1/9 Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAKAUDELLE 2010 2013 1. Tutkijakoulun toiminta-ajatus ja toiminnan organisointi Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu on perustettu vuonna 1995. Tutkijakoulun tavoitteena on sen alusta lähtien ollut: 1) Sosiaalityön tutkimuksen laadun ja tason nostaminen 2) Väittelyiän ja -ajan alentaminen ja tutkijakoulutuksen tehostaminen 3) Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimuksen kansainvälistäminen 4) Naisten tutkijanuran edistäminen Tavoitteisiin on edetty lisäämällä tieteellisen jatkokoulutuksen tarjontaa ja tutkimuksen ohjausta, keskittämällä taloudellisia resursseja myös laitosten osalta yhteiseen tutkijakoulutukseen sekä edistämällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkijakoulun muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Mukana ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkijakoulua koordinoidaan Lapin yliopistosta osana Sosnet-verkoston koordinaatiota. Tutkijakoulun keskeinen hallinnollinen elin on Sosnetin johtoryhmä, jonka tehtävänä on: 1) hyväksyä opiskelijavalinnat 2) kehittää jatkokoulutusohjelmaa, tutkijakoulutettavien ohjausta ja tutkijakoulun kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä 3) hyväksyä tutkijakoulun vuosittainen toiminta- ja opetussuunnitelma 4) seurata sosiaalityön tieteellisen koulutuksen tilannetta ja sopia jatkokoulutuksen valtakunnallisesta koordinoinnista 5) pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi Tutkijakoulun toiminta keskittyy tutkijakoulun teema-alueeseen soveltuvien seminaarien ja muun koulutuksen järjestämiseen, pienryhmissä tapahtuvaan tutkimuksen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Valtakunnallisen tutkijakoulun sisäisessä tiedonvälityksessä hyödynnetään yhteistä verkkoalustaa.
2/9 2. Opiskelijavalintoihin liittyvät periaatteet Tutkijakoulussa on kokopäiväisiä, palkallisia tutkijankoulutuspaikkoja (ns. a-paikat) ja niiden lisäksi oheispaikkoja (ns. b-paikat), jotka mahdollistavat osallistumisen tutkijakoulun ohjaukseen ja opetukseen. Tutkijakoulutettavat (a-paikkalaiset) ovat kukin määräaikaisessa työsopimussuhteessa omaan yliopistoonsa. Oheispaikkalaiset ovat muulla rahoituksella tai muun ansiotyön ohella väitöskirjaa tekeviä jatko-opiskelijoita. Laitosten tavoitteena on hankkia oheispaikkalaisille rahoitus, joka mahdollistaa väitöskirjatyöskentelyn. Tutkijakoulussa työskentelee myös c-paikalla sosiaalityön jatko-opiskelijoita, jotka voivat osallistua tutkijakoulun seminaareihin ja tilaisuuksiin. Tutkijakoulukaudella 2010 2013 on kahdeksan kokopäiväistä tutkijakoulupaikkaa ja 21 oheispaikkaa. Kaudella 2012 2015 on lisäksi kaksi kokopäiväistä tutkijakoulupaikkaa ja neljä oheispaikkaa. Tutkijakoulupaikkojen haku toteutetaan valtakunnallisesti. Ilmoitus julkaistaan työvoimahallinnon sivuilla, tutkijakoulun www-sivuilla, laitosten ja yliopistojen ilmoitustauluilla ja www-sivuilla sekä välitetään eteenpäin yliopistojen rekrytointipalveluiden kautta. Opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulupaikkojen lisäksi ohjelmaan otetaan yliopistojen ja tutkimusprojektien rahoituksella opiskelevia jatkokoulutettavia, ns. oheispaikkalaisia. Esityksen oheispaikkalaisten hyväksymisestä tekee sen laitoksen vastuullinen professori, johon jatkotutkinto suoritetaan. Oheispaikalla olevat opiskelijat valitaan ja vapautuvat paikat täytetään laitosten sisäistä hakumenettelyä käyttäen. Ehdottomina valintaedellytyksinä on suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan perustutkinto (maisterin tutkinto) tai muutoin todettava jatkokoulutuskelpoisuus sosiaalityössä sekä jatko-opinto-oikeus sosiaalityön jatkokoulutusta antavassa tiedekunnassa. Hakemus tulee laatia kirjallisesti ja siihen tulee liittää