S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 Sisäisiä julkaisuja 47/2006
S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 Sisäisiä julkaisuja 47/2006 Tiehallinto Helsinki 2006
Kannen kuva: Tieliikelaitos Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000543-v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 11
Jussi Sipilä, Olli Mäkelä: S12 Pääteiden parantamisratkaisut. Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006. Helsinki 2006. Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä selvityksiä 47/2006. 25 s. + liitt. 26 s. ISSN 1458-1561, 4000543-v. Asiasanat: kaiteet, keskikaiteet, ohituskaistat, tietyypit Aiheluokka: 34, 82 TIIVISTELMÄ Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla niiden valmistumisesta lähtien. Tässä työssä on raportoitu seurantajakso lokakuu 2005 - syyskuu 2006 ja verrattu tuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin. Seurantaosuuksia on yhteensä seitsemän. vt 4 Äänekoski - Hirvaskangas, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 4 välillä Haaransilta - Kempele, kapea nelikaistainen tie vt 5 välillä Joroinen - Varkaus, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 5 välillä Vehmasmäki - Hiltulanlahti, kapea nelikaistainen tie vt 6 välillä Ahvenlampi - Muukko, kapea nelikaistainen tie vt 9 välillä Orivesi - Muurame, keskikaiteelliset ohituskaistat kt 54 välillä Loppi - Launonen, keskikaiteelliset ohituskaistat Keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaidetiekilometriä kohti. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioita sattuu enemmän kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu 0,2-0,4 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on hieman suurempi kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Kolmen vuoden seurannan aikana vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja. Suurimmat vauriot ovat syntyneet raskaan ajoneuvon törmätessä kaiteen päähän. Eniten vaurioita tapahtuu ohitustilanteissa henkilöautoille. Vaurioita tapahtuu selvästi enemmän talvella kuin kesällä. Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin 1700. Kalleimpia kaidevaurioita kustannuksiltaan ovat raskaiden ajoneuvojen törmäämiset kaiteen päähän. Näissä tapauksissa kaiteen korjauskustannukset ovat olleet 7 500-9 900. Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Kun yhdistelmä törmää kaiteeseen, perävaunu taittuu helposti poikittain estäen ajokaistan käytön muulta liikenteeltä. Tällaisissa tilanteissa häiriötilanteen purkaminen on kestänyt 3-6 tuntia. Henkilöautojen aiheuttamat häiriötilanteet ovat lyhytkestoisia. Henkilöauto saadaan helposti siirrettyä tien sivuun häiritsemästä muuta liikennettä.
ESIPUHE Uusina tietyyppeinä on vuodesta 2000 lähtien otettu Suomessa käyttöön keskikaiteellisia kapeita nelikaistaisia teitä ja keskikaiteellisia ohituskaitaosuuksia. Keskikaidevaurioseurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla lokakuusta 2003 lähtien. Aikaisemmissa selvityksissä on raportoitu kahden ensimmäisen vuoden tulokset. Nyt raportoitava seurantajakso lokakuu 2005 - syyskuu 2006 on kolmas kokonainen seurantavuosi. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot kaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista toistaiseksi toteutetuilta keskikaiteellisilta kapeilta nelikaistaisilta teiltä ja ohituskaistaosuuksilta. Selvityksen tavoitteena on tarkentaa aikaisempien seurantatutkimusten tuloksia keskikaidevaurioiden määrän ja niiden syiden osalta. Selvitystyötä tullaan jatkamaan aikajaksolla 1.10.2006 30.9.2007. Uutena kohteena seurantaan tulee mukaan Suomen ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus valtatiellä 4 Simo - Viantienjoki Kemissä. Selvitys on tehty Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikön toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Päivi Nuutinen. Selvityksen on tehnyt Tieliikelaitoksen Konsultointi, jossa tehtävästä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Keskikaidevaurioita koskevien tietojen keruusta ovat vastanneet Tieliikelaitoksen hoitourakoitsijat Suolahden, Oulun, Juvan, Kuopion, Lappeenrannan, Oriveden, Jämsän ja Riihimäen hoitourakoista. Helsingissä joulukuussa 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 10 2.1 Seurantakohteet 10 2.2 Seurantamenetelmä 12 3 KESKIKAIDEVAURIOT 13 3.1 Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski 13 3.2 Keskikaidevaurioiden syyt 17 3.3 Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla 19 3.4 Keskikaidevaurioiden kustannukset 21 3.5 Häiriötilanteet 21 4 YHTEENVETO 23 5 LÄHDELUETTELO 24 6 LIITTEET 25
8 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Viime vuosina on otettu käyttöön perinteisen maantien ja moottoritien välille sijoittuvia uusia tietyyppejä, joiden tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vuonna 2000 avattiin liikenteelle ensimmäinen keskikaiteellinen kapea nelikaistatie valtatielle 5 Kuopioon. Lokakuussa 2002 avattiin liikenteelle Suomen ensimmäinen keskikaiteellinen ohituskaistaosuus kantatielle 54 Lopelle. Tämän jälkeen on valmistunut useita muitakin keskikaiteellisia tieosuuksia. Keskikaidevaurioseurannan tavoitteena on saada tietoa keskikaiteellisen ohituskaistatien ja kapean nelikaistaisen tien keskikaiteen vaurioherkkyydestä ja -tiheydestä sekä kaidevaurioiden ja törmäysten syistä ja seurauksista. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantakohteita ovat vt 4 välillä Äänekoski - Hirvaskangas (Äänekoski) vt 4 välillä Haaransilta Kempele (Kempele, Liminka) vt 5 välillä Joroinen - Varkaus (Joroinen, Varkaus) vt 5 välillä Vehmasmäki Hiltulanlahti (Kuopio) vt 6 välillä Ahvenlampi Muukko (Joutseno, Lappeenranta) vt 9 välillä Orivesi Muurame (Orivesi, Längelmäki, Jämsä, Korpilahti, Muurame) kt 54 välillä Loppi Launonen (Loppi) Selvityksen kaidevaurioseuranta käsittää aikavälin 1.10.2003-30.9.2006. Kaidevaurioseurantaa on tehty tätä ennen kattavasti kahden vuoden ajan lokakuu 2003 - syyskuu 2005. Näiden vuosien tulokset on raportoitu selvityksessä Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset, Tiehallinnon selvityksiä 8/2005 ja muistiossa Keskikaidevaurioiden seuranta 1.10.2004-30.9.2005 (www.tiehallinto.fi/s12). Tämä selvitys on suoraa jatkoa kahdelle aikaisemmalle työlle ja niiden tulokset on esitelty tässä raportissa osana keskikaidevaurioiden kokonaisanalyysia.
10 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.1 Seurantakohteet Seurantakohteina ovat vuosina 2000-2005 valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet sekä kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet (kuva 2-1). Kuva 2-1. Seurantakohteet. Vuosina 2000-2005 valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ja kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet. Keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ovat joko 2+1- tai 2+2-kaistaisia. Ohituskaistojen välissä voi olla perinteisiä keskikaiteettomia kaksikaistaisia osuuksia.
