PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2014-2016
1(21) SISÄLLYSLUETTELO 1 MIELENTERVEYSPALVELUT 2 2 VAMMAISPALVELUT 5 2.1 Vaihtoehdot vammaispalvelun näkökulmasta 6 3 VANHUSPALVELUT 7 3.1 Asiakasmäärät ja niiden kehitys 7 3.2 Talouden näkökulma: 11 3.3 Henkilöstön näkökulma 12 4 SOSIAALITOIMEN PALVELUT 13 5 OPISKELIJA-ASUNNOT 14 6 YLEINEN ASUNTOTOIMI 15 6.1 Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot 15 6.2 Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot 15 6.3 Asumispalvelut ja kaavoitus 16 7 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY 17 8 EHDOTETUT TOIMENPITEET 18 1
2(21) MIELENTERVEYSPALVELUT Keski-Suomen sairaanhoitopiirin mielenterveysasiakkaiden asumispalvelustrategiaa on tarkistettu yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan ja kuntien asumispalveluista vastaavien sekä palvelujen tuottajien kesken. Perusteellista valmistelutyötä on tehty jo parin vuoden ajan ja työ jatkunee vielä vähän aikaa. Sairaanhoitopiiri on palkannut kaksi psykiatrista asumispalvelukoordinaattoria, joiden työalueena on koko maakunta. Heidän osaamistaan ja tietotaitoaan voivat sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyödyntää. Psykiatrisen asumiskuntoutuksen kriteeristöä on täsmennetty ja ostosopimuspohjia on kehitetty. Kunnille on tullut kysely psykiatristen asumispalveluiden kilpailutuksesta syksyllä 2011. Sairaanhoitopiirin hankintayksikkö on kilpailuttanut vuonna 2012 psykiatriset asumispalvelut vaativalla ja monipolvisella kilpailutuksella, joka sisältää erilaisia tarjouspyyntöjä. Esim. Wiitaunioni edellytti, että palveluntuottaja/yritys sijaitsee 100 km säteellä palveluntilaajasta. Kilpailutettu sopimus voittaneiden yritysten kanssa astui voimaan 1.5.2013. Mielenterveyskuntoutujien avo-/ laitosasumisen (lyhyen tai pitkän) asumisyksikön valinta tapahtuu osana asiakkaan hoito/ kuntoutumissuunnitelmaa ja se tehdään asiakkaan, hoitotyöntekijöiden ja asumispalvelujen tarjoajan kanssa yhteistyössä. Keskeisesti asumisyksikön valintaan vaikuttaa asiakkaan psyykkinen sairaus (yleensä psykoositasoinen, ja asiakkaan toimintakyky ja sen ennuste). Kun asiakkaiden ikä voi vaihdella 18-vuotiaista vanhuksiin, asumiskuntoutuksen laatua määrittää myös tulevaisuuden hoito- ja kuntoutustarpeet. Työikäisten kohdalla mietitään aina ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia (koulutus, työkokeilu, työ ym.). Sosiaalisen sopeutumisen harjoittelu on aina tarpeellista ja siinä asumisja hoitoympäristö on tärkeä Psykogeriatrisia palveluja tarvitsevien kuntalaisten määrä on vahvassa kasvussa. Myös heidän erityistarpeisiinsa tulisi alkaa varautua. Nykyään, kun hoito yleensäkin on avohoitopainotteista ja laitoshoidot lyhyitä, niin kognitiivisten ja toiminnallisten kykyjen menetystä ei enää tapahdu siinä määrin kuin aikaisemmin. Perushoivan ja päivittäisten toimien avun tarpeita tuleekin voimakkaimmin usein vasta vanhuusiässä. Sisällöllisesti asumispalvelut vanhuusiässä voivat mielenterveysasukkaankin kohdalla olla hoiva-, lepo-, virkistys-, ym. -painotteisia, mutta nuorempien ikäryhmissä tarvitaan portaittaisia lääketieteellisiä, psykoterapeuttisia, sosiaalisia ja ammatillisia toimia. Hoidon/ kuntoutuksen sisältö edellyttää monenlaista henkilöstön ammatillista osaamista. Perustietoa psyykkisistä sairauksista ja pulmista tarvitaan aina, mutta enenevässä määrin erityistason tietoa ja taitoa. Kunnan on (valtionosuuslain, mielenterveyslain, terveydenhuoltolain ja sosiaali-huoltolain mukaan) järjestettävä tarpeelliset asumispalvelut ja niihin liittyvät tarvittavat perus- ja erityistason hoitopalvelut joko itse tuottaen tai ostopalveluina. Palvelujen hintatason (maksujen) tulisi olla enintään palvelujen tuottamisen kulujen tasoisia. Lisäksi laadullisesti ja maksuiltaan ostopalvelujen tulisi vastata kunnan omia palveluja. Näin sekä henkilöstö että kuntapäättäjät joutuvat jatkossakin tekemään hyvin laatu- ja hintatietoisia ratkaisuja. Mielenterveyskuntoutus toimii portaittaisella menetelmällä, jonka mukaan asumis-palvelujen tarpeen ratkaisee kuntoutujan sairauden vaihe ja toimintakyky. Eri tasoja voidaan kuvata seuraavasti:
3(21) 1. Päivätoiminta pyrkii tukemaan omassa kodissa asuvan mielenterveys-kuntoutujan arjen hallintaa. Kuntoutuja käy päivätoiminnassa ja osallistuu yhteisön tehtäviin ja kuntouttavaan toimintaan esim. harjoittelemalla ruuanvalmistusta ja pyykinpesua ja osallistumalla ryhmätoimintoihin. Pihtiputaalla oma päivätoiminta yksikkö aloitti toimintansa maaliskuussa 2010 ja se tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveystoimiston, kotihoidon, yksityisen palvelukodin, sairaalan, seurakun-nan ja kolmannen sektorin kanssa. 2. Kotikuntoutus on tarkoitettu kuntoutujalle, joka pystyy asumaan itsenäisesti, mutta tarvitsee hoitoa, ohjausta ja opastusta jokapäiväisissä toiminnoissaan. Hänellä voi olla esim. voimakkaita pelkotiloja, jotka rajoittavat hänen elämäänsä ja sosiaalista osallistumistaan. 3. Kuntoutumiskodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka eivät tässä sairauden vaiheessa toimintakyvyltään pysty asumaan omassa kodissaan. Tämä tarve saattaa olla hyvinkin lyhytkestoista tai pitkäkestoista. Kuntoutumiskodilla työntekijä on päivisin klo 8.00 16.00. Rinnalla voidaan käyttää tarvittaessa muita palveluja, esim. kotipalvelu ja yöpartio. Kuntoutumiskodissa siis on asiakasvirtausta sisään ja ulospäin. Pihtiputaalla ei ole kuntoutumiskotia. Pihtipudas on käyttänyt Viitasaaren kuntoutumiskodin palveluja kuntalaiselleen. 4. Palvelukodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka tarvitsevat tuetumpaa asumisympäristöä, hoitoa, monialaista kuntoutusta ja ohjausta. Pihtiputaalla on yksityinen, pääasiassa psykiatriseen asumiskuntoutukseen panostanut yritys, jolta kunta ostaa palveluja. Kunnan oman mielenterveyskeskuksen työntekijät laativat yhteistyössä asiakkaan ja hänen tarvitsemiensa eritysosaajien kanssa asiakkaalle kuntoutussuunnitelman, joka ohjaa kuntouttavaa toimintaa palvelukodissa. Kuntoutussuunnitelmaa tarkastetaan sovitusti, alku- tai muutosvaiheessa hyvinkin lyhyissä ajanjaksoissa. Pihtiputaan kunta on vuositasolla hankkinut km. yli kahdellekymmenelle henkilölle palvelukotipalvelua. Jokaisen mielenterveyskuntoutujan kohdalla laaditaan kuntoutumissuunnitelma, missä kartoitetaan hänen tavoitteensa ja tarpeensa kuntoutumistaan ajatellen. Jokaiselle pyritään luomaan mahdollisuus siirtyä jossain vaiheessa omaan kotiin. Psykiatrisessa hoitotyössä toimitaan asiakaslähtöisesti erityisosaamista vaativana tiiminä. Kaavio 1
4(21) PIHTIPUTAAN MTT-KUNTOUTUJAT JOTKA ASUMISPALVELUISSA 10.10.2013 TILANNE Pihtipudas 14 hlö 1 päiväkävijä Lievestuore 1 hlö Kinnula 1 hlö Mänttä 1 hlö Suolahti 1 hlö Pieksämäki 1 hlö YHTEENSÄ: 20 hlö
5(21) 2 VAMMAISPALVELUT Tämän hetken tilanne: Asumispalvelun toimenpideohjelman mukainen Riihikodon muutto Veteraanitalon kiinteistöön toteutui 12.9.2014. Lokakuussa 2014 pidetyissä tupaantuliaisissa kiinteistö nimettiin uudelleen Metsäkodoksi. Metsäkotoon jäi asumaan kolme vanhusasiakasta sekä muutti Riihikodosta viisi kehitysvammaista asukasta. Tilat olivat valmiiksi esteettömät ja toimivat, joten hyvin pienillä muutostöillä kiinteistö saatiin toimivaksi erityisryhmän asumista ajatellen. Palvelun Metsäkotoon tuottaa sama henkilökunta, joka työskenteli Riihikodossa, joten kotihoidon käyntejä Metsäkodossa ei enää tarvita ja resurssi vapautuu kotihoidon tarpeeseen. Henkilökunta on paikalla joka päivä 7-21. Öisin kotihoidon yöpartio käy Metsäkodossa. Kehitysvammaiset asukkaat osallistuvat Metsäkaaren työkeskuksen työ- tai päivätoimintaan tuki- ja palvelusuunnitelmiensa mukaisesti. Metsäkodon sijainti työkeskukseen