selvitykset seuraavista asioista: 1) Oikeaksi todistettu jäljennös suoritetusta tutkinnosta 2) Lausunnot opinnäytetöistä 3) Selvitys jatko-opinto-oikeudesta sosiaalityön jatkokoulutusta antavassa tiedekunnassa 4) Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma 5) Väitöskirjan tutkimussuunnitelma toteutusaikatauluineen 6) Selvitys aiemmista opinnoista ja tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV) sekä jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista 7) Selvitys väitöskirjatyön ohjaajista. Opiskelijavalinta perustuu edellä mainittuihin opiskelijan toimittamiin asiakirjoihin. Tutkijakoulutettavat valitsee Sosnetin johtoryhmä. Valinnassa painotetaan seuraavia seikkoja: - Aiempi perustutkintomenestys, arvosanat ja opiskeluaika. Valinnassa huomioidaan tiedepainotteinen suuntautuminen ja perustutkinnon valmistumisajankohta. - Väitöskirjan tutkimussuunnitelma aikatauluineen. Valinnassa painotetaan tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman tasoa sekä tutkimusaiheen relevanssia tutkijakoulun teema-alueen kannalta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota suunnitelman ja aikataulun realistisuuteen. - Tutkijakouluille asetetut tavoitteet
3/9 3. Tutkijakoulukauteen liittyvät periaatteet Tutkijakoulukauden pituus, paikan vastaanottaminen ja sivutoimet Opetusministeriön rahoittama tutkijakoulutuspaikka myönnetään jatkokoulutettavalle pääsääntöisesti neljän vuoden ajaksi. Myönnetyn tutkijakoulupaikan vastaanottamista voi perustellusta syystä lykätä enintään kuuden (6) kuukauden ajan paikan vapautumisesta. Tutkijakoulun johtoryhmä päättää, pidennetäänkö opiskelijan tutkijakoulukautta lykkäyskuukausien verran vai vähennetäänkö säästyneet kuukaudet opiskelijan tutkijakoulukaudesta. Tutkijakoulun pääsääntönä on, että myönnetty tutkijakoulukausi koskee vain myönnettyä ajanjaksoa eikä sitä voida siirtää myöhemmin käytettäväksi (ks. poikkeuksena äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat). Mikäli tutkijakoulutettava joutuu luopumaan paikastaan kesken kauden, vapautuva tutkijakoulutettavan kausi laitetaan tutkijakoulun oheispaikkalaisten sisäiseen hakuun. Tutkijakoulutettavan on ilmoitettava luopumisesta tutkijakoulun koordinaattorille ja johtoryhmälle. Tutkijakoulukausi päättyy, kun tutkijakoulutettava on väitellyt ja hänen väitöskirjansa on arvosteltu. Tutkijakoulutettavilta edellytetään päätoimista työskentelyä väitöskirjatutkimuksen parissa. Tutkijakoulutettavat voivat tehdä pienen määrän muita sivutoimia (esim. opetusta) edellyttäen, että ne eivät viivästytä väitöskirjatyön edistymistä. Mikäli tutkijakoulutettavalle halutaan maksaa pätevyyden ja opetuksen perusteella korkeampaa palkkaa, voi yliopisto tehdä sen maksaen erotuksen sivukuluineen omista varoistaan. Määräykseen korotetulla palkalla voidaan sisällyttää velvollisuus antaa opetusta enintään 56 tuntia lukuvuodessa. Sivutoimista tulee ilmoittaa koordinaattorille. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat Tutkijakoulutettavat ovat määräaikaisessa työsopimussuhteessa kukin omaan yliopistoonsa. Tutkijakoulutettavilla on lainmukaiset oikeudet äitiys-, isyys- ja vanhempainlomiin. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat eivät vähennä tutkijakoulutettavan kautta, vaan kautta vastaava aika lisätään myönnetyn kauden loppuun. Äitiys- isyys- tai vanhempainlomaa varten tutkijakoulutettavan on haettava virkavapaata tutkijakoulun johtoryhmältä. Virkavapaushakemukset lähetetään tutkijakoulun koordinaattorille. Oheispaikkalaiset järjestävät äitiys- isyys- tai vanhempainloma -asiansa oman työnantajansa kanssa. Tutkijakoulun teemaryhmän vastuuprofessoreille ja koordinaattorille tulee kuitenkin ilmoittaa, jos ei ko. lomien aikana osallistu tutkijakoulun toimintaan.