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 11 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Kapea nelikaistainen keskikaidetie tarkoittaa ohituskaistaa pidempää yhtäjaksoista 2+2-kaistaista tieosuutta. Kapea nelikaistainen tie voi olla moottoritie. Keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia on valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski, valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus, valtatiellä 9 Orivesi - Muurame ja kantatiellä 54 Loppi - Launonen. Orivesi - Muurame ja Joroinen - Varkaus osuudella on sekä 2+1- että 2+2-kaistaisia ohituskaistaosuuksia. (taulukko 2-1) Kapeita nelikaistaisia teitä ovat valtatie 4 Haaransilta - Kempele, valtatie 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti sekä valtatie 6 Ahvenlampi - Muukko. Valtateiden 4 ja 5 seurantaosuudet ovat moottoriteitä. (taulukko 2-1) Kaikilla Suomessa toteutetuilla keskikaiteellisilla teillä kaidetyyppi on joko kevyt tai raskas putkipalkkikaide. Raskas putkipalkkikaide kuuluu törmäyskestävyysluokkaan H1 ja kevyt putkipalkkikaide luokkaan N2. Raskas putkipalkkikaide on testattu törmäyskokeessa 10 tonnin kuorma-autolla nopeudella 70 km/h 15 asteen törmäyskulmassa. Kevyt putkipalkkikaide kestää 1,5 tonnin henkilöauton törmäyksen 110 km/h nopeudella 15 asteen törmäyskulmassa. Ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus on rakennettu kesällä 2006 valtatielle 4 Simon ja Kemin välille. Osuus ei ole ollut vielä mukana seurannassa 2005-2006. Taulukko 2-1. Seurantakohteiden poikkileikkaus, pituus, liikennemäärä ja kaidetyyppi. Seurantakohde poikkileikkaus kaidepituus (km) Vt 4 2+1-kaistaiset ohituskaistat Hirvaskangas - 15,75/7,0+3,75 m Äänekoski keskialue 2,0 m Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m 2+1- ja 2+2-kaistaiset ohituskaistat kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m kapea nelikaistainen tie 20,2/2x7,0 m keskialue 2,2 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,75/7,0+3,75 m 2+2-kaistaiset ohituskaistat 19,0/2x7,0 m keskialue 2,0 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,7/7,25+3,75 m keskialue 1,7 m liikennemäärä kaidetyyppi (KVL 2006) 2,3 km 9 700 raskas putkipalkkikaide 8,6 km 12 800-15 200 kevyt putkipalkkikaide 10,7 km 6 400 raskas putkipalkkikaide 11,8 km 9 400 raskas putkipalkkikaide 4,2 km 12 400 raskas putkipalkkikaide 16,9 km 5 500-10 000 kevyt putkipalkkikaide 1,3 km ja 1,6 km 6 400 kevyt putkipalkkikaide
12 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.2 Seurantamenetelmä Keskikaidevaurioita on seurattu kattavasti kolmen vuoden ajan lokakuusta 2003 syyskuuhun 2006 kaikilla keskikaiteellisilla ohituskaistaosuuksilla ja kapeilla nelikaistaisilla keskikaideteillä. Kahdesta kohteesta seurantatietoja on kolmea vuotta pidemmältä ajalta ja uusimmista kohteista ainoastaan vuodelta 2005-2006 (taulukko 2-2). Hoitourakoitsijat ovat kirjanneet tapahtuneet keskikaidevauriot seurantalomakkeelle. Lomakkeelle on kirjattu vaurion tapahtuma-aika, paikka ja kuvaus tapahtumasta sekä vaurion seuraukset ja kaiteen korjaus ajankohta ja kustannukset. Hoitourakoitsijoiden vaurioilmoituksia on täydennetty poliisin onnettomuusilmoituksien tiedoilla, lähinnä tapahtumakuvauksella. Kaikki vauriot eivät ole tulleet poliisin tietoon, joten tapahtumakuvausta ei ole kaikista vaurioista. Poliisin onnettomuusilmoitusten tiedoilla täydennetyt seurantalomakkeet on esitetty liitteissä 1-7. Taulukko 2-2. Seuranta-aika eri kohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen Seuranta-aika lokakuu 2005 - syyskuu2006 (1 vuosi) lokakuu 2003 - syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu 2005 - syyskuu 2006 (1 vuosi) lokakuu 2000 - syyskuu 2006 (6 vuotta) lokakuu 2003 - syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu 2003 - syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu 2002 - syyskuu 2006 (4 vuotta)
