Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki, Takajärven koulu : Oklaholmankatu 18, 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Joulukuu 2014 Tilaaja: Kemin kaupunki, Tekninen palvelukeskus Lausunto -109504C Työterveyslaitos Oulu, 7.1.2015 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh 030 474 2010, email sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/sisailmastokysely
2 (7) Tilaaja Kemin kaupunki / Tekninen palvelukeskus / Tilapalvelu Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja Kemin kaupunki / Terveyspalvelut / Työterveyshuolto Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti tilaajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, joka hoitaa jakelun siten että se tulee johdon, työsuojelupäällikön ja -valtuutetun sekä mahdollisen sisäilmastotyöryhmän käyttöön. Kyselyn tulokset on syytä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuoltonne kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Sisällysluettelo 1 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmastoongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus (saamiemme esitietojen perusteella) 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus 2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamat työhön liittyvät oireet 3 Lausunto, johtopäätökset ja suositukset Viitteet
3 (7) 1 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmastoongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely on kehitetty ns. MM-40 kyselyn (1) pohjalta. Se on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla sellaisissa kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot. Toistaiseksi tällaiset vertailuaineistot on julkaistu toimistotyötä (2) ja terveydenhuollon työtä (3) vastaavista työympäristöstä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) vaikuttavat sekä käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta että sen ratkaisukeinoihin (4-5), kyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään luottamuksellisena ja tiedot esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. Tämä koskee erityisesti pieniä ryhmiä sekä kyselyssä annettuja avovastauksia. Verrokkiaineistosta poikkeava haitta ja oireet viittaavat sisäilmasto-ongelmaan. Kyselyllä voidaan saada arvokasta tietoa mahdollisen sisäilmasto-ongelman luonteesta, mutta sen perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä ongelman aiheuttajasta, vaan se on aina selvitettävä tarkemmin rakenne- ja rakennusteknisin menetelmin ja altistumisolosuhteiden arvioinnissa on käytettävä sisäilmastoasiantuntijaa. Kyselyn perusteella voidaan arvioida käyttäjien kokemaa haittaa, mutta kyselyn perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä terveysvaarasta. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että erilaiset työtilan sisäilmasto- ja sisäympäristötekijät, kuten lämpöolojen ongelmat (veto, korkea, vaihteleva tai matala huonelämpötila) huono sisäilman laatu (sisäilman tunkkaisuus, kuivuus ja erilaiset hajut) ja ilmanvaihdon riittämättömyys tilojen meluisuus, heikko valaistus ja heijastuksen, havaittava pöly tai lika voivat aiheuttaa epäviihtyvyyttä, haittaa ja erilaista epäspesifistä oireilua ilman, että olosuhteisiin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Koettu haitta voi tästä huolimatta olla merkittävä. Poikkeava homeen ja maakellarin haju on syytä aina selvittää tarkemmin hajulähteen selville saamiseksi, koska haju saattaa viitata tilojen kosteus- ja homevaurioon. Mikäli työtiloissa todetaan merkittävä kosteus- ja homevaurio, sen yhteys mahdollisiin hengitysteiden oireisiin ja hengitystieinfektioihin sekä astman pahenemiseen on mahdollinen. Todetun kosteus- ja homevaurion terveydellisen merkityksen arvioinnin tulee perustua sisäilma-asiantuntijan tekemään altistumisolosuhdearvioon. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää myös ongelmakohteessa tehtyjen korjaustoimenpiteiden seurantaan.
4 (7) 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus (saamiemme esitietojen perusteella) Tutkimuksen kohteena oli Takajärven koulu osoitteessa Oklaholmankatu 18 94700 Kemi. Kohteessa tehdään opetustyötä (perusopetus 1-6 lk., esiopetus). Työterveyslaitos on tehnyt Takajärven koululla vuosi sitten sisäilmastokyselyn (lausunto AR17-2013-109504) ja keväällä 2014 sisäilmastoselvityksen (lausunto -247403), joiden pohjalta koululla on kesän 2014 aikana tehty korjaustoimenpiteitä. Jatkoselvitys korjaustoimenpiteistä on tehty 26.11.2014 (lausunto -269228). Tämä sisäilmastokysely tehtiin korjaustoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja tuloksia verrataan ennen remonttia marras-joulukuussa 2013 tehtyyn vastaavaan kyselyyn. 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä joulukuussa 2014. Kyselyn toteutuminen ja tilojen käyttäjiä koskevat taustatiedot on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilaajan pyynnöstä tuloksia verrataan vuosi aikaisemmin ennen remonttia toteutetun kyselyn tuloksiin. TAUSTATIETOJA * 2014 2013 Vastanneiden lkm 26 24 Vastaus% 100 92 Naisten osuus (%) 71 88 88 Päivittäin tupakoivia (%) 21 8 8 Astma (%) 8 24 30 Stressi (%) 10 12 4 Taulukko: Kyselyn toteutuminen, tulkinnan kannalta keskeiset taustamuuttujat. * Vertailuaineistona toimistoympäristöstä (2) kerätty tausta-aineisto, mikä edustaa keskimääräistä toimistokohdetta ja aineistossa on mukana myös ongelmakohteita. Tämän kyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan toimistosta mm. meluisuuden, ilmanvaihdon riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen. Tuloksia arvioitaessa alle 20 vastaajan ryhmässä yksittäisen vastaajan vastausten merkitys korostuu ja tulosten yleistettävyys heikkenee. Alle 80 % vastausprosentti heikentää tulosten edustavuutta. Erityisesti naisten, astmaa sairastavien ja tupakoivien osuus vastaajista on huomioitava tuloksia arvioitaessa. Nämä ryhmät ovat herkempiä ympäristötekijöille, mikä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin, jos näiden ryhmien osuus vastaajista poikkeaa verrokkiaineistosta selvästi (2, 3). Sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös psykososiaalisen työympäristön aiheuttamaa kuormitusta, koska tutkimusten mukaan psyykkinen kuormitus ja työstressi voivat lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja sisäilmaa koskevia valituksia työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmaratkaisua (4). Nämä on huomioitu kyselyn tuloksia arvioitaessa edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Tämän lausunnon on laatinut ylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteestä.