4/9 4. Oikeuksista ja velvollisuuksista Kokopäiväisen tutkijakoulutettavan oikeudet ja velvollisuudet Tutkijakoulutettavan velvollisuutena on väitöskirjatyön loppuunsaattaminen ja muiden tohtorin tutkinnon edellyttämien opintojen suorittaminen tutkijakoulukauden aikana. Vastuu väitöskirjan valmistumisesta on opiskelijalla itsellään. Tutkijakoulutettavan edellytetään osallistuvan tutkijakoulun tapaamisiin ja oman teemaryhmänsä kokoontumisiin. Teemaryhmien kokoontumisiin ja koko tutkijakoulua koskeviin tapaamisiin kustannetaan matka- ja majoituskulut voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Tutkijakoulutettavan edellytetään myös esittelevän tutkimuksensa edistymistä 1-2 kertaa vuodessa teemaryhmätapaamisissa tai koko tutkijakoulua koskevien tapaamisten työryhmissä, luennoimalla tai muulla vastaavalla tavalla. Tutkijakoulutettavilta edellytetään vuosittaista kirjallista raportointia (ns. henkilökohtainen toimintakertomus) väitöskirjatyön edistymisestä, kansainvälisestä toiminnasta ja julkaisutoiminnasta. Raportointiin liittyvät ohjeet saa tutkijakoulun koordinaattorilta. Lisäksi tutkijakoulutettavien edellytetään pyydettäessä arvioimaan tutkijakoulun toimintaa. Tutkijakoulutettavilla on oikeus osallistua kaikkeen tutkijakoulun järjestämään opetukseen ja saada tutkimustaan tukevaa ohjausta. Tutkijakoulutettaville nimetään kolme ohjaajaa, joista yksi on oman laitoksen ohjaaja. Tutkijakoulutettavilla on myös oikeus pyytää tutkijakoulun vastuuprofessoreilta ohjausta ja käytännön neuvoja väitöskirjatyöhönsä. Muissa tutkijakoulua koskevissa käytännön asioissa tutkijakoulutettavia opastaa tutkijakoulun koordinaattori. Oheispaikkalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tutkijakoulun oheispaikkalaiset tekevät väitöskirjatyötään tutkijakoulun ulkopuolisella rahoituksella tai oman ansiotyönsä ohessa. Oheispaikkojen määrää tarkistetaan tarvittaessa. Oheispaikkalaisten odotetaan osallistuvan tutkijakoulun tapaamisiin. Oheispaikkalaisten odotetaan osallistuvan tutkijakoulun toimintaan esittelemällä omaa tutkimustaan teemaryhmissä ja muissa tapaamisissa mahdollisuuksiensa mukaan. Oheispaikkalaisen tulee ilmoittaa luopuvansa paikastaan siinä tapauksessa, että väitöskirjatyön tekeminen lopetetaan kokonaan. Oheispaikalle voidaan tällöin valita toinen opiskelija. Tutkijakoulun johtoryhmälle tulee ilmoittaa myös siinä tapauksessa jos väitöskirjatyö keskeytyy määräajaksi. Tutkijakoulun opetuksessa ei erotella tutkijakoulutettavia ja oheispaikkalaisia, vaan jokaisella tutkijakouluun hyväksytyllä on oikeus saada opetusta ja ohjausta. Tutkijakoulutettaville nimetään kolme ohjaajaa, joista yksi on oman laitoksen ohjaaja. Teemaryhmien vetäjillä on oikeus saada tietoa myös oheispaikkalaisten väitöstyön tilanteesta. Oheispaikkalaisilta edellytetään vuosittaista kirjallista raportointia (ns. henkilökohtainen toimintakertomus) väitöskirjatyön edistymisestä, kansainvälisestä toiminnasta ja julkaisuista. Raportointiin liittyvät ohjeet saa tutkijakoulun koordinaattorilta. Lisäksi oheispaikkalaisten edellytetään pyydettäessä arvioimaan tutkijakoulun toimintaa.