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 13 KESKIKAIDEVAURIOT 3 KESKIKAIDEVAURIOT 3.1 Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden määrä Keskikaidevaurioiden kokonaismäärä kolmen viime vuoden osalta on 106 vauriota (taulukko 3-1). Vaurioiden määrässä on vuosien välillä huomattavaa vaihtelua. Seurantajakson 2004-2005 vaurioiden määrä 2+2-kaistaisilla osuuksilla oli selvästi muita vuosia suurempi. Suurimmat vauriomäärät ovat olleet kaikilla 2+2-kaistaisilla tieosuuksilla seurantajaksolla 2004-2005 (taulukko 3-2). Vuoden 2005-2006 vaurioiden määrää aikaisempiin vuosiin verrattaessa pitää huomioida, että luvuissa on mukana kaksi seurantakohdetta (vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 ja vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 ja 2+2) enemmän kuin aikaisempina vuosina. Seurantajakson 2005-2006 vaurioiden suuremman määrän 2+1-kaistaisilla osuuksilla selittää uusilla seurantaosuuksilla tapahtuneet vauriot. Vuosina 2003-2005 mukana olleissa 2+1-kaistaisissa seurantakohteissa tapahtui 2005-2006 yhteensä 5 vauriota, joka on samaa tasoa aikaisempien vuosien kanssa. Valtatien 5 Joroinen - Varkaus vuonna 2005 liikenteelle avatulla 2+2- kaistaisella osuudella ei tapahtunut vaurioita 2005-2006, joten uusilla 2+2- kaistaisilla seurantakohteilla ei ollut vaikutusta vaurioiden kokonaismäärään nelikaistaisilla osuuksilla. Taulukko 3-1. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain 2+2-kaistaisilla ja 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Vuoden 2005-2006 luvuissa on mukana kaksi vuonna 2005 liikenteelle avattua seurantakohdetta enemmän kuin aikaisempien vuosien luvuissa. Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm) 2003-2004 2004-2005 2005-2006 Yhteensä 2+2-ajokaistaiset 18 44 21 73 2+1-ajokaistaiset 5 6 12 33 Yhteensä 23 50 33 106 Vakavia vaurioita, joista poliisi on tehnyt onnettomuusilmoituksen tai jotka ovat vaatineet välitöntä korjausta, on kolmen vuoden aikana tapahtunut 57 kertaa, mikä on 54 % tapahtuneiden vaurioiden kokonaismäärästä (106 keskikaidevauriota).
14 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 KESKIKAIDEVAURIOT Eniten kaidevaurioita on tapahtunut valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2- kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla ja vähiten valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella. Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella ei yhden vuoden seurannan aikana tapahtunut yhtään vauriota. (taulukko 3-2) Eniten vuosittaista hajontaa kaidevaurioiden määrässä on valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Muilla osuuksilla vaurioita on tapahtunut vuosittain melko tasaisesti. Taulukko 3-2. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm/vuosi) Aikaisemmat 2003-2004 - 2005 - selvitykset 2004 2005 2006 2000-2003 - - - 3 3-5 10 7 7 - - - 4 4 - - - 0 0 15 (2000-2003) 7 10 1 6-2 4 4 3-3 4 2 3-4 20 9 11 0 (2002-2003) 2 2 3 2 Keskiarvo vaurioita/ vuosi Keskikaidevauriotiheys Keskikaidevauriotiheys kuvaa keskikaidevaurioiden määrää tiekilometriä kohti. Mitä suurempi vauriotiheys on, sitä enemmän joudutaan tekemään toimenpiteitä vaurioiden korjaamiseksi jokaista tiekilometriä kohti. Keskimäärin vauriotiheys on ollut 0,67 vauriota per keskikaidekilometri vuodessa. Vauriotiheys on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,51 ja 1,12 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaiteellista tiekilometriä kohti. (taulukko 3-3) Keskikaidevauriotiheys on ollut vuosina 2003-2006 2+2-kaistaisilla osuuksilla hieman suurempi verrattuna 2+1-kaistaisiin osuuksiin. Jos seurantajakson 2004-2005 selvästi suurempaa vauriomäärää ei oteta huomioon, ero 2+2-kaistaisten ja 2+1-kaistaisten osuuksien välillä pienenee.
