Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen 1 Mitkä ovat sote-uudistuksen vaikutukset? 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio 3 Uusi sosiaalihuoltolaki 4 Visiot (harhanäky) huomisesta Petri Kinnunen 30.01.2014
Yhteiskunnallinen muutos ja sosiaalinen 1 Menneisyyden näkökulma 2 Missä olemme 3 Minne menemme
Yhteiskunnallinen murroksen piirteitä - tapahtumien reaaliaikaisuus - taloudellisten arvojen korostuminen - ekologisten rajojen koettelu - monikulttuurisuuden vaikutuksen läsnäolo - vuorovaikutusjärjestelmien moninaistuminen - alueellisten rajojen merkityksen madaltuminen - informaatioteknologian välitön hyödyntäminen kaikkialla - arvo- ja normimaailmojen pluralistisuus ja polarius
Menneisyys Muoto: Kerjäläisyyttä säätelevät lait VHA 1852 ja 1879 Kohde: köyhyyden jako ja agraarityövoima hourut ja mielettömät Köyhäinhoitolaki 1924 absoluuttisesti köyhät Erillislait: LSL, PAV, HapL IvalidiL:t, KehvL:t SHL 1984 + 5 erillislakia SHL 2015-2017 eritavoin tarkentuvat spesifioidut ryhmät 2 kehityskierrosta 1930-1970 - tarpeen tunnistaminen osin universalismi (PäivähL) osin positiivista diskriminaatiota (VamPL) kokonaisvaltaisuus (SHL) sote-integraatio Johtopäätös: Jokaisen kehitysvaiheen aikana on uudistunut: 1. Järjestämistapa 2. Toimintatapa 3. Asiakkuus 4. Käsitteistö
Elämän uudelleen organisoitumisen elementit (1994) LIFE POLITICS Asiakkaista kansalaisiksi valtio - kansalainen Julkiset palvelut Järjestöt Itse- ja ryhmäapu autonomia - kansalainen Kohde- ja intressiryhmät markkinat - kansalainen Yksityiset palvelut WELFARE MIX
PAHOINVOINTIA JA TUKEA HYVINVOINTIA JA TUKEA Mahdollisuudet tukea huono - hyvä 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 alkoholiongelma yksinhuoltaja pitkäaik.sairas epävakaa työura pitkäaik.työtön huumeongelma asunnoton lastens. avohuo mielent.ongelma työkyvytön useita ongelmia vank.vapautuva ylivelkainen prostituoitu maassamuuttaja yli 74 v. vaikeavammainen uusperhe 30-49 v. vakaa työura 65-74 v. ydinperhe liev. vammainen pakolainen 18-29 v. opiskelija muu maahanm huostaanotettu yhdenh. talous alle 13 v. 50-64 v. 13-17 v. lapseton pari PAHOINVOINTIA JA TUEN PUUTETTA HYVINVOINTIA JA TUEN PUUTETTA 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Hyvinvointi huono - hyvä
Hyvinvoinnin vaihtelu ikäryhmittäin Ikä Selviä Tunnistettu Hyvä Erinomainen ongelmia riski tilanne tilanne 11-14 v 6 % 29.% 32 % 34 % (n = 460) 17 v 8 % 44 % 32 % 15 % (n = 414) 18 29 v 29 % 26 % 19 % 35 % (n = 426) Kinnunen, Vuorijärvi ja Honkakoski 2013
Köyhyyden muodot Taloudellinen ja materiaalinen köyhyys Informaatioköyhyys Kommunikaatioköyhyys Palveluköyhyys Köyhyysalueet ja kuolevat kylät
Asiakkuus Käsitteen merkitys vaihtelee ei yksimielisyyttä a) vaivainen, sairaalloinen, jaksamaton, vanha, viallinen, köyhä, tylsämielinen, heikkomielinen b) varaton, toisen huolenpitoa vailla oleva, avunsaaja, hoidokas c) henkilö, apua tarvitseva d) ASIAKAS (1971 ja 1984) = tapaus, jolla kaikki tavanomaiset ongelmien luonnehdinnat e) kansalainen, yksilö, henkilö: elämäntilanteiden vaatimuksia ja yksilöllisiä tavoitteita f) perinteinen asiakkuus nykymuotoisena menettää merkityksensä 2010-luvulla - vastuutyöntekijä Cultural Citizenship = kulttuurinen kansalaisuus; demokraattisuuden korostus - osallisuus
