RUUTISET 3/2005 EMULS LSIO-N O-NUMERO 1
KEMIITTI panostusjärjestelmät ITTI panostusjärjestelmät Huolimatta vuosikymmenien käyttöhistoriastaan emulsioräjähdysaineet ovat uusin tulokas laajassa mittakaavassa käytettyjen louhintaräjähdysaineiden kunniakkaassa joukossa. Emulsioräjähdysaineet polveutuvat samasta perheestä kuin aikaisempina vuosikymmeninä ja vielä nykyäänkin käytetyt vesigeeliräjähdysaineet. Yhteistä näille kahdelle räjähdysainetyypille on että niiden raaka-aineina ei käytetä itsessään räjähdysaineiksi luokiteltuja kemikaaleja. Alla olevassa kaaviossa on esitettynä yleisesti käytössä olevien louhintaräjähdysaineiden jaottelu koostumuksen ja valmistusmenetelmän mukaan: AMMONIUMNITRAATTI tarvittaessa natrium- ja kalsiumnitraatti ORGAANINEN POLTTOAINE (POLTTOÖLJY) VESI NITROGLYKOLI, NITROSELLU, YMS LISÄAINEET TNT, LISÄAI- NEET ANFO ÖLJY, VAHA, LISÄAINEET SIDEAINEET DYNAMIITTI ANIITTI LISÄAI- NEET ESIM. AL, STYROX VESI- ÖLJYSSÄ EMULSIO ORG. POLTTO- AINE MAN (metyyliamiininitraatti) TNT, RUUDIT KEVYET INERTIT LISÄAINEET PETN ERIKOIS- ANFOT TIHEY- DEN SÄÄTÖ TIHEY- DEN SÄÄTÖ TIHEY- DEN SÄÄTÖ TNT- SLURRY HEIKOT VOIMAKKAAT ERIKOISDYNAMIITIT RASKAS ANFO VESI- ÖLJYSSÄ EMULSIO- RÄJ.AINE SLURRY ILMAN RÄJ.- AINEITA MAN- SLURRY OY FORCIT AB PL 19 10901 HANKO www.forcit.fi TOIMITUS Kirkkotie 37 B, 04310 Tuusula puh 0207 440 551, faksi 0207 440 552 Sähköposti Päätoimittaja Painopaikka Kansikuva marja-leena.tetri@forcit.fi Johan Signell Tammisaaren Kirjapaino Oy Jorma Leinonen 2
Emulsiotyypit jaetaan rakenteensa mukaan joko vesi-öljyssä, yleinen nimitys emulsio-räjähdysaineet, tai öljyvedessä emulsioihin, yleinen nimitys vesigeeliräjähdysaineet. Emulgointiaineiden valinnalla ja prosessiolosuhteilla voidaan vaikuttaa siihen, miten päin emulsio syntyy. Emulsion ulkoiset ominaisuudet määräytyvät sen mukaan, kumpi faaseista on ulkopuolinen. Forcitin tuotteissa KEMIITTI 510, KEMIITTI 800 ja KEMIITTI 810 öljy on ulkopuolinen faasi, eli ko. tuotteet liukenevat veteen yhtä huonosti kuin niiden valmistuksessa käytetty öljy. Käytännössä nämä tuotteet ovat veteen liukenemattomia. KEMIITTIen raaka-aineet on valittu niin että ne ovat mahdollisimman haitattomia. Esim. öljy, jonka kanssa ihokosketusta voi tapahtua KEMIITTIä käytettäessä on erittäin korkealle tasolle jalostettua haitatonta parafiiniöljyä. Räjähdysaineeksi KEMIITIT herkistetään pienillä kaasukuplilla. KEMIITTI 510 ja 810 herkistyvät ns. kemiallisella kaasutuksella vasta porareiässä. KEMIITTI 800 on konteissa toimitettava valmiiksi herkistetty räjähdysaine. KEMIITIT eivät ole pelkästään räjähdysaineita, vaan näiden tuotteiden käyttöön liittyy olennaisesti panostuslaitteisto ja tapauskohtaisesti myös panostuspalvelu. Tämän takia KEMIITTIen kohdalla puhutaan panostusjärjestelmistä. KEMIITTI 510 ja 800 panostusjärjestelmät ovat olleet markkinoilla jo lähes vuosikymmenen. 3
KEMIITTI ITTI 510 on maanpäälliseen louhintaan tarkoitettu tu, se toimitetaan ja panostetaan kentälle ajettavalla kemiittiautolla, kts. kuva. Forcitin Kemiittiautot operoivat Urjalan ja Keminmaan asemilta. KEMIITTI 510:n käyttäjät hyötyvät seuraavista seikoista - Panostus on nopeaa, tilaajan tarvitsee tehdä vain nallitus - Märät olosuhteet eivät vaikuta millään tavalla panostus- ja räjäytysaikatauluun - Tu muodostaa ns. progressiivisen panostuksen eli tuotteen tiheys on suurin porareiän pohjalla ja kevenee pintaa kohti - Puhtaat räjähdyskaasut, vähäiset räjähdysainejäämät vesiin KEMIITTI 510:n tulevaisuuden kehityskohteisiin kuuluvat - Kevennetty tu erikoiskohteisiin - Ammoniumnitraattiprilleillä vahvistettu tu - Panostuspalvelu, jossa nallituskin hoidetaan Forcitin henkilökunnan toimesta Panostusta KEMIITTI 510:llä KEMIITTI ITTI 800 on maanalaiseen panostukseen tarkoitettu tu. Sen panostamiseen tarvittu laitteisto on mahdollisimman yksinkertainen: Valmis räjähdysaine pumpataan kontista pohjaventtiilin kautta panostusletkua pitkin porareikään. Tämä