5 (7) 2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamat työhön liittyvät oireet Kyselyn tuloksena on esitetty tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko, kuva 1) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana, kuva 2). Kuva 1. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ). Kuva 2. Tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana ).
6 (7) 3 Lausunto, johtopäätökset ja suositukset Tämän kyselyn tuloksia arvioitaessa ja niitä vertailuaineistoon verrattaessa on huomioitava, että - tässä kyselyssä naisten ja astmaa sairastavien osuus oli suurempi kuin vertailuaineistossa, - kouluympäristössä on enemmän melua ja ilman epäpuhtauksia kuin verrokkina olevassa toimistoympäristössä, - opetustyöhön liittyvä psykososiaalinen kuormitus voi lisätä ympäristöön mahdollisesti liittyvän haitan kokemusta ja oireita. Nämä seikat huomioiden kyselyssä raportoitua ympäristöhaittaa (kuva 1) ja työhön liittyvää oireilua (kuva 2) voidaan edelleen pitää tavanomaisesta poikkeavana sisäilman laadun (riittämätön ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus sekä erilaiset hajut) ja siihen mahdollisesti liittyvien oireiden (väsymys, päänsärky, limakalvojen ärsytysoireet) suhteen. Näiden osalta työympäristössä koetut haitat ja oireet ovat jonkin verran vähentyneet viime vuodesta. Uutena ongelmana tässä kyselyssä nousee esille lämpöolojen huono hallinta (vetoisuus ja liian matala huonelämpötila). Kyselyn perusteella rakennetusta ympäristöstä johtuva sisäilmasto-ongelma on edelleen todennäköinen. Ongelmaa selviteltäessä on tämän kyselyn perustella syytä kiinnittää huomiota ainakin ilmanvaihdon riittävyyteen ja toimivuuteen, mahdollisiin kosteus- ja homevaurioihin, mineraalikuitutarjontaan sekä lämpöolojen hallintaan. Myös toimintaan liittyvät tekijät (opetusryhmien koko, opetustuntien pituus) on syytä huomioida. Mahdollisia kosteus- ja homevaurioita lukuun ottamatta nämä tekijät eivät aiheuta terveysvaaraa, mutta niiden aiheuttama haitta voi olla merkittävä. Kyselyllä ei pyritä arvioimaan yksittäisten huoneiden tai käyttäjien kokemia ongelmia. Kyselyssä on kuitenkin mahdollista antaa palautetta myös yksilötasolla (avovastaus) ja neljä kyselyn osallistunutta käytti tätä mahdollisuutta. Annettujen vastausten perusteella ei ole mahdollista tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä. Työterveyslaitoksen tekemän jatkoselvityksen (-269228, 30.12.2014) mukaan kiinteistössä on todettu merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita, joita kesällä 2014 on korjattu vain osittain ja rakennuksen ulkoseinissä on edelleen laaja-alaisia kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden poistaminen vaatii perusteellisia korjauksia. Selvityksen perusteella haitallinen altistuminen on todennäköistä. Kiinteistössä havaittuihin kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyy arviomme mukaan lisääntynyt astmariski ja ne voivat vaikeuttaa tiloissa työskentelevien astmaatikkojen oireita sekä osaltaan lisätä tiloissa työskentelevien hengitystieoireilua ja hengitystieinfektioita. Vauriot tulee korjata huolellisesti. Ennen korjausten valmistumista pahimmin vaurioituneiden tilojen käyttöä tulee mahdollisuuksien mukaan rajoittaa ja ainakin näissä tiloissa oireileville henkilöille tulee hakea vaihtoehtoisia työtiloja. Suosittelemme Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn toteuttamista vuosittain ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteiden, kunnes tilanne on normalisoitunut. Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi löytyy osoitteesta:
7 (7) http://www.ttl.fi/fi/palvelut/turvallisempi-tyoymparisto/sisailma/sivut/default.aspx Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin kautta www -sivuiltamme: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/hyvat_toimintatavat/toimi ntamalli/sivut/default.aspx Kaikki kiinteistössä mahdollisesti havaitut kosteusvauriot on korjattava asianmukaisesti myös rakennusmääräysten perusteella. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa se ei useinkaan yksin riitä, vaan samanaikaisesti on korjattava myös muut sisäilmasto-ongelman syytekijät ja huolehdittava riittävästä tiedottamisesta. Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmasto-ongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. merk. Leena Aitto-oja Jari Latvala ylilääkäri Sisäilmapalvelut Leena Aitto-oja erikoislääkäri Sisäilmapalvelut VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4:32-39. (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: 1235-1240 ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38 (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 4: 58-63. (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: 1363-1366. (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, 2006.