Loppuraportti - Yhteenveto VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA ESPOO 2003
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 2/17 Alkusanat Käsillä oleva raportti on inframodel - infrasuunnittelun tietomalli tiedonsiirtoon tutkimushankkeen yhteenveto. Hanke kuuluu INFRA Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 teknologiaohjelmaan. Rahoittajina olivat TEKES, SKOL ry, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Tieliikelaitos ja VTT. Pääosin vuoden 2003 aikana toteutettua projektia ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Tom Warras (Tekes), Matti Ryynänen (Tiehallinto), Harri Yli-Villamo (Ratahallintokeskus), Jorma Penijärvi (Tieliikelaitos), Jorma Rajala (Helsingin kaupunki), Heikki Halttula (Viasys Oy), Juha Liukas (Sito/SKOL ry), Juha Kajanen (Tekla Oyj) ja Markku Pienimäki (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka). Tutkimuksen pääkoordinaattori oli VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, jossa toteutukseen osallistuivat erikoistutkija Juha Hyvärinen, tutkija Janne Porkka ja tutkimusinsinööri Ilkka Heinonen. Hanke edistää yhtenäistä menettelyä infrastruktuurin suunnitteluvaiheen tiedonsiirrossa eri ohjelmistojen välillä. Tarkasteltaessa osapuolien välistä tiedonsiirtoa on tehottomuuden koettu luovan nykytilanteessa merkittäviä lisäkustannuksia. Ongelmakentän laajuuden takia inframodel tutkimushankkeessa keskityttiin ennalta määriteltyjen tiedonsiirron ongelma-alueiden kehitykseen. Tavoite on prioriteettialueiden käytäntöjen kehitys vallitsevia tiedonsiirtotapoja parantamalla ja tarkastelemalla kansainvälisen LandXML standardin version 1.0 soveltuvuutta suunnitteluohjelmistojen väliseen tiedonsiirtoon. Tutkimushankkeen tarkempi sisältö muodostuu seitsemästä prioriteettialueesta, tulokset esitellään osaraporteissa ja yhteenvedossa (ladattavissa http://cic.vtt.fi/projects/inframodel). Infra pohjatutkimusformaatin versio 1.0 on annettu julkaistavaksi Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen (SGY) internet sivuille (http://www.sgy.fi). inframodel Loppuraportti - Yhteenveto Osa 1: Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle Osa 2: Infra pohjatutkimusformaatti versio 1.0 Osa 3: Kuntaliiton Maastotietomuoto formaatin hyödyntäminen Tielaitos formaatin kehittämisessä (esiselvitys) Osa 4: LandXML / Otsikkotiedot Osa 5: LandXML / Linjaus- ja tasaustiedot Osa 6: LandXML / Vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot Osa 7: LandXML / Poikkileikkaustiedot Tulevaisuudessa tiedonsiirron menetelmille on saavutettava laaja ja yleinen hyväksyntä. Tämän hankkeen esittelemien formaattien käyttöön siirtymistä suositellaan alalla; muutoksien välttämättömyydestä ollaan jo laajasti yhtä mieltä. Yleisen ja avoimen suunnitelmien tiedonsiirtoformaatin käyttöönotto edellyttää tulevaisuudessa yhteistyötä ohjelmistotalojen ja hankkeiden osapuolien kesken. Edessä on tarkemman tiedonsiirron ja toiminnallisen määrittelyn toteuttaminen, implementointi, testaus, pilotointi ja käyttöönoton opastus sekä koulutus asiakastahoilla. Kiitokset johtoryhmän jäsenille, hankkeen osapuolille ja kaikille sidosryhmiin kuuluneille arvokkaista mielipiteistä, kommenteista ja yhteistyöstä projektin aikana. Espoossa joulukuussa 2003, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 3/17 Sisällysluettelo Alkusanat... 2 Sisällysluettelo... 3 1...Johdanto... 4 2...Tutkimushankkeen toteutus... 5 2.1 Tavoite ja sisältö...5 2.2 Osapuolet...5 2.3 Lopputulokset...5 3...Nykyisten siirtoformaattien ohjeistus ja yhtenäistäminen... 7 3.1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle...7 3.2 Infra pohjantutkimusformaatti versio 1.0...8 3.3 Kuntaliiton maastotietomuoto formaatin hyödyntäminen Tielaitos formaatin kehittämisessä (esiselvitys)...9 3.4 Rata- ja tiesuunnitteluhankkeiden cad piirustusten tasomäärittelyt...9 4...LandXML standardi suunnitelmatiedon siirrossa... 10 4.1 LandXML Otsikkotiedot...11 4.2 LandXML - Linjaus- ja tasaustiedot...12 4.3 LandXML - Vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot...13 4.4 LandXML Poikkileikkaustiedot...14 5...Johtopäätökset... 15 Lähteet... 17 Kuvaluettelo Kuva 1: LandXML sisältö....10 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Hankkeen prioriteetit, toteuttajat ja lopputulokset...6
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 4/17 1 Johdanto Infrasuunnittelussa käsiteltävä tieto on monimuotoista, monitasoista sekä riippuvuuksia sisältävää, jonka myötä tiedonsiirto koetaan tällä hetkellä infra -projekteissa ongelmallisena. Tämä on tiedostettu Tekesin INFRA teknologiaohjelmassa [2], jonka yksi keskeisistä kehittämiskohteista on tieto- ja viestintäteknologia. inframodel infrasuunnittelun tietomalli tiedonsiirtoon hankkeessa keskityttiin elinkaaren alun suunnitteluvaiheeseen. Nykypäivän hankesuunnitelmille on ominaista laajentunut ja monimutkaistunut tietosisältö, jonka hallinnassa tieto tallennetaan suunnitteluohjelmistoissa tietokantaan ohjelmiston sisäisen tietomallin mukaisesti jäsennettynä; eri ohjelmistoissa tietomallit ovat erilaisia. Ohjelmien väliseen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön soveltuvien avoimien tietomallien kehitys on pitkäjänteinen prosessi, mikä oli inframodel hankkeen alkuperäinen tavoite. Hankkeen johtoryhmässä todettiin olevan aikataulullisesti ja alan kannalta perusteltua keskittyä ensiksi käytännön tiedonsiirron kehittämiseen poistamalla nykyisiä ongelmia joita ovat suuri formaattimäärä, vaihtelevat formaatin käyttötavat, puutteellinen määrittely ja sovituista formaateista poikkeaminen. Monissa yhteyksissä on nostettu esiin juuri suunnitteluvaiheen merkitys: tietojärjestelmiä käsittelevässä esiselvityksessä [1] todettiin