on nyt sellainen, että asukkaat voivat kävellen kulkea välimatkan, mikä paitsi säästää kuljetuskustannuksissa, on asukkaiden toimintakyvyn kannalta positiivinen asia. Wiitaunionissa vammaisten asuntoja asumispalveluyksiköissä on tarjolla seuraavasti: Wiitalinna 34 asuntoa Metsäkoto 8 asuntoa Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Savivuoren asunnot 15 asuntoa. Wiitaunionin alueella kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen tarve on turvattu huomioiden palveluntarve myös tulevaisuudessa. Pihtiputaan kehitysvammaisten asumisen suunnittelun kannalta työryhmässä esiin tuotiin vahvana päättäjien näkemys, jonka mukaan pihtiputaalaiset kehitysvammaiset tulisi lähtökohtaisesti hoitaa Pihtiputaalla. Tämä kanta on linjannut mm. Wiitalinnan asukasvalintaa niin, että Wiitalinnaan ei varattu pihtiputaalaisille kehitysvammaisille asuntoja, vaan kotoutettiin ostopalveluissa olevia viitasaarelaisia kehitysvammaisia. Pihtiputaan kunta ostaa tällä hetkellä ympärivuorokautista asumispalvelua yhteensä 13 asiakkaalle. Ostopalveluihin on vuodelle 2015 budjetoitu asumiseen 741 270 euroa. Palvelua ostetaan sellaisille kuntalaisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokauden valvottua asumista tai joilla on erityisen haastava palveluntarve. Palveluntarve tulevaisuudessa: Palveluntarvetta kuvaa kehitysvammaisten ikääntyminen. Yleinen tulevaisuuden näkymä on, että Pihtiputaalla kehitysvammaisten määrä tulee vähenemään seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tuki-ja palvelusuunnitelmista kootun arvion perusteella sekä asiakasrekisteristä saatujen tietojen valossa Pihtiputaalla on tällä hetkellä 15 sellaista kehitysvammaista, jotka asuvat omaisten luona tai perhehoidossa. Heistä arviolta 5 tulee tarvitsemaan hyvin todennäköisesti paikan asumispalvelun piirissä seuraavan 5-10 vuoden sisällä. Iäkkäiden kehitysvammaisten osalta luonnollista poistumaa tulee tapahtumaan ja paikkoja sitä kautta vapautumaan. Oleellista on se, että missä vaiheessa tulee tarve ympärivuorokautiseen valvontaan, koska sitä ei ole Pihtiputaalla kehitysvammaisille tarjolla. Jos ympärivuorokautisen palvelun tarve on ikääntymisestä aiheutuvaa ja henkilön katsotaan olevan iältään vanhuspalveluiden
6(21) asiakas, voidaan ympärivuorokautinen asuminen järjestää myös sosiaalihuoltolain perusteella vanhuspalveluna. Jos taas ympärivuorokautisen asumisen tarve johtuu vammaisuuden mukanaan tuomasta tarpeesta, palvelu on järjestettävä vammaispalvelu- tai kehitysvammalain mukaisena. Palvelutuotannon näkökulmasta ratkaisevaa edelleen on, järjestetäänkö Pihtiputaalla ympärivuorokautista asumista vai ostetaanko ympärivuorokautinen asumispalvelu yhteistoiminta-alueelta. Tarkoituksenmukaista on myös kehittää vaihtoehtoisia malleja, kuten tuettua asumista ja perhehoitoa seutukunnalla. 2.1 Vaihtoehdot vammaispalvelun näkökulmasta 1. Yöhoidon järjestäminen Metsäkotoon asukkaiden kotiuttamisen myötä. Toiminnan muuttaminen ympärivuorokautiseksi edellyttäisi kolmen uuden ohjaajan toimen perustamista Pihtiputaan vammaispalveluun, mikä vuositasolla kustannuksena on n. 140 000 euroa, kun mukaan lasketaan sivukulut, erilliskorvaukset ja sijaismenot. Vaihtoehtoisesti yöhoidon järjestäminen ostopalvelun turvin, kuten osassa vanhuspalveluyksiköitä. Mikäli Pihtiputaalle saataisiin ympärivuorokauden valvottu asumispalveluyksikkö, olisi realistista ajatella 2-3 kehitysvammaisen asiakkaan kotiuttamista oman kunnan palveluihin. Ostopalveluista voitaisiin vähentää n. 150 000 euroa vuodessa mukaan lukien työ- ja päivätoiminnan oston ulkopaikkakuntiin sijoitetuille asiakkaille. 2. Palvelun osto ympärivuorokautista tukea tarvitseville asiakkaille Tilanteen jatkuminen ennallaan, eli Metsäkodossa tuotetaan ohjattua asumista ja tehostetumpi asuminen ostetaan edelleen muilta palveluntuottajilta.
