02940 ESPOO 23.10.2012 HYVÄ HALLITUSTYÖSKENTELY Hyvässä hallitustyöskentelyssä kunnossa ovat: Rakenteet. Tämä tarkoittaa, että hallitustyöskentely on organisoitu tarkoituksenmukaisella tavalla: - Kokousten määrä on sopiva - Kokouksissa käsitellään tarkoituksenmukaisia asioita - Kokouksen työskentelytavat ovat asianmukaiset. Työskennellään eri tavalla, kun pyritään tuottamaan ideoita, kun haetaan yhteisymmärrystä tai kun selvitetään faktaa. - Hallituksessa on riittävästi erilaista substanssiosaamista - Seuranta ja systemaattinen palautteen kerääminen toimivat - Yhteistoiminnan pelisäännöt ovat tarkoituksenmukaiset, ne on sovittu yhdessä ja kaikki ovat niihin sitoutuneet - Tieto kulkee nopeasti ja luotettavasti kaikille hallituksen jäsenille Johtajuus. Tämä tarkoittaa, että puheenjohtaja johtaa toimintaa siten, että hallituksen jäsenten osaaminen hyödynnetään ja kaikki ovat sitoutuneet toimintaan - Hallituksen jäsenten motivaatio on korkea - Hallituksessa on yhteisvastuun tunne ei auteta puheenjohtajaa, vaan hoidetaan yhdessä yhteisiä asioita - Hallituksen jäsenten osaamista hyödynnetään yhdistyksen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla - Hallituksen jäsenet tukevat puheenjohtajaa - Vastuut on jaettu selkeästi ja kaikki tietävät, mistä kukin vastaa Perustehtävä. Tämä tarkoittaa, että hallituksella on selkeä perustehtävä (joka ei ole sama kuin yhdistyksen perustehtävä). - Tehdään vain sellaista, joka edesauttaa perustehtävän toteutumista mahdollisimman hyvin - Kaikilla hallituksen jäsenillä on palava halua toteuttaa perustehtävää - Kaikki hallituksen jäsenet ovat sitoutuneet perustehtävään pohjautuvaan selkään toimintasuunnitelmaan
02940 ESPOO 23.10.2012 YHDISTYKSEN LUOTTAMUSHENKILÖN VASTUU Yhdistyksen jäsenellä ei ole mitään velvoitetta ottaa vastaan yhdistyksen luottamustehtäviä. Siitä voi kieltäytyä mistä hyvänsä syystä - tai ilmoittamatta mitään syytä. Jos luottamustehtävä kuitenkin otetaan vastaan, se merkitsee, että luottamushenkilö on yhdistykselle vastuussa tekemisistään ja tekemättä jättämistään. Luottamushenkilön vastuu voidaan jakaa kolmeen osaan: 1. Parlamentaarinen vastuu. Parlamentaarinen vastuu merkitsee tarkoituksenmukaisuusvastuuta. Se tarkoittaa, että luottamushenkilön kaiken toiminnan tulee olla yhdistyksen kannalta tarkoituksenmukaista. Yhdistyksen hallituksen jäsenen parlamentaarinen vastuu näkyy muun muassa siinä, että hänet voidaan mistä tahansa syystä erottaa toimestaan kesken toimikauden. Asia on ilmaistu Yhdistyslaissa ( 23) toteamalla, että yksi yhdistyksen (tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen) kokouksessa päätettävä asia on hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitseminen tai erottaminen. Laissa ei ole kerrottu mitään syitä, millä perusteella erottaminen voidaan suorittaa. Näin ollen syyksi käy mikä hyvänsä, vaikkapa se, että luottamus jostakin syystä on kadonnut. 2. Siviilioikeudellinen vastuu. Siviilioikeudellinen vastuu merkitsee vahingonkorvausvelvollisuutta. Siitäkin on määrätty yhdistyslaissa. Pykälässä 39 määrätään: Hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden taiuseamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa säädetty. Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa. 3. Rikosoikeudellinen vastuu. Rikosoikeudelliset määräykset astuvat kuvaan siinä vaiheessa kun lakia on rikottu ja yhdistyksen oikeuksia loukattu.