tu soveltuu niin perien panostukseen kuin louhospanostukseenkin. Tuotteen edut tulevat esiin erityisesti märissä olosuhteissa, joilla ei ole mitään vaikutusta tuotteen käytettävyyteen tai ominaisuuksiin. KEMIITTI ITTI 810 on edellisen tuotteen pohjalta kehitetty kemiallisella kaasutuksella herkistettävä räjähdysaine kaikkeen maanalaiseen louhintaan. Tuotteen raaka-aineena on ns. matriisi, joka luokitellaan hapettavaksi aineeksi, eikä räjähdysaineeksi. Panostuksen yhteydessä matriisiin sekoitetaan n. 1% kaasutusliuosta, joka aiheuttaa herkistymisen. Kaasutusliuoksen sekoittuminen matriisiin tapahtuu panostusletkun kärjessä olevassa staattisessa sekoittimessa, eli panostusletkukaan ei sisällä räjähdysainetta. 4
KEMIITTI 810 tuotteen ja panostusjärjestelmän etuja ovat - Nopeus ja helppous: Kaikki reiät voidaan panostaa samalla tuotteella samasta letkusta - Toimintavarmuus: Tu on täysin vedenkestävä - Turvallisuus: Puhtaat räjähdyskaasut, ei aiheuta pölyräjähdyksiä, matriisi ei räjähdysaine - Ympäristöystävällisyys: Vähäinen kulkeutuminen vesiin KEMIITTI 810 panostusjärjestelmä ja rantupanostekniikka mahdollistavat vain yhden räjähdysaineen käytön peränajossa. Rantupanostuksessa panostusletkua vedetään letkukelalla samalla kun tutta pumpataan. Veto- ja pumppausnopeus suhteutetaan toisiinsa niin että tuloksena on tietyn panostusasteen omaava rantu porareiän pohjalla. Tyypillisesti käytetään 300 g/m rantua kaarirei issä ja 600 g/m rantua apukaarirei issä. Rantupanosten soveltuvuutta silolouhintaan on arvioitu räjäytysjäljen ja rantujen räjähdysnopeuden perusteella. Kaivosten tunnelilouhinnan kriteerein arvosteltuna rantupanostus antaa erittäin hyvän silolouhintajäljen. Mitatut räjähdysnopeudet, 300 g/m rannulla kaarirei issä 1700 m/s ja 600 g/m rannulla apukaarirei issä 2600 m/s, osoittavat tuotteen olevan varsin hellävarainen. Täyteen pumpatussa reiässä KEMIITTI 810:n räjähdysnopeus on n. 4500 m/s, joka varmistaa kiven rikkoutumisen ja riittävän heiton. KEMIITTI 810 panostusjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Outokumpu Chrome Oy:llä Keminmaassa ja Pyhäsalmi Mine Oy Pyhäsalmen kaivoksella. Keminmaalla Outokumpu Chrome Oy:n maanalaisessa kaivoksessa operoiva KEMIITTI 810 panostusajoneuvo Panostusta Kemiitti 810:llä. Emulsioräjähdysaineet ovat erittäin monimuotoinen tuperhe. Samalla valmistusperiaatteella voidaan valmistaa niin räjäytinherkkiä pumpattavia Kemiittejä kuin nalliherkkiä patrunoituja KEMIX tuotteitakin. Lisätietoa KEMIITTI- ja KEMIX tuotteistamme antavat markkinoinnista ja teknisestä tuesta: Tommi Halonen p. 0207 440 310 Jorma Leinonen p. 0207 440 511 Pentti Vihanto p. 0207 440 554 Tut löytyvät myös sivustoiltamme www.forcit.fi. Pentti Vihanto, Timo Halme 5
Uusi tu Kemiittiperheeseen MERIKEMIITTI ITTI Meillä ja maailmalla emulsioräjähteet ovat saavuttaneet suuren suosionsa osin turvallisuutensa ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi, mutta myös siksi, että niiden ominaisuuksia on kohtuullisen helppoa muokata ja säädellä käyttäjien ja käyttökohteen mukaan. Nyt Forcitin emulsioräjähteiden joukko laajenee uudella tuotteella, MERIKEMIITILLÄ. Taustaa Vedenalaisten louhintojen lisääntyminen ja se, ettei OY FORCIT AB:n omassa tuvalikoimassa ole suuriin (> 127 mm) reikäkokoihin soveltuvaa patrunoitua louhintaräjähdysainetta herätti kysymyksen, kuinka vastata asiakkaidemme tarpeisiin liittyen suuriin vedenalaisiin massalouhintoihin. Forcitilla löytyy toki kanavia em. patruunakokojen hankkimiseen tarpeen vaatiessa, mutta koska yhtiössämme pohjana on vuosikymmenien kokemus emulsioräjähdysaineiden valmistuksesta, päätimme tutkia onko mahdollista valmistaa emulsiknologiaan perustuva tu ja menetelmä yllämainittuun käyttöön. Lähtökohtana ja perusvaatimuksina pidettiin heti alussa seuraavia ominaisuuksia: Räjähdysaineen osalta - tiheys - voimakkuus - vedenkestävyys - käsittelyturvallisuus - ympäristöystävällisyys - kilpailukykyinen hinta Menetelmävaatimukset - valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja käytön turvallisuus - panostustyön nopeuttaminen ja helpottaminen - tarkka ja dokumentoitava panostusmäärä - laitteiston varmatoimisuus ja kustannustehokkuus - mahdollisuus panostuksen osittaiseen automatisointiin Nykyisin käytössä olevat emulsioräjähteet eivät sovellu hyvin vedenalaiseen louhintaan mm. liian pienen tiheytensä (1,0 1,2 kg/l) ja dynamiittia pienemmän räjähdysenergiansa takia. Sen sijaan muut yllämainitut ominaisuudet ovat jo nykyisin käytössä olevissa emulsioräjähteissä ylivoimaiset. Näin ollen lähdimme tutkimaan kuinka voimme lisätä emulsioräjähteen räjähdysenergiaa ja tiheyttä muiden ominaisuuksien kärsimättä. Vedenalaisessa räjäytyksessä syntyvä paineaalto 6
Kokeet ja testaus Pienimittakaavaisten kokeiden perusteella päädyimme nostamaan räjähdyksen kokonaisenergiaa kahdella tapaa; tiheyden noston ja alumiinin avulla. Alumiinihan lisää räjähdysenergiaa voimakkaasti mm. nostamalla räjähdyslämpöä. Tehtyjen vedenalaisten testien perusteella räjähdysnopeus pysyy edelleen emulsioräjähteelle ominaisella korkealla tasolla, jolloin iskuaallon kalliota murskaava vaikutus on voimakas. 40 metrin syvyydessä tehdyt koeräjäytykset 70 mm:n ja 110 mm:n teräsputkessa antoivat tuotteelle räjähdysnopeudeksi 5800-6300 m/s eli dynamiitin tasolle. Kun samalla saimme emulsion tiheyden nostettua tasolle 1,3 kg/litra ja sen kestämään veden alla vallitsevaa hydrostaattista painetta, räjähdysenergia tilavuusyksikköä kohden kasvoi 37 % perustuotteeseen nähden. Allaolevassa taulukossa on laskettu tuotteen ominaisuuksia ja verrattu niitä dynamiittiin, sekä patruunakoon että reikäkoon mukaan. Tuot uvertail tailua ua vedenalaise nalaiseen n panostukse ukseen Räjähdysominaisuuksien teor. laskenta Testaukseen käytetty protopumppu Tuot u Kuvaus aus K800 Perust ustuot u e kaivoksil oksille le MERIKEMIITTI aluminoitu, tiheys nostettu Tiheys g/cm 3 1,2 yli 1,3 Energia MJ/kg 2,8 4,7 Kaasutilavuus dm 3 /kg 970 819 Panostusaste kg/m 127 mm reiässä 15,2 16,5 - Suht. voima % vrt 90 mm dyn 117 187 - Suht. voima % vrt 127 mm dyn * 59 94 Panostusaste kg/m 152 mm reiässä 21,8 23,6 - Suht. voima % vrt 125 mm dyn 87 138 - Suht. voima % vrt 152 mm dyn * 59 94 Suhteellinen voima, vrt. dyn: E = 4.3 MJ/kg, V = 880 l/kg, tiheys 1,5 * Patruunat laskennallisesti tiivistetty täydellisesti porareiän täyttäväksi. Testaus ja CE-hyväksyntä Jatkoimme tuotteen testaamista tekemällä koeräjäytyksiä syvimmillään 70 metriä veden alla sekä panostamalla avolouhoskenttiä Merikemiitillä tulosten ollessa erittäin rohkaisevia. Räjähdystekniset ominaisuudet olivat odotusten mukaiset ja käytännön louhintateho kaatoja arvioitaessa erittäin hyvä. Tuotteelle haettiin tämän jälkeen CE-hyväksyntä ja yhteistyössä maamme johtavan vedenalaisia louhintoja tekevän yrityksen Terramaren kanssa aloimme suunnitella käytännön testikäyttöä meriolosuhteissa Vuosaaren satamassa. 7
Menetelmä ja laitteisto Oleellisena osana emulsiopanostuksen ideologiaa on, että se on pumpattavissa porareikään. Tästä seurauksena on, että poratun reiän tilavuus käytetään täysin hyödyksi panostettaessa jolloin saavutetaan 100-prosenttinen panostusaste. Samoin panostustyö helpottuu ja nopeutuu oleellisesti, kun räjähdysaineen käsittely, asettaminen reikään, tehdään koneellisesti ja käsin koskematta. Huomattavaa on myös varmuuden ja turvallisuuden paraneminen, koska panosta ei tarvitse sulloa sen tiivistämiseksi. Emulsioräjähde kuljetetaan panostuspaikalle kierrätettävissä muovisissa 1000 kg:n IBC-konteissa. Panostettaessa kontin pohjaventtiiliin kytketään pumpun imuletku, jota pitkin emulsio imetään pumpulle ja pumpataan edelleen panostusletkun kautta kohteeseen. Peruslaitteisto on yksinkertainen: kierrosluvun säädöllä varustettu sähkömoottori pyörittää pumppua. Pumpun painepuolelle asetettu painekatkaisin valvoo pumppauspainetta ja pysäyttää