Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen 2 Kirjahistoria Outi Merisalo 15.9.2009
Kirja 1. sisält ltää tietoa, jota halutaan säilytts ilyttää = kulttuurin periytymisen välinev 2. antaa arkeologista tietoa omasta historiallisesta kontekstistaan 3. jokainen käsinkirjoitettu k kirja on ainutlaatuinen
Kirjoitusmateriaaleja
Kreikan ja Rooman kirjoitusmateriaali 300-400-l:lle jkr. Länsi-Euroopassa dokumenttimateriaalina 1000-luvulle jkr. (paavin kuuria) Cyperus papyrus Egyptistä Kreikkaan 600- l. ekr. Pa per-aa faaraolle kuuluva (kr. khartes, byblos, lat. charta, papyrus) Papyrus
Papyrusrulla: kirjamuoto 300-400 400-luvulle kr. palimpseston uudelleen hangattu = pesty ja uudelleen kirjoitettu papyrus
Vahataulut: muistiinpanoja kr. stylos lat. pugilar Kaksi vahataulua = kr. diptykhon deltion,, lat. codex
Pergamentti Traditio: Pergamon, Vähä-Aasia 2. vs. ekr. Nahan käyttk yttö kirjoitusalustana jo varhaisempi Leviää Roomaan 2. vs. ekr. 300-luvulta jkr. normaali kirjamateriaali LänsiL nsi- Euroopassa Pergamentin valmistus: poistetaan epidermi (A) ja hypodermi (C)
Nahan käsittely k pergamenttia kalkkipohjainen kylpy > taipuisuus kuivatetaan kehikossa ohennus ja viimeistely hohkakivellä varten
Codex-muotoinen kirja: länsimaisen keskiajan kirjamuoto Papyruksen lehtiä taitettuina ja selästään yhteen kiinnitettyinä Egyptissä 2. vs. ekr. Pergamenttinen codex ehkä roomalainen keksintö 1. vs:lta ekr. = muistikirja Martialis 1. vs:n lopulla jkr.: kirjamuoto, jota helppo kuljettaa mukana (kokeilu?) Säilyneitä papyrus-codex-fragmentteja 100-l:lta jkr. Varhaisin latinankielinen pergamenttinen codexfragmentti 100 jkr.
De bellis Macedonicis BL, Papyrus 745
Corpus Christi College MS. 122, 1100-l. insulaariminuskeli pistoja (engl. prickings) ) viivausta varten
viivauslankku pistäjä
Paperi Kiina n. 100 jkr.: tee, riisi, bambu, hamppu
Paperi 2 Arabialaiset toivat Eurooppaan Arabipaperia Euroopassa: Al-Andalus (arabien Iberia) 900-luvulta ja Sisilia 1100-luvulta (hamppu, pellava) esiintyy myös Genovassa ja Venetsiassa Ei vesileimaa
Paperi arabeilta eurooppalaisille Eurooppa: ei tietoa teknologian siirrosta sotavangit 1000-luvulla? Ristiretket 1000- luvulta lähtien? Fabriano, Umbria: paperintuotanto 1264 (hamppu, pellava) Seudulla ennestään villantuotantoa
Paperinvalmistus 1 Puhdasta, juoksevaa vettä Lumppua Lumput revitään, pannaan muhimaan ( mätänemään ) (3-12 viikkoa) Lumppumassa + paljon vettä kiviastioihin, joissa rautavasarat, jotka liikkuvat paperimyllyn rattaiden voimin, repivät muhennokseksi
Paperimuotti A = paperimuotti B = päällys C = kehikko D = askelmat eli tukirimat E = pystysuorat metallilangat eli viira F = ketjulangat
Paperinvalmistus 2
Vesileima A = viira B = ketjulanka C, C = tukiketjulanka E = vesileima F = vastaleima G = merkin kiinnike H = askelmien väli
Kirjantuotanto varhaiskeskiajalla (500-1200)
Benediktuksen munkkiveljeskunta Egypti: Antonios 200-luvun lopulla erämaahan (kr. eremos > eremiitti, anakhoresis) Athanasios: Antonioksen elämä,, lat. käännös s n. 370 > askeesi suosituksi Pakhomios: : yhteisö (= koinobion) ) n. 320 Tabennesis (Egypti) > LänsiL nsi-euroopan yhteisöaskeesi Benediktus Nursialainen n. 480-547 Subiacon luostari, pakhomiolainen Monte Cassino n. 529, sääs ääntö n. 540-560 560
Benediktuksen sääntö Ora et labora: henkinen ja ruumiillinen työ ruumiilliseen kuuluu kirjojen kopiointi
Bartholomaeus Anglicus, De proprietatibus rerum ranskalaisena käännöksenä n. 1400
BNF, fr. 273, f. 7 (n. 1475) Liviuksen Rooman-historia
Luostarien kirjantuotanto Länsimaiden pääasiallinen kirjantuotantomuoto 1200-luvulle scriptorium: malli varhaiskristillisistä seurakunnista, omatuotanto nuoret munkit koulutettiin omassa koulussa kopiointi sekä mallista että sanelusta
Brittein saaret Irlanti: P. Patrik 432 lähtien luostarikristillisyys latina täysin vieras kieli, jota opetellaan kopiointi keskeistä toimintaa, myös tekstejä laaditaan Durhamin evankeliumifragmentti n. 600: irlantilainen puoliunsiaali
Kirjojen koristelu Kelttiläinen kansanperinne
Irlanti, luostareiden maa
Irlantilainen lähetystoimintal Columba (n. 521-597): Skotlannin evankeliointi Iona n. 563 > Lindisfarne n. 635 (P. Aidan) Columbanus (n. 543-615): Luxeuil n. 590, Bobbio 614 Gallus perustaa Sankt Gallenin 612 merkittäviä kirjoitus- ja kulttuurikeskuksia aluksi insulaarikirjoitus, sitten paikallisia tyylejä Lähetyssaarnaajat: Willibrord (n. 657-738), friisit; Bonifatius (k. 754)
Book of Lindisfarne n. 698
Sankt Gallen P. Columbanuksen oppilas Gallus 612 Luostari 720: Otmar apotiksi alemanninen minuskeli n. 835
Ideaalinen luostari: Reichenaussa laadittu pohjapiirros ehkä Sankt-Gallenin luostarin uudisrakennusta varten, n. 819-822. Sangall. 1092,
Sivun yläosa alemannista minuskelia alaosa karolingista
Vanhin Sankt Gallenin kirjaston luettelo (Sang( Sang.. 728) n. 850
Karolingista minuskelia Sankt-Gallenin luostarista ennen v:tta 883. Sang. 621, Orosius, Historiae adversus paganos
Englantilainen unsiaali Canterburyn Codex aureus n. 750-760 760
Anglosaksiset luostarit mantereella Reichenau (Pirmin 724) Fulda 744 (Sturmi, Bonifatiuksen oppilas) Hersfeld 770 (Lullus) Anglosaksiset kirjoitustyylit, kirjakulttuuri Vaikuttivat karolingisen renessanssin syntyyn
Reichenau Pirmin 724 Läheiset suhteet keisarihoviin 821: 415 nid. Patristiikka, Hagiografia, Luostarisääntöjä, Kielioppia Walahfrid apottina 838-847
BNF, lat. 17947 f. 414 (1250-1275) 1275)