MS-A0004 - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3



Samankaltaiset tiedostot
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Esimerkki 8. Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä. 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = r 1 + r r 3 4r 1. LM1, Kesä /68

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2015

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

Matematiikan tukikurssi

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0007 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

2 / :03

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Insinöörimatematiikka D

Epäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

5 Lineaariset yhtälöryhmät

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

Insinöörimatematiikka D

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Konformigeometriaa. 5. maaliskuuta 2006

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Teoreettisia perusteita II

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 4 ratkaisuiksi

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

Insinöörimatematiikka D

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /310

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

(1.1) Ae j = a k,j e k.

MS-A0002 Matriisilaskenta Luento 1:Vektorit ja lineaariyhdistelyt

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

1 Kannat ja kannanvaihto

4 Vektorin komponenttiesitys

Lukion. Calculus. Polynomifunktiot. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7,

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

Insinöörimatematiikka D

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

Kanta ja Kannan-vaihto

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Lineaarialgebraa. Mat Matematiikan peruskurssi KP3-II Luentokalvojen tekstit Lay: luvut ,1.7,1.8 Heikki Apiola

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Informaatiotieteiden yksikkö. Lineaarialgebra 1B. Pentti Haukkanen. Puhtaaksikirjoitus: Joona Hirvonen

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Yleiset lineaarimuunnokset

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

Harjoitusten 5 vastaukset

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Kuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Transkriptio:

MS-A0004 - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 atkaisut Tehtävä Merkitään matriisin rivejä, 2 ja 3. Gaussin eliminoinnilla saadaan 3 5 4 7 3 5 4 7 3 2 4 2+ 0 3 0 6 6 8 4 3+2 2 0 3 0 6 3 5 4 7 0 3 0 6 3+ 2 3 5 4 7 3 2 0 0 2 Päädyttiin siis yhtälöryhmään { 3x + 5x 2 4x 3 = 7 x 2 = 2 { 3x 4x 3 = 3 x 2 = 2 Tässä on kolme tuntematonta ja kaksi yhtälöä, joten ratkaisuja on ääretön määrä. atkaisu on suora, joka voidaan parametrisoida esimerkiksi valitsemalla x 3 vapaaksi muuttujaksi, jolloin x ja x 2 ovat kiinnitettyjä: x = 4 3 t x 2 = 2 x 3 = t, t Näin määritelty x = (x, x 2, x 3 ) on yhtälön Ax = b ratkaisu kaikilla t:n reaalilukuarvoilla. Tehtävä 2 Merkitään rivejä kuten edellisessä tehtävässä ja käytetään taas Gaussin eliminointia. Saadaan, että 2 3 α 2 3 α 6 3 9 3 6 3 9 3. 4 2 6 2 3 2 0 0 0 2 2α

Jotta viimeinen yhtälö olisi tosi, on pädettävä 2 2α = 0 eli α =. Sijoitetaan tämä yhtälöryhmään ja ratkaistaan: 2 3 6 3 9 3 2 3 6 3 9 3 4 2 6 2 3 2 2 3 2+3. atkaisuksi saadaan 2x + x 2 + 3x 3 = x 2 = t x 3 = s x = 2 + 2 t + 3 2 s x 2 = t x 3 = s. Tämä tarkoittaa, että vastaukset muodostavat tason. Tehtävä 3 Kunkin alkuaineen atomien määrä tulee olla sama reaktioyhtälön molemmilla puolilla. Saadaan yhtälöryhmä Vety (H): 2x 2 = 2x 4 Hiili (C): x = 6x 4 Happi (O): 2x + x 2 = 2x 3 + 6x 4. Kirjoitetaan tämä matriisimuodossa Ax = 0 ja ratkaistaan Gaussin eliminaatiolla (oikea puoli yhtälöstä säilyy nollavektorina, joten sitä ei tarvitse kirjoittaa) 0 0 6 0 2 0 2 2 2 6 Saatiin yhtälöryhmä 3 2 2/2 3/ 2 x = 6x 4 0 0 6 0 2 0 2 0 2 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 3 2 2 0 0 6 0 2 0 2 0 0 2 2 x 2 = 6x 4 x 3 = 6x 4 Tällä on ääretön määrä ratkaisuja, jotka voidaan parametrisoida x = 6t x 2 = 6t x 3 = 6t x 4 = t 2