7(21) 3 VANHUSPALVELUT 3.1 Asiakasmäärät ja niiden kehitys Pihtiputaalla vanhusten asumispalvelua järjestetään tällä hetkellä Palvelukeskus Sopukassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Palvelukeskus Sopukassa asumispalveluissa on kaksi kunnan omistamaa osastoa; Poimulehti ja Vaapukka, johon 1.2.2014 yhdistettiin Purolan osasto. Lisäksi Palvelukeskus Sopukassa on yksi vanhustenkoti ry:n omistuksessa oleva osasto; Lepola. Lepola, Poimulehti ja Vaapukka ovat ryhmäkoteja. Lepolan ja Poimulehden asukkaiden hoivasta vastaa yhteinen henkilöstö. Yhteensä vuorossaan kyseisillä osastoilla on aamulla kolme ja illassa kaksi hoitajaa. Yönajan turvaa pääsääntöisesti kotihoidon yöhoitaja. Lepolan ja Poimulehden asukkaat selviävät päivittäisistä toimistaan pääsääntöisesti yhden hoitajan avustamana. Vaapukassa henkilöstöä on (Vaapukan siivessä) sekä aamu- että iltavuorossa kaksi. Lisäksi osastolla on oma yöhoitaja. Vaapukan siiven asukkaana voi olla vanhuksia, jotka tarvitsevat avustamiseen kaksi hoitajaa yhtä aikaa. Purolan siivessä henkilöstöä on aamussa kolme, illassa kaksi ja yöllä yksi. Asukkaat ovat pääsääntöisesti sellaisia, että tarvitsevat kaksi avustajaa. Syynä asumispalvelujen piiriin tulolle on asukkaan liikuntarajoitteet tai muistin heikkeneminen. Asukkaat, joilla on liikuntarajoitteita voivat liikkua osastoilla apuvälineiden turvin esim. rollaattori, pyörätuoli tai ovat kokonaan vuoteeseen hoidettavia. Poimulehden ja Vaapukan osaston (Vaapukan ja Purolan siivet) ovissa on sähkölukitukset, joka mahdollistaa sen, että asukkaana voi olla liikkuva ja hyvin huonomuistinen henkilö. Lepolaan sen sijaan ei voi sijoittaa asukasta, joka pyrkii karkailemaan, koska sen ulko-ovessa ei ole sähkölukitusta. Terveyskeskuksen vuodeosastolla asumispalveluiden piirissä on pääsääntöisesti vuoteeseen hoidettavia. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on asukkaita tehostetussa palveluasumisessa Lepolassa 10, Poimulehdessä 9 ja Vaapukassa 24 (Vaapukan siipi 12 ja Purolan siipi 12 sekä 2 vuorohoitopaikkaa); yhteensä 43 asukasta. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja sairaalan vuodeosastolla on 18. Lisäksi on ostopalveluissa 3 asukasta ja asumispalveluiden palvelusetelillä 1 asukas. Pihtiputaalla on asumispalveluiden piirissä nykyisellään (Lepola, Poimulehti, Vaapukka, terveyskeskuksen vuodeosasto ja yksityiset palveluntuottajat) 6 alle 75-vuotiasta ja 59 yli 75-vuotiasta asukasta.
8(21) Kaavio Tilastokeskuksesta saatujen tietojen mukaan voidaan ennustaa, että Pihtiputaalaisia yli 65-vuotiaita on 221, yli 75-vuotiaita 330 ja yli 85-vuotiaita 183 henkilöä enemmän vuonna 2040 kuin vuonna 2015 (kaavio 4 ja 5). Vastaavalla ajalla dementoituneiden määrä kasvaa 61 henkilöllä (kaavio 5). Kaavio 4
9(21) Kaavio 5 Postinumeroiden mukaan laskettuna yli 65-vuotiaiden henkilöiden (hlö)/talouksien (kpl) määrä vuonna 2011 jakautuu kyläkunnittain seuraavasti: Alvajärvi 72 hlö/55 kpl Muurasjärvi 161 hlö/135 kpl Korppinen 49 hlö/40 kpl Peninki 46 hlö/36 kpl Elämäjärvi 61 hlö/54 kpl Kärväsjärvi 45 hlö/37 kpl, kyläkunnilla asuu yht. 434 hlö (38.3 % kaikista kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) Vastaavasti keskustan alueella asuu 698 hlö (61,7% kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) yhteensä yli 65-vuotiaita on 1132 henkilöä (n. 26,5% kunnan asukkaista) Ennuste yli 65-vuotiaiden määrästä on 1276 henkilöä (v. 2015), 1385 henkilöä (v. 2020) ja 1487 henkilöä (v. 2025)
10(21) Kaaviot 6, 7 Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ennuste on, että 5-6% yli 75-vuotiaista katsotaan olevan tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3% pitkäaikaislaitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaislaitoshoidon tarvitsijoiden määrän suositus laskee mahdollisesti tulevaisuudessa 2%:n. Edellä mainittuja laskentatapoja käyttäen Pihtiputaan tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon ennustettu tarve on seuraavanlainen: Tehostettu palveluasuminen (5-6% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty kaavion 4 lukuja) Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun) 2009 27-32 2010 28-33 2015 31-37 2020 33-39