moottorin, mikäli esim. letku tukkeutuu. Laitteeseen voidaan annostelua helpottamaan liittää joko virtausmittari mittaamaan pumpattua määrää, tai kierrosluvun laskentaan ja kierrostilavuuteen perustuva ohjelma, johon haluttu panosmäärä voidaan esivalita. Panostuskapasiteetiksi saadaan laitteistosta riippuen 60 100 kg/min. Nykytilanne Tätä kirjoitettaessa Terramaren urakkaan kuuluvat louhinnat ovat valmiit Vuosaaren satamassa ja seuraava työmaa Tukholman edustalla on alkamassa. Merikemiittiä käytettiin kesän aikana kaikkiaan yli 100 tonnia ja kokemukset olivat pelkästään myönteisiä. Rakennuspäällikkö Paavo Kolarin mukaan menetelmällä saavutetut edut ovat jopa merkittävämpiä kuin ennalta odttiin, porausruudukkoa voitiin kasvattaa huomattavasti koska räjähdysainetta saadaan panostettua enemmän porametrille. Ominaispanostus kg/m3 on sama kuin dynamiittia käytettäessä, jn porametreissä säästöä on tullut lähes 30 %. Toinen merkittävä etu onse että reikäkohtainen panostusaika putosi alle puoleen patruunamenetelmään verrattuna, jolloin poralaitteen kapasiteetti kasvoi samassa suhteessa. Myös Terramaren panostajat ovat menetelmään tyytyväisiä, raskas laatikoiden siirtely ja patruunoiden kantaminen jäi pois ja vähemmällä fyysisellä ponnistelulla ehtii nyt työvuorossa porata ja panostaa aiempaa suurempia kenttiä. Pora-Pekka 5 -lautan päällikkö Jari Sinervan sanoin; Lopultakin louhinnassa siirryttiin kivikaudelta nykyaikaan! Tukholman urakkaansa varten Terramare tilasi heidän tarpeisiinsa suunnitellun panostuslaitteiston, jossa panostusletkun käsittely on kelan ja tietkniikan avulla automatisoitu ja laitteisto laskee automaattisesti reikään pumpattavan panosmäärän ilmoitetun haraussyvyyden perusteella ja lähettää panostust langatonta linkkiä käyttäen lautan tietojärjestelmään ja panostussuunnitelmaan. Jorma Leinonen Panostusletkun asettaminen panostusputken kautta porareikään. 8
KEMIITTI 810 rantupanostuksen vertailu putkipanoksiin Tässä selvityksessä verrataan toisiinsa Kemiitti 810 rantupanoksen, F-putkipanosten ja 17x1000 mm Kemix putkipanoksen silolouhintaominaisuuksia. Tarkastelu perustuu Hustrulidin [1] esitykseen räjähdysaineiden vaikutuksesta porareikää ympäröivään kiveen. Lähtötietoina käytetään OY FORCIT AB:n tuluettelon mukaisia tietoja Tuot u Räjähdysnopeus (km/s) Tiheys (kg/m 3 ) F-putkipanos 2,4 1100 Kemix putkipanos 17x1000 mm 4,5 1000 KEMIITTI 810 300 g/m rantu 1,8 * 1000 KEMIITTI 810 600 g/m rantu 2,6 * 1000 Fordyn 24x200 2,7 1500 * ei ilmoitettu tuluettelossa, mitattu Ø 45 mm porareiässä Räjähdysaineen ollessa putkesssa tai muuten porareiän epätäydellisesti täyttävä, saadaan porareiän seinämään vaikuttavan kokonaispaineen ja räjähdyspaineen välinen yhteys käyttämällä kerrointa CR coupling ratio. Se on määritelty porareikään keskitetylle panokselle. Kemiitti 810 rantu on porareiän pohjalla, jn KEMIITTI 810 rannun ja jäljelle jäävän seinämän etäisyys on suurempi kuin CR laskennallisesti antaa. Putkipanokset on keskitetty porareikään jarrukappaleilla. D CR = D e h jossa D e on panoksen halkaisija jossa D h on porareiän halkaisija Räjähdysaineen pinnalla vallitseva räjähdyspaine P e saadaan (Hustrulid kaava 10.5): 2 P e = 0,125ρ( VOD), jossa ρ on räjähdysaineen tiheys (kg/m 3 ) VOD on räjähdysnopeus (km/s) Paine porareiän seinämässä P h (Hustrulid kaava 10.6): 2γ P = h P e(cr), jossa γ on kokeellinen kerroin, γ 1,2 Näillä kaavoilla saadaan laskettua porareiän (Ø 51 mm) seinämään kohdistuvat paineet Tuot u CR Ø51mm porareiässä P e P h F-putkipanos 0,33 792 57 Kemix putkipanos 17x1000 0,33 2531 181 Kemiitti 810 300 g/m rantu 0,38 405 41 Kemiitti 810 600 g/m rantu 0,54 845 194 Fordyn 24 x 200 0,47 1367 224 Tämän tarkastelun perusteella alhaisin paine porareiän seinämään kohdistuu käytettäessä KEMIITTI 810 300 g/ m rantupanoksena, seuraavaksi alhaisin paine saadaan F-putkipanokselle, joka on kuitenkin jo 40 % suurempi arvo KEMIITTI 810 300 g/m rantuun verrattuna. Timo Halme Kirjallisuus 1. Hustrulid, W., Blasting Principles for Open Pit Mining, vol 1, A.A. Blakema, 1999 9