toimivan tiedonsiirron tehostavan toimintaa ja säästävän aikaa varsinaiselle suunnittelutyölle. Tiedonsiirron kehityksen merkittävin vaikutus saattaa alan kannalta olla suunnitelmien laatutason nousu, joka realisoituu elinkaaren aikana asiakkaille ja omistajille. Tietoa on pystyttävä jakamaan paremmin konsulttien käytössä olevien eri suunnitteluohjelmistojen kesken. Käytettyjen useiden ohjelmien välillä ei ole yhteistä siirtoformaattia ja tietojen konvertointi muodosta toiseen on työlästä, eikä tuota lisäarvoa suunnittelulle. Äärimmillään tilanne on johtanut siihen, että asiakkaat voivat tilata suunnittelutyötä vain samaa ohjelmaa käyttäviltä konsulteilta. Osapuolet, lähinnä konsultit, havaitsevat toiminnassaan IT-ylläpidon kalleuden ja prosessien tehottomuuden. Kilpailukyky saattaa olla riippuvainen käytössä olevien ohjelmistojen määrästä sekä niiden käyttöön koulutetusta henkilökunnasta. Hankkeen alussa suoritetuissa kyselyissä selvitettiin tiedonsiirron ongelmia. Tiedonsiirtoformaateista aiheutuvat ongelmat kuluttavat ohjelmistotoimittajien näkemyksen mukaan 10-30 % ja konsulttien mukaan 1-15 % työajasta. Tiedonsiirron ongelmilla on siis huomattava taloudellinen merkitys: SKOL ry:n mukaisen infra-alan laskutuksen perusteella jopa useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Tiedonsiirron kehittäminen inframodel -hankkeessa muodostuu alalla käytettyjen tiedonsiirtoformaattien ohjeistuksesta ja yhtenäistämisestä, sekä kansainvälisen LandXML standardin [4] soveltuvuuden tarkastelusta suunnitelmien siirrossa. Hanke on rajattu tiedonsiirron priorisoituihin ongelmakohtiin, joita ovat karttatiedot, pohjatutkimukset, maastoja maaperämalli ja suunnitelman otsikkotiedot sekä väylien (tie, katu, rata) linjaus-, tasaus- ja poikkileikkaustiedot. Linjaus- ja tasaustietojen yhteydessä käsitellään vesihuoltoverkostoja. Lukijan oletetaan tuntevan infrasuunnittelun peruskäsitteet sekä osaavan alkeet XML tiedonsiirrosta. Tämän yhteenvedon ovat koonneet Juha Hyvärinen ja Janne Porkka VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Muita kirjoittajia ovat luvuissa 3.2 ja 3.3 Juha Kajanen (Tekla Oyj), luvussa 3.4 Erno Puupponen (Sito-yhtiöt), luvuissa 4.2 ja 4.3 Juha Liukas ja Timo Tolkki (Sito-yhtiöt) ja luvussa 4.4 Kalle Lyytinen (Viasys Oy).
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 5/17 2 Tutkimushankkeen toteutus Tutkimushanke kesti 17 kuukautta ja se toteutettiin 1.8.2002 31.12.2003 välisenä aikana. Suunnitteluvaiheen tiedonsiirron kehittäminen on inframodel hankkeen keskeinen sisältö. Rakenteiden elinkaaren aikaisesta tiedosta valtaosa syntyy juuri suunnitteluvaiheessa, joten siinä tehty kehityspanos palvelee myös myöhäisempien vaiheiden tarpeita. Tietovirta on suunnitteluvaiheessa pääosin yksisuuntaista, täydennysrakentamisessa liikkuu tietoa enemmän myös toiseen suuntaan. 2.1 Tavoite ja sisältö Hankkeen tavoite oli lyhyellä aikavälillä tiedonsiirron yhteensopivuus. Toteutusmalli on pienten askelten kehitys, jossa tavoitetila tarkentui hankkeen alkuvaiheessa. Hanke kohdistui tiedonsiirron ongelmaosiin, prioriteetteihin: a. Karttatieto ja suunnitelmapiirustukset, tasojakojen ja tiedostomuotojen määrittely b. Linjaus- ja tasaustiedot (sis. vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot) c. Maastomalli ja maaperämalli d. Pohjatutkimukset e. Poikkileikkaustiedot f. Maanmittauslaitokselle toimitettava materiaali g. Siirtotiedostojen otsikkotiedot 2.2 Osapuolet Hankkeen johtoryhmän muodostivat Tom Warras (Tekes), Matti Ryynänen (Tiehallinto), Harri Yli-Villamo (Ratahallintokeskus), Jorma Penijärvi (Tieliikelaitos), Jorma Rajala (Helsingin kaupunki), Heikki Halttula (Viasys Oy), Juha Liukas (Sito/SKOL ry), Juha Kajanen (Tekla Oyj) ja Markku Pienimäki (VTT Rakennus- ja Yhdyskuntatekniikka). Hankkeen päätoteuttaja oli VTT Rakennus- ja Yhdyskuntatekniikka, jossa kehitystyöhön osallistuivat erikoistutkija Juha Hyvärinen, tutkija Janne Porkka ja tutkimusinsinööri Ilkka Heinonen. Toteuttavina osapuolina hankkeessa olivat myös Tekla Oyj, Sito-yhtiöt (Centroid Oy) ja Viasys Oy, joiden työkokonaisuuksista raportoidaan lopputulosten yhteydessä. 2.3 Lopputulokset Lopputulokset voidaan jakaa kahteen osaan 1. nykyisten tiedonsiirtoformaattien ohjeistus ja yhtenäistäminen 2. LandXML standardin tarkastelu määrätyiltä osin
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 6/17 Taulukko 1: Hankkeen prioriteetit, toteuttajat ja lopputulokset. Prioriteetti Toteuttaja Lopputulos a. Karttatieto ja suunnitelmapiirustukset, tasojakojen ja tiedostomuotojen määrittely Sito-yhtiöt (rinnakkainen projekti) b. Linjaus- ja tasaustiedot, sisältää vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot (LandXML) Centroid Oy Rata- ja tiesuunnitteluhankkeiden cad piirustusten tasomäärittelyt (tiivistelmä projektin tuloksista) Vaatimusmäärittely, rakennemäärittely, LandXML skeematarkastelu c. Maastomalli ja maaperämalli Tekla Oyj Kuntaliiton maastotietomuoto - formaatin hyödyntäminen Tielaitos -formaatin kehityksessä d. Pohjatutkimukset Tekla Oyj Infra pohjatutkimusformaatti v1.0 e. Poikkileikkaustiedot (LandXML) Viasys Oy Vaatimusmäärittely, yleistason LandXML rakennemäärittely ja skeemakuvaus f. Maanmittauslaitokselle toimitettava materiaali g. Siirtotiedostojen otsikkotiedot (LandXML) VTT VTT MMH360 formaatti kuvaus Vaatimusmäärittely, rakennemäärittely, LandXML skeematarkastelu Vaatimusmäärittelyissä huomioidaan hankkeen osapuolien ja asiakkaiden asettamat vaatimukset tiedonsiirrolle. Osapuolina käsitetään asiakkaat, urakoitsijat, suunnittelukonsultit, ohjelmistotoimittajat, viranomaiset ja julkiset organisaatiot. Aikataulullisesti hankkeen kanssa rinnakkaisesta projektista Rata- ja tiesuunnitteluhankkeiden cad