5/9 Ohjaajien oikeudet ja velvollisuudet Pääasiallisen vastuun tutkijakoulun toiminnasta ja kehittymisestä kantavat tutkijakoulun johtaja ja teemaryhmien vastuulliset vetäjät. Tutkijakoulun opiskelijat on jaettu tutkimusaiheidensa mukaan neljään teemaryhmään: 1) Sosiaalityön interventiotutkimus. Teema-alueella keskitytään sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden seurausten, toimintalogiikan ja vaikutusten sekä muutosprosessien ja niihin liittyvien menetelmien tutkimiseen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Samalla kehitetään ja monipuolistetaan käsitteellisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja tutkimusta ja käytäntöjä varten. 2) Sosiaalialan asiantuntijuuden ja osaamisen tutkimus. Teema-alueen tutkimus paneutuu laajaalaisesti sosiaalialalla käytössä olevaan ja siellä tarvittavaan asiantuntijuuteen ja osaamiseen ja kehittää alueen käsitteellisiä ja menetelmällisiä välineitä. 3) Sosiaalityön kohdeongelmien ja toimintaympäristön tutkimus. Teema-alueella tutkitaan sosiaalityön kohteena olevia ilmiötä, niiden syntymekanismeja ja ilmenemismuotoja eri näkökulmista sekä sitä toimintaympäristöä, jossa sosiaalityö kohtaa ja pyrkii ratkaisemaan erilaisia sosiaalisia ongelmia. 4) Vuoden 2012 alussa perustettu teemaryhmä (vielä nimeämätön) Kussakin teemaryhmässä vastuullisena vetäjänä toimii 2 3 johtoryhmän nimeämää henkilöä ja mahdollisuuksien mukaan yksi post doc -vaiheessa oleva tutkija. Vetäjät vastaavat oman teemaryhmänsä opiskelijoiden ohjaustarpeen kartoittamisesta, ohjaavat itse ja auttavat opiskelijaa etsimään ulkopuolisen ohjaajan. Teemaryhmien vetäjien edellytetään pyydettäessä raportoivan ryhmänsä toiminnasta. Teemaryhmien vetäjillä on oikeus saada ryhmän opiskelijoilta tietoa väitöskirjatyön edistymisestä. Teemaryhmien vetäjien lisäksi jokaiselle tutkijakoululaiselle nimetään 2 3 ohjaajaa. Tutkijakoulun vetäjien lisäksi tutkijakoulutettavien käytössä on kaikkien laitosten professoreiden ja muiden väitelleiden henkilöiden työpanos. Sosnetin laitokset ovat sitoutuneet antamaan professoreiden työpanoksesta 10 15 % tutkijakoulutettavien ohjaukseen. Ohjaajaverkoston jäseniltä voidaan tarvittaessa tiedustella mahdollisuutta ohjata tutkijakoulun opiskelijaa. Tutkijakoulun opiskelijoiden omat ohjaajat ovat tervetulleita kaikkiin tutkijakoulun tapaamisiin ja ohjattavansa oman teemaryhmän kokoontumisiin omalla kustannuksellaan.
