseksi knemestariksi herra E. V. Karppi tammikuun pistä 95 lukien, labratrivahtimestariksi karjapihan esimies N. A. Ahlqvist tukkuun pistä lukien, jllin herra E. Lindhlm nimitettiin hänen seuraajakseen esimiehen timeen, vaakaajiksi herrat G. A. Mannila ja I. Nummelin sekä halliapulaisiksi herrat Y. A. Tiemaa ja P. A. Patjas maaliskuun pistä lukien, navettamieheksi herra M. Haapakski ja vartijaksi herra T. Rajkangas tukkuun pistä lukien. Tilapäinen työvima ja kesälmasi jäiset. Vt. fessri, eläinlääkäri B. Henrikssn, yliassistentti P. Anderssn ja eläinlääkintäthtri L. Reinius saivat määräyksen tilapäisesti hitaa lihantarkastaj antinta teurastamlla. Timistapulaisten kesälmasij aisina timivat neidit U. Kaukvaara ja R. Kinnunen kesäkuun pistä elkuun piään. \ Tutantkmitea. Teurastamn tutantkmiteaan valittiin vviksi 950 52 seuraavat henkilöt i työnantajan edustajiksi timitusjhtaja T. J. Tallqvist ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen vakinaisiksi ja tarkastuseläinlääkäri B.-O. Engdahl ja apulaisjhtaja J. K. Sjölund varajäseniksi, viranhaltijain edustajiksi taludenhitaja K. K. Carlander ja hallin yliesimies R. Äkerman vakinaisiksi ja apulaiseläinlääkäri V. Trberg ja vaakaaja H. O. Hein sekä jälkimmäisen erttua jäähdyttämön hitaja F. F. Nyström varajäseniksi sekä työntekijäin edustajiksi metallikrjausmies A. A. Virtanen, teurastajat Y. A. Pajula ja M. Saarist, aputyöntekijä T. Leppänen ja siivja H. M. Tumilut vakinaisiksi sekä halliapulainen M. Flinkman, vaakaaja A. N. Nikula ja teurastajat L. O. Saarinen, V. Saarinen ja A. E. Virtanen varajäseniksi. Teurastussastt. Teurastussastilla teurastettiin ja tarkastettiin vv. 946 50 seuraava määrä eläimiä. Vertailun vuksi julkaistaan myös vin 98 luvuti 98 946 947 ' 948 949 950 Snneja ja härkiä 4 49 648 067 2 48 5 462 4 97 Lehmiä 20 05 595 5 9 20 2 20 497 Hiehja ja isja vasikita 7 294 877 7 002 0 485 2 49 22 284 Pikkuvasikita 4 27 4 4 805 6 74 8 429 7 97 Lampaita ja vuhia 4 09 082 7 499 5 24 2 750 8 648 Sikja yli 50 kg 24 90 89 2 4 5 887 44 69 25 67 Sikja alle 50 kg 200 28 25 297 860 Hevsia 208 60 82 2 58 49 2 295 Yhteensä 85 67 0 892 49 8 64 570 6 546 95 627 Edellä luetellut vin 950 ruht vastasivat 6 828 278 kg lihaa, jsta 55.4 % li nautakarjan,.8 % lampaan,.8 % sian ja prsaan sekä 7. % hevsen lihaa. Tarkastuksissa määrättiin erikiskäsiteltäviksi 2 snnin, 28 lehmän, 2 hiehn ja isn vasikan ruha, kun taas seuraava määrä hylättiin. Hylättyjä Hylättyjä kk ruhja, ruhnsia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Snneja 4 2 7 5 Lehmiä 2 2 406 48 46 2 822 Hiehja ja isja vasikita 2 08 54 072 Kunnall.kert. 950, II sa 24
70 7. Teurastam Hylättyjä Hylättyjä kk ruhja, ruhnsia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Pikkuvasikita 45 56 2 58 Lampaita 25 265 5 7 272 Sikja 68 6 2 42 72.75 7 844.7* Prsaita 5 6 Hevsia 80 7 7.6 497.5 Yhteensä 85 0 867 47 2 4.25 208.25 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 5 004.2 5 kg elimiä, jten tällä sastlla hylätyn lihan kknaismäärä li 2822.5 kg. Teurastussastilla teurastetut eläimet li tutu kaupunkiin jk maanteitse tai rautateitse kuten allalevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita 6 64 787 48 5 Lampaita ja vuhia 6 66 985 8 648 Sikja ja prsaita 9 05 7 58 26 5 Hevsia 268 027 2 295 Yhteensä 4 0 52 7 95 627 Karjatallien käyttö. Kaikkiaan li talleissa yötä 25 992 eläintä eli 24.9 % kaikista teuraseläimistä. Raavaita li talleissa 2 782 kpl eli 2.2 %, lampaita 4 598 eli 4.4 %, hevsia 578 eli.6 % ja sikja 7 04 eli 6.7 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuden aikana 75 02 kg heiniä ja pahnja sekä 9 256 kg perunita ja kaurja. Sulipesimössä puhdistettiin 8 486 eläimen sisälmykset, nimittäin 6 80 raavaan, 27 29 sian ja hevsen sekä 9 464 pikkuvasikan ja lampaan sulet ja mahat. Vutien tarkastus. Teurastamssa teurastettujen eläinten vutia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikja, Lunnnvikja, kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl Tammikuu 5 25 4 920 5 76.6 4 205.9 Helmikuu 66 466 96 54.5 55 88 2.4 Maaliskuu 4 606 4 264 72.6 68 55.4 Huhtikuu. 4 82 29 80 78.9 26 95 4.7 Tukkuu 4 786 4 445 269 72 6.7 9 29 4.9 Kesäkuu.. 4 460 4 26 28 96 60.8 2 242 5.4 Heinäkuu. 6 22 5 88 2 07 95.7 5. Elkuu... 8 280 8 006 25 2 74 0.9 25 75 2.X Syyskuu... 8 925 8 769 55 54 0.8 8 64 0.7 Lkakuu. 892 8 680 2 48 0.7 45 9.6 Marraskuu 6 25 6 04 29 5 0.7 40 26.4 Julukuu.. 95 758 9 2 0.9 6 25.2 Yhteensä 69 576 66 20 ) 2 954 42 74.2 ] l ) 449 2 76.2 Teurastusta vasta jhtuen n 449 usknnllisten menjen mukaisesti teurastetun eläimen vutaa merkitty II lukkaan.