piirustusten tasomäärittelyt esitetään tiivistelmä. Tielaitos formaatti on maastomallin esittämisen de facto standardi. Prioriteetissa c formaatin kehityksestä tehtiin esiselvitys, jossa Kuntaliiton maastotietomuoto formaatin (MTM) hyödyntämismahdollisuudet tutkittiin. Kuntaliitto on laittanut MTM formaatin kehitykseen suuren kehityspanoksen ja hierarkkisen rakenteen sovellusmahdollisuudet tarkastetaan. Pohjatutkimustiedon de facto standardi on Tekla formaatti. Tekla formaatin kuvaus yhtenäistetään ja lopputulos julkaistaan INFRA pohjatutkimusformaatin versiona 1.0. Tätä osaa, prioriteetti d, voidaan pitää inframodel hankkeen keskeisenä sisältönä. Se on nykytilanteessa tehokkaimmin hyödynnettävissä alan organisaatioissa ja konsulttitoimistoissa. Nykytilannetta helpotetaan myös prioriteetissa g, jossa esitetään Maanmittauslaitokselle toimitettavan sijaintitiedon MMH360 -formaattikuvaus. Ratkaisu soveltuu käytettäväksi lähivuosina. LandXML on kansainvälinen standardi, johon on perusteltua tukeutua suunnitelmatiedon yhteisenä esitysformaattina. Kehitystyön suhteen paikkatiedon siirtostandardit eivät tarjoa suunnitelmatietojen siirrolle soveltuvaa alustaa. Hanke kohdentuu väyläsuunnittelun aihealueelle, tarkemmin tie-, rata- ja vesihuoltoverkoston suunnitelmatietoon. Siirtotiedoston otsikkotietojen, linjaus- ja tasaustietojen ja vesijohto ja viemäriverkoston tietojen suhteen LandXML tarkastelussa edetään skeematasolle tarkasteltaessa standardia tiedonsiirron asettamien vaatimusten kannalta. Skeematasoisessa tarkastelussa siirtotiedostoa
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 7/17 tarkastellaan rinnakkain standardin rakennemallin, skeeman, kanssa. Menettelyssä analysoidaan siirrettävän tietosisällön merkitsevyys ja käyttökelpoisuus. Poikkileikkaustietojen osalta esitetään yleisempi kuvaus väylän rakennemallista, ilman skeematasolle vietyä tarkempaa tarkastelua. 3 Nykyisten siirtoformaattien ohjeistus ja yhtenäistäminen 3.1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle Julkaisun ensimmäinen osa sisältää kuvauksen MMH360 formaatista, jota käytetään Maanmittauslaitokselle (MML) toimitettavan sijaintitiedon esittämiseen maantietoimituksen ja rautatiealueen lunastustoimituksen yhteydessä. Formaatti soveltuu käytettäväksi toistaiseksi (muutaman vuoden ajan), sillä MML järjestelmäkehityksen yhteydessä päivitetään myös sijaintitiedon esitysmuoto. Nykyisin Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) tiedot päivitetään JAKO tietojärjestelmän avulla. Siihen on mahdollista ladata tietoa vain MMH360 tai MAAXIS XL formaateissa. Sijaintitiedon toimitukset tielaitos formaatissa tuottavat ongelmia. Siirrettävä sijaintitieto muodostuu pääosin tasokoordinaatistossa (x,y) kuvatuista pisteistä, sillat ja alikulut sisältävät myös korkeuskoordinaatin (x,y,z). MML suosittelee koordinaattien esitystä: tasokoordinaatit projektiokaistoittainen kkj ja korkeuskoordinaatit N60. Kuvaustavassa jokainen linja esitetään omassa tiedostossa. Tiedostot nimetään seuraavasti: tiet ja rautatiet (xxx.tie) ja alueet (xxx.ras). Siirtoformaatti muodostuu 67-merkkisistä datariveistä, jonka peräkkäiset sarakkeet ovat: RSK luku (Rajamerkin sijainnin pistekeskivirhe), maastonumero, laskentanumero, kohdeluokka, aputunnus (Maanpintanäkyvyys ja Toimitustieto), x-koordinaatti, y-koordinaatti ja z-koordinaatti. Piste kuvataan yhdellä rivillä sen esittämiseen tarvittavilla sarakkeilla. Pisteen tyypin määrittelee maastonumero, jonka määrittelyn tarkempi kuvaus on julkaisun ensimmäisessä osassa. Maastonumeron avulla kuvataan alue, tien ja rautatien mittalinja, sillan tai alikulun nurkkapisteet, laskuojan mittalinja, ajantasakaavan liikennealue ja läjitysalueen rajauspisteet. Pisteet kuvataan kohdeluokalle 643 Kartoituspiste. Kuten aiemmin mainittiin, formaatti soveltuu käytettäväksi muutaman vuoden ajan. Tulevaisuudessa MML tiedonsiirtoon sisältyy sijaintitiedon lisäksi myös ominaisuustietoa. Rekisteripitojärjestelmän kehityksen yhteydessä uudet XML tiedonsiirron (GML) määrittelyt on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2005. Nykyinen järjestelmäkehitys painottuu kuntien kanssa yhteneviin ratkaisuihin. Infrasuunnittelussa pyritään ottamaan käyttöön suunnitelmatiedon avoin ja yhteinen siirtoformaatti. Vahvin ehdokas on LandXML ja tämä kehityssuuntaus tulisi ottaa huomioon myös MML järjestelmäkehityksessä. Määrittelyissä on mahdollista ohjeistaa yhteistä rajapintaa, muunnosmäärittely ja sovelluskehityksen tarpeet huomioiden. Tilanteen kehitystä on seurattava ja yhteensopivuus varmistettava tulevissa kehitysprojekteissa.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 8/17 3.2 Infra pohjantutkimusformaatti versio 1.0 Julkaisun toisessa osassa esitellään hankkeessa määritellyn Infra -pohjatutkimusformaatin rakenne. Formaatti on yksi inframodel hankkeen keskeisistä lopputuloksista, koska se soveltuu sellaisenaan pohjatutkimustiedon siirtämiseen. Suunnitteluohjelmistoissa sekä sitä käyttävissä sovelluksissa on ensin toteutettava tarvittava kehitystyö formaatin tukemiseksi. Formaattikuvaus on annettu julkaistavaksi myös Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen (SGY) internet sivuille (http://www.sgy.fi). Formaatti perustuu suurelta osin Tekla Oyj :ssä tehdyyn pohjatutkimustietojen siirtoon käytettävään TEKLA -formaattiin. Uuden formaatin käyttöönottoa helpottaa kuvaustavan tunnettuus suunnittelijoiden ja sen käyttäjien keskuudessa. Infra -pohjatutkimusformaattiin perustuvat tiedostot rakentuvat pohjatutkimusohjelman tai erillisen pohjatutkimuksen perustieto-osasta ja sitä seuraavasta varsinaisten tutkimustulosten muodostamasta mittaustulososasta. Näitä toisiaan seuraavia lohkoja voi olla useita samassa