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 15 KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-3. Keskikaidevauriotiheys (vaurioita/keskikaidekm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) 2003-2004 2004-2005 2005-2006 Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,58 1,42 0,56 0,73 2+1-kaistaiset 0,36 0,43 0,58 0,57 Yhteensä 0,51 1,12 0,57 0,67 Keskikaidevauriotiheys on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla. Vähiten vaurioita on tapahtunut valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla. (taulukko 3-4) Taulukko 3-4. Keskikaidevauriotiheys seurantakohteissa (vaurioita/keskikaidekm/vuosi). Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset 2000-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 Keskimäärin vuodessa - - - 1,21 1,21-0,58 1,16 0,81 0,85 - - - 0,92 0,92 - - - 0,00 0,00 0,42 0,59 0,85 0,08 0,47 (3 vuotta) - 0,48 0,95 0,95 0,79 0,00 (1 vuosi) - 0,28 0,38 0,19 0,28-0,63 3,14 1,41 1,73 0,63 0,63 0,94 0,55 Keskikaidevaurioriski Keskikaidevaurioriski kuvaa kaidevaurioiden määrää liikennesuoritetta kohti. Mitä suurempi keskikaidevaurioriski on sitä useammin ajoneuvo aiheuttaa keskikaidevaurion. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu keskimäärin 0,24 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. Vaurioriski on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,18-0,45 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla kaidevaurioriski on 0,2-0,4 kaidevauriota per miljoona ajoneuvokilometriä.
16 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 KESKIKAIDEVAURIOT Ero 2+1- ja 2+2-kaistaisten teiden välillä ei vaurioriskissä ole niin suuri kuin vauriotiheydessä. Osan 2+2-kaistaisten teiden suuremmasta vauriotiheydestä selittää siis näiden teiden suurempi liikennemäärä. (taulukko 3-5) Vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla koko seuranta-ajan lukuun ottamatta vuoden 2004-2005 tuloksia 2+2-kaistaisilta osuuksilta. Ruotsissa on seurattu kaidevaurioriskin kehitystä 2000-luvun alusta. Ruotsissa tehdyn keskikaidevaurioseurannan johtopäätöksenä on esitetty, että kaidevaurioiden määrä pienenee ajan myötä (Carlsson A & Brude U 2005). Suomalaisista tuloksista ei voida tehdä kolmen vuoden seurannan perusteella tällaista johtopäätöstä. Taulukko 3-5. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/1 000 000 ajonkm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vaurioriski (keskikaidevauriot/ 1000000 ajonkm/vuosi) 2003-2004 2004-2005 2005-2006 Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,19 0,58 0,20 0,27 2+1-kaistaiset 0,17 0,21 0,23 0,21 Yhteensä 0,18 0,45 0,21 0,24 Keskikaidevaurioriski on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla ja pienin valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla (taulukko 3-6) Ajoratojen välissä olevan keskialueen leveys ei näytä vaikuttavan keskikaidevaurioriskiin. Valtatiellä 6 Muukko - Ahvenlampi keskialue on puolimetriä leveämpi kuin valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele ja valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti, mutta vaurioriski on samaa tasoa. Taulukko 3-6. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/1 000 000 ajonkm/vuosi) seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vaurioriski (keskikaidevauriot/ 1000000 ajonkm/vuosi) Aikaisemmat 2003-2004 - 2005 - Keskimäärin selvitykset 2004 2005 2006 vuodessa 2000-2003 - - - 0,34 0,34-0,12 0,25 0,17 0,18 - - - 0,39 0,39 - - - 0,00 0,0 0,12 0,17 0,25 0,02 0,14 (3 vuotta) - 0,11 0,21 0,21 0,18 0,00 (1 vuosi) - 0,14 0,19 0,09 0,14-0,31 1,56 0,70 0,86 0,27 0,27 0,40 0,23
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 17 KESKIKAIDEVAURIOT Vertailu ruotsalaisiin tutkimustuloksiin Keskikaidevaurioriski Ruotsissa on suurempi kuin Suomessa (taulukko 3-7). Erityisesti 2+1-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on Ruotsissa selvästi korkeampi (Ruotsi n. 0,44, Suomi 0,21). Ruotsissa käytetään enemmän herkemmin vaurioituvaa vaijerikaidetta, kun taas Suomessa kaikilla keskikaiteellisilla osuuksilla on putkipalkkikaide. 2+2-kaistaisilla teillä ero vaurioriskissä Suomen ja Ruotsin välillä ei ole niin iso kuin 2+1-kaistaisilla teillä. Suomessa vaurioriski on hieman pienempi (Ruotsi n. 0,30, Suomi 0,27). Suomalaiset 2+2-kaistaiset tie ovat 18-20 metriä leveitä. Liikennesuorite ruotsalaisissa selvityksissä on esitetty akseliparikilometreinä. Akseliparikilometrit on muutettu vertailun helpottamiseksi vastaamaan ajoneuvokilometrejä. Tuloksia arvioitaessa pitää muistaa, että Ruotsissa keskikaiteellisia tieosuuksia on yli 1100 km, kun Suomessa niitä on vasta hieman alle 60 km. Ruotsin seurantatuloksia voidaan tältä osin pitää luotettavimpina. Taulukko 3-7. Keskikaidevaurioriski Ruotsissa (Carlsson A 2006). Tietyyppi Vaurioriski Ruotsissa (vauriota/ 1 000 000 akseliparikm) Vaurioriski Ruotsissa (vaurioita/ 1 000 000 ajonkm/v 2+1 0,49 n. 0,56 - moottoriliikennetie 2+1 maantie 0,39 n. 0,44 0,21 Vaurioriski Suomessa (vaurioita/ 1 000 000 ajonkm/v 2+2 (poikkileikkaus 15,5-16,5 m) 2+2 (poikkileikkaus 18,5) 0,36 n. 0,41-0,26 n. 0,30 0,27 3.2 Keskikaidevaurioiden syyt Tyypilliset vauriotilanteet seurantakohteissa Kantatiellä 54 ongelma on ollut keskikaideosuuden alku tieosuuden itäpäässä. Kaikki kirjatut keskikaidevauriot ovat tapahtuneet samassa kohdassa. Neljän vuoden aikana ajoneuvoyhdistelmä on törmännyt samaan keskikaiteen päähän neljä kertaa. Kaidetta on joka kerta rikkoutunut useita kymmeniä metrejä. Ongelma on nyt pyritty ratkaisemaan lyhentämällä keskikaidetta 72 m ja asentamalla lähestymissuuntaan ohituskieltomerkit. Valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele kaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ajoneuvon suistuessa keskikaiteeseen. Nämä kaidevauriot ovat tapahtuneet talviolosuhteissa. Osuudella on tapahtunut aura-auton aiheuttamaa kaidevauriota tilanteessa, jossa ajoneuvo on lähtenyt ohittamaan aura-autoa oikealta, mutta on osunut sivuauraan, jolloin aura-auto on suistunut keskikaiteeseen. Lisäksi kerran etuaura on osunut kaiteen saumaan ja mennyt siitä läpi.