KEMIITTI ITTI 810 VALL ALLOITT OITTAVA A TUTTAVU VUUS TUNNELITY LITYÖMAI ÖMAILLA Kesän mittaan olemme saaneet kuulla ja lehdistä lukea (mm. Helsingin Sanomat 13.6.2005 ja Konetyö 4/2005) YIT:n Vuosaaren satamaradan tunnelityömaasta, ja siellä käyttöön tusta uudesta Kemiitti 810 emulsiopanostusjärjestelmästä. Urakoitsija on nostanut esiin uuden panostusjärjestelmän mukanaan tuomina etuina erityisesti laadukkaan louhintajäljen, panostustyön nopeuden sekä käyttäjäystävällisyyden. Arvot - Kriteerit - Mittarit 1. Ympäristöturvallisuus 2. Työturvallisuus 3. Tehdyn työn todennettavuus ja dokumentointi 4. Laadukas louhintatyö ja työn hallinta 5. Aikataulu 6. Kustannukset Vaikka emulsiopanostus ei sinänsä olekaan mikään uusi keksintö, ja se on ollut käytössä avolouhinnassa ja maanalaisissa kaivoksissa myös Suomessa jo joitakin vuosia, voidaan hyvällä syyllä pitää nyt käyttöön ttua teknologiaa ja sovellusta historiallisena edistysaskeleena suomalaisessa tunnelinrakentamisessa. Toisinaan keskustelu Kemiitti 810 tuotteen ympärillä pelkistyy yksipuoliseksi euroa per kilo räjähdysainetta tarkasteluksi, jossa unohtuu tyystin koko järjestelmäkokonaisuus ja sen mukanaan tuomat ominaisuudet ja edut. Jotta louhinnan ammattilainen, tilaaja tai urakoitsija, saisi oikean kuvan Kemiitti 810 emulsiopanostusjärjestelmästä, tulee tarkastelun näkökulmiksi ja mittareiksi valita ne kriteerit, jotka parhaiten kuvaavat työkohteen, tekijän sekä tilaajan arvoja. Tällöin pystytään arvioimaan vertailukelpoisesti myös järjestelmän kokonaiskustannusvaikutuksia. Kemiitti 810 emulsiopanostusjärjestelmä vastaa edellä oleviin kriteereihin ehkäpä paremmin kuin mikään muu menetelmä. Ja toisaalta myös ainoana menetelmänä se pystyy vastaamaan yhtäaikaa niihin kaikkiin. 1. Ympäristöturvallisuus: Emulsioräjähdysaineena Kemiitti 810 palaminen on täydellistä ja siitä syntyvät kaasut näin puhtaampia kuin perinteisillä NG-pohjaisilla räjähteillä, Aniitilla tai Anfolla. Samasta syystä myös vesistöjäämät ovat pienemmät (perinteinen ympäristösyy, jonka vuoksi kaivokset Suomessa ja Ruotsissa ovat siirtyneet emulsioräjähteisiin). Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös, että Kemiitti 810 on veteen liukenematon. Raaka-aineet kulkevat kierrätettävissä astioissa, jn perinteiset pahvilaatikot, pakkausmuovi ja putkimuovijätteet jäävät pois. 10
2. Työt yötur urval allis lisuus: Kemiitti 810 muuttuu räjähdysaineeksi vasta kaasuunnuttuaan reiässä panostuksen jälkeen. Ainoat panostuksen yhteydessä käsiteltävät räjähdysaineet ovat räjäytin (Nobel Prime) ja Nonelnalli. Automaattisen annostelun vuoksi yhdellä aineella voidaan panostaa kaikki reiät halutulla panostusasteella, jn työpisteessä/ panostuskorissa käsiteltävien räjähdelaatujen määrä putoaa rajusti. Emulsiopanosta ei myöskään tarvitse kepittää. Varastoinnissa ja kuljetuksessa Kemiitti 810 raaka-aineet noudattavat kemikaalilainsäädäntöä. Pääraaka-aine Matriisi (luokitus 5.1) varastoidaan noudattaen sille asetettuja turvaetäisyyksiä. Matriisin laukeamaton luonne arvatenkin laskee sen kiinnostavuutta työmaa-alueella mahdollisesti liikkuvien terroristien tai varkaiden parissa. 3. Tehd hdyn yn työn todenne nnetta ttavuus uus ja dokume okument ntoint inti: i: Automaattinen panostusjärjestelmä annostelee esivalitun panoksen reikään ja tallentaa haluttaessa tiedon lokiin. Tiedonkeruun osalta tilaaja voi logiikkasuunnittelijan kanssa vapaasti räätälöidä haluamansa paketin. Kaikki tieto, jota mitataan, voidaan toki myös tallentaa ja dokumentoida. 4. Laadukas louhintatyö ja työn hallinta: Panostusautomatiikka mahdollistaa halutun eri panostusasteen vaikka joka reikään erikseen. Patruunatuotteita vastaavat panostusasteet saadaan aikaan reiän vajaatäytöllä. Panostusastetta voidaan tarpeen mukaan säätää portaattomasti parhaan louhintajäljen saavuttamiseksi. Emulsioräjähdysaine syrjäyttää veden porareiässä ilman puhutusta ja oikea panos valitaan napin painalluksella. 