6/9 5. Tutkijakoulutettavien taloudellinen tuki Ottaessaan vastaan opetusministeriön rahoittaman tutkijankoulutuspaikan laitos sitoutuu kustantamaan tutkijakoulutettavan tarvitsemat tilat ja välineet sekä laitoksen määrärahojen puitteissa muita väitöskirjan tekemiseen liittyviä menoja, joita tutkijakoulu ei kata. Tutkijakoulu kustantaa koulutettavien palkat sivukuluineen, tutkijakoulun järjestämästä opetuksesta ja yleishallinnosta aiheutuvat kulut sekä opiskelijoiden pakollisiin opintoihin liittyvät matkat. Tutkijakoulu avustaa konferenssi- ja matkakustannusten kattamisessa. Tilavuokria, laitteita ja tarvikkeita ei hyväksytä tutkijakoulun menoina. Suomen Akatemia jakaa vuosittain taloudellista tukea tutkijakoulun toimintaan. Tuki mahdollistaa tutkijakoulun opetuksen ja ohjauksen toteutumisen. Tutkijakoululla ei ole muita rahoittajia, vaan toiminta perustuu laitosten myöntämiin ohjausresursseihin, matka-avustukseen ja työtiloihin. Tutkijakoulun opetus ja teemaryhmien kokoontuminen Matka- ja majoituskustannukset tutkijakoulun järjestämään opetukseen ja teemaryhmien kokoontumiseen korvataan tutkijakoululaisille määrärahojen puitteissa. Matkustettaessa tulee noudattaa voimassa olevaa matkustussääntöä. Tutkijakoulu kustantaa matkakulut edullisinta matkustustapaa käyttäen. Matkakustannukset korvataan siinä tapauksessa, että tutkijakoulu ei järjestä kuljetusta erikseen. Muu matkatuki: kansainväliset ja kansalliset konferenssit, kongressit ja seminaarit Tutkijakoulu on varannut osan Suomen Akatemialta saamastaan määrärahasta opiskelijoiden konferenssimatkojen tukemiseen. Tukea voi saada vain perustellusta syystä matkoihin, konferenssiosallistumismaksuihin ja yöpymiskuluihin (päivärahaa, ruokailuja ja materiaalikuluja ei korvata). Tuen saaminen edellyttää pääsääntöisesti oman paperin tai posterin esittämistä tai muuta aktiivista roolia konferenssissa. Matka-avustusta haetaan tutkijakoulun johtajalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään esitelmän, abstraktin tai posterin hyväksymiskirje, konferenssin ohjelma sekä matkan budjetti. Matka-avustusten hakuaika julkistetaan vuosittain. Matka-avustuksia myönnetään pääasiassa ulkomaisiin konferenssimatkoihin, mutta myös kotimaisia konferenssimatkoja voidaan avustaa tutkijakoulun johtajan harkinnan mukaan. Oheispaikkalaisille voidaan myöntää yksittäisiä matka-avustuksia, mikäli tutkijakoulun budjetti ne sallii. Oheispaikkalaisille myönnettävää avustusta koskevat samat määräykset kuin tutkijakoulupaikkalaisillakin. Tarkempia tietoja saa koordinaattorilta. Matkustettaessa tulee noudattaa voimassa olevaa matkustussääntöä. Tutkijakoulu kustantaa matkakulut edullisinta matkustustapaa käyttäen. Matkatukea tulee hakea hyvissä ajoin ennen matkaa. Vuoden loppupuolella tapahtuvista matkoista on muistettava tehdä anomus hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. On muistettava, että matkalasku on tehtävä kahden kuukauden kuluttua matkan päättymisestä. Lisäksi on huomattava, että edellisen vuoden matkoja ei voida maksaa seuraavana vuonna. Myöhemmin tulevia matkalaskuja ei välttämättä hyväksytä. Matkatuen hakeminen: Opiskelija lähettää vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen tutkijakoulun koordinaattorille erikseen ilmoitettavien hakuaikojen puitteissa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: - hakijan nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite - pankkiyhteystiedot - konferenssin tms. ohjelma, esite yms. - kopio kutsusta, esitelmä tai abstrakti, josta selviää hakijan rooli konferenssissa