Pienin kokonaislukuratkaisu saadaan kun t =, joten (x, x 2, x 3, x 4 ) = (6, 6, 6, ). Tehtävä 4 a) Tehdään kuten vihje sanoo ja oletetaan, että x toteuttaa epähomogeenisen yhtälön Ax = b. Tarkastellaan vektoria x + v. Nyt A(x + v) = Ax + Av = b + 0 = b, joten myös vektori x + v x toteuttaa epähomogeenisen yhtälön. Täten yhtälöllä ei ole yksikäsitteistä ratkaisua. Itseasiassa, myös vektori x + αv toteuttaa yhtälön kaikilla α, koska A(x + αv) = Ax + Aαv = Ax + αab = b + α 0 = b. b) Tarkastellaan vektoria w v 0. Nyt A(w v) = Aw Av = b b = 0, joten valinta x = w v toteuttaa yhtälön Ax = 0. Tehtävä 5 Käytetään tehtävän ratkaisemiseen lausetta, joka sanoo, että lineaarikuvaus voidaan esittää matriisina, jonka sarakevektoreina on kantavektoreiden e i kuvavektorit. a) Avaruuden 2 kantavektorit ovat e = (, 0) ja e 2 = (0, ). Katsotaan mitä lineaarikuvaus tekee näille vektoreille. Ensin huomataan, että peilattaessa x-akselin suhteen e pysyy paikallaan ja venytys nelinkertaiseksi muuttaa sen vektoriksi (4, 0). Toiseksi huomataan, että peilattaessa x-akselin suhteen e 2 kuvautuu vektoriksi (0, ) ja venytys nelinkertaiseksi muuttaa sen taas vektoriksi (0, 4). Näin ollen haluttu matriisi on [ ] 4 0 A =. 0 4 b) Avaruuden 3 kantavektorit ovat e = (, 0, 0), e 2 = (0,, 0) ja e 3 = (0, 0, ). Peilaus origon suhteen muuttaa vektorin v sen vastavektoriksi v, joten kantavektoreiden kuvavektorit ovat e, e 2 ja e 3. Näin ollen peilauksen matriisi on 0 0 A = 0 0. 0 0 c) Projisoitaessa avaruuden 3 vektori tasolle xy, säilyyvät x- ja y- koordinaatit muuttumattomina ja z = 0. Täten projektion matriisi on A = 0 0 0 0. 0 0 0 3

Tehtävä 6 Tässä tehtävässä etsitään suoran y = x + suhteen peilauksen suorittava matriisi. Tehtävä on jaettu kolmeen osaan, joissa ensiksi siirretään suora kulkemaan origon kautta. Toiseksi suoritetaan peilaus ja lopuksi palautetaan suora kulkemaan alkuperäisessä kohdassa. Siirto origoon: Suora y = x + voidaan kirjoittaa tason pisteenä (x = t, y = t + ), jossa t. Tavoite on muuttaa suora y = x + suoraksi y = x, mikä on sama asia kuin muuttaa piste (t, t+) pisteeksi (t, t). Käytetään annettua vihjettä ja samaistetaan piste (x, y) pisteen (x, y, ) kanssa. Tällöin alkuperäinen piste voidaan ilmoittaa t t +. Tämä piste halutaan muuttaa pisteeksi t t. Se onnistuu matriisilla 0 0 M = 0, 0 0 koska 0 0 t t t 0 t + = ( t + ) + ( ) = t. 0 0 Peilaus: Kun piste (x, y) peilataan suoran y = x suhteen, vaihtavat molemmat koordinaatit merkkiä ja x-koodinaatin arvoksi tulee alkuperäisen y-koordinaatin arvo ja päinvastoin. Eli (x, y) muuttuu ( y, x). Vinkki: jos hahmottaminen on vaikeaa piirrä (x, y)-koordinaatistoon, suora y = x ja mieti kuinka erilaiset pisteet siirtyvät suoran toiselle puolelle. Kokeile esimerkiksi pisteitä (, 2), ( 2, 3) ja (, ). Peilausmatriisiksi saadaan M 2 = 0 0 0 0, 0 0 koska 0 0 x y y 0 0 y = x = x. 0 0 4