7. Teurastam 7 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvutia: Tarkastettu, Leimattu, kpl kpl Ilk II lk III lk Tammikuu... 2 265 927 2 5 Helmikuu... 779 496 262 2 Maaliskuu... 2 256 896 0 0 Huhtikuu... 2 268 90 297 4 Tukkuu... 5 294 89 50 Kesäkuu... 428 25 20 57 Tarkastettu, Leimattu,, kpl kpl I lk II lk III lk Heinäkuu...,. 90 65 2 46 Elkuu... 92 2 867 29 2 Syyskuu... 027 2 77 244 46 Lkakuu..., 2 975 2 666 27 8 Marraskuu... 277 2 909 28 40 Julukuu...... 2 47 2 208 24 5 Yhteensä 28 47 24 82 084 4 Hylkyjä ei llut. Lihantarkastamissa (Helsinki teurastamlla ja Helsinki 2 Malmilla) tarkastettiin v:n 950 kuluessa 2 957 26 kg lihaa keskipainjen mukaan laskettuna. Tarkastukset khdistuivat 58 057 kg:aan paliteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruhlajeihin; vertailun vuksi julkaistaan myöskin vuden 98 ja 949 vastaavat luvut: 98 Kk ruhja, kpl 58 5 284 8 507 20 66 24 640 629 85 949 Kk Puliruhja, ruhja, kpl kpl Snneja 5 Lehmiä 4 97 7 Hiehja ja isja vasikita 059 7 Pikkuvasikita 26 86 0 Lampaita ja vuhia 5 788 5 Sikja ja prsaita 6 78 246 Hevsia 86 Yhteensä 67 78 5 Puliruhja, kpl 2 4 86 Kk ruhja, kpl 79 5 770 0 887 2 489 8 70 8 74 8 7 99 94 66 05 950 Puliruhja, kpl Tarkastuksen jhdsta erikiskäsiteltiin v. 950 hiehja ja isja vasikita kpl, kun taas seuraava määrä ruhja ja ruhnsia hylättiin: Hylättyjä kk ruhja, Hylättyjä ruhnsia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Snneja 8 8 Lehmiä 4 242 55 44 22 85 Hiehja ja isja vasikita 2 470 7 8 85 Pikkuvasikita 0 4 678 6 80 5 058 Lampaita ja vuhia 47 7 2 29 Sikja ja prsaita 79 6 052 66 245.5 7 297.5 Hevsia 27 7 26 5 740 7 976 Yhteensä 656 4 74 8 4 80.5 45 54.5 Sitä paitsi hylättiin 06 kg paliteltua lihaa ja 9 09. s kg elimiä, jten tällä sastlla hylätyn lihan kknaismäärä li 64 680 kg. Tukkumyyntihallin jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti:
72 7. Teurastam H P g K K tr H e p: W 5' pj: S cn r P P CO ^ e Kk vusi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl 440 004 79 2 8 05 2 559 2 455 2 58 049 59 479 2 922 6 629 Isja vasikita» 54 07 4 866 82 4 8 79 4 496 5 97 6 988 5 29 5 626 4 806 56 60 Pikku vasikita,» 2 48 2 25 60 4 5 92 2 025 520 420 647 828 2 05 794 28 6 Lampaita» 4 5 696 4 254 59 6 2 782 20 7 789 9 96 9 77 6 477 82 62 278 Sikja» 4 22 5 009 5 79 4 454 4 05 262 6 972 5 6 5 575 5 47 6 6 56 69 Hevsia» 495 22 59 86 47 2 57 62 284 22 520 76 4 Kilgrammiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numert seuraaviksi: Kg Kg Kg Tammikuu 42 20 Tukkuu 98 407 Syyskuu 52 058 Helmikuu 24 868 Kesäkuu 050 5 Lkakuu 496 09 Maaliskuu 50 59 Heinäkuu 069 294 Marraskuu 528 609 Huhtikuu 220 800 Elkuu 27 6 Julukuu... 40 587 Kk vusi 5 840 429 Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy 96 628 kg ulkmaille lähetettyä lihaa, jsta 76 492 kg sianlihaa ja 206 kg hevsenlihaa. Teurastamssa säilytettiin kertmusvunna seuraavat määrät: H P g k X a> B X e tr H e p: X a> 5' S in Vi S < P t t Kk P P K vusi en Yhteensä, kpl 8 594 7 57 22 279 9 64 7 690 4 578 5 09 2 897 26 480 26 44 2 588 20 2 24 40 Muuta tava- raa kg 75 99 54 660 7 27 54 08 58 495 47 5 588 60 74 64 520 59 26 75 609 69 85 746 7 Jäähdyttämön riippuvien ruhjen sastilla säilytettiin * ): Raavaita ja! isja vasikita kpl 5 808 05 2 92 0 685 74 2 95 4 80 4 98 9 926 8 46 4 00 2 526 69 006 Pikku vasikita» 2 874 2 07 5 254 2 87 2 8 807 75 596 2 82 2 005 556 29 987 Lampaita» 2 826 202 4 784 4 777 77 2 78 2 99 8 0 6 674 9 875 5 78 4 858 60 274 Sikja» 7 892 9 9 4 9 77 5 959 6 627 6 75 8 062 9 00 78 084 9 486 08 276 Hevsia» 2 20 2 052 070 568 24 72 707 740 967 2 2 04 2 252 4 858 Yhteensä, kpl 520 27 47 040 055 24 067 25 68 26 998 65 8 9 45 54 6 896 0 678 82 40 Muuta tavaraa kg 4 20 2 7 56 900 65 09 58 775 68 55 82 900 78 960 92 0 9 45 82 00 89 690 824 5 Syvajaadyttämössä säilytettiin: Metsänriistaa, I kanja ym. siipikarjaa.. kg 50 60 54 500 5 5 469 7 440 590 0 864 5 79 0 085 4 9 57 4 Lihaa» 2 828 6 55 5 6 7 40 5 00 2 464 50 8 825 6 972 87 0 228 9 097 9 76 Muuta tavaraa» 72 40 905 962 4 85 2 500 6 946 87 755 4 750 070 9 206 8 877 Metsästäjäkpeissa»! 25 000 25 000 Yhteensä, kg 4 059 6 75 0 609 9 872 l4 620 28 58 7 887 4 252 29 59 44 26 4 8 78 24 2 67 Lihantarkastamsta suraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 265 raavaan, 5 28 pikkuvasikan, 57 lampaan, 557 sian ja 0 hevsen ruha eli yhteensä 6 75 ruha. Lisäksi vietiin tarkastamsta suraan 44 89 kg paliteltua lihaa. Luvut tarkittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhmäärää.