- matkan eritelty kokonaiskustannusarvio, tutkijakoululta haettava summa ja muut rahoittajatahot Päätöksen matkatuesta tekee tutkijakoulun johtaja. Tutkijakoulun koordinaattori lähettää hakijalle kirjallisen päätöksen tuen hyväksymisestä. Tämän jälkeen hakijan tulee toimittaa matkan tositteet ja matkalasku koordinaattorille. Tositteiksi kelpaavien kuittien tulee olla alkuperäisiä. Tuki voidaan maksaa matkalaskun yhteydessä taikka matkatoimiston tai hakijan toimittamaa laskua vastaan. Lasku ei saa sisältää eriä, jotka eivät kuulu korvauksen piiriin (esim. hotellilaskun henkilökohtaiset kulut). 7/9 6. Palautekäytänteet, seurantaryhmä ja ongelmatilanteiden käsittely Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun tavoitteena on taata sosiaalityöhön laadukas ja korkeatasoinen tutkijakoulutus ja tutkimus. Korkean laadun säilyttämiseksi ja toimintojen kehittämiseksi pyydämme tohtorikoulutettavia antamaan palautetta tutkijakoulun järjestämistä koulutustilaisuuksista sekä muista toimintaan liittyvästä. Palautekäytänteet Tutkijakoulutettavat voivat esittää palautetta tutkijakoulun toiminnasta tutkijakoulun koordinaattorille, teemaryhmän vetäjille tai tutkijakoulun johtajalle. Palautetta kerätään systemaattisesti yhteisten tapahtumien yhteydessä, vuosiraportissa ja tohtoriohjelman päättymisen yhteydessä. Palautteet käsitellään tohtoriohjelman johtoryhmässä. Tutkijakoulutettavilta kerätään vuosittain palautetta tutkijakoulun toiminnasta ja väitöskirjan edistymisestä. Lisäksi keräämme palautetta erikseen jokaisesta järjestämästämme seminaarista. Teemaryhmät arvioivat työskentelyään vuosittain. Yhteinen palautekeskustelu tutkijakoulun toiminnasta ja kehittämistarpeista käydään vuosittain järjestettävässä sosiaalityön kevätseminaarissa, johon osallistuvat kaikki tutkijakouluun osallistuvat yliopistoyksiköt. Tutkijakoulun tapa kerätä ja käyttää opiskelijapalautetta koulutuksen kehittämisessä mahdollistaa tutkijakoulun jatkuvan kehittymisen ympäröivien työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden muuttuessa. Palautteet ja niiden käsittely on tehty näkyväksi julkaisemalla yhteenvedot seminaarien ja tutkijakoulun saamista palautteista tutkijakoulun Internetsivuilla. Seurantaryhmäjärjestelyt Tutkijakoulutettavien tutkimusten seurantaryhmänä toimivat jokaisen opiskelijan kotiyliopiston varmistama ohjaaja sekä teemaryhmän ohjaajat. Teemaryhmän ohjaajat seuraavat tutkimusten edistymistä ja kokoavat tietoa ryhmäläistensä väitöskirjatutkimusten etenemisestä. Teemaryhmän ohjaajat raportoivat väitöskirjatutkimusten etenemisestä tutkijakoulun ohjausryhmälle 1 2 kertaa vuodessa. Ohjaussuhteen katkeaminen Teemaryhmien vetäjien lisäksi jokaiselle tutkijakoulutettavalle nimetään 2 3 ohjaajaa, joista vähintään yhden tulee olla opiskelijan kotiyliopistosta. Tutkijakoulutettavan ohjaussuhde voi katketa erilaisista syistä johtuen. Ohjaussuhteen katkeamisesta ja ohjaajan vaihtumisesta tulee raportoida tutkijakoulun koordinaattorille, teemaryhmän vetäjille tai johtajalle. Tutkijakoulun henkilöstö auttaa tarvittaessa tutkijakoulutettavaa löytämään tutkimukselleen uuden ohjaajan.
