Vastuut ja velvoitteet VPKyhdistyksen. Varatuomari Heikki Paajanen

Transkriptio

1 Vastuut ja velvoitteet VPKyhdistyksen toiminnassa Varatuomari Heikki Paajanen

2 Päätösvallan perusteet yhdistyslaissa Yhd.L 6. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. YhdL 16. Päätösvalta yhdistyksen kokouksessa kuuluu sen jäsenille. YhdL 17. Jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen kokouksissa. YHdL 20. Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Ylimääräinen kokous, jos väh. 1/10 jäsenistä vaatii.

3 Jäsenten päätösvallan käyttämisestä YhdL:ssa ja säännöissä on määräykset asioista, jotka on päätettävä jäsenten kokouksissa. Laissa mainituissa ja niihin verrattavissa asioissa ei saa tehdä päätöstä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Jäsenten aloiteoikeus voi olla sääntöjen rajoittama. ( Esim: Asia, jonka jäsen haluaa yleisien kokouksen käsiteltäväksi, on ilmoitettava hallitukselle viimeistään 7 päivää ennen kokousta ). Kaikkia asioita ei ole kokouskutsussa mainittava, ellei säännöissä niin määrätä.

4 Hallituksen tehtävät ja vastuu YhdL 35. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallitus edustaa yhdistystä. YhdL 39. Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa.

5 Hallituksen ja toimihenkilöiden rikosvastuu Rikoslain 5 luvun 1 :n 1 mom.: Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä. henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.

6 Yleisen kokouksen päätöksen moittiminen YhdL 32. Yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyksen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Menettely on raskas ja kallis. Venekerhot, metsästysseurat,joissa voimakas jäsenintressi ja ammattiliitot (yhdistysten yhdistykset), joissa huomattava talousintressi.

7 Ristiriitojen käsittely VPK-yhdistyksessä Ylimääräinen yleinen kokous Hallituksen eroaminen Ulkopuolinen välittäjä

8 Työsuhteen olemassaolo Työsopimuslaki 1. Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä.sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Henkilökohtainen sitoutuminen, työnantajan johto ja valvonta, palkka. Tapaturmavakuutuslaissa asiallisesti sama määritelmä. Perinteisessä VPK-toiminnassa vastiketunnusmerkki puuttuu kokonaan, direktio- ja sopimustunnusmerkit tulkinnanvaraiset.

9 Työturvallisuus ja työterveydenhuolto Työturvallisuuslaki 2. Tätä lakia sovelletaan työsuhteen perusteella tehtävään työhön. (Päääsääntö H.P.) Työturvallisuuslaki 4. Tätä lakia sovelletaan 2 :ssä tarkoitetun lisäksi myös 1 7) 8) sopimuspalokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön

10 Ja sama uudelleen Pelastuslaki 54. Tämän lain 25 :n mukaiseen sopimuspalokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan osallistuvan työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia. Tulkinta: Työturvallisuuslakia sovelletaan sopimuspalokuntalaiseen VAIN pelastustoiminnassa, siis pelastuslain 32 :n mukaisissa toiminnoissa. Yksinkertaistava tulkinta: Yleensä hälytystehtävissä.

11 Tulkinnan tueksi Työterveyshuoltolaki 2 1 mom.: Tätä lakia sovelletaan työhän, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Pelastuslaki 53. Sopimuspalokuntaan kuuluville savusukeltajille ja muuta vastaavaa raskasta työtä tekeville on järjestettävä tehtävien edellyttämät työterveyshuoltolain 12 :ssä säädettyjä tarkastuksia vastaavat terveystarkastukset. Tulkintaa: Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki eivät koske sopimuspalokunnan toimintaa pelastustoiminnan ulkopuolella.

12 Kuka on työnantaja? Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki asettavat velvoitteita ensisijaisesti työnantajalle. Kumpikaan ei määrittele sopimuspalokuntalaisen työnantajaa. VPK-yksikkö ja sen johtaja toimivat pelastustoiminnassa pelastuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisina, mutta yksikön jäsenet lähtökohtaisesti vain oman johtajansa johdolla. Vain lähiesimies tuntee yksikön jäsenten koulutustason ja toimintakyvyn ja voi valvoa toimintaa koskevien säännösten noudattamista. Yksikönjohtaja VPK:n toimihenkilönä / työnantajan edustajana?

13 Työturvallisuuden perusteista Pelastustoiminnan työturvallisuuden perusteet luodaan ennen toiminnan alkamista. Vaikuttavia tekijöitä ovat koulutus, työvälineet, suojaimet, henkilöstön toimintakyky ja ohjeistus. Työturvallisuuslain ulottuminen näihin seikkoihin ja siitä johtuva työnantajavastuu olisi hyvä saada säädösteitse täsmennettyä. Käytännön neuvo: Mahdollisimman kattavasti palokuntasopimukseen. Sopimuksella ei kuitenkaan lakisääteinen vastuu voi siirtyä.

14 Erityissäännös koulutuksesta Pelastuslaki 56. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sopimuspalokunnan henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Jälleen palokuntasopimus avaintekijänä. Tehtäviä voidaan jakaa, mutta lakisääteistä vastuuta ei. Pelastuslaitoksella on viime kädessä ainakin valvontavelvollisuus. VPK:n vastuu on sopimusvastuuta.

15 Yhteenvetoa Perinteisessä VPK-toiminnassa ei miltään osin ole kyse työsuhteesta. Pelastustoiminnassa on noudatettava työturvallisuuslakia, jossa päävelvoitteet on asetettu työnantajalle. Työnantajataho on laeissa määrittelemättä. On perusteita pitää VPKyhdistystä työnantajana. (Toisinkin voi olla.) Työturvallisuuden perusteet luodaan pelastustoiminnan ulkopuolella. VPK-yhdistyksen hallituksen velvollisuus hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita.

16 Toiminnanaikaisia velvoitteita 11. Työntekijän sopivuuden arviointi työn vaarallisuuden kannalta. 15. Suojainten ja apuvälineiden käyttö. 18. Työntekijän on noudatettava ohjeita. 20. Suojainten ja suojavaatetuksen käyttövelvollisuus. 23. Oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. 31. Työn tauottaminen

17 Työturvallisuuspuute pelastustoiminnassa On valittava sellainen toimintatapa, johon kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa riittävän turvallisesti (henkilöstön määrä, koulutus, kokemus, varusteet, suojaimet jne). Huom. Pakkotila.

18 Pakkotila RL 4:5. uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutettavan haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä ja muut olosuhteet.

19 Pelastustoimen laiminlyönti Vakava hengen tai terveyden uhka. Mahdollisuus, tilanteen luonne, kohtuus. Toimintavelvollisuus, rangaistusuhka.

20 Yhteinen työpaikka Työturvallisuuslain 6 luku. Yleinen määräysvalta (vrt. pääurakoitsija). Pelastustoiminnan johtaja. Käytännössä naapurilaitokset, poliisi, yksityinen saku, koneurakoitsijat, hautaustoimisto, sopimuspalokunnat, lääkäri, hinaus jne. Yleistä määräysvaltaa käyttävän työturvallisuusvastuu.