(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Kronologinen katsaus 1: Antiikista keskiaikaan

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Kronologinen katsaus 1: Antiikista keskiaikaan"

Ville Nieminen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 (LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op Kronologinen katsaus 1: Antiikista keskiaikaan

3 MITÄ OIKEASTAAN EDES VOIMME TIETÄÄ?

4 VÄLIMERI KLASSISEN AJAN TAITTEESSA Kreikassa 400-luvulla tapahtunut julkisen elämän murros

5 KAUPUNKIYHTEISÖ JA TILA Kreikassa luvulla tapahtunutta julkisen yhteisöelämän murrosta on pidetty keskeisenä vaikuttimena uudenlaisen julkisen kaupunkitilan synnylle Hautausmaiden ja kaupunkiyhdyskunnan tilallinen eriytyminen 700- luvulla Agorat, vähittäinen tilallinen erikoistuminen Kaupunki seremoniallisena tilana Linnavuorten kehitys kulttipaikoiksi

6 ATEENAN AGORA

7 KOLONISAATIO Kreikassa 400-luvulla tapahtunut julkisen elämän murros

8 POSEIDONIA (PAESTUM)

9 POSEIDONIA (PAESTUM) Kreikassa 400-luvulla tapahtunut julkisen elämän murros

10 POSEIDONIA (PAESTUM) Kreikassa 400-luvulla tapahtunut julkisen elämän murros

11 OLYNTHOS Kreikassa 400-luvulla tapahtunut julkisen elämän murros

12 OLYNTHOS Perustettu vuonna 432, tuhoutunut vuonna 348 ekr

13 KLASSISEN AJAN LOPUN PERINTÖ 1. Erikoistuneiden julkisten tilojen jäsentely ja eriyttäminen 2. Julkisten rakennusten typologioiden erikoistuminen 3. Kehitys kohti suljettuja, yhtenäisen julkisivun tai sommitelman hallitsemia aukiotiloja 4. Julkisten tilojen ja rakennusten koristaminen ja artikulointi (patsaat, maalaukset ym.) 5. Havaitsijan näkökulma, kaupunki-identiteettien rakentaminen

14 HELLENISTINEN KAUPUNKISUUNNITTELU Ekspansiopolitiikka: uudet kaupungit sekä vallan että talouden tukikohtia Aleksanteri suuren valtakunta pirstoutui hänen kuolemansa jälkeen kuningaskuntien liitoksi, jota kuitenkin yhdisti kulttuurinen yhteys Hellenistisen kaupunkisuunnittelu toi kaupunkitilaan kuninkaanpalatsit ja monarkkisen vallan monumentaalisuuden Aikakauden huipentuma Aleksandria, Egyptin pääkaupunki Nimeltä tunnettuja kaupunkisuunnittelijoita (joita klassiselta ajalta ei yhtäkään, ellei kreikkalaisia rakennussuunnittelijoita tai Hippodamosta lasketa)

OPPIMISPÄIVÄKIRJA Mikä on oppimispäiväkirja? Oppimispäiväkirja on luennoilla esitettyjen keskeisten kysymysten sekä itselle heränneiden huomioiden, kysymysten ja kehitelmien varaan rakennettu teksti.

15 OPPIMISPÄIVÄKIRJA Mikä on oppimispäiväkirja? Oppimispäiväkirja on luennoilla esitettyjen keskeisten kysymysten sekä itselle heränneiden huomioiden, kysymysten ja kehitelmien varaan rakennettu teksti. Se on oman ja lainatun tiedon vuoropuhelusta muodostuva kokonaisuus. Oppimispäiväkirja on siten, paitsi kurssin arvosanan määrittämisen väline, myös oppimismenetelmä. Sen tarkoituksena on havainnollistaa ja konkretisoida uuden tiedon herättämiä ajatuksia. Kirjoittaminen nostaa esiin omaan ajatteluun ja luentojen sisältöön liittyviä ristiriitoja,ravistelee ja muokkaa ajatteluun juurtuneita käsitteitä ja luo uudenlaisia yhteyksiä asioiden välille.