Ristiriitaiset neuvot tutkijakoulun ja omien ohjaajien välillä Opiskelija voi kokea hankalaksi tilanteen, jossa väitöskirjan ohjaajien ja teemaryhmän jäsenien käsitykset työstä poikkeavat. Erilaiset ajattelutavat voivat johtaa siihen, ettei työ edisty. Tutkijakoululaisen kotiyliopisto-ohjaaja on keskeisessä asemassa ristiriitojen sovittamisessa yhteistyössä tutkijakoulun toimijoiden kanssa. Vaikeassa ristiriitatilanteessa opiskelija voi ottaa yhteyttä tutkijakoulun koordinaattoriin tai johtajaan, joka pyytää teemaryhmän vetäjien ja ohjaajien välistä neuvottelua ja yhteistä palautetta. Vastuun jakautuminen ohjaajien ja tutkijakoulutettavan kesken Väitöskirjan ohjauksen ja laadun arviointi on kotiyliopiston ohjaajan/ohjaajien vastuulla, jota tutkijakoulun ohjaus täydentää, tukee tai haastaa. Tutkijakoulu seuraa tutkijakoulutettavien tutkimusten etenemistä. Teemaryhmien vetäjillä on oikeus saada tietoa tutkimusten etenemisestä. Vastuu tutkimukseen liittyvistä valinnoista on tutkijakoulutettavan omalla ohjaajalla sekä tutkijakoulutettavalla itsellään. Ristiriidat tutkijakoulun teemaryhmän sisällä Tutkijakoulun ohjaajat ja tutkijakoulutettavat keskustelevat teemaryhmissä ryhmäläisten väitöskirjatutkimuksista. Keskustelun tarkoituksena on antaa palautetta tutkimuksesta ja sen edistymisestä, antaa vinkkejä tutkimuksen tekoon sekä keskustella erilaisista tutkimuksen herättämistä ajatuksista. Annettavan palautteen tulee olla kehittävää, mutta samalla asiallista ja kannustavaa. Mikäli teemaryhmän toimintatapa syystä tai toisesta loukkaa tutkijaa tai ei vastaa odotuksiin, on tärkeää vahvistaa ryhmän sisäistä palautetta ja oman toiminnan kehittämistä. Mikäli tämä ei riitä, voi tutkija ottaa yhteyttä tutkijakoulun koordinaattoriin tai johtajaan. Koordinaattori voi/he voivat keskustella tapahtumista asianosaisten kesken, jotta ristiriita voidaan selvittää. Tutkijakoululaisten toiveet teemaryhmän vaihdosta Tutkijakoulutettava voi pyytää teemaryhmän vaihtoa, mikäli hän kokee ryhmän vaihdon edistävän tutkimuksensa etenemistä ja vaihto on mahdollista toteuttaa. Teemaryhmän vaihtoa voi pyytää esimerkiksi tilanteessa, jossa tutkimuksen aihe tai kieli vaihtuu kesken tutkijakoulukauden tai tutkija uskoo toisen ryhmän pystyvän parhaiten edistämään tutkimuksen etenemistä. Teemaryhmien vetäjien ja ohjaajien kantaa on tärkeää kuulla ennen yhteydenottoa tutkijakoulun koordinaattoriin tai johtajaan. 8/9
9/9 LIITE: Tutkijakoulun vastuuhenkilöt Tutkijakoulun johtaja: professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto Tutkijakoulun koordinaattori: Teija Horsma, Lapin yliopisto Sosnetin johtoryhmä: professori Maritta Törrönen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) professori Ilse Julkunen, Helsingin yliopisto professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto professori Mirja Satka, Jyväskylän yliopisto professori Anneli Pohjola, Lapin yliopisto (esittelijä) professori Kyösti Raunio Tampereen yliopisto professori Katja Forssén, Turun yliopisto professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto johtava asiantuntija, dosentti Riitta Haverinen (tutkijakoulun osalta) professori Tarja Pösö (tutkijakoulun osalta) Tutkijakoulun vastuuprofessorit: professori Synnöve Karvinen-Niinikoski, Helsingin yliopisto professori Maritta Törrönen, Helsingin yliopisto professori Pirjo Pölkki, Itä-Suomen yliopisto professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto professori Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto professori Anneli Pohjola, Lapin yliopisto professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto (tutkijakoulun johtaja) professori Kyösti Raunio, Tampereen yliopisto professori Katja Forssén, Turun yliopisto johtava asiantuntija, dosentti Riitta Haverinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkijakoulun post doc ohjaajat yliopistonlehtori, VTT Elina Virokannas, Helsingin yliopisto erikoistutkija, VTT Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto professori (ma.) YTT Sanna Väyrynen, Lapin Yliopisto tutkija, YTT Heli Valokivi, Tampereen yliopisto yliopistotutkija, YTT Satu Ranta-Tyrkkö, Tampereen yliopisto erikoistutkija, VTT Riitta-Liisa Kokko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittämispäällikkö, VTT Anu Muuri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivitetty 100412TH