18 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 KESKIKAIDEVAURIOT Valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko keskikaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ja yksittäisissä suistumisonnettomuuksissa talviolosuhteissa. Valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus kaksi keskikaidevauriota on syntynyt ajoneuvon suistuessa kaiteeseen talviolosuhteissa. Yksi kaidevaurio on tapahtunut, kun ajoneuvo on törmännyt keskikaiteen eteläpäähän. Valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski kaidevauriot ovat syntyneet suistumisessa talviolosuhteissa, rattijuopon törmätessä liikenteen jakajaan ja yhdistelmäajoneuvon perävaunun osuessa keskikaiteeseen. Yhteenveto keskikaidevaurioiden syistä Suurimmat keskikaidevauriot syntyvät raskaan ajoneuvon törmätessä keskikaiteellisen tieosuuden alussa kaiteen päähän. Törmäykset kaiteen päähän keskittyvät muutamille keskikaiteellisille tieosuuksille, eikä niitä tapahdu systemaattisesti kaikissa kohteissa. Törmäämiset kaiteen päähän voidaan estää sijoittamalla kaiteen alku hyvin havaittavaan kohtaan. Tyypillisin tilanne, jossa on syntynyt keskikaidevaurioita, on ohitustilanne talviolosuhteissa. Ohitustilanteissa keskikaidevaurion riski on suurempi, koska ohittava ajoneuvo ajaa ohituskaistalla lähellä keskikaidetta. Ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa, kun siirrytään ajokaistalta toiselle, erityisesti talviolosuhteissa. Toisaalta voidaan sanoa, että juuri tällaisia tilanteita varten keskikaidetta rakennetaan ohituskaistoille. Keskikaiteeseen törmääminen estää vakavammat seuraamukset tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaja on menettänyt ajoneuvonsa hallinnan. Aura-auton aiheuttamat keskikaidevauriot ovat syntyneet valtatiellä 4 välillä Haaransilta - Kempele. Tieosuuden kaidetyyppi on kevyt putkipalkkikaide. Vaurioseurannan perusteella aurausvaurioita tapahtuu vähän, eikä raskaan ja kevyen putkipalkkikaiteen välillä voida sanoa olevan eroa aurausvaurioiden osalta. Talvella tapahtuu enemmän keskikaidevaurioita kuin kesällä (kuva 3-1). Kaksi kolmasosaa kaikista keskikaidevaurioista on tapahtunut loka - maaliskuussa tai talvisissa olosuhteissa muina aikoina. Myös ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan talviolosuhteet tiellä on merkittävä keskikaidevaurioiden määrää selittävä tekijä (Carlsson A & Brude U 2005).
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 19 KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevauriot talvi- ja kesäolosuhteissa 37 % talvi kesä 63 % Kuva 3-1. Keskikaidevaurioiden jakautuminen talvi- ja kesäolosuhteisiin seurantajaksolla lokakuu 2003 - syyskuu 2006. 3.3 Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Kolmen vuoden aikana (2003-2006) poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on tapahtunut keskikaiteellisilla tieosuuksilla yhteensä 147. Henkilövahinko-onnettomuuksia näistä on 10 onnettomuutta. Niistä yksi, valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti kapealla nelikaistaisella tiellä tapahtunut suistumisonnettomuus on johtanut yhden henkilön kuolemaan. Keskikaide ei vaikuttanut kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden syyhyn eikä seuraukseen. Onnettomuuksista hieman yli 40 % on aiheuttanut keskikaidevaurion. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinkoonnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja.
