Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 4.2.2016 8 Askolantie 28 07500 Askola ASIA NCC ROADS OY; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PORNAISTEN LAHAN KYLÄ TILAT KIVIMÄKI, HEIMOLA, NURMIMAA, HAAVISTO JA LAITALA (611-405-1-37, -1-43, -1-39, -1-34, JA -1-40). MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (11 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 11.2.2016 LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖTIEDOT Ottoalue NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a 00281 HELSINKI Y-tunnus 1765515-0 yhteyshenkilö Jan Hagmark NCC Roads Oy Kaskimäenkatu 1 33900 TAMPERE puhelin 050 3408931 jan.hagmark@ncc.fi 611-405-1-37 Kivimäki 611-405-1-43 Heimola 611-405-1-39 Nurmimaa 611-405-1-34 Haavisto 611-405-1-40 Laitala Kuullut naapuritilat 611-403-11-4 HIRVIKALLIO 611-405-1-54 PIENKOSKI 611-405-1-36 TUOMALA 611-405-1-35 HIEKKAMÄKI 611-405-1-33 KIISKI 611-402-8-7 TAPIOLA 611-405-1-55 METSÄHOVI 611-403-11-11 PIENKOSKI 611-404-12-23 KURKISUO II 1
ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille 24.9.2015 saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET Liite 1. Kiinteistön omistus, hallintaoikeus ja valtakirja Liite 2. Yleiskuvaus toiminnasta Liite 3. Sijaintikartta Liite 4. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista, asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Liite 5. Meluselvitys Liite 6. Vesiselvitys Liite 7. Tuotteet ja tuotanto Liite 8. Ymp. asioiden hallintajärjestelmä Liite 9. Vakuutus Liite 10. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Liite 11. Ottosuunnitelma 12.9.2015 Liite 12. Asemapiirros Liite 13. Suunnitelmapiirustukset Liite 14. Tieyhteys Liite 15. Naapurikiinteistöt Liite 16. Täytäntöönpanohakemus ottamisen aloittamiseksi ennen lainvoimaisuutta TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen sekä puhtaiden maiden vastaanottoon on vireillä. Suunnitelma-alueelta on otettu kalliota vuodesta 2005 lähtien (Virkki, maa-aineslupa kiinteistölle Laitala, Pornaisten kunnanhallitus 24.9.2005 240, lupa umpeutunut). NCC Roads Oy:llä on voimassa maa-aineslupa kiinteistöillä Haavisto, Kivimäki, Nurmimaa ja Heimola 19.10.2016 asti (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.10.2006 121). NCC Roads Oy:llä on voimassa alueella YSL 28 :n (86/2000) mukainen ympäristölupa kallion louhintaan, kiviaineksen murskaamiseen ja varastointiin (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.10.2006 122) sekä asfalttiaseman toimintaan ja asfalttijätteen murskaukseen ja välivarastointiin (Uudenmaan ympäristökeskus 24.9.2008). Suunnitelma-alueella ei ole voimassaolevaa tai oikeusvaikutteisesta asema- tai yleiskaavaa. Ottoalueen eteläpuolella on Kirkonkylän osayleiskaava-alue (Pornaisten kunnanvaltuusto 31.8.2009) merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Uudenmaan 1. maakuntakaavassa alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkintöjä. 2
MAA-AINESTEN OTON TARKOITUS OTTAMISALUE YMPÄRISTÖ Suunnitelma-alue sijoittuu jo olemassa olevalle ottamisalueelle, josta on jäänyt osa ottamatta. Ottoalueella on ottamatonta kalliokiveä noin 490 000 ktrm 3. Kalliokivestä on tarkoitus tuottaa kalliomursketta, jota käytetään tie-, rata-, ja talonrakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Murskaus- ja louhintatoiminta ovat alueella jatkuvakestoisia tai säännöllisiä, huomioiden markkinatilanteet. Ottamistoiminta tulisi palvelemaan pääkaupunkiseudun markkinoita. Ottamislupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärän ollessa 490 000 m 3 ja vuotuisen oton 49 000 m 3 ktr. NCC Roads Oy hakee maa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hakija on valmis asettamaan maa-aineslain edellyttämän vakuuden lupaviranomaiselle. Maa-ainesten ottamisen suunnittelu-alue sijoittuu Pornaisten kunnan länsiosaan. Suunnitelma-alueelta on Pornaisten keskustasta noin 5,3 km ja Järvenpään keskustaan on noin 10 km. Suunnitelma-alueelle kuljetaan Järvenpääntieltä Ukonojantietä pitkin 680 metriä, jossa on liittymä suunnitelma-alueelle. Järvenpääntie on päällystetty tie, mutta