tiedostossa. Perustieto-osassa ilmoitetaan tutkimuksen yleistietoja (tunnustiedot), kuten tutkimuksen työnumero, päiväys, tutkimuksen tekijät, laitetiedot, tutkimustavat ja tutkimuskohteen sijaintipaikka koordinaattien avulla. Mittaustulososassa esitetään tutkimustapaan liittyvien mittaustulosten arvot syvyyden funktiona. Mittaustulosrivin muoto ja sen sisältämät mittausarvot riippuvat kyseessä olevasta tutkimustavasta. Tutkimustavat sisältävät menetelmiä ja maa- ja kallioperäkairausten, erilaisten näytteenottotapojen sekä laboratoriomittausten esittämisen formaatin avulla. Syy uuden formaatin käyttöönottoon oli tarve kehittää ja täydentää TEKLA -formaattia. Eri käyttäjäorganisaatiot yhdessä projektiryhmän kanssa esittivät muutoksia niin formaatin syntaksiin kuin sen sisältämiin tietoihinkin. Jotta käyttäjäkunnalle ei aiheutuisi muutoksista ongelmia TEKLA -formaatin toiminnan kannalta, päätettiin uusi versio nimetä hankkeen nimen mukaisesti Infra -pohjatutkimusformaatiksi. Valitut syntaksin muutokset ja tarkennukset siirrettiin suoraan kehitettyyn formaattiin. Tunnusten ja tutkimustapojen lisäykset otettiin osin mukaan formaatin ensimmäiseen versioon, mutta osa ehdotuksista oli jätettävä pois, koska näiden muotoa ja sisältöä ei ehditty hankkeen aikataulun puitteissa yhteisesti sopimaan. Jatkossa Infra -pohjatutkimusformaattia tullaan kehittämään ja laajentamaan tarvittaessa SGY organisoimana.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 9/17 3.3 Kuntaliiton maastotietomuoto formaatin hyödyntäminen Tielaitos formaatin kehittämisessä (esiselvitys) Tielaitos formaatin kehittämistä tarkastellaan julkaisun osassa kolme. Käytännössä ei liene kannattavaa muokata nykyistä toimivaa Tielaitos formaattia kovin paljoa, sillä se ei liene mahdollista ilman, että muutoksista generoituu kohtuuttomasti ongelmia. Joitain lisäyksiä Tielaitos- formaattiin voidaan kuitenkin toteuttaa (kuten aluejaon lisääminen). Attribuuttitiedon siirtoon löytyy myös muita formaattivaihtoehtoja. Lisäysten tekeminen Tielaitos formaattiin mahdollistaa formaatin jatkokehityksen sitä mukaa kun lisättyjä Kuntaliiton formaatin mukaisia tietoja halutaan ottaa käyttöön. Mikäli Kuntaliiton formaatin laajuinen tiedonsiirto halutaan toteuttaa, niin voitaisiin muotoilla uusi LandXML pohjainen konsepti MTM formaatin jaottelun mukaisesti. Mukaan saataisiin täten myös kaikki tarvittavat attribuutit. Tämän skenaarion toteuttaminen tosin vaatii huomattavia kehityspanostuksia. Lähdettäessä muuttamaan 'riittävän' toimivaa Tielaitos formaattia Kuntaliiton luokituksen ja formaatin suuntaan päädytään helposti puolitoimivaan formaattiin, jolla ei ratkaista pääongelmaa eli kuinka siirtää kaikki tarpeellinen tieto yhtä tiedonsiirtomekanismia käyttäen. Aiheellista on myös miettiä kuinka halutut formaatin/formaattien muutokset saadaan käyttöön, mikäli formaattien muutokset aiheuttavat vielä ohjelmistojen muutoksia. 3.4 Rata- ja tiesuunnitteluhankkeiden cad piirustusten tasomäärittelyt Ratahallintokeskus ja Tiehallinto käynnistivät toukokuussa 2003 selvitystyön, jonka tavoitteena on laatia ohjeisto rata- ja tiesuunnitteluhankkeissa tuotettavien cad-piirustusten tasojaoille sekä tiedostomuodoille. Hankkeessa selvitettiin eri konsulttien nykyistä käytäntöä tie- ja ratasuunnitteluhankkeiden cad piirustusten tasojakojen ja tiedostomuotojen suhteen. Edelleen on kartoitettu nykyisen käytännön aiheuttamat ongelmat, jotka heijastuvat etenkin tiedon-siirtoon eri organisaatioiden ja ohjelmistojen välillä. Selvityksen perusteella pidetään tärkeänä luoda yhtenäinen käytäntö eri toimijoiden välille. Lopputuloksena esitetään selvitykseen perustuva rakennemalli varsinaiselle taso- ja tiedostomuotojen määrittelylle. Esityksen mukainen malli toteutetaan jakamalla erisisältöiset suunnitelmapiirustukset omiin tiedostoihin, joita voidaan vapaasti yhdistellä haluttujen lopputulosteiden saamiseksi. Tämä mahdollistaa suunnitelmien osien helpomman päivityksen ja helpottaa eri toimijoiden tuottamien suunnitelmien yhdistämistä. Selvityksessä listattiin projektisuunnitelman mukaisesti näiden tiedostojen sisältämät kohteet. Hankkeen lopputuloksena julkaistaan vuoden 2004 alkupuolella raportti ja sen liitteinä olevat kohdelistaustaulukot toimivat lähtökohtana varsinaiselle määrittelytyölle.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 10/17 4 LandXML standardi suunnitelmatiedon siirrossa LandXML standardi on tiedonsiirtoformaatti maanrakennus- ja maanmittausalan suunnitelmatiedon siirtoon sekä arkistointiin. Standardin taustalla on kansainvälinen ohjelmistotalo Autodesk, joka aloitti kehitystyön yhteisen ja avoimen siirtoformaatin määrittelemiseksi vuonna 1999. Nykyisin LandXML organisaation (LandXML.org, a Land Development industry organization) hallinnoimassa kehitystyössä on mukana yksityisen sektorin yrityksiä, kuten ohjelmistotoimittajat ja teollisuusyritykset, ja julkishallinnon organisaatioita. Toiminta on maailmanlaajuista. LandXML siirtotiedoston tietomallin rakenne määritellään skeemassa. Skeemaa kehittää, ylläpitää ja hallinnoi LandXML organisaatio. Nykyinen LandXML skeeman versio 1.0 ratifioitiin ja hyväksyttiin tiedonsiirtostandardiksi heinäkuun 17. päivänä 2002. Tästä versiosta käytetään tässä raportissa lyhennystä LandXML, ilman mainintaa lähteistä [4]. Määrittelyn hierarkkinen jäsentely kuvaa kohteet elementtien avulla. Kuva 1 sisältää tämän hetkisen LandXML standardin päätason elementit (<Elementti>, joiden vapaat inframodel hankkessa käytetyt suomennukset ovat oikealla puolella. Alleviivattuja elementtejä käsitellään tämän hankkeen puitteissa. - Mittayksiköt - Koordinaatiston tiedot - Hankkeen tiedot - Sovellus - Linjaus- ja tasaustiedot - Koordinaattipisteet - Väylän rakennemalli - Maanmittaustiedot - Tonttijakotiedot - Varusteet - Vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot - Väylän mitoitustiedot - Maaperämalli - Pohjatutkimustiedot Kuva 1: LandXML sisältö.