Yhdistys ajan tasalle Kari Loimun kanssa! Yhdistyslaki ja sen muutosten vaikutus yhdistystoimintaan klo

Transkriptio

1 KARI LOIMU Pajuviita ESPOO Yhdistys ajan tasalle Kari Loimun kanssa! Yhdistyslaki ja sen muutosten vaikutus yhdistystoimintaan klo , Jyväskylä YHDISTYSLAKI 1 UUDET MÄÄRÄYKSET 1.1 SELVITYSTOIMIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ( 40) Lakiin on nyt kirjattu selvitystoimien tarkoitus. Niiden tarkoituksena on yhdistyksen varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen: omaisuuden muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä jäljelle jääneiden varjojen käyttäminen sen mukaan, kun yhdistyksen säännöissä määrätään tai tässä laissa säädetään. Jos purkautuneen yhdistyksen varoja ei voida käyttää yhdistyksen säännöissä määrätyllä tavalla, selvitysmiesten tulee luovuttaa ne yhdistyksen toimintaa läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Selvitysmiesten tulee laatia loppuselvitys ilman aiheetonta viivytystä. Loppuselvitys sisältää selostuksen velkojen maksusta ja jäljellejääneiden varojen käyttämisestä sekä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja mahdolliset tilintarkastuskertomukset ja toiminnantarkastuskertomukset selvitystilan ajalta. Selvitysmiesten on kutsuttava yhdistyksen jäsenet yhdistyksen kokoukseen tarkastamaan loppuselvitys, jollei se ole tarpeetonta varojen vähäisyys ja muut seikat huomioon ottaen. Loppuselvityksestä on tehtävä tilin- tai toiminnantarkastus. 1.2 YHDISTYKSEN HAKEMINEN PURETTAVAKSI ( 41) Jos yhdistyksen toiminta on loppunut, sen jäsen tai joku muu, jota asia koskee, voi hakea rekisteriviranomaiselta yhdistyksen määräämistä purettavaksi. Aiemmin purkamista haettiin tuomioistuimelta. Toiminnan katsotaan loppuneen, jos viimeisestä yhdistysrekisteriin tehdystä ilmoituksesta on kulunut vähintään kymmenen vuotta. Ennen päätöksen tekoa yhdistykselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Viranomainen voi määrätä yhdistyksen purettavaksi, jos sillä ei ole lainmukaista hallituksen puheenjohtajaa.

2 1.3 YHDISTYKSEN PURKAMINEN JA POISTAMINEN REKISTERISTÄVIRANOMAISEN ALOITTEESTA ( 41 a) Vuona oli voimassa erityislaki, joka mahdollisti yhdistysrekisterin siivoamisen, kun rekisteristä poistettiin toimimattomat yhdistykset. Tällä hetkellä arvioidaan, että yhdistysrekisterissä on noin toimimatonta yhdistystä. Nyt tehty lakimuutos siis mahdollistaa niiden, ja jatkossa muiden vastaavien yhdistysten poistamisen yhdistysrekisteristä.. Jos yhdistys ei ole kahteenkymmeneen vuoteen tehnyt ilmoitusta yhdistysrekisteriin, rekisteriviranomainen voi poistaa yhdistyksen rekisteristä. Ennen poistamista Patentti- ja rekisterihallituksen on julkaistava virallisessa lehdessä kuulutus, jossa yhdistystä pyydetään kirjallisesti ilmoittamaan toimintansa jatkumisesta. Jos ilmoitusta ei tehdä, yhdistys poistetaan rekisteristä. 1.4 REKISTERISTÄ POISTAMISEN OIKEUSVAIKUTUKSET (41 b) Rekisteristä poistettu yhdistys voi jatkaa toimintaansa rekisteriin merkitsemättömänä yhdistyksenä, joka ei ole oikeushenkilö. Rekisteristä poistamisen jälkeen yhdistyksen varoja ei saa käyttää ennen kuin sille on tehty lainmukainen selvitysmenettely. Kun rekisteristä poistamisesta on kulunut viisi vuotta, ja yhdistyksellä on varoja korkeintaan 8000 euroa, eikä sillä ole tunnettuja velkojia, sen varat voidaan luovuttaa yhdistyksen säännöissä purkautumisen varalta määrättyyn tarkoitukseen. Jos selvitystoimia ei ole tehty yhdistyksen rekisteristä poistamisen jälkeen, kuka tahansa, jota asia koskee, voi tehdä hakemuksen selvitystoimien käynnistämiseksi. Hakemus tehdään rekisteriviranomaiselle, joka voi määrätä selvitysmiehen. Jos yhdistyksellä ei ole varoja, eikä kukaan sitoudu vastaamaan selvitystoimien kuluista, selvitystä ei suoriteta. 1.5 PÄÄTÖKSEN JULISTAMINEN PÄTEMÄTTÖMÄKSI ( 32) Yhdistystä vastaan voi nostaa moitekanteen, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön, tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Muutos aikaisempaan koskee sitä, että asia ei etene oikeuteen asti, jos virhe ei ole voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön. 1.6 PERUSILMOITUS Perusilmoitus on ilmoitus, joka tehdään yhdistysrekisterille, kun yhdistys ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi.