Ukonojantie ja yksityistie ovat soratietä. Soratien pölynsidontaa tehdään tarvittaessa kastelemalla sekä käyttämällä pölynsidontaainetta. Hankealueen sisäiset tiestöt eivät ole pysyviä vaan niitä muokataan oton edetessä tarpeiden mukaisesti. Koko suunnitelma-alueen koko on noin 17 ha josta ottoalue on noin 4,3 ha. Suunnitelma alue on NCC Roads Oy:n jo olemassa oleva tuotantoalue, joka on jäänyt ottamatta edellisen maa-ainesluvan puitteissa. Lähin asuinrakennus sijaitsee yli 320 metrin etäisyydellä suunnitelma alueen itäpuolella. Suunnitelma-alueen itäpuolelle on rakennettu meluvalli, joka estää melun leviämisen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eli lähimpään asuinrakennukseen. Suunnitelma-alue ei sijaitse Natura 2000 -alueella. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Kummelbergen FI0100099 ja Rientolanmetsä FI0100097. Etäisyys suunnitelmaalueelta molempiin Natura-alueisiin on yli 1,1 kilometriä. Alueella ei ole tiedossa kulttuurisia tai muinaismuistolakiin perustuvia esiintymiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Hankealueen kiinteistöt omistajilla sekä NCC Roads Oy ovat tehneet sopimuksen alueen vuokrauksesta sekä lupien hankkimisesta. Hankealueen naapurikiinteistöt on esitetty hakemuksen liitteessä 15. Suunnitelma-alue on jo olemassa olevaa maa-ainesten ottoaluetta. Alueen puusto on hakattu pois ja pintamaat on hyödynnetty meluvallien rakentamisessa. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesivesialue on Forsbacka, joka sijaitsee alueen lounaispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä. 3
MAA-AIMESTEN OTTO Toiminnalla on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin, jotka johtuvat kiviaineksen irti louhinnasta. Räjäytyksistä aiheutuu päästöjä, mutta ne ovat vähäisiä ja ne eivät ylitä ohjearvoja alueen ulkopuolella. Räjähdysainejäämistä aiheutuu nitraattipitoisuuksien kohoamista pinta- ja pohjavesissä. Toiminnan päätyttyä tilanne normalisoituu nopeasti. Kiviaineksen käsittelystä aiheutuu hienoaineksen joutumista louhosalueen pintavesiin. Pintavedet johdetaan saostusaltaan kautta pois, jolloin vaikutuksia alueen ulkopuolelle ei synny. Saostusallas sijaitsee alueen eteläosassa, josta vesi johdetaan alueen eteläpuoliseen ojastoon. Lisäksi louhoksen rikkonainen pinta ja loiva kallistus edistävät hienoaineksen sedimentoitumista louhoksen pohjalle. Melu Hankealue on jo toiminnassa oleva alue, jolloin ottamistoiminnan meluvaikutuksia on seurattu melumittauksin. Mittaustulosten perusteella toiminnasta ei aiheudu ohjearvoja ylittävää meluhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Pöly Murskauslaitoksella pölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä kiviaineksen pudottamisesta. Pölyn leviämistä torjutaan suihkuttamalla prosessiin vettä sekä tarvittaessa suojaamalla kuljettimet ja muut suurimmat pölyn lähteet kattein, peittein ja koteloinnein. Pölyä syntyy myös vähäisessä määrin työmaakoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Kylmässä kiviaineksessa vallitseva luonnollinen kosteus vähentää pölyämistä, lisäksi sitä voidaan vähentää varastokasojen kastelemalla. NCC Roads Oy:llä on toimintajärjestelmä, jonka avulla toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon ja minimoidaan mahdolliset riskit. Lisäksi NCC Roads Oy:llä on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001. Maa-ainesten otto aloitetaan alueen eteläosasta edeten pohjoista kohti. Hakemuksen liitteen 12 asemakuvasta (ilmakuva) ilmenee ottamisalueen rajaus sekä toimintojen sijoittuminen. Alueen kaakkoiskulmassa on tukitoiminta-alue. Pohjan taso vaihtelee välillä +60 metriä, ja muotoillaan toiminnan aikana siten että syntyvät pintavedet valuvat alueen eteläosassa olevaan selkeytysaltaaseen. Osa varastokasoista pyritään sijoittamaan siten, että ne toimivat meluesteenä toiminnalle sekä hillitsevät pölyn leviämistä. Tällä järjestelyllä pyritään muun muassa saamaan toiminnasta syntyvä melu pysymään pääasiassa louhoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Saostusallasta suurennetaan tarvittaessa riippuen syntyvän veden