02940 ESPOO 23.10.2012 HALLITUKSEN TEHTÄVIÄ Yhdistyslain ja muiden lakien mukaan hallituksen lakisääteisiä tehtäviä ovat muun muassa:: Jäsenluettelon pitäminen (YhdL 11) Yhdistyksen kokouksen koollekukutsuminen (YhdL 20) Yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL 35) Yhdistyksen kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidosta huolehtiminen (YhdL 35) Yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL 61). Tilint- ja/tai toiminnanarkastajan avustaminen (YhdL 38 a ja tilintarkastuslaki, luku 4 22) Tilinpäätöksen allekirjoitus (kirjanpitolaki luku 3 7) Lain mukaan hallitus voi myös huolehtia seuraavista tehtävistä: Jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuolisille (YhdL 11). Jäsenten hyväksyminen, ellei säännöissä ole toisin määrätty (YhdL 12) Jäsenten erottaminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL 14) Yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL 23) Kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos se on tehnyt moitteenvaraisen päätöksen (YhdL 32). Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL 36) Toiminta purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä (YhdL 40). Lisäksi asioiden huolelliseen hoitoon kuuluvat ainakin: Yhdistyksen kokouksen päätösten valmistelu Yhdistyksen kokouksen päätösten toteuttaminen Yhdistyksen toiminnan johtaminen ja valvonta Aloitteiden tekeminen yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi
02940 ESPOO 22.10.2012 YHDISTYS TYÖNANTAJANA Yhdistyksen hallitus vastaa myös yhdistyksen toiminnasta työnantajana. Hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestelmät ovat kunnossa yksityiskohdista vastaavat työntekijät. Työsuhteen alkaminen Työsuhde alkaa, kun yhdistys sopii jonkun yksityisen henkilön kanssa työn tekemisestä palkkaa vastaan. Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Yleensä se aina kannattaa tehdä kirjallisena. Työsuhde voi olla voimassa toistaiseksi, tai se voi olla määräaikainen. Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla jokin hyvä syy (esimerkiksi työhallinnon maksama yhdistelmätuki) ja sen tulee olla näkyvissä työsopimuksessa. Koeaika on voimassa vain, jos siitä on erikseen sovittu. Sen pituus on korkeintaan neljä kuukautta tai puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Työsuhteen päättyminen Yleensä työsuhde päättyy työsopimuksen irtisanomiseen. Työntekijä voi sanoutua irti mistä hyvänsä syystä. Työnantajalla tulee olla asiallinen ja painava syy ja se tulee ilmoittaa työntekijälle henkilökohtaisesti, jos mahdollista. Syyt voivat olla tuotannollis-taloudellisia tai henkilöön liittyviä. Irtisanominen astuu voimaan irtisanomisajan mentyä umpeen. Määräaikainen työsuhde päättyy määräajan mentyä umpeen. Työsuhde voidaan myös purkaa puolin tai toisin, jos jompikumpi osapuoli rikkoo sopimusta niin raskaasti, ettei toiselta osapuolelta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Purettu työsuhde päättyy heti, ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä kirjallinen työtodistus työtehtävien laadusta ja työsuhteen kestosta. Samoin hänellä on oikeus saada muun muassa todistus työnantajan maksamista palkoista esimerkiksi työttömyyskassaa varten.