5. Aikataulu: Käytännössä on nähty, että Kemiitti 810 panostusjärjestelmässä päästään huomattavasti suurempaan panostustehoon kuin perinteisillä menetelmillä. Nopeudesta käytännön esimerkki on Kemin kaivoksesta, jossa yksi panostaja panostaa yhden vuoron (8 h) aikana jopa neljä 25 m 2 perää. 6. Kustann ustannukse ukset: Kustannusten osalta on haastavaa hinnoitella ympäristö- ja työturvallisuusasioita, mutta luulenpa niihinkin sisältyvän mitattavia suureita. Varastoinnin turvallisuus ja varkauden torjunta lienee jonkinlainen kustannus sekin. Tiedonkeruun ja dokumentoinnin osalta voi haarukoida mitä vastaavan tasoisen tiedonkeruun järjestäminen manuaalisesti tulisi maksamaan. Kuten edellä mainitsin, Kemiitti 810 panostus on yhden panostajan työ ja rivakkaa sellaista. Työvaiheen nopeutumisen vaikutukset sykliin ja urakan kokonaisaikatauluun tekevät suurimman yksittäisen kokonaiskustannusvaikutuksen Helsingin Sanomat (13.6.2005) kirjoittaa: YIT:n liiketoimintaryhmän johtaja Juhani Kuusisto pitää uutta panostustekniikkaa yhtä merkittävänä hyppäyksenä kuin aikoinaan siirtymistä paineilmajumboista hydraulijumboihin. Työpäällikkö Janne Lehto, kalliorakentamisen diplomi-insinööri, puolestaan kehuu työn jälkeä. Tarkka panostus tuottaa sileän pinnan. Pääpanostaja Pentti Kortelaisen ei tarvitse perinteiseen tapaan sauvoa räjähdysainetta reikiin. Sen sijaan hän työntää reikiin letkun. Letkun mukana menee nalli ja aloituspanos. Kone vetää letkua ulos säädetyllä nopeudella ja jättää reikään oikean määrän emulsioräjähdysainetta, jonka tarkka resepti vaihtelee reiän mukaan. Kortelainen on tullut alalle jo 1960-luvun lopulla. Hän on käynyt kaivosammattikoulun ja tietää, mitä on käsiporaus ja perinteinen panostus. Ennen YIT:lle tuloaan Kortelainen työskenteli Oriveden kultakaivoksella. Onhan tämä ihmisystävällisempää. Ei tarvitse hakata eikä nostella. Pentti Vihanto 11
Domin kirsu haistaa dynamiitin Poliisikoira Domin, tai räjähde-etsintäkoiran joksi näitä erikoiskoulutettuja koiria nykyään kutsutaan, työpaikka on Helsingin lentoasema. Domi on reipas, reilun vuoden vanha labradorinnoutajauros ja emäntänsä ja kouluttajansa Kati Saarelan uskollinen kaveri. Domi asuu, käy koulua ja tekee töitä emäntänsä kanssa. Domi aloitti räjähde-etsintäkoirauransa jo nuorena pentukursseilla, jossa pikkuhauva totutettiin ihmisvilinään, uusiin paikkoihin ja ääniin. Lisäksi pennun kanssa leikittiin lelunetsintää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa sen saalistusviettiä ja opettaa sille, että oikean saaliin löytäjää palkitaan aina mieluisalla lelulla tai leikillä. Domista nähtiin, että siitä tulee hyvä räjähde-etsijä: työhön vaadittavat ominaisuudet ovat hyvä saalistus- ja laumavietti sekä koiran hallittavuus. Vuoden ikäisenä Domi aloitti varsinaiset opinnot hajukoulussa Hämeenlinnassa Poliisikoiralaitoksessa. Laitos on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 1921 lähtien ja siellä on hyvät tilat koirien sisäja ulkokoulutukseen. Domin kurssikavereina olivat labradoriuros Veeti, Englannin Springerspanieliuros Blackie ja labradorinarttu Kofi. Domi, Veeti, Blackie ja Kofi etsivät innokkaasti hännät vipottaen räjähteiden hajuja ja osoittivat heti vaikeatkin piilot. Koulussa Domi oppii, että räjähteiden haistaminen on sen riistaa ja palkinto eli lelu ja leikki on sen tärkein saalis. Koulutus kestää noin vuoden kuuden viikon opetusjaksoissa, jonka jälkeen seuraa koe, jossa koira pätevöityy Kati Saarela ja Domi räjähde-etsintäkoiraksi. Koulutusta ja harjoituksia seuraa kuitenkin läpi koko koiran työiän eli siihen asti kunnes Domi täyttää 10 vuotta. Koulussa räjähteiden etsintä aloitetaan sotilasräjähteillä, jotka ovat vaikeammin haistettavia aineita (esim. TNT, Peno) ja myöhemmin opetuksessa harjoitellaan siviiliräjähteillä. Koiralle muodostuu