11(21) 2025 39-42 2030 43-51 2035 46-56 2040 47-57 Tehostetun palveluasumisen lisäys vuodesta 2009 vuoteen 2040 on 20-25 paikkaa. Pitkäaikaislaitoshoito (3% ja 2% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty kaavion 4 lukuja) Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun) 2009 16 11 2010 17 11 2015 19 12 2020 20 13 2025 23 15 2030 26 17 2035 28 19 2040 28 19 Pitkäaikaislaitoshoidon lisäys vuodesta 2009 vuoteen 2040 on 12 (3%) paikkaa. Tämän hetkisen tilanteen mukaan lisäystarve on 10 paikkaa (18:sta 28:n). Mikäli valtakunnan suositus laskee pitkäaikaislaitoshoidossa 3%:sta 2%:n yli 75-vuotiaista ei lisäyksen tarvetta ole. Kun katsotaan Pihtiputaan tämän hetken tilanne niin laskennallisesti paikkoja tehostetussa palveluasumisessa pitäisi olla 31-37. Tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa on asukkaita 47 (Lepola, Poimulehti, Vaapukka ja yksityiset palvelun tuottajat). Heistä kuitenkin 4 on alle 75-vuotiaita. Pitkäaikaislaitoshoidossa pitäisi laskennallisesti paikkoja olla 19. Tällä hetkellä pitkäaikaislaitoshoidossa on 18 paikkaa/asukasta (Terveyskeskuksen hoivaosasto). Heistä kuitenkin kaksi on alle 75-vuotiasta. Kokonaisuutena uusia hoitopaikkoja pelkästään vanhusasukkaille tarvitaan 23-30. Yhteistyössä Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n / Timo Kemppaisen kanssa on listattu Pihtiputaan kunnan alueella olevia kerros- ja rivitalo huoneistoja, joissa voisi olla vanhusten asumiseen soveltuvia asuntoja. Takapellontie 16, Takapellontie 18, Rajatie 26, Rajatie 28 (kaikkiaan 20 huoneistoa). Asunnot ovat kunnan omistamia rivitaloasuntoja noin 1.5 km päässä keskustasta. Asunnoissa asuu kaikenikäisiä vuokralaisia. Jatkossa näihin asuntoihin keskitettäisiin vanhusasukkaita. Yhdessä asunnossa on jo invavarustus. Puistotie (Valorinne): 68 asuntoa Veteraanitalot: 9 asuntoa, käyttämätöntä tonttia jäljellä Kisatie 1 (Lepola): 5 yksiötä, 4 kaksiota Niinikankaantie 2-4: 2 kerrostaloa (3krs), joista toisessa 22 asuntoa ja toisessa 14, yhteensä 36 huoneistoa, hissittömiä Pihtilinna: 22 omistusasuntoa, kerrostalo (3krs), hissitön Muurasjärven Eläketalot Peningissä As oy Mäntyrivi Elämäjärven rivitalo: 11 asuntoa Alvajärven eläketalo
12(21) Jatkossa asuntojen vapautuessa etusijalla olisi vanhusasiakkaat. Vuokraus voitaisiin järjestää, joko normaalilla vuokrasopimuksella tai välivuokraus-järjestelmällä vanhuspalvelujen käyttöön. 3.2 Talouden näkökulma: Talouden näkökulmasta asiaa tarkasteltuna asuntojen korjaus- ja muutostyöt jakautuisivat seuraavasti: Normaaliin kulumiseen liittyvät Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n vastuulla Vuokralaisen asumiseen ja toimintakykyyn liittyvät muutostyöt kaupungin vastuulla (tekninen / perusturva) Esim. Wc-tilojen ovien levennykset, luiskat, saunatilojen muutokset Talonmiespalvelut / kiinteistönhoito järjestetään kunnan omana toimintana, ostopalveluna (maksajana asiakas tai kunta) tai palvelusetelillä (osittain kunta, osittain asiakas). Jo olemassa olevissa kiinteistöissä ja niiden ympäristöissä pitää tehdä muutostöitä, esimerkiksi kerrostaloihin (3 kpl) pitäisi rakentaa hissejä. Yhden hissin rakentamiskustannukset ovat noin 75 000-150 000. Kustannuksiin on mahdollista hakea valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, jotka voivat korvata jopa 50% kustannuksista. Tulevaisuudessa kunnan omistamien yksittäisten ja yksityisten asuntojen kartoittaminen ja niiden saneeraus tarvittaessa eri asiakasryhmien käyttöön, esim. sivukylien vanhusten omat asunnot. Apuvälineenä asuintilan ja - ympäristön toimintakyvyn mittauksessa voidaan käyttää erilaisia esteettömyyden mittareita sekä vanhustyön keskusliiton korjausneuvojan apua. Saneerauksiin on mahdollisuus saada kaupungin teknisen toimen korjausavustuksia. Kunnan näkökulmasta sopivien asuntojen riittävyys eri asiakasryhmille on oleellinen asia. Elinkaaritalon, jossa on 15 asuinpaikkaa, kokonaiskustannusarvio suhteutettuna esim. Viitasaarella rakennettuun Wiitalinnaan on 1 320 000 euroa (arvio vastaa myös Hilpelän kustannuksia). Kyseisen rakennuksen pinta-ala on noin 540 m2, jolloin rakennuksessa on 36 m2 asukasta kohden. Asukkaalle vuokrataso on 13 euroa/neliö/kuukausi. Henkilöstön määrä nykyisten suositusten mukaan on 0,6 hoitohenkilöä/asukas/vuorokausi jolloin 15 asukkaan hoitamiseen tarvitaan 14 hoitajaa. Yhden hoitajan kustannuksen sivukuluineen on 35 000 euroa vuodessa. Tällöin 14 hoitajan palkkaaminen maksaa 490 000 euroa vuodessa. Jos henkilöstön määrä lasketaan hoitohenkilöstö/asukas niin 0,6:lla saadaan 9 hoitajaa. Jolloin henkilöstön kustannus on 315 000 euroa vuodessa. Mikäli päädyttäisiin rakentamaan 50 paikkainen elinkaaritalo, henkilöstöä tarvittaisiin lisää vähintään 22 (kerroin 0,5 hlö/asukas) Riihikodon kolmen hoitajan lisäksi, jolloin henkilöstökustannus olisi 875 000 /v. Ostopalveluissa Pihtiputaalaisia vanhusasiakkaita on kolme. Määrärahoja vanhusten asumispalveluiden ostopalveluihin on vuodelle 2015 varattu 103 860 euroa. Lisäksi on varattu 40 685 euroa asumispalveluiden palveluseteliin.