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 11/17 Ennen syventymistä seuraaviin lukuihin lukijan on hyvä ymmärtää, että LandXML on tietorakenne nimenomaan tiedonsiirtoon. Se ei ota kantaa suunnitelmatiedon kuvaustekniikkaan sovellusohjelmissa. Tiedon kuvaustekniikka toteutetaan yksilöllisesti kussakin sovellusohjelmassa. Skeemaa on kehitetty viime vuosina samalla versionumerolla 1.0. Tulevaisuudessa julkaistaan versio 1.1, jonka luonnos on ladattavissa LandXML organisaation internetsivuilta http://www.landxml.org. Skeematiedosto: LandXML-1.0.xsd Skeeman nimiavaruus : http://www.landxml.org/schema/landxml-1.0 (namespace) Skeeman sijainti: http://www.landxml.org/schema/landxml-1.0/landxml-1.0.xsd 4.1 LandXML Otsikkotiedot Julkaisun neljännessä osassa tarkastellaan LandXML formaatin soveltuvuutta kotimaisen infrasuunnittelun siirtotiedoston otsikkotietojen siirtoon. Otsikkotietoina käsitetään suunnitelman sisältöä ja tulkintaa selkeyttävät hankkeen, tiedoston sekä itse suunnitelman määrittelyt. Alan vaatimuksien perusteella otsikkotietoja ei suositella kuvattavaksi tarkalla syvyystasolla. Toimivampi ratkaisu on yleistasoisten otsikkotietojen esittäminen. Infrahankkeille on ominaista laaja aikajänne, osapuolien suuri määrä ja vaihtelevat tietomäärätarpeet. Yleistasolla otsikkotietojen vaatimuksia ovat hankkeen yksilöinti, tiedoston alkuperän kuvaus, suunnitelmatiedon yksiselitteisyyden varmistaminen, tallennusajankohdan merkintä ja menettely suunnitelmaan liittyvän tiedon määrittelemiselle. Nykyisessä tiedonsiirrossa ei hyödynnetä riittävän kattavasti eri suunnittelujärjestelmien tarjoamia dokumentoinnin mahdollisuuksia. Tämä on seurausta alalla vallitsevista käytännöistä ja menettelyistä, joiden eriasteiset muutokset ovat välttämättömiä. LandXML standardin mukainen rakenne soveltuu hyvin suunnitelmatietojen esittämiseen infrahankkeissa. Otsikkotietojen esittämisessä ei ole havaittavissa käyttöä estäviä rajoitteita. Siirrettävät tiedot kuvataan LandXML standardissa hierarkkisesti juurielementin <LandXML> alielementteinä. Pakollinen juurielementin alielementti on mittayksiköt <Units>, jossa valitaan käytettävä mittayksikköjärjestelmä. Kotimaisessa infrasuunnittelussa käytetään metrijärjestelmää <Metric>. Toinen juurielementin alielementti <Project> yksilöi hankkeen tiedot. Skeeman elementeistä koordinaattijärjestelmä <CoordinateSystem> hankaloittaa rakenteensa kannalta tiedonsiirtoa. Ratkaisuna inframodel suosittelee koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien kuvaamista lisätietoina hankkeen tietojen yhteydessä. Kolmas juurielementin alielementti on tiedoston laatimiseen tai muokkaukseen käytetty sovellus <Application>. Siihen liittyvänä määrittelynä esitetään laatijan tiedot <Author> alielementissä. Otsikkotietojen esittäminen on tulevaisuudessa mahdollista liittää kiinteämmin suunnitteluprosessiin, esimerkiksi osittaisen automatisoinnin avulla. Infrahankkeissa suunnitteluprosessin ja yhteistyön kehityksen jarruna toimii nykyinen tiedonsiirron tilanne. LandXML formaatin käyttöönotto edellyttää eri ohjelmistojen tarpeiden mukaista määrittelyn tarkennusta, toiminnallista määrittelyä ja implementointia suunnitteluohjelmistoon. Toteutettujen ratkaisujen toimivuus on testattava huolellisesti ennen uutta formaattia tukevan tiedonsiirron käyttöönottoa.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 12/17 4.2 LandXML - Linjaus- ja tasaustiedot Julkaisun viidennessä osassa tarkastellaan LandXML -kuvauskielen soveltuvuutta infrasuunnittelun väylien (tie, rata, katu) linjaus- ja tasaustietojen siirtoon. Siinä on esitetty vaatimusmäärittely tiedonsiirron tietosisällöstä sekä kuvaus LandXML -rakenteesta linjaus- ja tasaustietojen osalta. Väylän suuntaus kuvataan nykyisin edelleen perinteisesti linjauksen (vaakageometria) ja siihen tasauksen (pystygeometria) avulla. Linjaus muodostuu peräkkäisistä koordinaatteihin sidotuista elementeistä (suora, kaari, siirtymäkaari). Siirtymäkaarena käytetään tavallisesti klotoidia. Tasaus muodostuu suorista ja kaarista, jotka sidotaan vaakageometriaan. Tiedonsiirrossa tasaus kuvataan taitepisteinä ja kaarien tangenttipisteinä. LandXML:n väylämalli muodostuu kolmesta pääelementistä: linjaukset <Alignments>, rakennemalli <GradeModel> ja liikennetekniset mitoitustiedot <RoadWay>. Linjaukset -osio voi sisältää useita väylään kuuluvia linjauksia (Linjaus <Alignment>). Yksi linjaus sisältää linjan vaakageometrian (Geometria <CoordGeom>) ja mahdollisesti useita siihen liittyviä pystygeometrioita (Profiili <Profile>). Varsinaiset geometriset elementit linjauksen ja tasauksen osalta kuvataan em. perinteiseen tapaan. Profiili voi sisältää varsinaisen pystygeometrian lisäksi esimerkiksi maaston pinnan linjauksella. LandXML -standardi sisältää nykyisellään tarvittavat elementit ja attribuutit kuvaamaan linjaus- ja tasaustiedot tiedonsiirtoa varten eri suunnittelujärjestelmien välillä. Konversiot voitaneen toteuttaa melko suoraviivaisesti LandXML -tiedoston ja suunnitteluohjelmien tietomallien välillä. Nykytilanteeseen verrattuna kokonaisuuksia hallitaan selvästi paremmin. Lisäksi on hyödynnettävissä siirtotiedostojen otsikkotiedostot paremman dokumentaation aikaansaamiseksi. Jatkokehitystyössä tulee määrittely tarkistaa ja katsoa, onko tiedonsiirrossa tarvetta hyödyntää muita LandXML:n tarjoamia elementtejä ja attribuutteja, esim. kuvaus- ja ominaisuuselementtejä. Osa asioista on sellaisia, jotka eivät suoranaisesti selviä LandXML - dokumentaatiosta, vaan käytäntö on muodostunut tai muodostuu tietynlaiseksi. Jatkotyössä on harkittava miten pitkälle näissä pyritään pysymään kansainvälisissä määrittelyissä tai miten pitkälle mennään lokalisoinnissa, käytössä kotimaan tarpeisiin.