I t 7. Teurastam 7 Teurastamn juksuratja, sähkövinttureita ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Tukk. Kesäk. Heinäk. Elk. Syysk. Lkak. Marrask. Juluk. Kk vusi Raavaita kpl 02 988 99 95 097 847 650 86 070 74 224 050 2 09 Isja vasikita» 064 089 2 05 567 792 445 55 26 2 46 88 785 75 20 962 Pikkuvasikita» 606 597 945 560 856 502 48 525 85 62 6 90 Lampaita» 2 550 9 92 60 60 55 254 2 707 2 78 450 25 940 25 920 Sikja» 590 2 025 2 265 77 694 49 60 50 807 2 05 2 46 268 22 00 Hevsia» 5 42 67 4 22 2 4 2 4 9 5 8 407 Yhteensä, kpl 6 89 6 080 8 64 7 459 Muuta tavai raa kg 6 992 6 072 050 4 774 7 09 99 5 50 626 4 726 704 7 89 995 8 40 05 9 02 9 82 9 00 7 5 7 70 9 964 88 58 52 54 Edellä mainittu lihamäärä li kilgrammissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Kg 420 404 459 2 572 05 429 700 Tukkuu Kesäkuu. Heinäkuu Elkuu... Kg 40 444 4 40 04 202 45 02 Kg Syyskuu... 460 764 Lkakuu. 496 042 Marraskuu 52 04 Julukuu. 489 484 Kk vusi 5 4 974 Punnitseminen. Teurastamssa punnittiin vuden aikana 6 26 vutaa. Uudelleen punnittiin yhteensä 9 75 vutaa. Lihanhinnittelu. Hinnitellun lihan krkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee tauluksta n: V. Labratri. Vuden kuluessa tehtiin labratrissa 28 täydellistä bakterilgista tutkimusta keittkkeineen ja ph-määräyksineen, 290 pienempää bakterilgista, bakteriskpista ja histlgista tutkimusta, 78 keittketta ilman samanaikaista bakterilgista tutkimusta, 49 sekalaista tutkimusta sekä 26 5 sian ruha kskevaa trikiniketta. Täydellisiä kk ruhja kskevia bakterilgisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Eläinlajit Eläinten luku Bakteeripitisuus Keittkkeen tuls Timenpide Runsaasti Vähän Vimakas vieras haju Heikk vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Bakteerittrnia Hyväksyttyjen luku Raavaita 6 9 80 6 45 2 68 64 72 Hiehja ja isja vasikita 8 5 0 6 4 8 5 Pikkuvasikita 5 4 4 7 0 5 Sikja ja prsaita 55 24 24 7 8 26 5 20 Hevsia 2 2 6 4 7 0 8 Rkkvasikat Yhteensä 245 6 7 4 2 0 5 77 49 9 0 5 6 Tutkituista ruhista li 02 teurastussastlta ja 79 lihantarkastamlta, mikä n 0.i7 % kaikista teurastamlla teurastetuista ja tarkastetuista ruhista.
74 7. Teurastam Tutkituista ruhista, rkk vasikita lukuunttamatta, hylättiin 5. Hylkäämisen syynä li 2 tapauksessa, 7. s % bakteeripitisuus, 52 tapauksessa 40. % keittkkeessa tdettu vieras haju tai liian krkea ph-luku, 45 tapauksessa, 4.5 % sekä bakteeripitisuus että vieras haju tai liian krkea ph-luku sekä 0 tapauksessa, 7. s % patlgisanatmiset muutkset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä tdettiin 8 lehmässä, jista 6 li aiheutunut klibakteereista ja 2 anaerbabakteereista, isssa vasikassa,jista 2 li aiheutunut klibakteereista ja intermedius ryhmään kuuluvista bakteereista, siassa, jista 8 li aiheutunut sikaruusubakteereista ja klibakteereista, pikku vasikassa, jista kaikki livat aiheutuneet klibakteereista ja hevsessa, jka li klibakteerien aiheuttama. Tutkittaviksi tettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 60 tapausta, rkkvasikat 6, mastitis 2, hätäteurastus 27, hepatitis 22, erysipelas suis, partus, nephritis 2, peritnitis 2, pericarditis traumatica 8, icterus 7, pneumnia 7 ja muista syistä 2 tapausta. Pienemmät bakterilgiset, bakteriskpiset ja histlgiset tutkimukset kskivat 26 pernaruttketta, jtka kaikki livat kielteisiä, 49 tuberkulsiketta, 02 bakterilgista ja 78 histlgista ketta, sekä 5 maitnäytettä. Tuberkulsin tähden tutkittiin 6 sikaa ja tuls li 0 tapauksessa, 8. %, myönteinen. Muutkset esiintyivät 20 kertaa submaxillari- ja 6 kertaa mesenterialirauhasissa. 5 näytettä li teurastussastlta ja näyte lihantarkastamlta. Nautja tutkittiin kpl, jista tuls 5 tapauksessa li myönteinen ja 8 tapauksessa kielteinen. Muutkset esiintyivät 0 kertaa keuhkrauhasissa ja kertaa muissa elimissä. 2 näytettä li teurastussastlta ja lihantarkastamlta. 02 muusta bakterilgisesta tutkimuksesta tuls li kielteinen 0 tapauksessa. Infektin syyt livat seuraavat: kertaa klibakteereja, 2 sikaruusubakteereja, 5 pygenasbakteereja, 4 anaerbabakteereja, 2 pastörella- ja 6 kertaa muita bakteereja. Histlgisissa tutkimuksissa tdettiin muutksia seuraavasti: 5 tapauksessa carcinmaa, 2 sarcmaa, 5 muita kasvannaisia, 22 rasvarappeutumista, 2 tuberkulsia, 5 erilaisia tulehduksia ja 7 tapauksessa erilaisia muita muutksia. 