13(21) 3.3 Henkilöstön näkökulma Palvelua tarvitsevan asiakkaan kotona asumista tulisi tukea mahdollisimman pitkään. Ns. palvelukampus-ajattelu ja keskitetty kotihoito mahdollistaisivat henkilökunnan optimaalisen käytön, koska paljon asiakkaita asuisi samalla alueella. Henkilökunnalle jäisi enemmän aikaa asukkaille, kun aikaa säästyisi matkoista. Myös asukkaiden hoitaminen helpottuu, kun palvelut olisivat lähellä. Lisäksi päiväkeskustoiminnan ja keskitetyn saunapalvelun avulla huonokuntoisempia asiakkaita voisi pitää päivähoidossa, jolloin kotihoidon työntekijöiden työaikaa jää uusille asiakkaille. Viriketoiminta olisi kuntouttavaa, jolloin voitaisiin pitää iäkkäitä mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä omissa kodeissaan. Tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on toiminnan kannalta välttämätöntä. Kotihoidon henkilöstön määrä voimassa olevien valtakunnallisten suositusten mukaan on hyvä, sillä lisäystarve on 1 työntekijä: Nykyinen suositus Nyk.määrä suositus lisäystarve 2 kotipalvelutyöntekijää / 100 / yli 65v. 24,5 25,5 1 3 sairaanhoitajaa / 1000 / yli 65v. 3 3.8 0.8 yhteensä 1.8 Kotihoitoa tehostetaan mm. käyttämällä hyödyksi mahdollisia teknisiä apuvälineitä sekä työntekijän että asukkaan näkökulmasta, keskittämällä tukipalvelut palvelusetelille, käynnistämällä päiväkeskustoiminta ja saunapalvelu. Vanhuspalveluissa huomioidaan työskentelyssä ns. kuntouttava työote kaikissa työpisteissä. 4 SOSIAALITOIMEN PALVELUT Ruukintiellä on rivitalo, jossa on 8 kpl yksiöitä joihin sosiaalitoimi tekee asukasvalinnat. Ruukintien rivitaloon asukkaat ohjautuvat vaikeiden päihdeongelmien vuoksi, usein kyseessä on häätö ja se, että asuntoa ei muualta saa (luottotiedot, epäsosiaalinen elämäntapa). Ennen Ruukintiellä muuttamista aikuissosiaalityöntekijä haastattelee asiakkaan ja tekee asiakassuunnitelman, johon kirjataan nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja toimenpiteet. Vuokrasopimukset ovat voimassa määräajan, 6 kk kerrallaan. Ruukintien asunnoissa sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijä käyvät yhdessä asukkaiden luona kotikäynneillä puolivuosittain. Tällä hetkellä Ruukintien rivitalo alue on rauhallinen.
14(21) Sosiaalitoimi omistaa ja hallinnoi Pajatie 1 as 3 sijaitsevaa yksiötä, joka on perinnöksi saatu asunto ja tarkoitettu nimenomaan sosiaalitoimen asukkaille. Tähän asuntoon on yleensä asutettu nuoria määräajaksi. Ruukintien ja Pajatien yksiöiden vuokrasopimuksia hoitaa jatkossa sosiaalitoimen kanslisti. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on yhden hengen talouksia jotka asuvat toimeentulotukinormeista katsottuna liian isoissa ja kalliissa asunnoissa. Isoissa asunnoissa asuvat yhden hengen taloudet häviävät mm. Kelan asumistuissa ja ovat taloudellisesti epäsuotuisessa asemassa henkilöihin, jotka asuvat yksiöissä. Tämän vuoksi sosiaalitoimi tarvitsisi 3 yksiötä vähävaraisille asiakkailleen välitettäväksi. Näiksi asunnoiksi soveltuisivat esim. Riihikodon tiloissa olevat pari yksiötä. Haastavasti asutettaville (jotka eivät sovellu Ruukintie 13:een) tarvittaisiin tulevaisuudessa 2 yksiötä/pienasuntoa lisää. Näiksi asunnoiksi sopisi esim. vanhan terveystalon lisäosa hyvän sijaintinsa ja palveluiden lähietäisyyden vuoksi. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön näkökulmasta Pihtiputaan kunnan asuntotarjonnassa tulisi olla enemmän yksiöitä ja pieniä kaksioita (max. 43 neliötä). Myös isoista perheasunnoista on ollut ajoittain pulaa (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Lastensuojelun näkökulmasta ja kentältä saadun kokemuksen mukaisesti Pihtiputaalaiset lapsiperheet asuvat ahtaasti (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Tämä todettu myös lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa; LANU:ssa. Isojen lapsiperheiden asuttamiseksi tarvitaan luovia ratkaisuja, esim. kahden rivitaloasunnon yhdistämisillä, kun akuuttia tarvetta ilmenee. Kriisiasunnolle ei Pihtiputaalla ole tarvetta, koska tarvittaessa on käytössä Viitasaaren kriisiasunto tai turvakodit. 5 OPISKELIJA-ASUNNOT Pihtiputaan opiskelija-asuntolayhdistys ry:n vuokratut asunnot lukuvuonna 2014-2015 Asunto-osoite Koulutie 5-11 A 1 2 54 Koulutie 5-11 A 2 2 58½ Koulutie 5-11 A 3 3/4 77 Koulutie 5-11 B 4 2 56 Koulutie 5-11 B 5 2 58½ Koulutie 5-11 B 6 3/4 77½ Koulutie 5-11 C 7 1 35