Viimeiseksi siirto takaisin alkuperäiseen sijaintiin: Koska matriisi M siirtää piseitä alaspäin y-suunnassa, matriisi M siirtää piseitä ylöspäin y-suunnassa. Tämä voidaan havaita ratkaisemalla yhtälö atkaisu on M a alkuperäinen = a uusi. a alkuperäinen = M a uusi. Eli käänteismatriisi muuttaa uuden pisteen alkuperäiseksi. M on helppo ratkaista, koska tarvitaan vain yksi takaisinsijoitus Gaussin eliminaatiossa. Siirto takaisin on M 3 = M = 0 0 0, 0 0 koska 0 0 0 0 0 0 0 0 M 3 M = 0 0 = 0 = 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 Koko operaatio voidaan suorittaa ensin siirtämällä, sitten peilaamalla ja lopuksi käänteissiirtämällä. Tämä operaatio tapahtuu matriisilla 0 0 0 0 0 0 0 M = M 3 M 2 M = 0 0 0 0 = 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 Tehtävä 7 Kirjoitetaan lineaarikuvaus A F :n sarakkeiden avulla eli A F x = x a +...+ x n a n, missä a i :t ovat A F :n sarakevektorit ja x = (x,..., x n ) T. Merkitään lisäksi annettuja kuvapisteitä b = (4, ) T, b 2 = (0, 3) T ja b 3 = (8, 5) T. Tällöin annetuista ehdoista saadaan yhtälöryhmä a + a 2 + a 3 = b a 2a 2 3a 3 = b 2 5a 3a 2 + 2a 3 = b 3 Tässä muuttujat ovat vektoreita, mutta yhtälöryhmä ratkaistaan täysin samoin kuin skalaarimuuttujien tapauksessa. Saadaan { 3a 2 4a 3 = b 2 b a 3 = b + 2 b 2 + 3 b 3 = ( 76, 34 )T a 2 = 3 a 2 a 3 = b 3 + 5b 2 b 3 b 2 4 3 a 3 = ( 84, 54 )T a = b a 2 a 3 = ( 60, 33 )T Näin ollen kysytty kuvausmatriisi on A F = [ ] 60 84 76. 33 54 34 Tapa 2. Voidaan myös ratkaista seuraavasti matriisimuotoa käyttäen 5

[ ] a a 2 a a 2 a 22 a 23 5 2 3 3 2 = [ 4 0 8 3 5 ]. atkaistaan A F operoimalla oikealta käänteismatriisin avulla (Sen voi laskea t.8 mukaisesti) [ ] [ ] 5 a a 2 a 4 0 8 = 2 3 a 2 a 22 a 23 3 5 3 2 = [ 4 0 8 3 5 ] 5 7 4 2 3 = [ 60 33 84 54 76 34 ] Tehtävä 8 Käänteismatriisi voidaan ratkaista Gaussin eliminaatiolla siten, että kirjoitetaan liittomatriisin oikealle puolelle yhden pystyvektorin sijaan identiteettimatriisi ja eliminoidaan normaalisti: 6 5 0 0 0 0 0 6 5 0 0 0 0 0 7 6 0 0 0 0 0 0 0 3 2 0 0 0 0 0 0 7 6 0 0 0 0 3 2 0 0 0 0 0 4 3 0 0 0 0 0 4 3 0 0 0 6 5 0 0 0 0 0 6 0 0 0 36 30 0 0 0 0 0 7 6 0 0 0 0 3 2 0 0 0 0 0 0 7 6 0 0 0 0 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 4 3 0 0 0 0 0 4 3 0 0 0 6 5 0 0 0 0 0 6 5 0 0 0 0 0 7 6 0 0 0 0 3 0 0 0 9 6 0 0 0 7 6 0 0 0 0 0 0 0 3 2 0 0 0 0 0 4 3 0 0 0 0 0 4 3 Viimeisessä liittomatriisissa on nyt oikealla A. Nyt x saadaan ratkaistua suoraviivaisesti yhtälöstä 6 5 0 0 0 5 x = A b = 7 6 0 0 0 0 3 2 = 6 0 0 4 3 2 2 6