20 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-8. Liikenneonnettomuudet keskikaiteellisilla tieosuuksilla kolmen vuoden aikana 1.10.2003-30.9.2006. Suluissa keskikaidevaurion aiheuttaneiden onnettomuuksien määrä. Seurantajaksot (lokakuu - syyskuu) 2003-2004 2004-2005 2005-2006 Vt 4 Hirvaskangas - - - 6 (3) Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 15 (5) 11 (5) 12 (5) 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus - - 10 (3) 2+1 Vt 5 Vehmasmäki - 5 (3) 11 (6) 5 (1) Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 3 (1) 9 (3) 7 (4) 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 20 (7) 16 (7) 9 (6) 2+1 ja 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 1 (-) 2 (1) 2 (2) 2+1 Yhteensä 44 (16) 52 (22) 51 (24) Kahden vuoden aineistoon perustuen (2004-2006 yhteensä 46 keskikaidevaurion aiheuttanutta onnettomuutta) suurin osa keskikaidevaurioon johtaneista onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia (74 %). Yksittäisonnettomuuksiksi lasketaan myös tilanteet, joissa ajoneuvo ohittaessaan toista ajoneuvoa suistuu keskikaiteeseen, mutta ei osu ohitettavaan ajoneuvoon. Toiseksi eniten on tapahtunut ohitusonnettomuuksia (20 %). Ohitusonnettomuuksissa ohittaja ja ohitettava ajoneuvo ovat törmänneet toisiinsa. Muut onnettomuudet ovat peräänajo-onnettomuuksia ja eläinonnettomuuksia. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Seurantajakson jälkeen lokakuussa 2006 tapahtui valtatiellä 9 Muuramessa suistumisonnettomuus, jossa pakettiauto ajautui keskikaiteen läpi vastaan tulevien ajokaistan yli pientareelle. Kuljettaja sai sairaskohtauksen ja menetti ajoneuvon hallinnan 1-kaistaisella osuudella. Ajoneuvo ajautui ensin oikealle tien pientareelle ja sieltä vasemmalle osuen keskikaiteeseen. Tässä tapauksessa keskikaide ei toiminut suunnitellulla tavalla, mutta vakavilta seuraamuksilta kuitenkin vältyttiin. Ajoneuvon ajautumiseen keskikaiteen läpi ilmeisesti vaikutti se, että ajoneuvo osui kaiteeseen jyrkässä törmäyskulmassa pientareen kautta kiertäen.
Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 21 KESKIKAIDEVAURIOT 3.4 Keskikaidevaurioiden kustannukset Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin 1700. Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Kantatiellä 54, missä on tapahtunut seurantajaksona 2005-2006 kaksi raskaan ajoneuvoyhdistelmän törmäämistä keskikaiteen päähän; vauriot ja kustannukset ovat olleet huomattavasti keskimääräistä vaurioita suurempia. Keskikaidetta on näissä tapauksissa tuhoutunut 70-90 metriä ja korjauskustannukset ovat olleet 7 500-9 900 euroa per keskikaidevaurio. 3.5 Häiriötilanteet Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Tielle jäänyt ajoneuvoyhdistelmä vie enemmän tilaa kuin henkilöauto ja tukkii siksi helpommin ajokaistan muulta liikenteeltä. Kuva 3-2. 16.3.2006 täysperävaunuyhdistelmä törmäsi keskikaiteen päähän kt 54:llä Lopella.
22 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 KESKIKAIDEVAURIOT Ajoneuvo vaurioituu törmätessään keskikaiteeseen yleensä niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Henkilöautot saadaan siirrettyä nopeasti tien reunaan, niin että ne eivät merkittävästi häiritse muuta liikennettä. Raskaiden ajoneuvojen siirtäminen vie enemmän aikaa. Kantatiellä 54 tapahtuneissa raskaan liikenteen kaidevaurioissa poliisi joutui ohjaamaan liikennettä 3-6 tuntia ennen kuin tie oli taas vapaasti käytettävissä. Vakavissa kaidevaurioissa, kun johde on katkennut tai vääntynyt ajokaistalle, rikkoutunut kaiteen osa poistetaan välittömästi. Kaide korjataan näissä tapauksissa yleensä viikon sisällä tapahtuneesta. Yleisimmin kaidevauriot ovat niin lieviä, että niitä ei ole tarpeen korjata välittömästi, vaan korjaus voidaan suorittaa esim. talven jälkeen keväällä tai kesällä. Esimerkiksi valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko koko ohituskaista suljettiin kerralla ja kaikki vuoden seurantajakson 2005-2006 aikana syntyneet kaidevauriot korjattiin samaan aikaan lokakuussa 2006. Henkilöauton törmääminen kaiteeseen aiheuttaa yleensä lievän kaidevaurion, vaikka henkilöauto itsessään vaurioituisi niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Lievissä kaidevaurioissa johteessa on painumia ja muutamia tolppia on katkennut. Kaidevaurioiden korjaaminen ei aiheuta pitkäaikaista häiriötä muulle liikenteelle. Yhden kaidevaurion korjaaminen vie aikaa muutaman tunnin. Ohituskaista joudutaan sulkemaan korjauksen ajaksi.