3 1.7 MUUTOSILMOITUS Nyt siihen voidaan ilmoittaa myös yhdistyksen hallitus. Allekirjoittajana voi nyt olla hallituksen puheenjohtaja tai joku muu hallituksen täysivaltainen jäsen. Muutosilmoitus on ilmoitus, jolla ilmoitetaan yhdistysrekisteriin yhdistyksen nimenkirjoittajien tai sääntöjen muuttamisesta. Senkin voi nyt allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai joku muu hallituksen täysivaltainen jäsen. Hallitus voi antaa allekirjoitusoikeuden myös muulle valtuuttamalleen taholle. Uutta on myös, että hallituksen jäsen tai nimenkirjoittaja voi itse ilmoittaa yhdistysrekisteriin omasta erostaan. 2 ENNALLAAN LAISSA ON MUUN MUASSA 2.1 JULKISOIKEUDELLISIA MÄÄRÄYKSIÄ Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan, sanotaan Suomen perustuslain pykälässä 13. Yhdistyslain mukaan: Yhdistyksen tarkoituksen tulee olla aatteellinen ( 1) Yhdistyksen tarkoituksena ei saa olla välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille, eikä muutoinkaan pääasiassa taloudellista ( 2) Yhdistys ei saa olla sotilaalliseen tapaan järjestetty ( 3) Vain rekisteriin merkitty yhdistys on oikeushenkilö, joka voi tehdä sitoumuksia omissa nimissään ja olla asianosaisena oikeudessa tai viranomaisen luona ( 6) Yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja, tai toimii olennaisesti vastoin säännöissä määrättyä tarkoitustaan tai toimii ampuma-yhdistyksenä ilman lupaa tai siinä ei ole hallituksen puheenjohtajaa, joka on täysivaltainen. 2.2 PÄÄTÖKSENTEKOON LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Päätösvalta kuuluu jäsenille ( 16). Säännöissä voidaan määrätä, että tämä valta tai osa siitä voidaan siirtää valtuutetuille ja osa vallasta voidaan liitoissa siirtää liiton jäsenyhdistysten jäsenille. Tärkeimmistä asioista on aina päätettävä kokouksessa ( 23). Jos säännöissä on niin määrätty, muista asioista voidaan päättää jäsenäänestyksessä. Nämä tärkeimmät asiat ovat: sääntöjen muuttaminen