Julkituotuja periaatteita Yksilö Yhteisö - Kokonaisvaltaisuus - Sosiaalinen vastuu - tarve - sote-integr. - Valinnanvapaus - Asiakaslähtöisyys - prosessi - Osallisuus - Osallisuus Valtio - Ennaltaehkäisevä - Normaalius - Yhdenvertaisuus -Avoimuus - Julkisen vastuun raja - Universaalius
Alueellinen toimintajärjestelmä Perusyhdyskunta (miljöö) Kiinteistö/ maaomaisuus Kunta hallinnollinen instituutio Seutu tuotannollinen alue
Paikallisuuden funktionaaliset ja territorionaaliset ehdot Kaupunkiseudut Aluevaltio Ulkoinen vertikaalinen asema Sisäinen poliittinen integraatio Uudet tuotannon alueet Sisäinen taloudellinen integraatio Ulkoinen horisontaalinen asema Rajoja ylittävät alueet
Sosiaalityön tiedon tarpeet Tilastot Yhdenmukaistettu vertailutieto Demografiset, sosio-ekonomiset ja palveluita koskevat indikaattorit Rekisteritieto Reaaliaikatieto Tietoa ei saada tällä hetkellä Paikkatieto Sijaintitieto H y v i n v o i n t i Kansalaiset Kokemustieto Kyselyindikaattorit Koettu hyvinvointi ja tyytyväisyys Palveluntuottajat Asiantuntijatieto Paikalliset olosuhteet Tarpeiden ja palveluiden kohtaaminen Tietoa puuttuu
Syrjäytyminen Köyhyys ja ns. ilkeät ongelmat jatkuvat mutta myös uusiutuvat Edellyttää korjaavaan riittävää taloudellista resursointia ja työntekijöiden erikoisosaamista Sosiaalialan osaajaresursseja on jo nykytiedon mukaan vahvistettava haaste tulevaisuudelle Painopistettä korjaavasta on siirrettävä ehkäisevään Kaikkeen yhteiskunnallisesti merkittävään päätöksentekoon on sisällytettävä sosiaalisten vaikutusten arviointi
Sosiaaliset oikeudet Welfare rights Koskemattomuusoikeudet, poliittiset ja sosiaalinen oikeudet (T.H. Marshall) Luonne erilainen, kehittyminen monivaiheinen prosessi, vrt. esim. kotipaikka, palvelujen saanti, kuluttajansuoja, toimeentulotuen tarveharkinta Ristiriita: juridiikka ja aukottomuus vs. hyvinvointi-ideologia ja poliittisuus Nykyinen muutos määrittelee suhteen uudestaan
1 Yhteenkuuluvuus Symbolinen yhteisyys Toiminnallinen päivittäisalue Yhdyskunta Normiyhteisö Alue Paikallisyhteisö Sosiaalinen vuorovaikutus
Palvelut muuttuvat 1. Painopistemuutos Ehkäisevä Tukeva Korjaava Tulevaisuus Portaittainen palveluohjaus Kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma 2. Asiakkuuden muutos - itse tuotettu palvelu, mm. it-teknologia - etäohjaus - face to face palvelu: a) lähiohjaaja/erit.työntekijä b) vain erit.työntekijä c) tiimi ja verkosto Asiakkuus- ja palveluprosessi asiakkaalle avoimeksi tietokannaksi -läpinäkyvyys
Johtopäätöksiä - Palveluoikeudet ratkaistaan lähinnä jälkikäteisinä erilaisina valitusprosesseina, joilla harvoin on itse asiantilaa korjaavaa vaikutusta. Poikkeuksena ehkä sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta. - Yksilön ja yhteisön näkökulmasta eettistä pohdintaa on vähän. Yksilöt ja omaiset jäävät yksin vaikeidenkin ongelmatilanteiden kanssa. Tukea ratkaisuihin on vaikea saada. - Kyetäänkö luomaan sellainen yhteisöllinen eettinen pohdinta-areena, joka kykenisi esimerkiksi palvelutarpeita ja tilanteita ratkomaan yleisellä tasolla ennakoidusti? - Tarvitaanko näkökulman muutos - sosiaalihuoltolain tilalle aidosti ihmisten tarpeista ja elämäntilanteista lähtevä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva laki palveluprosesseista ja niiden toteutumisesta
Julkunen 2001 Hyvinvointivaltiolliset sopeutumismekanismit ovat eriaikaisia, eriasteisia, eriytyviä kehityskulkuja, jotka myöhemmin jälkikäteisesti tulkittuna voidaan mahdollisesti kuvata osaksi johdonmukaiselta näyttävää eteenpäin vievää kehitystä