räjähteestä tai sen raaka-aineesta tarkka hajukuva, jonka perusteella se erehtymättömästi vainuaa esimerkiksi matkatavaroihin kätketyn räjähteen. Koiran kirsu haistaa jopa 2 miljoonaa kertaa paremmin kuin ihmisen nenä, jn mikään kone tai laite ei voi korvata koiraa tässä tärkeässä tehtävässä. Haluan esittää erityiskiitokset Lauri Kanervalle, joka ystävällisesti esitteli Hämeenlinnan Poliisikoiralaitosta ja antoi minulle mahdollisuuden tutustua koirien koulutukseen käytännössä. Marja-Leena Tetri Marko Myllymaa Turun poliisista ja Kofi kiertävät myös louhintatyömaita, jn varastot ja kuljetukset kannattaa laittaa lailliseen kuntoon! 12
Mikko Kinnunen ja Veeti tarkkana. Marko Myllymaa ja Kofi, Kati Saarela ja Domi, Jussi Leino ja Blackie. Domin koulunkäynti ei ole pelkkää pänttäämistä... 13
ADR-AJOLUPA ADR-ajolupa tarvitaan, jos vaarallisia aineita kuljetetettaessa ylitetään vapaarajan määrät (louhintaräjähdysaineet 50 kg, nallit ja tulilangat 20 kg). ADR-ajoluvan peruskurssin pituus on käytännön harjoituksineen 4 päivää (VAK 8.2.2.4) ja täydennyskussin 2 päivää (1.7.2005 alkaen). Kummankin kurssin jälkeen on suoritettava hyväksytty ajolupakoe. Ajoluvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa enintään viidellä vuodella, jos hakija on osallistunut aikaisintaan ajoluvan voimassaoloajan päättymistä edeltävän 12 kuukauden aikana täydennyskurssille ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ajoluvan voimassaolon päättymisestä suorittanut hyväksytysti täydennyskurssia vastaavan kokeen. Kalle Ylätalo KIRJALLISET TURVALLISUUSOHJEET (VAK 5.4.3) Kuljettajalla on oltava kirjalliset turvallisuusohjeet, joista tulee selvitä seuraavat asiat: A. KUORMA esim. Räjähde/nimitysYK YK nro Luokka(3.2.1) Louhintaräjähdysaineet, tyyppi A Fordyn-dynamiitti, Dynomit-dynamiitti, F-putkipanos, K-putki-panos, KK-putkipanos, Pendex, Nobel-Prime 0081 1.1D jne. B. VAAR AARAN AN LAA AATU TU esim. Louhintaräjähdysaineet, nallit ja räjähtävä tulilanka kuuluvat vaarallisuusluokkaan 1.1. Tämä merkitsee, että ne voivat syttymisen tapahduttua räjähtää samanaikaisesti. Tuotteista ja tilanteesta riippuen räjähdysaineet ja tulilangat saattavat palaa räjähtämättä. Räjäytysnallit sen sijaan räjähtävät lähes varmasti ja saattavat aiheuttaa myös läheisyydessään olevan räjähdysaineen räjähtämisen. Tulipalon lisäksi syttymis- ja räjähtämisriskin aiheuttavat kuumuus (yli 100 Cº), isku, hankaus sekä voimakkaat kipinät. Mahdollinen räjähdys aiheuttaa voimakkaan paineiskun ja ajoneuvosta voi lentää vaarallisia sirpaleita. C. HENKILÖKOHT OHTAINEN SUOJAUS US D. KULJETTAJ AJAN AN YLEISET TOIMENP OIMENPITEET ITEET E. KULJETTAJ AJAN AN LISÄ- JA/T A/TAI AI ERITYISTOIMENP OIMENPITEET ITEET F. TULIPAL ALO Toiminta tulipalon sattuessa G. ENSIAPU H. LISÄTIETOJ OJA, KULJETTAJ AJAN AN MUUT OHJEET Kalle Ylätalo 14
TURVATOIMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET (VAK 1.10) Jos kuljetetaan vaarallisia aineita yli vapaarajan on yrityksellä oltava VAAR AARALLISTEN ALLISTEN AINEIDEN KULJE- TUSTEN TURVASUUNNITELMA. Tässä suunitelmassa on oltava seuraavat otsikoidut aiheet: 1. Kuljetuksiin liittyvä turvaorganisaatio 2. Kuljetettavat vaaralliset aineet (joita turvallisuussuunnitelma koskee) 3. Riskien arviointi 4. Kuljetustyypit ja niihin liittyvät riskit 5. Turvakoulutus 6. Muu koulutus 7. Henkilöstöasiat 8. Ostotoiminnan periaatteet alihankinnassa 9. Kuljetuskalusto ja turvallisuuslaitteet 10. Operatiivinen toiminta reitin valinnat, liikenteen ohjaus, liikkeellelähtö, lastaus, kuljettaminen, taukojen pitäminen, korjaus- ja huoltotoimenpiteet, kuorman purkaminen. 