Yhdistyksen hallitus vastaa muun muassa siitä, että työsuhdetietoja säilytetään vähintään 10 vuotta. Vuosilomat Työntekijälle annetaan vuosilomaa työehtosopimuksen mukaisesti kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta (ajalta 01.04-31.03): - kaksi arkipäivää, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden - kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden - kolme arkipäivää, jos työsuhde (tai siihen rinnastettava muu työ) on kestänyt vähintään 15 vuotta Vuosilomasta 24 päivää pidetään lomakautena (02.05-30.09) ja loput talvilomana (01.10-30-04) välisenä aikana. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan kuultuaan työntekijän mielipidettä. Siitä on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Loma-ajalta maksetaan palkkaa ja se maksetaan kokonaisuudessaan ennen loman alkua. Lomarahaa koskevat määräykset ovat työehtosopimuksessa. Yleensä se on 50 % loma-ajan palkasta. Se maksetaan myös työsuhteen päättyessä, jos työsuhde on kestänyt yli neljä kuukautta. Palkanmaksu Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa hänen tekemästään työstä. Työnantajalla on velvollisuus toimittaa palkasta ennakonpidätys ja tilittää se sitten aikanaan verottajalle. Samoin työnantaja huolehtii lakisääteisten palkkaperusteisten muiden maksujen suorittamisesta. Palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaisesti. Osa-aikatyön palkka voidaan maksaa tuntipalkkana. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Yhdistyksen ä hallitus vastaa muun muassa siitä, että palkanmaksujärjestelmä toimii ja yhdistyksessä on asianmukainen palkkakirjanpito. Sairasajan palkka
Myös sairasajalta maksetaan palkkaa. Palkanmaksujakson pituus vaihtelee työsuhteen keston mukaan sairastumispäivän lisäksi 9-56 päivältä. Jos poissaolon syy on työtapaturma tai ammattitauti, palkkaa maksetaan 90 päivältä. Työnantaja saa Kelalta sairaspäivärahaa erityisen hakemuksen perusteella. Työterveyshuolto Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon. Kela korvaa osan sen aiheuttamista kustannuksista. Yhdistyksen hallitus vastaa siitä, että työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti. Kulukorvaukset Yhdistys voi maksaa myös kulukorvauksia niin palkatuille työntekijöilleen kuin luottamushenkilöille. Luottamushenkilöiden kulukorvausten ylärajat ovat 2012: - 20 päivärahaa - korvaus oman auton käytöstä korkeintaan 2000 euroa Kulukorvaukset ovat verottomia eikä niistä suoriteta sotu- tms.maksuja. Yhdistyksessä hallituksen tehtävänä on muun muassa huolehtia siitä, että luottamushenkilöille maksettavista kulukorvauksista pidetään kirjaa. Ennakonpidätys ja työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan vähentää työntekijälle maksettavasta palkasta ennakonpidätyksen verokorttiin merkityn henkilökohtaisen pidätysprosentin mukaisesti. Ennakonperintälain mukaan palkaksi katsotaan myös muun muassa kokouspalkkio tai muu luottamustoimesta saatu korvaus. Työnantajan yleisin sosiaaliturvamaksu on tänä vuonna 2,12 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu tilitetään verottajalle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä. Sotu-maksu on maksettava myös siinä tapauksessa, että työntekijällä (esimerkiksi opiskelijalla) on ns. nollaverokortti.
Lisäksi verottajalle tehdään valvontailmoitus palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 15 päivään mennessä. Maksetuista palkoista annetaan verottajalle vuosi-ilmoitus tammikuun loppuun mennessä. Pienperheyhdistyksessä hallitus vastaa muun muassa siitä, että ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen laskemis- ja maksamisjärjestelmä ja valvontailmoitusten tekemisjärjestelmä on kunnossa. Työnantajan vakuuttamisvelvoitteet Yhdistyksen on niinikään otettava työntekijöilleen eläkevakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus. Jos työnantaja on sidottu yleissitovaan työehtosopimukseen, on myös otettava työntekijän ryhmähenkivakuutus. Eläkevakuutusyhtiöstä saa tarkempia ohjeita. Tapaturmavakuutus korvaa työssä ja työmatkoilla sattuneet tapaturmat. Hoitokorvauksilla ei ole ylärajaa. Hallitus vastaa siitä, että vakuutukset ovat kunnossa.