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 13/17 4.3 LandXML - Vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot Julkaisun kuudennessa osassa tarkastellaan LandXML -kuvauskielen soveltuvuutta vesi- ja viemäriverkoston tietojen siirtoon kunnallisteknisessä suunnittelussa. Se sisältää vaatimusmäärittelyn tiedonsiirron tietosisällöstä sekä yleisen kuvauksen esimerkkeineen LandXML - rakenteesta em. verkostojen osalta. Kunnallisteknisessä suunnittelussa putkiverkosto voi olla sadevesi-, jätevesi- tai vesijohtoverkosto. Myös sadevesirummut voidaan käsitellä osana putkiverkostoa. Verkoston solmuina ovat kaivot ja laitteet, joita putket yhdistävät. Viemäriverkoston putket ovat tavallisesti suoria. Putken päässä ei aina ole todellista laitetta, esim. imu- ja purkuputket. Kaivoista tai laitteista ilmoitetaan suunnitelmissa koordinaattien lisäksi kannen ja pohjan korkeus sekä tyyppi, halkaisija ja materiaali sekä tulevat ja lähtevät putket. Putkien ominaisuuksia ovat materiaali, halkaisija, tiivisteen materiaali ja kestävyys/paineluokka. Putkiverkostojen tiedonsiirto eri ohjelmistojen välillä tehdään nykyisin erilaisilla kartta- tai kuvaformaateilla. Kaivot ja laitteet siirtyvät pistemäisinä ja putket viivamaisina kohteina, joilla ei ole linkitystä toisiinsa. Tällöin osa ominaisuustiedoista katoaa ja on vain visuaalisesti näkyvissä tekstinä siirtotiedostossa. LandXML:n putkiverkostot <PipeNetworks> on pääelementti, joka voi sisältää yhden tai useita erillisiä putkiverkostoja (<PipeNetwork>). Putkiverkosto koostuu erillisistä Rakenteet <Structs> -luettelosta ja Putket <Pipes> -luettelosta, joihin kootaan verkoston kaikki rakenteet ja putket. Rakenne <Struct> on pistemäinen kohde, jolla on aina keskipiste ja yksilöllinen nimi. Rakenne jakautuu alielementeiksi sen mukaan, onko kyseessä rakennettu rakenne (kaivo, laite), virtuaalinen (pääte)rakenne (imuaukko, purkuaukko) tai muu putkien välillä oleva rakenne (liitos, haara, taite). Rakenteen ominaisuuksia ovat mm. kannen ja pohjan korkeus. Siinä olevat tulot ja lähdöt ilmoitetaan liityntä <Invert> -elementeillä. Alielementit sisältävät ominaisuustiedot, mm. halkaisijan ja materiaalin. Putkella (<Pipe>) ei ole omia koordinaatteja, vaan sen päät annetaan viittauksina rakenteisiin. Putki on joko pyöreä, soikea, suorakulmainen putki tai kouru. Ominaisuuksia ovat mm. halkaisija, materiaali. LandXML -standardi sisältää nykyisellään tarvittavat elementit ja attribuutit kuvaamaan putkiverkostoa kunnallisteknisen suunnittelun vaatimalla tarkkuudella. Muutamia puutteita kuitenkin havaittiin. Putken pään tarkkaa sijaintia kaivon (rakenteen) keskipisteestä ei voi antaa, koska vain kaivon keskipisteen koordinaatit annetaan eikä putkilla ole omia koordinaatteja. Kartiokaivoissa taas pohjan ja kannen keskipisteet eivät ole samoja. Putkia ei voi myöskään esittää murtoviivoina vaan taitteiden ja niitä yhdistävien putkien avulla. LandXML -kuvauksen käyttäminen nykyisessä muodossaankin tekee putkiverkoston tiedonsiirrosta älykästä ja tietoa voidaan todella siirtää eri suunnittelujärjestelmien välillä. Nykytilanteeseen verrattuna myös kokonaisuuksia hallitaan selvästi paremmin. Lisäksi on hyödynnettävissä siirtotiedostojen otsikkotiedostot paremman dokumentaation aikaansaamiseksi. Jatkokehitystyössä tulee määrittely tarkistaa ja katsoa, onko mahdollista hyödyntää puutteiden osalta muita LandXML:n tarjoamia elementtejä ja attribuutteja, esim. kuvaus- ja ominaisuuselementtejä. Osa asioista on sellaisia, jotka eivät suoranaisesti selviä LandXML - dokumentaatiosta, vaan käytäntö on muodostunut tai muodostuu tietynlaiseksi. Putkiverkoston osalta vaaditaan myös sopimisia rakenteiden ja putkien nimeämisestä, jotta taataan elementtien välisten viittausten eheys. Miten pitkälle näissä pyritään pysymään kansainvälisissä määrittelyissä tai miten pitkälle mennään lokalisoinnissa, käytössä kotimaan tarpeisiin.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 14/17 4.4 LandXML Poikkileikkaustiedot Tehdyn selvityksen perusteella LandXML- kuvauskieli tarjoaa mahdollisuuden väyläsuunnitelman tietosisällön siirtämiseksi eri suunnitteluohjelmistojen välillä. Käytännön tasolla tarkasteltuna on järkevintä siirtää sellainen tietosisältö, mistä koituu suurin hyöty arkipäivän suunnittelutyössä ottaen huomioon pienimmät kustannukset. Tässä selvityksessä on käytetty tietosisällön vaatimuksena tiesuunnitelmatason väyläsuunnitelmaa. Suunnitelman erityisenä tarkastelukohteena on tiemalli. LandXML - kuvauskieli tarjoaa sen rakenteen ansiosta laajan sovellusalueen. Tämä tarkoittaa, että yhden kuvauskielen avulla voidaan kuvata erilaisia väylärakenteita: tie-, katu-, rata-, vesihuolto- ja vesiväylä-suunnittelussa väylien geometrinen rakenne on samankaltainen. Kuvauskielen mukautuva rakenne vaihtelee aihealueen ja suunnitelmavaiheen mukaan. Kyseessä on siis aina sama kuvauskieli, eli väyläsuunnitelman tietojen esitystapa. Korkean tason mallista voidaan aina siirtyä kohti yksityiskohtaisempaa esitystapatasoa sovellusalueen mukaan. Kuvauskielen soveltamisen esimerkkikohteena käytetty tiesuunnitelmatasoisen väyläsuunnitelman tietosisältö ei ole LandXML kuvauskielen ainut sovellusala. Vaarana onkin, että vaatimusmäärittelyvaiheessa sidomme kädet toteutusta ajatellen yhteen tiettyyn kuvauskielen sovelluskohteeseen, jolloin myöhemmässä vaiheessa voidaan törmätä ongelmiin eritoten tiedonsiirtotoiminnallisuuden rakentamisessa. Auraamme nyt yhtä tietä auki kohti määränpäätä, mutta samaan aikaan on