15(21) Koulutie 5-11 C 8 3/4 77 Koulutie 5-11 C 9 3/4 76½ Koulutie 5-11 D 10 1 37 Koulutie 5-11 D 11 57 Niinikankaantie 2A4 1 36 Niinikankaantie 2C17 2 60 Niinikankaantie 4 A 5 2 60 Niinikankaantie 4B13 60 Niittytie 1 A 3 2 58 Niittytie 1 B 5 2 58 Kalliotie 19 B 10 2 56½ Kalliotie 19 C 13 1 36 YHTEENSÄ Vuokrasopimusten määrä 32 kpl Tavoitteena on säilyttää lukion vetovoima kuntarajojen ulkopuolella vähintään nykyisellä tasolla, mistä syystä opiskelija-asuntojen tarve säilyy nykyisenä. Koska Pihtiputaan lukion säilyminen näyttää todennäköiseltä yli 10 vuoden aikaennusteella, ja samalla lähialueilla lukioverkko voi harventua, ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden asuntotarve voi kasvaakin nykyisestä. Tästä syystä ja mahdollinen As oy Riihikodon muuttaminen opiskelija-asuntokäyttöön on tarkoituksenmukaista. Samalla opiskelija-asuntojen keskittäminen pienentää ja helpottaa vuokraustoiminnan aiheuttamaa työmäärää niin hallinnossa kuin ylläpidossakin. 6
16(21) YLEINEN ASUNTOTOIMI 6.1 Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot Yhtiö on 100 prosenttisesti kunnan omistama tytäryhtiö. Pääosa asunnoista (237kpl) sijaitsee Pihtiputaan keskustassa ja lähialueilla, lisäksi yksi rivitalo (11asuntoa) sijaitsee Elämäjärven kylällä. Ki Oy Pihtiputaan vuokra-asunnot remontoi vuosittain noin 10 prosenttia asuntokannasta eritasoisin korjauksin pienistä pintaremonteista laajoihin huoneistosaneerauksiin. Isompien saneerausten yhteydessä on mahdollista harkita asuntojen muuttamista pohjaltaan pienemmiksi tai suuremmiksi tarpeen mukaan? Asunnoista kaksi on invavarusteltua asuntoa. Nykyisellään asunnot jakautuvat seuraavasti: 1h+k 28kpl 2h+kk(+s) 46kpl 2h+k(+s) 121kpl 3h+k(+s) 48kpl 4h+k(+s) 5kpl 6.2 Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot Pihtiputaalla on tehty muutama vuosi sitten kiinteistönpidon kehittämissuunnitelma, jossa linjattiin myös poismyytävät ja purettavat kiinteistöt. Linjauksena oli, että asuntokohteista suurin osa tullaan myymään ja myös osakkeet myydään sitä mukaa kun ne vapautuvat. Tässä alla vielä kunnan suorassa omistuksessa olevat kohteet ja perässä maininta kuka asuntoa välittää nyt sekä maininta linjauksesta joka tehtiin kiinteistönpidon kehittämissuunnitelman yhteydessä: Riihitie talot A-B yksiö 3kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 7kpl talousjoht. säilyy kunnalla Riihitie talo C solu/yksiöt 8kpl ei toimintaa säilyy kunnalla Paloasema yksiö 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 2kpl talousjoht säilyy kunnalla Kunnantalon asunto kaksio 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla Koulutien rivitalot asuntoja n.30kpl opiskelija-asunnot säilyy kunnalla Peltoniemi A-B yksiö 8kpl sos.toimi säilyy kunnalla Osakkeet yhteensä yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 7kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl sos.toimi säilyy/saatu lahjana kolmio 1kpl talousjoht. myydään Kirkkotie 21 kolmio 2kpl MTT myydään Mainlahdentie 12 yksiö 1kpl sos.toimi myydään Viitasaarentie 87 kaksio 1kpl talousjoht. myydään Väinölä Muurasjärvi yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl talousjoht. myydään ns. Terveystalo yksiö 2kpl talousjoht. myydään/säilyy kaksio 2kpl talousjoht myydään/säilyy liiketila 1kpl talousjoht. myydään/säilyy
17(21) Kunnalla säilyviä asuntokohteita saneerataan tarpeen mukaan vuokralaisten vaihtuessa. Osa kohteista voidaan ottaa pois myynti- ja purkulistoilta, mikäli näille löytyy asianmukaista käyttöä kunnalta itseltään 6.3 Asumispalvelut ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 :n mukaan kaavoituksen tulee edistää turvallisen, terveellisen, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Nämä tavoitteet ovat myös Pihtiputaan taajamayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen lähtökohtana. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää mm. asumisen (myös asumispalveluiden) sijaintia lähellä palveluita, kattavia viheralueverkostoja ja riittäviä lähivirkistysalueita sekä turvallisen liikenneympäristön ja kevyen liikenteen reittien ulottuvilla. Kaavoituksen tavoitteena on myös erilaisten asumismuotojen ja erilaisten toimintojen sekoittuminen liiallisen eriyttämisen sijaan. Kaavoitukseen sisältyvä erilaisten asumistarpeiden huomioiminen, asumisen monimuotoisuuden lisääminen sekä elinkaariajattelu ja ympäristön esteettömyys edistävät yhdenvertaisuutta, sujuvaa arkea ja kestävää taajamakehitystä.