määrästä. Kallistus jää louhoksessa kuitenkin niin pieneksi, ettei pintavesien virtaus muodostu liian nopeaksi. Pintavesien hidas virtaus louhitussa ja rikkonaisessa kallion pinnassa edistää tuotannossa syntyvän hienoaineksen sedimentoitumista ja siten estää hienoaineksen kulkeutumista alueen ulkopuolelle. Suunnitellussa pohjan tasossa pysymistä tarkkaillaan säännöllisesti tarkastusmittauksilla. Saostusaltaan vedet pumpataan toiminnan aikana ojaan, jota pitkin vesi johdetaan alueella jo valmiiksi olevaan ojastoon. Kallion louhinnassa huomioidaan myös ottoalueen reunoille muodostuvat rintaukset, jotka tulevat jäämään 7:1 5:1 kaltevuuteen. Louhinnan aikana alue merkitään maastoon ja työnaikaisista jyrkistä luiskista varoitetaan kylteillä ja lippusiimalla. Maisemoinnin aikana jyrkänteiden seinämät luiskataan tarvittavilta osiltaan jälkikäytön edellyttämällä tavalla, 1:2,5-1:3,5 kaltevuuteen. Maisemointi tulee tapahtumaan siten, ettei ottamisalueen pohja tule jäämään vesialtaaksi. 4
ALUEEN JÄLKIHOITO Kallion louhinta toteutetaan hakemuksen liitteessä 5 olevien piirustusten mukaisella tavalla, edeten etelästä kohti pohjoista. Hyödynnettävissä olevia kiviainesvaroja haettavalla ottoalueella on arviolta noin 490 000 ktrm 3. Suunniteltu ottoalue louhitaan ja murskataan 10 vuoden lupa-aikana siten, että keskimäärin vuodessa louhitaan ja murskataan 129 850 tonnia kiveä, enintään kuitenkin 250 000 tonnia vuodessa. Kiviaineksen ottaminen Ottoalueelta on jo kaadettu puut sekä poistettu pintamaat meluvalleihin. Kallion otto voidaan ottoalueella aloittaa ilman suurempia esivalmisteluja. Alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reikiä kentän panostusta varten. Reiät porataan suunnaten siten, että ne hyödyntävät jo olemassa olevaa rintausta. Kallion porauksessa saatujen vastetietoja käytetään hyväksi, kun suunnitellaan kentän panostusta. Louhinnasta tehdään erilliset louhintasuunnitelmat, jotka tekee louhintatöihin erikoistunut yritys. Kerralla räjäytettävä louheen määrä vastaa noin yhdenviikon murskauslaitoksen tarvetta. Räjäytyksiä arvioidaan olevan toiminta-aikana 1 2 viikossa. Kallion louhinta Luvan tullessa voimaan, tullaan louhinta aloittamaan kiinteistöillä siten että pohjan taso on +60. Jokaisesta räjäytettävästä kentästä tehdään yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään työmaalla louhintatyön ajan. Räjäytystyöt suoritetaan arkisin kello 8-18 ja niistä tehdään viranomaisille vaaditut ilmoitukset. Räjäytyksestä ilmoitetaan kovaäänisellä äänimerkillä. Ulkopuolisten pääsy räjäytystyömaalle estetään räjäytyksen aikaisella vartioinnilla, ja ottoalue merkitään maastoon lippusiimalla ja isoin kivin. Alueella tullaan louhimaan ja murskaamaan kalliokiviaineksia nyt haettavalla luvalla siten, että oton pohjan taso on +60 metriä. Suunnitelma-alueen lopputilanne on esitetty hakemuksen liitteessä 13. Louhinnan jälkeen rinteet ovat jyrkkiä ja ne loivennetaan osin jo toiminnan aikana, tai viimeistään toiminnan päättyessä. Hankealue palautetaan toiminnan jälkeen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, eli maa- ja metsätalousalueeksi. Ottamistoiminnan seurauksena syntyvät rintaukset loivennetaan vaihtelevaksi 1:2,5 1:3,5 luiskiksi, jolloin luiskaus muotoutuu luonnollisesti ympäröivään maastoon. Loivennukseen hyödynnetään vastaanotettavia maa-aineksia, louhittua kallioainesta ja myyntiin kelpaamatonta kiviainesta sekä kallion päältä poistettua maa-ainesta ja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla. Maastomuotoilun jälkeen luiskat ovat kaltevuudessa noin 1:2,5 1:3,5. Luiskien taitekohdat pyöristetään riittävän suurella säteellä. Maastomuotoilun jälkeen rinteet ovat riittävän loivia, jolloin alueella liikkuminen on turvallista eikä sille ole esteitä. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai heinää sitomaan pintamaita sekä edistämään kasvillisuudelle otollisen mikrobitoiminnan palautumisen. Alueelle tullaan istuttamaan luiskiin männyn, kuusen ja koivun kaksivuotisia pottitaimia puuston palautumisen edistämiseksi. Suunnitelma-alueelle tehdään ennen toiminnan alkamista jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaisesti jätteet kerätään alueelta jo murskauksen aikana ja toimitetaan 5