muistettava pitää auki myös muut määränpäähän vievät tiet. Kuvauskielen käyttökelpoisuutta eri sovellusalueille ei ole ollut mahdollista tutkia täysipainoisesti tiedonsiirtorutiineihin liittyvien kysymysten takia. Vaatimusmäärittelyjen soveltaminen käytännön toteutustyössä voi pahimmassa tapauksessa osoittautua kustannustasoltaan tai toteutusmuodoltaan kestämättömäksi ratkaisuksi. InfraModel -projektin aloittaman tiedonsiirron kehittämisen suurin työ liittyy konversioohjelmien rakentamiseen sekä vaatimusmäärittelyjen tarkentamiseen ottaen huomioon etenkin tietoteknisen toteutustyön haasteet. Tätä silmällä pitäen on tarpeellista jatkaa tätä vaatimusmäärittelyä jatkoprojektilla, missä täsmennettäisiin vaatimusmäärittelyjä ja selvitettäisiin rakennettavan konversio-ohjelman toiminnalliset vaatimukset. Tiedonsiirron teknisen toteutusmuodon esiselvitystyö voidaan suorittaa esimerkiksi tiedonsiirto-ohjelman yleistason luokkakaavion mallintamisena UML kielellä ja tiedonsiirron käyttötapausten (Use Case) analysoinnilla. Tuloksena saadaan tiedonsiirtoprosessin yleistason malli, toiminnallisuusmäärittely ja tekninen spesifikaatio. Vasta tämän jälkeen voidaan luotettavasti arvioida hankkeen kustannuksia ja suunnitellun toteutustavan mielekkyyttä. Olisi myös perin toivottavaa, että sovellusalueen kohderyhmä saataisiin integroitua tiiviimmin työn kulkuun. Muita ratkaisemattomia kysymyksiä ovat esimerkiksi internationalisointi ja lokalisointi: rajoitetaanko tiedonsiirtorutiinin käyttö kotimaan tarpeisiin vai otetaanko jo suunnitteluvaiheessa huomioon internationalisointi. Tiedonsiirtotoiminnon lokalisointia ei pidä sekoittaa LandXML kuvauskielen lokalisointiin. Koska LandXML on jo sinällään sopiva kuvauskieli tuntuisi sen lokalisointi eli käännöstyö hullunkuriselta ajatukselta. Osittaista lokalisointia on jo projektin edetessä tehty, sillä osa kuvauskielen termistöstä on käännetty suomeksi. Määrittelyn edetessä tarkemmalle tasolle, termistön käännöstyö on validoitava ja verifioitava asianmukaisella viranomaistaholla.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 15/17 5 Johtopäätökset Tietojärjestelmiä käsittelevässä esiselvityksessä kuvattiin kaksi visiota. Visio 2005 on yhteinen ja avoin tiedonsiirto, jolla saadaan aikaan ohjelmistojen välinen yhteensopivuus. Pidemmän aikavälin visiossa 2010 kehitetään yhteistä tietomallia suunnitteluohjelmistoille. Alkuperäisessä suunnitelmassa inframodel projektin tavoite oli yhteisen tietomallin kehittämiseen tähtäävän työn aloittaminen. Erilaisten suunnitteluohjelmistojen välisen tiedonsiirron ja yhteiskäytön mahdollistavien tietomallien kehittäminen vaatii pitkän aikajänteen toteutuakseen. Nopea apu nykytilanteeseen on yhteinen ja avoin tiedonsiirtoformaatti, joka parantaa yhteensopivuutta ja vähentää tiedon hukkaamista suunnitelmien siirrossa ohjelmistojen välillä sekä sitä kautta uudelleensuunnittelua. Myös tulkinnanmahdollisuudet tiedonsiirtoketjun eri vaiheissa vähenevät. Alkuvaiheen selvittelyiden seurauksena johtoryhmässä päädyttiin nykyisten siirtoformaattien ohjeistamiseen ja yhdenmukaistamiseen sekä LandXML standardin tarkasteluun tiedonsiirron tietosisällön kannalta. Infra alalla on keskusteltu kiivaasti suunnittelutiedon yhteisestä ja avoimesta tiedonsiirtoformaatista, jolla nykytilanteen ongelmia vähennetään ja poistetaan. Muutamia vuosia sitten nykyisen ohjelmiston tukeman tiedonsiirtomenettelyn kehitystä pidettiin LandXML formaattia vahvempana vaihtoehtona. Tiedonsiirron yhteydessä on lähdettävä talonrakennuksen viitoittamalle tielle kohti tuotemalleja, jossa siirretään tuotetietoja ja niiden teknisiä sekä laadullisia vaatimuksia. Olemassa olevien siirtomuotojen ohjeistaminen ja yhtenäistäminen voi aluksi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, niillä on kuitenkin uusiin tiedostomuotoihin nähden rajoittuneemmat mahdollisuudet. On realistista, että nykyisten formaattien kehitystyön lopputulokset otetaan hankkeen jälkeen käyttöön alalla. Tekla formaatin yhtenäistäminen ja kehittäminen Infra pohjatutkimusformaatiksi toimii nykytilanteen ratkaisun lisäksi myös lähtötietoina tulevaisuuden kehitystyölle. Uuden formaatin käyttöönottoa helpottaa kuvaustavan tunnettuus käyttäjien keskuudessa. Julkishallinnon organisaatiot ovat keskeisessä asemassa tiedonsiirron, kuten koko infrarakentamisen, kehityksessä. Viime vuosina niiden kehitystä ohjaava asema on heikentynyt ja erityisesti tiedonsiirron osalta valta on siirtynyt ohjelmistotalojen suuntaan. Tielaitos formaatti on osoittanut vuosien varrella toimivuutensa maastotiedon siirrossa. Mikäli 'riittävän' toimivaa Tielaitos formaattia lähdetään muuttamaan Kuntaliiton luokituksen ja formaatin suuntaan, riskinä on puolitoimivan formaatin syntyminen sillä kaikki muutokset aiheuttavat käytettyjen suunnitteluohjelmistojen muutoksia. Toteuttamiskelpoisia lisäyksiä Kuntaliiton luokituksesta on aluejaon lisääminen. Mikäli tiedonsiirtoformaatilla halutaan siirtää maastotietojen ohella attribuuttitietoa on konseptia lähdettävä toteuttamaan muiden formaattivaihtoehtojen, kuten LandXML standardin, avulla. inframodel hankkeen kanssa rinnakkaisessa hankkeessa selvitettiin eri konsulttien nykyistä käytäntöä tie- ja ratasuunnitteluhankkeiden cad piirustusten tasojakojen ja tiedostomuotojen suhteen. Selvityksessä kartoitettiin nykyisen käytännön aiheuttamat tiedonsiirron ongelmat. Esityksen mukainen malli toteutetaan jakamalla erisisältöiset suunnitelmapiirustukset omiin tiedostoihin, joita voidaan vapaasti yhdistellä haluttujen lopputulosteiden saamiseksi. Hankkeen lopputuloksena julkaistaan vuoden 2004 alkupuolella raportti ja sen liitteinä olevat kohdelistaustaulukot toimivat lähtökohtana varsinaiselle määrittelytyölle.