11. toiminta uhkatilanteessa 12. Kuljetusten tietoturva 13. Turvasuunnitelman ylläpito ja jakelu Turvasuunnitelman laatimisohje löytyy netistä haulla: turvasuunnitelma VAK-kuljetukset, liikenne- ja viestintäministeriö, liikennetietoa, vaarallisten aineiden kuljetus, vaarallisia aineita kuljettaville yrityksille malli turvasuunnitelmaksi, LVM tied 23.02.2005, liikenneministeriön julkaisuja 13/2005. Kalle Ylätalo TURV RVALLI ALLISUUSNEUV UVONANT ONANTAJA AJA Kesäkuusta 2000 alkaen jokainen yritys, joka kuljettaa louhintaräjähteitä, on ollut velvoitettu nimeämään turvallisuusneuvonantaja (poikkeuksena vapaarajan alittavat kuljetukset). Neuvonantajan tehtäviin kuuluu mm - valvoa, että kuljetusmääräyksiä noudatetaan - antaa kuljetuksia koskevia ohjeita ja neuvoja - laatia toimintakertomus (kerran vuodessa) ja tarvittaessa onnettomuusselostus Neuvonantajaksi hyväksytään - neuvonantajakokeen läpäissyt henkilö (AKE järjestää kokeen) - henkilö, joka tuntee riittävästi yrityksen toimintaa ja pystyy tosiasiallisesti hoitamaan tehtävää Neuvonantajan on annettava kirjallinen suostumus tehtävään. Onko neuvonantajatutkintosi voimassa? Turvallisuusneuvonantajatutkinto on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se tulee uusia. AKE pidentää TNAkokeesta annetun todistuksen voimassaoloaikaa 5 vuodella, jos täydennyskoe suoritetaan hyväksytysti viimeisen voimassaolovuoden aikana. Tilastotietoa tilanteesta 17.5.2005: turvallisuusneuvonantajia yhteensä 1334 kpl, täydennyskurssitettuja neuvonantajia ainoastaan 332 kpl. Turvallisuusneuvonantaj apalveluja on myös saatavilla alan konsultti- ja koulutusfirmoista. Lisätietoja Lisätietoja, linkkejä ja lomakemalleja (onnettomuusselostus, vuosikertomus, tarkastusluettelo): www.mintc.fi Marja-Leena Tetri 15
Panostaja-asiat -panostajaluvat (Hämeen työsuojelupiiri) Sirpa Stenvik (03) 260 8820 tulevia kursseja Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 11.10.-12.10.05 täydennyskoulutus ( VAK) ADR täydennys Kouvolan AKK (05) 8282 502 Kouvola 13-14.10.05 Panostajien kertauskurssi Jalasjärven AAKK (040) 706 0597 Tampere 14.10.05 ADR täydennys Fogra Oy (040) 768 7711 Tuusula 15-16.10.05 Räjäyttäjä Amiedu (020) 746 1200 Helsinki 17.10.-19.10.05 Kallionräjäyttäjäkurssi Amiedu (020) 746 1200 Helsinki 17.10.-26.10.05 Räjäyttäjä Oy Finnrock Ab (040) 553 6995 Lohja 17.10.-19.10.05 Panostaja, ylipanostaja Amiedu (020) 746 1200 Helsinki 17.10.05-07.03.06 ADR täydennys Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 20.10.-21.10.05 Panostajien kertauskurssi Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (013) 244 3970 Outokumpu 28.10.05 ADR täydennys Fogra Oy (040) 768 7711 Tuusula 29-30.10.05 ADR täydennys Huittisten AKK (02) 5601 400 Huittinen 29-30.10.05 Panostajien kertauskurssi Räjäytystieto Timo Etelämäki (0400) 555 924 Kouvola 31.10.05 Räjäyttäjä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (013) 244 3970 Outokumpu 31.10.-2.11.05 Panostajien kertauskurssi Kouvolan AAKK (05) 8282 3502 Kouvola 07.11.05 ADR-perus kappaletavara Kouvolan AKK (05) 8282 502 Kouvola 07-10.11.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 08.11.-10.11.05 peruskoulutus (VAK) ADR-perus kappaletavara Huittisten AKK (02) 5601 400 Huittinen 14-22.11.05 Panostajien kertauskurssi Amiedu (020) 746 1200 Helsinki 14.11.05 ADR täydennys Kouvolan AKK (05) 8282 502 Kouvola 17-18.11.05 Räjäyttäjä Kone-Lappi Oy (017) 369 9205 Heinola 18.11.-20.11.05 Panostajien kertauskurssi Kone-Lappi Oy (040) 742 9211 Heinola 20.11.05 ADR perus kappaletavara Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 21.11.-24.11.05 Panostaja, ylipanostaja Jalasjärven AKK (040)765 7271 Jalasjärvi 21.11.05 31.03.06 ADR täydennys DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 24-25.11.05 ADR täydennys Huittisten AKK (02) 5601 400 Huittinen 26-27.11.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 29.11.-30.11.05 täydennyskoulutus ( VAK) Panostajien kertauskurssi Jalasjärven AAKK (040) 765 7271 Jalasjärvi 02.12.05 ADR täydennys Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 08.12.-09.12.05 ADR täydennys Kouvolan AKK (05) 8282 502 Kouvola 15-16.12.05 Panostajien kertauskurssi Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (013) 244 3970 Outokumpu 16.12.05 16