5 maitnäytettä tutkittaessa tdettiin kerran streptcccus agalactiae. Keittkkeita ilman samanaikaista bakterilgista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Eläinlajit Eläinten luku + + Vimakas vieras haju Tuls + Heikk vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Timenpide Hyväksyttyjen luku Raavaita 47 6 9 22 6 Hiehja ja isja vasikita 2 2 Pikkuvasikita Lampaita 2 Sikja ja prsaita 22 5 58 49 5 07 Hevsia 2 Yhteensä 78 5 69 74 5 4 Tutkituista ruhista li 26 teurastussastlta ja 52 lihantarkastamlta. Tutkimusten perusteella hylättiin 5 ruha kknaan eli 9.7 % kk tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä livat 2 karjun vikaa, 9 tapauksessa pullistustauti, 6 vieras haju, 0 traumaattinen sydänpussintulehdus, 6 munuaistauti, 2 keltatauti ja tapauksessa jkin muu tauti. Sekalaisia tutkimuksia suritettiin 49. Ne livat laadultaan sekä täydellisiä bakterilgisia tutkimuksia että erikisia pienempiä, eivätkä kskeneet varsinaista lihantarkastustyötä, vaan livat yksityisten tai terveyspliisien lähettämiä jälkitarkastuksia ja erikisia labratrin masta altteesta suritettuja. Sairassast. Sairassastlla teurastettiin tai bdusitiin 08 eläintä, nimittäin raavas, 5 isa vasikkaa, 6 pikkuvasikkaa, 9 lammasta, sikaa, prsas ja hevsta 89 li kullut matkalla ja 6 teurastamn navetassa. Matkalla pistettyjä li 5, sairassas
7. Teurastam 75 tssa teurastettuja 5 ja ktna kulleita. Kuleman tai sairauden syyksi tdettiin sikaruusu-, kli- tai jnkin muun bakteerin aiheuttamat verenmyrkytykset. Muista syistä mainittakn luunmurtumat, ruhjevammat, rukamyrkytykset ym. Tarkastuslääkärien tteamat taudit ja niistä jhtuvat timenpiteet käyvät selville tauluksta n: II. Matrakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculsis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskhtaiset tiedt: Matrakkula (Cysticercus inermis). Tarkastuspaikka Rakkuliden luku Rakkulat livat Rakkulat löytyivät Teurastus sastt Yksi Useampia Eläviä ja kulleita Lihantarkastamt Ainastaan kulleita Ainastaan päästä Ainastaan sydämestä Useammista paikista Ruhja kaikkiaan 6 40 22 55 7 48 5 9 62 Snneja ja lehmiä li 9, hiehja ja isja vasikita 2. Nystyrätautia (Tuberculsis) tdettiin 5 naudassa ja 0 siassa. Matrakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculsis) esiintymiset v. 98 ja vv. 946 50 ilmenevät alla levasta yhdistelmästä: Cy st icer cu s inermis Tuberculsis Nautjen Nautjen Sikjen Vusi luku % luku % " luku % 98 264 0.4 227 0.TS 946 25 0.8 2 0.6 947 42 0.2 25 0.O 948 55 0.6 0 0. 949 45 0. 0 7 28 0.O6 950 62 0. 5 0. 0 0 0.09 Käyttösast. Knekeskus käsitti knehallin, krjauspajan, jäätehtaan varastineen sekä kellarikerrksessa levat ainesten ja viteluöljyn varastt. Jäähdytyshuneiden jäähdyttämistä varten li knehallissa kaksi turb jäähdy tysknetta ä 240 000 ly/t 8 C + 25 C, syväjäähdytyshuneiden jäähdyttämistä varten kaksi turb jäähdy tysknetta ä 00 000 ly/t 8 C + 25 C tarpeellisine apukneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaits, jnka vurkautinen valmistusmäärä li 400 kpl 25 kiln painista jääkuutita. Jäähdytyshuneiden lämpötiljen ja ilman ksteuden tarkkailua varten li knehalliin sijitettu kauklämpömittarit. Jäähdytyskneiden I IV käyttöaika li kertmusvunna seuraava: I-kneen 600 tuntia 0 minuuttia, II:n 70 tuntia 5 minuuttia, III:n 252 tuntia ja IV:n 50 tuntia 0 minuuttia. Klrikalsiumia käytettiin säiliössä I 5 45 kg ja säiliössä II 4 95 kg, yhteensä 58 740 kg. Jäätä valmistettiin 45 000 kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi n kaksi Babcck & Wilcx vesiputkikattilaa ä 90 m 2, yhteensä 80 m 2 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä kneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Tinen kattila n varustettu nykyään puulämmitykseen sveltuvalla tulipesällä. Höyrykattilat lämmitettiin 98 tuntia 45 minuuttia, siitä kattila I 44 tuntia 45 minuuttia ja kattila II 540 tuntia. Halkja kulutettiin 5 776 m ja kivihiiliä 97.9 5 tnnia eli kivihiilen määrä muunnettuna haliksi, kaikkiaan 6 964 m halkja. Vettä kulutettiin 07 m. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijhtlaitkselta tulevan veden kulutus kuutimetreissä jakaantui eri sastille seuraavasti:
76 7. Teurastam Lämpökeskus 07 Lämminvesi 27 576 Jäähdytyskneet 077 Hallintrakennus 2 52 Ilmatiivistäjä 7 Jäätehdas 206 Tukkuhallin kellari 2 077 Jäähdytyshuneet 490 Sikateurastam 5 27 Sulipesimö 22 26 Mahjen tyhjennys 68 22 Suuren karjan teurastam 7 484 Lihantarkastam 92 Saniteettiteurastam 0 Suuren karjan talli 7 Pienen karjan talli 2 Lantala 094 Viemäriveden puhdistam... 7 7 Karjan vaunujen puhdistam... 66 Lihavaunujen puhdistam 4 Kanateurastam 2 959 Kesänavetta 55 Pihjen kastelu 725 Vutavarast 44 Maidntarkastam 777 Yhteensä m 69 608 Sähkönkulutus. Laitksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitkselta 5 250 vltin suur jännitteisenä teurastamn malle muuntasemalle, jssa jännite alennetaan 500 ja 220/27 vltin jännitteiseksi. 500 vltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskneiden mttreissa ja 220 vltin jännite pienemmissä mttreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, llen lamppujännite 27 vlttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilvattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa käytettiin 82 478 kwh, 220 vltin vimavirtaa 404 926 kwh ja 500 vltin vimavirtaa 72 200 kwh, yhteensä 99 604 kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamlle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfiiminen. Kertmusvuden aikana puhdistettiin 49 karjavaunua ja 27 lihavaunua, yhteensä 68 vaunua. Lämpimän veden kulutus li 79 m ja kylmän veden 675 m. Kalasatama. Kertmusvuden aikana tutiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan 9 520 58 kila, jsta sulattua silliä 4 046 600 kg ja turetta silakkaa 2 9 54 kg. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman timintaa: Jäähdy- Jäähdyttämössä säilytetty Sähkövirran kulutus, K H i ( g tyskne tavaraa, kg ) kwt S s? «f O 5 E 8 P c fl Kuukausi kävnvt ivcx y ny t» tuntia ja Muuta Yh- Val- Vima- Yh- kulutus min. Kalaa tavaraa teensä virta virta teensä m tnn. m kg kg Tammik.... 7 64 0 480 84 4 5 5 4.5 7 Helmik 02 20 940 06 50 256 256 2.5 59. Maalisk 40.2 0 0 875 2 080 05 955 25 25 560.5 25 2 20 Huhtik 08.0 2 907 6 050 48 957 96 99 5 l. 74, Tukk 67. 0 80 052 9 90 99 242 54 485 0.5 972 2 Kesäk 297. 0 5 794 9 050 70 844 89 2 97 2 486 605 40 Heinäk 209. 0 04 48 8 205 22 686 59 840 899 222 2 Elk 25.0 5 02 45 740 60 772 08 2 80 2 488 562 Syysk 24. 42 859 9 60 82 489 80 2 427 2 607 0.5 288.5 Lkak 27. 0 02 464 6 560 9 024 256 2 598 2 854 0.5 089.0 20 Marrask.... 50 267 040 8 07 296 297 0.5 47 Juluk 8. 42 050 7 00 79 50 28 27 55 2.5 62 l. Kk vusi 65.20 40 625 28 265 682 890 2 449 6 288 8 77 0. 0 9 799 0.5 80 Tult ja ment. Tulja li kertmusvunna talusarvin mukaan arviitu kertyvän 68 075 720 mk, jsta teurastamn tulja 67 00 720 mk ja kalasataman tulja 065 000 mk. Tilien mukaan nusivat tult 64 474 649 mk:aan, jsta teurastamn tulja 6 466 98 mk ja kalasataman tulja 008 45 mk. Tult livat siten teurastamn salta 544 522 mk ja kalasataman salta 56 549 mk arviituja pienemmät. Kknaisuudessaan livat tult 60 07 mk arviitua määrää pienemmät. Luvut tarkittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilmäärää.
7. Teurastam 77 Eri tulerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talusarvin Tilien Ylitult (+) mukaan, makaan, Vajaus ( ), Tulerä mk mk mk Teurastussastt Lihantarkastamt. 2 500 000 7 000 000 2 225 202 2 274 798 6 29 027 760 97 Tukkumyyntihalli Kuljetusratjen ym. laitteiden käyttämisestä... 8 000 000 000 000 8 8 79 267 44 + + 8 79 267 44 Jäähdyttämöt Luntisetujen krvaukset 6 500 000 05 720 6 49 59 6 685 + 6 409 0965 Muut tult 9 970 000 8 77 92 96 088 Yhteensä 68 075 720 64 474 649 60 07 Seuraavasta senttilaskelmasta ilmenee vv:n 98 ja 947 50 eri tulryhmien suus kknaistulsta: Tulerä Teurastussastt Lihantarkastamt Tukkumyyntihalli Kuljetusradat ym Jäähdyttämöt Luntisedut Muut tult 98 947 948 949 950 26.4 7.7 28. 5.6 2.9 2.4.7 2.6 9.5 9.7 25. 5.2 4.8.8 2.9 5.4 6.«6.i 4. 5.i 4.4 25. 2 24.2 2.6 25.«0.8 0. 0. 0. 0.2 5. 2..7 5.4.6 loo. loo. loo. loo. loo. Ment. Kaupungin v:n 950 talusarvin merkittiin teurastama varten määrärahja yhteensä 6 52 60 mk, jhn kertmusvunna myönnettiin ylitysikeuksia, lisämäärärahja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä 0 688 858 mk. Kaikkiaan li siis käytettävissä 72 20 459 mk, mistä käytettiin 72 07 0 mk. Eri meneriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Talusarvin Lisämäärä- Käytetty tilien Säästö (+) tai Menerä määräraha, mk raha, mk mukaan, mk ylitys ( ), mk Palkkit 08 900 2 275 2 75 Sääntöpalkkaiset virat 4 5 950 5 586 20 20 8 070 Tilapäistä työvimaa 2 07 594 59 795 2 557 89 Kesälmasi]' aiset 404 820 207 854 + 96 966 Vukra 90 924 90 924 Lämpö 6 774 250 7 552 64 777 94 Valaistus 222 450 2 544 90 094 Hylkyliha 500 000 24 24 + 75 757 Vedenkulutus 900 000 947 406 47 406 Puhtaanapit 4 500 000 800 000 7 69 4 869 4 Painatus ja sidnta 600 000 55 478 + 46 522 Tarverahat 525 000 79 692 266 692 Vaatteiden pesu 75 000 5 55 60 55 Kneiden ja työkalujen hankinta. 4 000 000 2 690 985 + 09 05 Yleisten laitteiden kunnssapit... 000 000 2 246 47 + 75 529 Tapaturmavakuutusmaksut 00 000 458 400 58 400 Käyttövima 2 500 22 47 9 97 Rehut ja kuivikkeet 40 000 666 95 256 95 Tarveaineet 97 2 404 778 467 565 Rakennusten, teiden ja ratjen krjaukset ja kunnssapit 6 500 000 5 69 656 + 860 44 Teurastajien palkat 7 200 000 2 750 668 9 950 668 Yhteensä 6 52 60 0 688 858 72 07 0 + 7 58
78 7. Teurastam V:n 950/5 vaihteessa li teurastamn varastssa 4 m halkja ja 0.5 tnnia kksia eli 7 450 mk:n arvsta ja 975 tnnia kivihiiliä 4 45 800 mk:n arvsta, yhteensä 4 46 250 mk:n arvsta. Kalsiumklridia li 850 kg 8 00 mk:n arvsta. Varastn kknaisarv li siis 4 479 550 mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kknaisment n alla levassa yhdistelmässä jaiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuksi n niihin rinnastettu v:n 949 ment, minkä lisäksi menerien suudesta kknaismenihin n tehty senttilaskelma: Menerä Palkkausment Palkkit Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvimaa.. Kesälmasi] aiset Puhtaanapit Teurastajien palkat... Vukra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövima Tarveaineet Kunnssapitkustannukset Kneiden ja työkalujen hankinta. Yleisten laitteiden kunnssapit... Krjaus ja muutstyöt Muut kustannukset Hylkylihan krvaus Painatus ja sidnta Tarverahat Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Ment yhteensä Tult yhteensä Ylitys (+) Vajaus ( ) 949 950 98 949 950 Kknaismäärä, Kknaismäärä, mk mk % % % 2 724 22 40 24 587 7.i 56. 