Talouden tila ja hallitusohjelma Juhana Vartiainen Evli 4.6.2015
Suhdanne- vai rakenneongelma? Suomen osalta molemmat Mutta on näiden välillä perustavanlaatuinen ero -- kasvusta puhuminen hämärtää Suhdanneongelmalla tarkoitetaan sitä, että resurssien käyttöaste on alle normaalin, eli BKT < potentiaalinen BKT Rakenneongelmalla tarkoitetaan sitä, että potentiaalinen BKT on liian pieni
Bkt-kasvu on loppunut Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan
Suhdanne- ja rakennepolitiikka Suhdannepolitiikka toimii kokonaiskysynnän kautta Luodaan kysyntää ( jaetaan rahaa ja lisätään hetkellisesti investointi- ja kulutushalukkuutta ) Sillä nostetaan talouden resurssien käyttöastetta Kysyntäpolitiikalla ei vaikuteta potentiaaliin.
Rakennepolitiikka Rakennepolitiikalla vaikutetaan potentiaaliseen BKT:hen Se on tarjontapolitiikkaa, vaikutetaan rakenteisiin Pot. BKT = työtunnit tuottavuus Työtunnit = Työikäinen väestö osallistumisaste (1 rakennetyöttömyys) keskityöaika Näihin vaikutetaan rakennetoimilla
Suomella on molemmat ongelmat Kyllä, olemme potentiaalin alapuolella eli meillä on suhdanneongelma Suhdannekuilu kuitenkin vain noin 3 prosenttia Suuremmat ongelmat ovat tarjontapuolella eli tarvitaan rakennetoimia Miksi? Pienenevä työikäinen väestö, heikkenevä huoltosuhde, liian korkea kustannustaso, teollisuuden ongelmat ja tuottavuus
Tuotantokuilu OECD:n mukaan Output gap Lähde: OECD Economic Outlook 95 database, OECD Economic Outlook 2014:1 6.10.2014 / MLi
Tarjontaongelmia Työikäinen väestömme alkoi pienentyä vuonna 2009 ja pieneneminen jatkuu 2020-luvulla Osallistumisasteemme pohjoismaisittain alhainen Teollisuus on pienentynyt, kansantalouden tuottavuuskasvu heikkoa (nolla) Kustannustasomme on väärässä paikassa Proof: emme ole päässeet mukaan maailmantalouden elpymiseen
Total inhemsk efterfrågan och import i euroområdets krisländer Miljarder euro, fasta priser, säsongsrensade kvartalsvärden 900 370 880 350 860 330 840 310 820 290 800 270 780 250 760 230 740 06 08 10 12 14 210 Total inhemsk efterfrågan Import (höger)
Konsumentförtroende i USA, euroområdet och Storbritannien Index medelvärde=100, säsongsrensade månadsvärden 120 120 110 110 100 100 90 90 80 80 70 70 60 06 08 10 12 14 60 USA Euroområdet Storbritannien
Förtroendeindikatorer för tillverkningsindustrin i USA, euroområdet och Storbritannien Index medelvärde=100, säsongsrensade månadsvärden 120 120 110 110 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 06 08 10 12 14 50 Inköpschefsindex, USA Konfidensindikator, euroområdet Konfidensindikator, Storbritannien
Arbetslöshet Procent av arbetskraften, säsongsrensade månadsvärden 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 06 08 10 12 14 16 0 USA Euroområdet Storbritannien
Konsumentpriser Årlig procentuell förändring, månadsvärden 6 6 4 4 2 2 0 0-2 -2-4 06 08 10 12 14-4 Euroområdet, HIKP Storbritannien, KPI USA, KPI Japan, KPI
Procent, dagsvärden Styrräntor 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 0 Euroområdet USA
BNP i tillväxtekonomier Procentuell förändring 10 10 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 00 02 04 06 08 10 12 14 16 3
Konfidensindikatorer för företag Index medelvärde=100, månads- respektive kvartalsvärden 130 130 120 120 110 110 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 06 08 10 12 14 50 Kina Brasilien Indien
Decline in working age population marks long term fiscal prospects
Finland has been hit harder than most GDP Developments
The export sector has been particularly weak
Competitiveness has deteriorated significantly
Kilpailukykyongelma Tavallaan sekin on tarjontaongelma ( miten paljon saadaan taloudesta irti kilpailukykyiseen hintaan ) Kilpailukykymme heikentyi rajusti 2007 jälkeen Palkkaneuvottelujärjestelmä ei reagoinut tuottavuuden alenemiseen
Julkistalous ja potentiaalinen BKT Miksi työvoiman väheneminen on ongelma? Työvoiman kasvu ei voi jatkua ikuisesti Puhtaassa markkinataloudessa se ei olisikaan ongelma Mutta laajassa hyvinvointivaltiossa se on! Emme pärjää ilman pitkiä työuria Vapaa-aika on liian halpaa
Employment rates, Finland and Sweden
Talouspoliittinen johtopäätös Elvytys on sivuroolissa Julkisen alijäämän lisääminen voi kyllä nopeuttaa työttömyyden laskua jonkin verran, MUTTA: Se jättää meille vielä suuremman rakenteellisen ongelman julkistalouteen Se vaarantaa kilpailukyvyn paranemisen ( ankara yhteys aktiviteetti -- hintapaineet Siksi pääpaino rakenneuudistuksissa
Mitä rakenneuudistuksia tarvitaan? Lisää työn tarjontaa (välttämätöntä kestävyysvajeen nujertamiseksi eläkeikä, putki, maahanmuutto, kannustinloukut Parempi palkkaneuvottelumalli ja välittömiä toimia kilpailukyvyn parantamiseksi teollisuuden normirooli ja paikallinen sopiminen yhteiskuntasopimus? Olen puolueellinen, mutta nämä näkyvät hallitusohjelmassa
Hallitusohjelma Julkisessa taloudessa vakava tasapainottamisliike 4 mrd suoria säästöjä 6 mrd vahvistuminen 2019 mennessä Olennaista päästä käyntiin työmarkkinauudistustuksissa työttömyysturvan uudistus paikallinen sopiminen & työllistämisen kynnykset
Työllisyystavoite Hallitus sitoutunut työllisten määrän kasvuun 105 000 hengellä 2015-2019 Työllisyysaste 72% vuonna 2019 (15-64-vuotiaat) Noin 50 000 työllisyyskasvu suhdanneautomatiikalla 55 000 reformien efektejä Tämä edellyttää välttämättä uudistuksia
Yhteiskuntasopimus Varsinainen tavoitemuuttuja: yksikkötyökustannukset Työaikajärjestelyt keino siihen Tärkeää: keskeiset työmarkkinareformit ovat yhteiskuntasopimuksesta riippumattomia. Miten valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten voimatasapaino kehittyy?