18(21) 7 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksellä on 68 huoneistoa, jotka jakautuvat seuraavasti: Valorinne, Puistotie 15 1h+kk 44 kpl 2h+k (+s) Lisäksi yhteiskäytössä kerhohuone, sauna ja varastotiloja 6 kpl Metsäkoto (Veteraanitalo), Puistopolku 6 1h+kk 5 kpl 2h+kk 4kpl Lisäksi on kaksi erillistä yhteistilaa, pesutupa, hoitohuone, sauna ja varastotiloja. Lepola, Kisatie1 1h 5kpl 2h+kk 4kpl Pihtiputaan Vanhustenkotiyhdistys ry on saanut kesällä 2013 loppuun Valorinteen laajan peruskorjauksen. Muita korjauksia ja remontteja tehdään tarpeen mukaan. 8
19(21) EHDOTETUT TOIMENPITEET 1. MIELENTERVEYSPALVELUT Kirkkotie 21 (Paritalo Mäkirinne) Päivätoiminta toimii tällä hetkellä toisessa päässä rakennusta ja jatkaisi edelleen tässä tilassa. Toinen pää rakennuksesta otetaan tukiasuntokäyttöön (soluasunto 2 asukasta). Sekä päivätoiminnan että tukiasunnon käyttö edellyttää täysipäiväistä työntekijää. Nykyisin päivätoiminta on joka toinen viikko kahtena päivänä viikossa ja joka toinen viikko kolmena päivänä viikossa. Työssä on 50% työntekijä. Edellytys toiminnalle on myös, että Kinnula ostaa kyseistä palvelua. Tämä on huomioitu talousarviosuunnitelmassa 2014. Takapellontieltä/Rajatieltä vuokrataan mielenterveyspuolen asiakkaille sopivat asunnot. Tällöin ovat lähellä päivätoimintaa. Nämä toimenpiteet toteutetaan vuoden 2014 aikana. Sosiaalityöntekijä on yhdessä päihdetyöntekijän kanssa tarkistanut mielenterveysasiakkaiden asumisen kriteerit vuoden 2014 aikana. Lisäksi päivätoiminnassa on otettu käyttöön kaksi intervallipaikkaa. 2. VAMMAISPALVELUT Yöhoidon järjestäminen Vammaispalvelun näkökulmasta Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksen kiinteistö, jossa asumispalvelua nykyisin tuotetaan, on toimiva ja asiakaspaikkoja on riittävästi. Metsäkodossa asuu edelleen kolme vanhusasiakasta ja viisi kehitysvammaista. Perusturvalautakunnan ja tiimien talousarvioseminaarissa syksyllä 2014 linjattiin tulevaa niin, että siinä vaiheessa, kun asukaspaikkoja vapautuu niin, että muualla sijoitettuja pihtiputaalaisia kehitysvammaisia olisi mahdollista kotiuttaa ostopalveluista omaan kuntaan, selvitetään mahdollisuus yöhoidon järjestämiseen. Yöhoito on edellytys sille, että enemmän hoitoa ja valvontaa tarvitsevia henkilöitä voidaan kotouttaa. Talousarvioseminaarissa päättäjiltä tulleen ohjeistuksen mukaan yöhoitoa järjestetään siinä vaiheessa, kun se on taloudellisesti kannattavaa. Perhehoidon kehittäminen Pihtiputaalla ei tällä hetkellä ole kehitysvammaisille perhehoitajia. Kunta on mukana maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa, jossa tavoitteena on saada seutukunnalle lisää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitajia. Tuetun asumisen kehittäminen Osa lapsuudenkodista muuttavista ja itsenäistymisvaiheessa olevista kehitysvammaisista voisi asua omissa asunnoissaan ja saada sinne tarvittavan arjen tuen, jos palvelua olisi tarjolla. Tällä hetkellä tarvetta Pihtiputaalla on jonkin verran ja siihen on pyritty vastaamaan asumisneuvojan käynneillä. Kuitenkaan asumisneuvoja ei pysty tarvittavaa määriä käyntejä Pihtiputaalla tekemään, koska Pihtiputaan osuus asumisneuvojan työpanoksesta on yksi päivä viikossa ja se kohdentuu aikuissosiaalityön asumisneuvontaan. 3. VANHUSPALVELUT Veteraanitalolta vähenee 9 asukaspaikkaa, jolloin kyseisille asukkaille pitää löytää sopiva asunto Valorinteeltä, yksityisistä hoitokodeista tai Sopukasta. Purola muuttuu 2014 alusta ryhmäkodiksi. Hoitopaikkojen lisäys vuoteen 2040 on 45-55 paikkaa. Laskennallisesti suurin muutos tulee vuosien 2025-2030 välissä (12 hoidettavaa; 9 tehostettuun palv.asumiseen ja 3 plh). Valorinteen asuntoja (osa tyhjinä) vuokrataan nykyisestään enemmän hoivaa tarvitseville asukkaille.