4 kiinteistön luovutus tai kiinnitys ja yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden luovutus äänestys- tai vaalijärjestyksen luominen tai muuttaminen hallituksen tai sen jäsenen tai tilin- tai toiminnantarkastajan valinta ja erottaminen tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen yhdistyksen purkaminen Asiaäänestyksessä voittavan ehdotuksen tulee saada hyväkseen yli puolet annetuista äänistä ( 27). Henkilövaalissa voittaa eniten ääniä saanut ehdokas ( 28). Jos säännöissä on niin määrätty, yhdistyksen kokouksiin voi osallistua myös postitse, taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta ( 17). Jos säännöissä on niin määrätty, jäsenet voivat käyttää päätäntävaltaa (yllä lueteltuja kaikkien tärkeimpiä asioita lukuun ottamatta) myös erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ( 17). 2.3 JÄSENYYTTÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ Jäsenyys syntyy, kun hakija ilmoittaa halukkuutensa ja yhdistys hyväksyy hakemuksen ( 12). Jäsenyys päättyy, kun jäsen eroaa ( 14), erotetaan, katsotaan eronneeksi ( 15) tai kuolee, tai yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän laiminlyö velvoitteet, joihin hän on sitoutunut liittymällä yhdistykseen, menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaa yhdistystä tai ei täytä enää laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja ( 14). Jäsen ei saa tehdä päätösehdotusta eikä äänestää asiassa, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa ( 26) Ellei säännöissä ole muta määrätty, kaikilla jääneillä on oikeus: osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää 15 vuotta täyttänyt jäsen voi käyttää niissä ja jäsenäänestyksissä äänioikeutta ( 25) säilyttää yhdenvertaisuus muiden jäsenten kanssa ( 33) säilyttää säännössä mainitut erityiset edut ( 33) vaatia yhdistyksen kokouksen koollekutsumista ( 20) vaatia säännöissä määrätyn jäsen- tai liittoäänestyksen järjestämistä pysyä jäsenenä. ellei häneen voida soveltaa laissa mainittuja erottamisperusteita ( 14) erota yhdistyksestä milloin haluaa ja mistä hyvänsä syystä ( 13) tutustua yhdistyksen laissa jäsenluettelossa pidettäväksi määrättyihin tietoihin kaikkien jäsenten osalta, kaikkiin omiin tietoihinsa jäsenluettelosta (henkilötietolaki) sekä yhdistyksen kokouksen asiakirjoihin ja jäsenäänestyksen pöytäkirjoihin ( 11, 31) 2.4

5 HALLITUSTA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla 15 vuotta täyttäneitä eikä hän saa olla konkurssissa ( 35) Hallituksen tulee hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan ( 35). Hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa ( 37). Lain mukaan hallituksen tehtävänä on: pitää jäsenluetteloa ( 11) yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ( 20) jäsenäänestyksen järjestäminen ( 22) jäsenäänestyksen pöytäkirjan laatiminen ( 31) yhdistyksen edustajana toimiminen ( 35) kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä huolehtiminen ( 35) yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (61) tilin- ja toiminnantarkastajan avustaminen ( 38 a ja tilintarkastuslaki) tilinpäätöksen allekirjoitus (kirjanpitolaki) Lain mukaan hallitus voi hoitaa seuraavat asiat: jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuolisille ( 11) jäsenten ottaminen yhdistykseen, ellei säännöissä ole toisin määrätty ( 12) jäsenten erottaminen, jos säännöissä on niin määrätty ( 14) kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos yhdistys on tehnyt mitättömän tai moitteenvaraisen päätöksen ( 32 ja 33) yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen, jos säännöissä on niin määrätty ( 36) yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen, jos säännöissä on niin määrätty ( 23) toiminta purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä, jos viimeinen kokous ei ole valinnut muuta selvitysmiestä ( 40). Hallituksen vastuu jakaantuu kolmeen osaan: parlamentaarinen vastuu eli tarkoituksenmukaisuusvastuu. Tämä näkyy siten, että hallitus tai sen jäsen voidaan erottaa milloin hyvänsä mistä hyvänsä syystä. Erottamisen suorittaa aina yhdistyksen kokous (tai, jos säännöissä niin on määrätty, valtuutettujen kokous) ja asiasta on mainittava kokouskutsussa ( 23). siviilioikeudellinen vastuu eli vahingonkorvausvelvollisuus. Jos hallituksen jäsen, toimihenkilö, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja aiheuttaa yhdistykselle vahinkoa, se on korvattava. Jos syypäitä on useita, jokainen vastaa omasta ja toistensa puolesta ( 39) rikosoikeudellinen vastuu. Jos yhdistystä vesataan tekee rikoksen, voi joutua kärsimään myös rikosoikeudellisia rangaistuksia.