VASKILUODON VOIMA OY

Transkriptio

1 VASKILUODON VOIMA OY Turpeen käyttk yttö voimalaitoksessa Pk- yrittäjätilaisuus Seinäjoen voimalaitos polttoainetilanne ja -huomioita A.Rinnasto ARI 1/14

2 Voimalaitos Kyrkösj sjärven (tekojärven) rannalla n. 4km kaupungista 2/14

3 Yhtiön n toimintaympärist ristö Vaskiluodon Voima Oy Yhtiön omistajina ja taustavoimina ovat 50/50 osuuksin Etelä- Pohjanmaan Voima Oy ja Pohjolan Voima Oy. Vaasan Vaskiluodossa kivihiilivoimalaitos VL2 tekee sähköä 230 MW ja kaukolämpöä 175 MW teholla Vaasan kaupungin tarvitseman määrän. Seinäjoen turvevoimalaitoksen (Sevo) sähköteho on 125 MW ja kaukolämpöteho 100MW. Kaukolämpö toimitetaan Seinäjoen kaupungin kulutukseen. Omistaja käyttävät voimalaitosten tuottaman sähkön. Tuotannon osuus on noin 3% maan sähkönkulutuksesta. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksina (CHP) kilpailuetua saavutetaan lauhdesähkötuotantoon verrattuna, mikä merkitsee vuosittain laitosten korkeaa käyntiastetta, myös v käyntitasot ovat korkeat. Sähkön kysynnästä ja hintatilanteesta johtuen käyntiaste voi vaihdella huomattavasti touko- elokuun aikana. Seinäjoen voimalaitoksen käytön laaja säätöalue 60 MW- 125 MW vaikuttaa nopeasti polttoaineen vuorokausittaiseen toimitusmäärään vaatien turvetoimittajilta nopeaa ja isoakin joustoa. Laitosvarastot riittävät < 8 tuntia, siksi polttoainetoimitus jatkuu ympärivuorokautisesti tuotantoprosessin osana. 3/14

4 Laitoksen käyttk yttämät t polttoainemää äärät t ja turvevarat Kaaviossa on esitetty laitoksen käyttämä polttoainemäärä sekä eri toimitusten hankintaosuudet. Polttoainehankinta on perustunut koko toiminta-aikana useaan pitkäaikaiseen toimitussopimukseen. Turpeen km. kuljetusetäisyys on noin 50 km. Yhtiöllä on myös omaa turvetuotantoa ja osallistumme hankintaan noin % osuudella. Puu- ja peltobiomassan ( ruokohelpi ) käytön osuutta pyrimme lisäämään noin 10% tasolle. SEVO, POLTTOAINEEN HANKINTA N. 32 Milj.mwh Milj. MWH 2,750 2,500 2,250 2,000 1,750 1,500 1,250 1,000 0,750 0,500 0, Arvio 2006 KÄYNTIVUODET Puuaineet Palaturve Jyrsinturve Käytetyn turpeen markkina-arvo 229 miljoonaa Turvevaroja kulutettu pinta-alalta 4601 ha /14