55.7 76 85 2 75 0.6 0. 0.2 4 896 006 20 8 070 28.5 25.6 27.9 954 76 2 557 89 6.0.4.«26 66 207 854 0.8 0.4 0. 5 506 667 7 69 4.2 9.5 9.9 0 07 68 9 950 668 7..8 99 7 90 924 25.8.5 5.4 4 00 0 4 59 6 24.7 24.6 20.2 7 545 74 7 552 64 6.9.0 0.5 2 86 2 544.6 0.4 0.4 2 44 42 947 406 5.6.7 2.7 46 502 22 47 7.8 5.9 4.6 99 576 404 778 2.8.6 2.0 6 262 905 2 00 77 6 60 2 68 774 2 789 574 87 424 605 059 708 49 77 425 460 844 550 8 58 070 09 74 550 999 0 577 2 2 690 985 2 246 47 5 69 656 + 6 480 960 7 598 652 7.9 2.2 }5 2 90 5 4.5 4.8 24 24 0.7 55 478 l..0 79 692 2.5.2 5 55 0. 0. 458 400 0.2 0.8 666 95 0.5.0 72 07 0 64 474 649 0.8 4.6.5.7 ( 2.8.i \ 4.5 7.8 0.4 0.8 l.i 0.2 0.6.0 00.0 00.0 00.0
7. Teurastam 79 h Kalantunti Helsinkiin rautateitse, autilla ja meritse kuukausittain v. 950 Kuuls :ausi Rautateitse Autilla Meritse kalaa 000 kg Kaikkiaan Turetta Sulattua Savustettua Turetta Sulattua Savustettua Turetta Sulattua Kuivattua Tammikuu 78.5 24.6 66.6 O.i.6 _ 28.4 80.4 2.i 275.4 0. 782. 40. Maaliskuu 65.8 l.i 248.9 2.4 8.2 50.6 0.8 5.4 0.9 q 2.6 9.0 Tukkuu 72. 0.7 2.i 404.8.2 2.7 24.2 727. Kesäkuu 74. 2. 7. 42. 0.4 0.2 60. 22. ~ 2.2 Heinäkuu 56.2.8.7.8. 9.6 290.5 Elkuu 59.6 2.7 5.4. l. 8.5 240.5 Syyskuu 60.8 7..7 208.6.i q 4.4 82. 47. Lkakuu 20. 52.5 4.5 25.2, 0A 27.7 0.5 48. Marraskuu... 0.7 6.5. 4. 0.i 5.8 0.7 28. Julukuu 60.9 2.4 60.4 4. 0.i. 2 77.7 458.4 084. 2 Kk vusi 992.8 24.4 9. 2 745.0 44.9 0.4 089.7 4 06. 458.4 9 520.6
80 7. Teurastam II. Hylkäämiset ryhmitettyinä niiden Teurastussnneja ja härkkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasik. Pikkuvasikika Hylkäämisen syy O 50 a> * g I 8 il B "a Í B O fi p52 JS" P j? a» p- P O n P» IB- S'ä la s g. * il il»s e 5 ' B haemrrhagia 9 Cystae 0 2 Distmatsis 4 5 6 7 9 20 2 Abscessus Acetnaemia Actinmycsis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gnitis Brnchpneumnia catarrhalis chrn, suum Cachexia Cntusines, fracturae, Cysticercus inermis» tenuicllis Erysipelas suis Castritis et pericarditis traumatica Icterus Mastitis Metritis Nephritis Pirplasmsis 22 2 Pneumnia 24 Pyaemia 2 5 2 6 Septicaemia 27 Tuberculsis Tumres. 28 29 0 Alii mrbi Märkäpesäkkeet... Puutstauti Sädesienitauti Pilkkumaksa Nivel-, limapussintulehdus Prsasyskä Nääntyminen Ruh j evammat, tai plvi- uunmurtumat, verenvudt Rakkkasvaimet Matrakkulat Matrakkulat Maksamadt Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus Khtutulehdus Munuaistulehdus Pilaantuminen Punatauti Keuhkkuume Märkämyrkytys veriaspi- Rehu-, kalttausvesi-, rati Verenmyrkytys Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit 82 45 2 9 28 202 24 2 2 6 9 20 Yhteensä 2 56 2 48 75 2 50 45 Hum.! Taulukksarakkeeseen merkityt luvut eivät sita elinten lukua, vaan eläinten
7. Teurastam 8 syyn ja khteiden mukaan vunna 950 sastt Lih ant arkast am Lampaita Sikja Prsaita Hevsia Snneja ja härkiä Lehmiä Hiehja ja isja vasik. Pikkuvasikita Ruhnsia elimi- neen P: & Ruhnsia elimi- neen Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia i Ruhnsia Ruhnsia 2 2 2 2 20 2 4 5 6 7 6 6 52 50 7 2 4 25 8 8 2 2 8 9 0 2 i j 26 9 20 2 5 2 6 2 9 7 4 2 8 II S ( IMEMISIN 4 5 6 7 8 9 20 20 2 22 2 24 2 9 26 2 48 7 49! 2485 29 585 752 2 5 25] 5 627 68 42 25 22 H l 75 7 40-6! 4lj 55 272 2 7 5 0 6 8 lukua,, jista ne n hylätty. 2 5 0 9 7 7 7 8 74 2 7 45 46 6 9 25 26 27 28 5 29 2 0
82 7. Teurastam Jatka L ihantar k a s t a m 0 i Lampaita Sikja Prsaita Hevsia Hylkäämisen syy Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia Ruhnsia I Abscessus Märkäpesäkkeet 2 Acetnaemia Puutstauti Actinmycsis Sädesienitauti 4 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa.. Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussin- tai plvi- 5 gnitis tulehdus Brnchpneumnia Prsasyskä catarrhalis 6 chrn. suum Nääntyminen : 7 Cachexia Ruhjevammat, luunmurtumat, fractu- Cntusines, verenvudt 8 rae, haemrrhagia 6 60 6 9 Cystae Rakkkasvaimet. 0 Cysticercus inermis Matrakkulat» tenuicllis Matrakkulat 2 Distmatsis Maksamadt 76. Erysipelas suis Sikaruusu 7 5 6 Gastritis et pericardi- Traumaattinen maha- ja sydän- 4 tis traumatica pussitulehdus i 5 Icterus Keltatauti 5 4 6 Kehittymättömyys. 7 Likaantuminen. 8 Mastitis Utaretulehdus. > 9 Metritis Khtutulehdus 20 Nephritis Munuaistulehdus 2 2 Pilaantuminen 2 4 4 2 22 Pirplasmsis Punatauti! 2 Pneumnia Keuhkkuume 24 Pyaemia Märkämyrkytys / Rehu-, kalttausvesi-, veriaspi- 25 rati 29 604 26 Septicaemia Verenmyrkytys 6 5 27 Tuberculsis Nystyrätauti 28 Tumres Kasvannaiset. 29 Vieras haju, väri, maku 4 4 66 2 2 0 Alii mrbi Muut taudit 4 2 29 7 6 2 9 Yhteensä 47 22 79 65 625-27 5 0 Hum.: Ks. edell. siv. humautusta.