16 CASE: PRIENE Nykyinen asemakaava linjattiin 300-luvun lopulla (ekr.) 300-luvun (ekr) kreikkalaisessa maailmassa lienee säännöllinen kaupunkimuoto ollut satunnaista asemakaavaa yleisempi, sillä Aristoteles kuvaa vanhan tavan organisoida kaupungit, ts. epäsäännöllisen kaupunkirakenteen.

17 CASE: PRIENE

ROOMA ELEMENTTEJÄ KREIKASTA JA ETRUSKEILTA Etruskilainen ja kreikkalainen kaupungistuminen kohtaavat nyk. Campanian alueella 500- ja 400- luvuilla ekr.

18 ROOMA ELEMENTTEJÄ KREIKASTA JA ETRUSKEILTA Etruskilainen ja kreikkalainen kaupungistuminen kohtaavat nyk. Campanian alueella 500- ja 400- luvuilla ekr. Roomalaisen kaupunkisuunnittelun rituaalinen sisältö sekä kaksiakselinen kaupunkimuoto omaksutaan etruskeilta, mutta maanmittaus ja kaupunkien tilajärjestelmät lähinnä kreikkalaisilta.

19 ROOMAN KAUPUNGIN MONUMENTALISOINTI KUNINGASAJALLA (600-LUVUN LOPPU JA 500-LUKU) Kehitys kulkee yhtä linjaa ja samaan aikaan kuin kreikkalaisessa maailmassa (agoroiden ja kulttipaikkojen monumentalisointi, temppelit)

20 ROOMAN KAUPUNGIN MONUMENTALISOINTI KUNINGASAJALLA FORUM ROMANUM ekr, Samaan aikaan muissa Etrurian kaupungeissa Curia hostilia (630) ja comitium (600) Ensimmäiset temppelit

21 NOUSEVAN IMPERIUMIN KAUPUNGIT Keskusvallan merkitys (sotilaalliset ja hallinnolliset tekijät) Kaupunkien verkosto ja taloudelliset tekijät Infrastruktuurien kehitys ja kaupungistuminen Hellenistisestä maailmasta omaksutut vaikutteet keskeisiä kaupunkien fyysisessä ulkomuodossa ja maanmittauksessa Etruskilainen ja itaalinen kulttuuriperintö ja mytologia

22 LINNOITUSKAUPUNGIT (CASTRA, COLONIAE)

23 LINNOITUSKAUPUNGIT (CASTRA, COLONIAE)

24 TIMGAD (PER. TRAJANUKSEN AIKANA, N. 100 JKR)

25 BARCINO (BARCELONA) Barcino (Barcelona) Alun perin Karthagon siirtokunta, roomalainen kaupunki 15 ekr. Asemakaavan perusrakenne tyypillinen roomalainen kaksiakselinen castrum, jonka jäljet ovat yhä havaittavissa Barrí goticin katulinjoissa

26 TRIER (AUGUSTA TREVERORUM) Perustettu 10-luvulla ekr. Tyyppiesimerkki roomalaisesta kaupungista, joka muuntuu keskiaikaiseksi monikeskukselliseksi kaupunkirakenteeksi

28 "ANTIIKIN PERINTÖ" Infrastruktuurit, muuntuva kaupunkikudos Mittava kirjallinen kulttuuri geometriasta, maanmittauksesta, kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista Vitruviuksen kymmenen kirjaa ainoa nykyaikaan säilynyt laaja esitys antiikin rakennustaiteesta, mutta näin ei ollut varhaiskeksiajalla Antiikin sivistys "pitkäaikaisvarastoon" vai aktiiviseen käyttöön?

