Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1
Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat VM Kestävyysvaje ilmaisee, kuinka paljon verotuloja tulisi lisätä tai vastaavasti julkisia menoja vähentää, jotta julkinen talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa VATT Valmisteluraportit 2 (214) 2
Kestävyysvajearvioita (% bkt:sta) Valtiovarainministeriö 3, 4/214 Palkansaajien tutkimuslaitos 3,9 3/214 Suomen Pankki 4,5 12/213 Valtiovarainministeriö 4,7 8/213 IMF 4,25 8/213 EU:n komissio 6,2 213 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 1 2,5 1/213 OECD 4,5 2/212 3
Laskelmat ovat hyvin herkkiä oletuksille laskelmat tehdään pitkälle aikavälille (esim. 26) mikä on julkisen talouden yli/alijäämä lähtövuonna (esim. 217) miten tuotanto, työllisyys ja verotulot kehittyvät miten väestö kehittyy (syntyvyys ja maahanmuutto) milloin jäädään eläkkeelle miten terveys- ja hoivamenot kehittyvät mikä on työeläkevarojen sijoitusten tuotto mikä on julkisen velan korko julkisen sektorin varallisuutta ei ole otettu huomioon (esimerkiksi eläkerahastoja ei purettaisi) 4
Hoito- ja hoivamenoilla on iso vaikutus kestävyysvajearvioihin Lähde: VATT Valmisteluraportit 2 (214) Hoito- ja hoivamenot Kestävyysvaje % bkt:sta % bkt:sta 22 24 26 EU 9,5 11,7 12,1 5,8 SP 8,8 1,4 11,1 4,6 VM 8,6 9,6 11,3 4,2 ETLA 8,7 9,7 9,7 1, 5
Valtionhallinnon rahoitusvarat ja velat Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus, miljardia euroa 12 Rahoitusvarat Bruttovelka Nettovelka 1 8 6 4 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 6
Mistä valtion rahoitusvarat koostuivat? (31.12.213) Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Käteisvarat ja talletukset Muut saamiset (kauppaluotot ym.) Yhteensä 36,8 mrd euroa 18,9 mrd euroa 5,2 mrd euroa 3, mrd euroa 63,9 mrd euroa Ei sisällä valtion eläkerahastoa (16,3 mrd euroa) Lisäksi valtiolla on reaalivarallisuutta: maata, rakennuksia, teitä, siltoja yms. 7
Kuntasektorin rahoitusvarat ja velat Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus, miljardia euroa 5 Rahoitusvarat Bruttovelka Nettovelka 4 3 2 1-1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 8
Julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus, miljardia euroa 3 Rahoitusvarat Bruttovelka Nettovarallisuus 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 9
Työeläkkeissä ei ole kestävyysvajetta Vastoin yleistä käsitystä työeläkkeissä ei ole kestävyysvajetta vuosille 215 ja 216 sovittujen maksunkorotusten jälkeen Reijo Vanne, TELA ry:n analyysitoimintojen johtaja, Peruste 1/214 Tämän jälkeen hallitus on päättänyt vielä rajoittaa eläkkeiden korotukset,4 prosenttiin vuonna 215
Julkinen bruttovelka (EMU-velka), % bkt:sta (213) Kreikka Italia Portugali Irlanti Kypros Belgia Espanja Ranska Britannia Unkari Saksa Itävalta Alankomaat Malta Slovenia Kroatia Puola Suomi Slovakia Tsekki Tanska Ruotsi Liettua Romania Latvia Luxemburg Bulgaria Viro 175 133 129 124 112 12 94 94 91 79 78 75 74 73 72 67 57 57 55 46 45 41 39 38 38 23 19 1 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 12
Julkinen nettovelka, % bkt:sta (212), lähde: OECD Japani Italia Kreikka Portugali Irlanti Belgia Yhdysvallat Ranska Britannia Unkari Espanja Saksa Itävalta Kanada Hollanti Puola Tsekki Australia Tanska Sveitsi Ruotsi Viro Etelä-Korea Suomi Norja -168-55 -24-33 -37 12 11 7 6 84 82 82 8 7 69 61 6 5 5 44 42 34 113 12-2 -15-1 -5 5 1 15 2 136 13
Julkisen talouden yli/alijäämä, mrd euroa 15 Paikallishallinto Valtionhallinto Sosiaaliturvarahastot 1 5 6 6 5 8 4 5 5 5 2 1-1 -1-1 -1-1 -1 8 8 2 1-1 5 5 5 5 4-1 -1-2 -1-5 -8-1 -6-7 -7-1 -15 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212* 213* 14
Julkisen talouden ali/ylijäämä, % bkt:sta (213) -14,7-12,7-7,2-7,1-5,8-5,4-4,9-4,9-4,3-4,3-3 -2,8-2,8-2,6-2,5-2,3-2,2-2,2-2,1-1,5-1,5-1,5-1,1-1 -,8-16 -14-12 -1-8 -6-4 -2 2 -,2,1 Slovenia Kreikka Irlanti Espanja Britannia Kypros Portugali Kroatia Ranska Puola Italia Slovakia Malta Belgia Alankomaat Romania Liettua Unkari Suomi Tsekki Itävalta Bulgaria Ruotsi Latvia Tanska Viro Saksa Luxemburg
Eri pääomaverojen osuus kaikista veroista %, ylempi viiva EU27, alempi viiva Suomi, lähde: Eurostat 25 Suomi EU27 2 15 1 5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 16
Suomessa peritään vähän pääomaveroja Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 15,5 % vuonna 211, kun se EU-maissa keskimäärin oli 2,5 % Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän Pääomaveroihin on luettu mm. yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän 17
Pääomatulojen toteutunut veroprosentti, lähde: Verohallinto 3 25 2 19,8 2,7 21,1 19,3 17,5 18,9 18,8 18,1 15 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 18
Pääomatulot vuonna 212 verotuksen mukaan Osingot Myyntivoitot Vuokratulot Metsätalouden puhdas tulo Pääomatulot ulkomailta 3 994 miljoonaa euroa 2 648 miljoonaa euroa 1 367 miljoonaa euroa 695 miljoonaa euroa 144 miljoonaa euroa Muut pääomatulot Pääomatulot yhteensä 1 16 miljoonaa euroa Kunnallisvero keskimäärin 19,25 prosenttia Laskennallinen kunnallisveron tuotto 1 928 miljoonaa euroa 19
Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti, sisältää verot ja pakolliset maksut ja automaattiset vähennykset Lähde: Veronmaksajat ry 4 35,6 36,2 37,2 37,5 37,1 35,3 35,4 34,6 34,4 33,2 35 33, 3 32,4 32, 31,3 31,5 3,9 3,3 3,2 29,3 29,5 29,6 29,6 3,4 3,9 25 2 15 1 5 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214* 2
Johtopäätöksiä Suomen valtiontalouden (tai koko julkisen talouden) alijäämä ja velka eivät ole edelleenkään kohtuuttoman suuria Eläkeikää ei tarvitse nostaa eikä eläkkeitä leikata Myös julkinen kulutus ja julkiset investoinnit ylläpitävät kysyntää kansantaloudessa Julkisen talouden tehtävä on pitää yllä talouden kysyntää myös lama-aikoina Julkisen talouden on työllistettävä enemmän silloin, kun työttömyys muutoin kasvaisi Jos pitää sopeuttaa, nostetaan mieluummin veroja kuin leikataan palveluita 21