7. Teurastam 8 III. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vusina 940 50 Vusi Raavaita Isja vasikita Pikkuvasikita Ruhja, kpl Lampaita Sikja Prsaita Hevsia Hirviä, prja Kettuja Muuta tavaraa, kg Yhteensä, kg 94 942 94 944, 945 946,, 947 948 949... 950 0 450 5 8 5 5 85 2 77 766 5 487 28 948 5 768 6 629 067 5 006 8 70 99 6 65 7 049 87 26 95 44 544 56 60 88 7 552 4 472 86 678 4 024 22 6 28 77 2 46 28 6 Tukkumyyntihallissa myytiin 507 622 2 84 5 57 970 5 029 52 290 6 82 77 749 62 278 6 546 2 474 4 657 9 542 20 699 465 45 08 78 855 56 69 0 9 66 27 49 5 464 976 07 2 426 89 29 4 299 4 500 2 60 4 228 894 77 678 82 59 57 026 9 229 2 266 066 9 762 945 627 67 72 2 925 794 56 28 2 60 89 288 709 42 06 577 58 76 022 5 92 6 500 99 746 7 5 840 429 94 50 96 54 98 549 86 807 277 785 252 685 2 84 2 87 646 7 889 50 94... 942 94 944.. 945... 946,, 947... 948.. 949... 950 7 44 20 05 6 456 7 90 75 6 59 88 87 9 755 50 646 69 006 4 968 586 24 8 25 77 7 787 24 744 25 70 2 70 7 4 29 987 Jäähdyttämössä säilytettiin 6 79 2 060 5 505 5 7 5 84 9 462 78 905 80 225 90 78 60 274 9 6 5 6 407 2290 7 676 0 4 89 055 9 9 668 08 276 78 97 2 629 7 08 225 6 627 2 204 6 7 99 4 895 7 7 20 72 22 252 9 60 4 858 6 29 84 228 7 5 60 60 49 768 545 44 44 670 62 959 760 777 692 6 659 98 824 5 94 50 704 24 244 525 44 89 520 788 2 94 95 89 245 2 5 227 55 IV. Syvä jäädy ttämön käyttö vusina 94 50 Vusi Metsänriistaa S y v ä j ä ä d y ä m ö s s ä Lihaa Kilgrammaa säilytettiin Muuta tavaraa Kanja ym. siipikarjaa Kaniineja Metsästäjäkpeissa Yhteensä 94 942 94 944 945 946 947 948 949 950 42 057 78 77 65 29 0 576 27 24 64 28 26 4 9 460 20 57 4 2 96 9 2 5 85 54 09 67 085 8 052 27 5 055 28 8 8 28 267 4 48 48 962 2 9 66 82 566 26 9 5 702 70 770 2 88 20 70 02 780 20 594 9 76 527 2 487 50 58 0 94 4 776 669 49 4 7 99 57 74 8 877 9 000 2 700 2 400 27 200 27 400 27 400 25 000 25 000 25 000 87 8 902 56 4 94 97 70 46 52 089 262 464 86 286 46 026 2 67 94 50 29 22 662 52 9 09 289 22 00 479 8
V. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vunna 950. Ist snnit Nuret snnit Hieht Ruhvasikat Pikku vasikat Juttvasikat Lampaat Lihtussiat Emakt Hevset Kuukausi ja hintatas ST * P w P c p Is p c e c P P (6 W w c ff E ff 8 sr«-k p C c S s* PC/> sr* Is S S H-ffi S 6 BES 5 5*. ö S Hinta k i g r ammalta, markkaa 6 Is»?T P p 8 C (Ii Tammikuu, krkein 75 50 40 20 80 75 60 80 70 60 20 250 220 90 50 40 0 70 65 50 40 0 20» alin 60 0 20 00 65 60 40 60 50 40 0 240 200 70 25 5 80 65 60 50 0 20 0 Helmikuu, krkein 65 45 0 20 70 65 50 70 60 50 5. 20 200 280 50 40 20 65 55 45 40 5 0» alin 45 25 5 0.0 55 50 40 50 40 0 0 220 90 60 40 0 0 55 50 40 0 20 0 Maaliskuu, krkein 75 75 70 45 5 20 80 70 50 80 75 60 20 0 00 240 20 90 50 40 00 55 50 45 40 5 0 5 0 25» alin 75 60 70 40 25 0 70 65 0 65 60 40 20 0 00 20 200 70 5 20 80 50 45 40 5 0 20 0 25 20 Huhtikuu, krkein 75 70 65 50 45 0 80 70 50 80 70 60 00 240 20 90 40 0 00 45 40 0 0 25 20 5 0 25» alin 60 55 50 40 0 0 70 65 40 65 60 0 " 00 240 200 80 20 00 70 40 0 25 20 5 0 5 0 20 Tukkuu, krkein 80 80 70 60 50 20 85 80 65 85 80 70 _ 0 250 220 90 0 0 80 60 55 45 55 25 20 50 45 40» alin 65 60 55 40 0 0 70 65 0 65 55 0. 