29 Caernafron, Wales KESKIAIKAINEN KAUPUNKI?

30 "PIMEÄT VUOSISADAT" "KAROLIININEN RENESSANSSI" Kaupunkien taantuminen 300-luvulta alkaen Ilmasto- ja väestökatastrofi luvuilla Lähdeaineistoja on luvuilta säilynyt vähän, mikä on voimistanut stereotypiaa "pimeistä vuosisadoista" Karoliininen renessanssi: Kaarle Suuren Frankkivaltakunta Keskushallinnon vähittäinen kehitys, kaupunkien elpyminen paikallisessa mittakaavassa

31 "1100-LUVUN RENESSANSSI" 1100-luvun renessanssi: koko Euroopan mittakaavan taloudellinen ja kultttuurinen nousukausi Kaupunkien merkitys tässä vaiheessa kokonaisvaltainen: - kaukokauppa - nouseva porvaristo ja kaupunkien itsehallinto - varhaisteollinen tuotanto - kerjäläismunkkijärjestöt - suuret rakennus- ja infrastruktuurihankkeet

32 KAUPUNKI-INSTITUUTION LEVIÄMINEN UUSILLE ALUEILLE Århus, luku

KAUPUNGISTUMISEN HUIPPUKAUSI Uusien kaupunkien perustaminen saavutti 1200- luvun Euroopassa määrällisen huipun, joka ohitettiin vasta

33 KAUPUNGISTUMISEN HUIPPUKAUSI Uusien kaupunkien perustaminen saavutti luvun Euroopassa määrällisen huipun, joka ohitettiin vasta teollisena aikana Valtaosa Euroopan yhä olemassaolevista kaupungeista perustettu tässä vaiheessa, Suomessa ainoastaan Turku periytyy tähän vaiheeseen

34 KAUPUNGISTUMISEN HUIPPUKAUSI TAUSTATEKIJÄT Kaupunkien nousun edellyttämän taloudellisen erikoistumisen taustalla oli tehostunut maanviljely ja tiheä kaupunkien verkosto, joka salli lähi- ja kaukokaupan joustavan yhdistelmän Alueiden ja kaupunkien taloudellinen erikoistuminen (esim. Wismar: olut yli 200 panimoa 1400-luvun lopulla) Liikenteellisten infrastruktuurien ja tiedonkulun tehostuminen, organisaatiot (esim. Hansa) keskeisessä asemassa Kaupungistumisen taustalla sekä itsejärjestyvää, mm. taloudellisen erikoistumisen ja väestötiheyden lisäyksen aiheuttamaa hierarkiaa että suunniteltua, poliittista ja taloudellista toimintaa

35 UUDET KAUPUNGIT - LÜBECK

36 TULKINTOJA KESKIAJAN KAUPUNKIEN MUOTOKIELESTÄ Saint Denis de Saissac (1290-luku)

37 KERJÄLÄISMUNKKIJÄRJESTÖT JA KAUPUNKISUUNNITTELU Dominikaani- ja fransiskaanijärjestöt perustettiin 1200-luvun alussa Osa kaupungistuvan ja kansainvälistyvän Euroopan kehitystä, jossa julkinen uskonnonharjoitus muutti muotojaan Aikansa yksi kansainvälisimmistä instituutioista Leviäminen ympäri Eurooppaa muutamassa vuosikymmenessä Laaja-alainen koulutus

38 Ilmaston kylmeneminen 1200-luvun lopussa MUSTA SURMA JA MURROSKAUSI? Kaupungistumisen hidastuu lähes kaikkialla Euroopassa Toisaalta Pohjois- Euroopassa päinvastainen kehitys Musta surma viimeistelee jo alkaneen laskukauden

39 ENSIMMÄINEN SÄILYNYT KAUPUNKISUUNNITELMA!

Samankaltaiset tiedostot

(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Kronologinen katsaus 1: Antiikista keskiaikaan

(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op Kronologinen katsaus 1: Antiikista keskiaikaan MITÄ OIKEASTAAN EDES VOIMME TIETÄÄ? VÄLIMERI KLASSISEN AJAN TAITTEESSA KAUPUNKIYHTEISÖ JA TILA