5 Turpeen laadun merkitys ja avainlukuja pa-käyt ytöstä Tasaisen turvelaadun merkitys korostuu täyden tehon ajotapauksessa sekä toisaalta käytön minimiteholla. Maksimi polttoainesyöttö on 325 MW ja Q-10 laatuna se vastaa 117 tn/h, mutta Q-8 laatuna määrä kasvaa 25%, 146 tn/h ja kuljettimien kapasiteetti alkaa rajoittaa. Tuotannon alarajalla polttoaineteho on n. 170 MW, mikä vastaa n 61 tn/h, tällöin laitoksen säätö ei jousta nopeaan polttoainelaadun muutokseen ja tuotanto kärsii. Vuonna 2004 laitos kävi 7900 tuntia ja tuotti sähköä 860 GWh sekä kaukolämpöä 325 GWh. Sähkön tuotanto on 1% Suomen kulutuksesta ja turpeen käyttö 10% kokonaiskulutuksesta. 1 MWh sähköntuotantoon kuluu n. 1 tn turvetta,samalla syntyy CO2 päästöjä n. 1 tn. Turvetta poltettiin 2375 GWh ja puuta 146 GWh, yhteensä kuormaa ja tn, missä kuiva-ainetta tn. Vettä haihdutettiin kattilassa tn (11250 kuormaa). Vastaavan tuotannon tekeminen Q-9 laadulla, vaatisi polttoainetta n tn ja 2250 lisäkuormaa turvetta (vettä vai heikompaa turvelaatua?) Räjähdysriskistä johtuen jyrsinturpeella toimituserän kosteus tulee olla 40 % tai yli ja palaturpeella 38 %. Seula- ja murskalaitteissa on vesisumutusmahdollisuus ylikuivan kuorman tilanteessa. Toimitusten tavoitekosteudeksi on asetettu 44%. 5/14

6 Turpeen kosteus. MWH SEVO POLTTOAINEET KOSTEUSJAKAUMA KAUSI 2005/ <3 6JA MW H KOSTEUS-% SEVO POLTTOAINEET KOSTEUSJAKAUMA KAUSI 2006/ MWH <3 6JA MW H = > 40 % KOSTEUS-% < 60 % 6/14

7 Esimerkki toimituslaadun vaihtelusta Tilanne ,6 0,75 0,9 40% 47,5 % 55,5% 7,3 9,4 10,5 7/14

8 AURINKOENERGIAN KERÄILY, VARASTOINTI JA SIIRTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ (väliaine jyrsinpolttoturve) Turvetuotannon AURINKOENERGIAN hyödyntämisnäkökulma jäänyt selvittämättä, kun turpeen CO2 päästökerroin on määritelty. Lyhyt kertaus ajateltavaksi: 1 ha alalta on hyödynnettävissä n MWh turve-energiaa. Kun kosteus on n. 45% saadaan polttoainetta (10 Mj/tn) 2.78 mwh/tn kaikkiaan 2520 tonnia/ ha, vastaavan kuiva-ainemäärän ollessa n tn/ha. Ojitetussa suossa kosteus on > 87%, mikä tarkoittaa että tuotantovaiheessa vettä haihdutetaan kaikkiaan n tn/ha ja siihen hyödynnetään AURINKOENERGIAA ainakin 7500 mwh/ha yhteensä.(huom. tuotantoajan lisäsadevettä ei tässä ole huomioitu, mikä sekin on haihdutettava) Kun saanto vuosittain on km. 350 mwh/ha, tarkoittaa se suon kestoa 20 vuotta ja vastaavasti vuosittain hyödynnetään aurinkoenergiaa 375 mwh/ha = 37.5 kwh/ m:2. On huomioitava lisäksi, että kerätty energia voidaan kätevästi varastoida ja käyttää esim. tammikuulla. Voidaankin kysyä, mikä on muu vastaava aurinkoenergian hyödyntämiskeino laajassa teollisessa mittakaavassa = 24 TWh/vuosittain??? 8/14

9 AURINKOENERGIAN KERÄILY, VARASTOINTI JA SIIRTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ (väliaine jyrsinpolttoturve) KERÄILYPINTA ha Milj. m:2 - keräilyaika n. 4 kk vuodessa AURINKO- ENERGIAN MÄÄRÄ 51,6 kwh/ m:2 KERÄYSTEHO 48 W/ m:2 VARASTOINTI, AKKUMULOINTI - varastointiaika 0 3 vuotta - häviöt pienet VARASTON PURKU JA SIIRTO - purkuaika 0 3 vuotta POLTTOTURVEMÄÄRÄ GWh HYÖDYNNETTY AURINKOENERGIA GWh määrä - KUSTANNUKSET - keräily ja varastointi 1,3-1,5 p/kwh - purku ja siirto 1,3-1,5 p/kwh - investoinnit 1,3-1,5 p/kwh 9/14