00 240 90 70 20 00 60 45 40 20 5 0 00 5 0 25 Kesäkuu, krkein 80 75 70 50 45 0 80 75 60 85 75 60. 0 240 20 90 40 25 90 80 75 60 60 45 0 55 50 40» alin 70 65 60 0 20 00 70 60 45 65 60 40 20 20 90 70 20 00 80 70 65 55 40 5 20 45 45 5 Heinäkuu, krkein 85 80 75 60 50 0 90 85 75 90 80 60. 5-240 220 200 65 50 20 200 95 85 75 70 60 65 60 50» alin 75 70 60 55 45 25 80 70 50 80 70 40, 0 220 200 80 50 40 00 80 75 65 45 40 0 45 40 5 Elkuu, krkein 75 70 60 50 40 20 80 70 50 75 65 50 0 20 200 80 70 60 40 95 90 80 75 65 50 55 50 40» alin 65 60 55 0 0 80 70 60 40 65 55 0 0 220 90 70 50 40 00 85 80 70 70 60 0 45 40 0 Syyskuu, krkein 75 75 60 50 40 20 80 75 65 75 65 50 70 50 0 0 220 90 75 70 65 50 95 90 85 80 70 60 55 50 40» alin 75 65 60 40 25 00 75:70 60 70 60 40 60 0 20, 0 220 80 70 70 60 20 90 85 75 70 65 50 50 45 40 Lkakuu, krkein 80 75 70 55 40 0 9085 70 85 75 60 80 60 20. 0 240 20 90 70 65 0 95 85 80 70 65 55 50 40 0» alin 70 65 60 5 20 80 7565 50 70 60 40 60 0 20. 20 20 90 70 70 60 00 85 80 70 55 40 0 0 25 20 Marraskuu, krkein 80 75 70 40 25 00 80 75 70 75 70 50 80 65 40 0 240 20 90 70 65 20 80 70 60 50 40 20 5 0 25» alin 80 60 70 0 5 80 70 65 40 65 55 5 55 0 20 -. 20 20 90 70 60 40 00 70 60 50 40 0 20 0 25 20 Julukuu, krkein 80 75 70 40 0 0 8580' 75 80 70 50 80 75 60 0 240 20 90 75 65 40 85 75 65 40 0 20 5 0 25» alin 80 75 70 40 25 0 80 75 70 70 70 50 70 60 40 0 240j 200 80 70 65 20 75 70 50 40 0 20 0 25 20 Alle 50 kg:n juluprsaan krkein keskilaadun hinta li 95 mk kg:lta.
7. Teurastam 85 VI. Kalantunti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vunna 950 Kuukausi: 6 p K g K > S CD P P & g g 0 f 0 P ti 000 kg H e K SO k! tr c/* pj: Tammikuu Helmikuu.. Maaliskuu. Huhtikuu.. Tukkuu. Kesäkuu... Heinäkuu. Elkuu Syyskuu... Lkakuu... Marraskuu. Julukuu... 52.7 26.5 2.5 25.2 469.7 828.4 84. 96.2 58.8 78. 08. 66.4 29. 6.0.4 7.2 6.5 76.6. 40. 49. 4. 6. 5.i 5.6 2. 2.9 52. 44.. 26.9 5. 9.8 0.8 0.5 9. 4. 8. 49. 69. 05.. 2. 4. 4.. 2. 0. 0. 22.. 2.. 2. 2... i 0. 7.8 4. 8.7. 4.2 5. 4.5 8. 2.9 28.9 8.2 4.2 9. 6.5 20.7 8. 2.9 2.6 6.0 4.8.6 7.6 20.6 4. 66.4 Kk vusi 046. 454.8 208. 6. s 00. 49. 60. si 85.569. 7 7.8 460.9 4 58. 2 9.9 9 520. e 79.. 7.5 28.6 7.9.2 l.i O.i 2.7 0.7 0. 0. 0. 0, 0. 0.9 0.4 0. 458.7 46.4 2.9 85. 2.2 9.6 2.7.6 8.4 l. 7. 2.5 4. 0.2.0 0.9 2.7 87.2 7.0 5.6 22.6 7.4 25.6 2 89.7 4.9 28.4 40. 8.2 9.0 727.0 2.2 290.5 240.5 47. 48. 28.i 084.2 Siitä Turetta Sulattua... Savustettua Kuivattua.. 2 900.9 5. 29. 454.8 208. 6.8 00. 49.0 60.; 52.x.4 68..5 7.i 2.5 458.-.. 85.9 4 827.5 4 046. 8.0 4 205.4 29. 458.4 Lähetyspaikkakunta: Helsinki Hank Helsinki Lviisa Ktka. Hank Turku Pri Kristiina Vaasa Oulu... Tampere Hämeenlinna... Kupi Kajaani Ahvenanmaa Tanska Nrja Hllanti Is-Britannia Islanti 656.5 6. 078. 62. 08.275. 58.2 9.i 06. 4.9 28.8 0.6 O.i 57. 72.0. 69. 8.i 2.4 25..6 2.2 25.2 0.7 2.2 5. 9.7 2.9 44.9 79.6 6 6.7 8. 0.5 0. 65.7 4.0 5.2 6.2 5.i 0.2 0.9 4.4 Kaikkiaan] 046. 454. s 208. i 6. s 00. 49. 60. 8 85.5 69.7 7. s 460.9 4 58 4.5.7 2. 27. 0.4 28. 4. 2.0.9 29.2. 02.. 0.4 8.9 7.7.4 5.7 2.4 7.4 2.9 0. 2. 458. 2. 0. 44... 490. 2 20. 872. ll.i 2. 5.. 22. I8. 2. 0.4 947.8 42. 650.6 9. 650.9 28.7 2.0 280.6.6 772.0 490. 2 20.8 872. 9.9 9 520. e Xunnall.kert. 950, II sa 25