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 16/17 Maanmittauslaitokselle toimitettavan maantietoimituksen ja rautatiealueen lunastustoimituksen sijaintitiedon esittäminen MMH360 formaatissa on ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Tällä hetkellä suunnittelijat suosivat tielaitos formaattia, joka ei ole suoraan yhteensopiva Kiinteistötietojärjestelmän tietojen päivitykseen käytettyyn JAKO tietojärjestelmään. Maanmittauslaitoksen järjestelmäkehitys suunnittelee ottavansa vuonna 2005 käyttöön XML pohjaisen siirtoformaatin, joka sisältää sijainti- ja ominaisuustietoa. Tämän kehityksen yhteydessä on kuitenkin muistettava, että tiedonsiirron on toimittava myös nykyisissä järjestelmissä ennen tulevia suurempia muutoksia. Tiedonsiirron kannalta LandXML formaatti on riittävän kehittynyt kuvauskieli yleisen tason suunnitelmatiedonsiirtoon, rakennesuunnitelmatasolla kuvaustapa voi asettaa vaatimuksia esitettävälle tiedolle. Suurimpia etuja LandXML formaatin käytössä ovat kansainvälisyys ja suurien ohjelmistotalojen antama tuki. Nykyisin yhdellä ohjelmistolla aloitetun suunnittelun jatkaminen toisella suunnitteluohjelmistolla ei ole mahdollista saumattomasti, ilman merkittävää tietojen uudelleen syöttämistä (manuaalisesti); tämän tilanteen muuttamisen välttämättömyydestä ollaan laajasti yhtä mieltä. Tiedonsiirron merkitys osapuolien välillä korostuu erityisesti uudenlaisissa useiden osapuolien muodostamissa yhteenliittymissä ja yhteistoimintamallissa, jossa riippuvuus toimivasta tiedonsiirrosta osapuolien välillä on lopputuloksen kannalta suurempi kuin perinteisissä hankemalleissa. Tiedonjakokanavana internet mahdollistaa suunnittelutiedon yhteiskäytön palvelimilta. Yhteinen suunnitelmatiedon siirtoformaatti avaa myös uusia mahdollisuuksia hankkeiden osapuolten valintamenettelyissä. Kun standardiformaatti suunnitelmatiedon siirtoon on määritelty, haluavatko ohjelmistotalot siirtyä sen käyttöön? Yhteinen formaatti tarjoaa kaikille osapuolille yhtenäiset mahdollisuudet, tukee järjestelmäkehitystä ja avaa samalla markkinoita uusille kilpailijoille. Päällimmäisenä esiin nousevat hyödyt, mutta kehitystyön epämääräisyys ja monimutkaisuus paljastuivat vahvoiksi, prosessia hidastaviksi voimiksi. LandXML standardin tietomalli on jäsennelty osittain eritavalla kuin nykyisissä ohjelmistojen siirtomuodoissa. Miten saadaan kaikki organisaatiot ja ohjelmistotoimittajat sitoutumaan formaatin käyttöön tiedonsiirrossa? Rajapinnan toteutuksen ongelmat nousivat esiin jo alkuvaiheessa ja mielipiteet toteuttamismahdollisuuksista vaihtelivat ohjelmistotaloissa. Tietosisällön määrittelytason asettaminen teetti myös hankaluuksia. Johtoryhmässä päätettiin määrittelytarkkuuden asettamisesta tiesuunnitelmatasolle, jolla käsitetään Tielaitoksen julkaisussa Tiesuunnitelma Sisältö ja esitystapa (1999, [3]) kuvattu määrittely. Suuremman yhteenliittymän hallinnassa tuloksien eteen joudutaan näkemään enemmän vaivaa kuin kehitystoiminnassa ohjelmistotoimittajan kanssa. Alan kannalta merkittävien ohjelmistotoimittajien, joita Tekla, Sito ja Visys ovat, saaminen yhteiseen kehityshankkeeseen on merkittävä tien avaus. Hankkeen aikana ongelmia aiheutti myös käsitteistön ja termistön käyttö, joka vaihtelee eri tahoilla. Rinnakkaisesti inframodel hankkeen toteutuksen kanssa oli käynnissä myös yhteisen rakennusosanimikkeistön kehitys infraryl hankkeessa, josta saatiin välituloksia. Myös käsitteistön ja termistön kääntämisestä LandXML standardin tarkastelun yhteydessä aiheutui hankaluuksia. Kaikkia englanninkielisiä termejä hankkeen aikana ei käännetty termistön erilaisen käytön takia. Tulevaisuudessa on otettava huomioon kielen lokalisointi ja varmistettava termistö viranomaistaholla. Hankkeessa ei kuvattu LandXML määrittelyitä suunnitteluohjelman kannalta. Saadut tulokset toimivat lähtötietona suunnitteluohjelmistojen kehitystyölle. Jatkoprojektissa vaatimusmäärittelyä tarkennetaan toiminnallisuuden kuvaukseen, jotta kansalliset johtavat suunnitteluohjelmistot saadaan tukemaan LandXML tiedonsiirtoa. Tiedonsiirrolle asetetut vaatimukset
Loppuraportti - Yhteenveto Sivu 17/17 muutetaan LandXML määrittelyn kautta suunnitteluohjelmistojen tietomallien ymmärtämään muotoon. Haasteita tuovat ohjelmakohtaisesti rakennettavat konversio ohjelmat, jotka mahdollistavat tiedon lataamisen sisään ja ulos suunnitteluohjelmistoista LandXML standardin mukaisesti. Tulevaisuudessa alan ohjelmistotaloilta edellytetään yhteistyötä: edessä ovat toiminnallisen määrittelyn toteuttaminen, implementointi, testaus, pilotointi ja käyttöönoton opastus sekä koulutus asiakastahoilla. Mitä hyötyjä yhteensopivuus ohjelmistojen välillä tuo alalle? Tiedonsiirron turhat käsittelyvaiheet vähenevät ja aikaa säästyy suunnittelulle, puhumattakaan samalla saaduista kustannussäästöistä. Tässä yhteydessä suunnitelmien yhteensovittaminen on myös yksinkertaisempaa, mallia on mahdollista käyttää koko elinkaaren aikana. Elinkaaritarkastelu tuo etuja asiakkaille ja omistajille. Eri ohjelmistot saadaan myös samalle viivalle, kaikille on tarjolla yhtäläiset mahdollisuudet niin hankekilpailussa kuin verkostoitumisessa. Ratkaisun saaminen tuotantokäyttöön vie optimistisimmissakin arvioissa vielä vuoden verran. Tässä yhteydessä myös itse käyttöönotolle on varattava aikaa. Tavoitteena on ylläpitää ohjelmistokehitystä ja tuottaa alan vaatimukset paremmin täyttäviä suunnittelusovelluksia ja tiedonhallintamenettelyjä. Lähteet [1] Infra tietojärjestelmät, esiselvitys. SKOL, SITO. Juha Liukas, 2002. http://akseli.tekes.fi/resource.phx/rapu/infra/hyppy.htx.doc.doc.1.pdf (tark. 15.12.2003) [2] INFRA Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 teknologiaohjelma http://akseli.tekes.fi/resource.phx/rapu/infra/index.htx (tark. 15.12.2003) [3] Tiesuunnitelma: Sisältö ja esitystapa. Tielaitos, 1999. [4] LandXML formaatti ja sen määrittelyt. (tarkistettu 15.12.2003) LandXML.org http://www.landxml.org Skeeman dokumentaatio http://www.landxml.org/schema/landxml-1.0/documentation/landxmldoc.htm Skeema http://www.landxml.org/schema/landxml-1.0/landxml-1.0.xsd LandXML Schema Version 1.0 Reference, July 17, 2002. 27s. Nathan Crews et al, 2002. http://www.landxml.org/schema/landxml-1.0/landxml- 1.0%20Schema%20Reference.doc