asianmukaisesti jätehuoltoon. Ennen maisemointia alueella suoritetaan siivous, jolla varmistetaan että kaikki toiminnan aikana syntyneet jätteet tulee poistetuksi. KAIVANAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAL 5 a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä 10. Pornaisten kiviainestoimipiste on jo olemassa oleva tuotantoalue. Suunnitelmaalueen pintamaat on lähes täysin jo poistettu alueen reunoille. Pintamaista aiheutuva kaivannaisjäte on jo syntynyt ja on varastoituna alueen reunoille meluvalliksi. Maa-ainesta vastaanotetaan alueelle vuosittain 49 500 tn puhtaita ylijäämämaita. Alueelle tuotava maa-aines on pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista koheesiomaata (savi, siltti), moreenimaata, pintamaita sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Alueella ei vastaanoteta pilaantuneita maa-aineksia. Toiminnan päätyttyä sekä pintamaat että vastaanotetut maa-ainekset hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Alueen välivarastointi sekä lopullisessa maisemoinnissa tullaan edistämään alueen luonnon monimuotoisuutta NCC Green KIELO:n mukaisesti. Jo kuoritut pintamaat on sijoitettu alueen itäreunalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Askolan ja Pornaisten kuntien ilmoitustaululla 23.10. 23.11.2015, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Pornaisten kunnanvirastossa osoitteessa Kirkkotie 176, 07171 Pornainen sekä pääosiltaan Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Itäväylälehdessä 28.10.2015. Kiinteistön naapuritilojen omistajille on lähetetty kirjeitse ilmoitus kuulutuksesta (9 kiinteistöä, 15 kirjettä / 21 omistajaa). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on liikkunut hakemuksen mukaisella alueella useasti alueen valvonnan yhteydessä. Lupahakemuksen jättämisestä on keskusteltu ja tutustuttu alueeseen hakijan kanssa 6.5.2015. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja, sillä hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole katsottu olevan maa-aineslain 7 :ssä mainittuja vaikutuksia. 6
VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää NCC Roads Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Pornaisten kunnan Lahan kylän kiinteistöille Kivimäki, Heimola, Nurmimaa, Haavisto ja Laitala alueilta (611-405-1-37, -1-43, -1-39, -1-34, ja -1-40) hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti, sillä ottotoiminta jatkuu jo avatulla alueella. Toiminnan aloitus ei aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön. Alueen ympäristössä ei ole aiemman toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ottamismäärä saa olla enintään 490 000 m 3 kymmenen vuoden aikana. 2. Louhintaa ei saa ulottaa tason +60,0 m (N60) alapuolelle. 3. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräs-verkkoaita tms.) tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Luvan saajan on huolehdittava alueen turvallisuudesta. 4. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maa-ainesten ottamisesta 7.1) 5. Pölyn syntymistä ja leviämistä louhinta-alueella on ehkäistävä tarpeen mukaan käyttämällä sitomiseen vettä tai asfaltoimalla käytössä olevia liikenneväyliä. 6. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa 7
polttoaineiden tai muiden vaaraa aiheuttavien aineiden käytöstä. (Maa-aineslaki 11, VnA 800/2010). 7. Alueelle kertyvät pintavedet tulee ne ohjata selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. 8. Louhinta-alueelle ei saa johtaa ulkopuolelta pintavesiä. 9. Alueen pohja- ja pintavesien tarkkailussa tulee noudattaa rakennus- ja ympäristölautakunnan 16.2.2006 5 hyväksymää tarkkailusuunnitelmaa tilalle Laitala RN:o 1:40 (NCC Roads Oy, Pornaisten kalliokiviainesalueen pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelma 18.1.2006): - Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan neljä kertaa vuodessa tammi-huhti-,heinä- ja lokakuussa Metsähovin tilan kaivosta ja kalliopohjaveden tarkkailukaivosta. - Laatuanalyysit (B;C) tehdään kerran vuodessa. Pohjavesinäytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, KMnO4 luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. - Pintavesinäytteet otetaan laskeutusaltaasta tai lähtevästä ojasta vesitilanteesta riippuen syksyisin kerran vuodessa. Pintavesinäytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, KMnO4 luku, nitraatti NO 3, nitriitti NO 2, ammonium NH 4, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. 10. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/2006 6 ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 11. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: - Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkisin 6.00 ja 22.00 välisenä aikana ja satunnaisesti lauantaisin 7.00 18.00 välisenä aikana. 12. Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muulla vastaavalla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla (VnA 800/2010 6.3 ). 13. Alueen jälkihoito tulee toteuttaa ottosuunnitelman mukaisesti. 8
- Ottamistoiminnan seurauksena syntyvät rintaukset on loivennettava vaihtelevaksi 1:2,5 1:3,5 luiskiksi, jolloin luiskaus muotoutuu luonnollisesti ympäröivään maastoon. - Loivennukseen voidaan hyödyntää vastaanotettavia maa-aineksia, louhittua kallioainesta ja myyntiin kelpaamatonta kiviainesta sekä kallion päältä poistettua maa-ainesta ja verhoiltava alueelta kuorituilla pintamailla. - Maastomuotoilun jälkeen rinteiden on oltava riittävän loivia, jolloin alueella liikkuminen on turvallista eikä sille ole esteitä. - Alueelle on kylvettävä luonteenomaisia kasvilajeja tai heinää sitomaan pintamaita sekä edistämään kasvillisuudelle otollisen mikrobitoiminnan palautumisen. - Alueelle on istutettava männyn, kuusen ja koivun kaksivuotisia pottitaimia puuston palautumisen edistämiseksi. 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 15. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 16. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää 35 000 :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus). Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Vakuutta voidaan tarkistaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä oton etenemisen perusteella siten, että vakuuden suuruus on vähintään 10 000 / aukiolevan ottoalueen pinta-ala hehtaareissa. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu ottosuunnitelman mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Toiminta sijoittuu alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja. Koska kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 m päähän asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta, melua on torjuttava VnA 800/2010 6.3 :n mukaisesti koteloinnein, kumituksin tai muulla vastaavalla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 112 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. 9
Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja asetuksessa maa-ainesten ottamisesta edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5 a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 112 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 6, 8. Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.6.2008 86: maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti kun hakija on asettanut 10 000 :n vakuuden mahdollisen päätöksen muuttamisen tai kumoamisen aiheuttamien haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU Päätös annetaan julkipanon jälkeen 11.2.2015. Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 6375 (250 + otettava kokonaismäärä * 0,01 + 250 * ottoalueen pinta-ala, ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Lehtikuulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole peritty erikseen, sillä hakijalle myönnettävän ympäristöluvan maksu sisältää kuulutuskustannukset, ja tästä lupahakemuksesta on kuultu samalla ilmoituksella. Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 980 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50, ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). 10
VALITUSOSOITUS Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 11