Perhekeskukset Suomessa Perhekeskuspäivä Kaarina 9.6.2014 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT LastenLANU
Perhekeskukset Suomessa tutkimusraportti Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen 10.6.2014 THL 2
Mitä tarkoitetaan perhekeskuksella? Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja vähintään ennalta ehkäisevän sosiaalitoimen palveluja. Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Familjecentraler -kartläggningen, 2008) =>Määritelmän pohjalta selvitykseen mukaan tulleet perhekeskusten palvelukokonaisuudet luokiteltiin neljään ryhmään 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 3
Perhekeskus hyvinvointi ja terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisevä palvelumalli Perhekeskuksen perusajatus on, että se, mitä me pitkällä aikavälillä voimme tehdä edistääksemme kansanterveyttä, on työskennellä turvallisen lapsuuden puolesta. (Mirjam Kalland, MLL) Kolmas kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen. Toinen kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve selektiiviseen, kohdennettuun tukeen. Ensimmäinen kerros -promotiiviset, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille Perusmuuri Ammatillinen osaaminen Kuva: Norjan Familiens hus perhekeskus (Thyrhaug ym. 2011) 2014-06-10 Presentationens Namn / Faktor 4
Perhekeskustoiminnan tavoitteet Tukea vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä Edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä Vahvistaa lasten ja aikuisten sosiaalisia verkostoja Tarjota tapaamispaikka alueen asukkaille Tarjota varhaisen tuen palveluja matalalla kynnyksellä Tarjota kohdennettua tukea riskiryhmille Edistää monialaista, ylisektorista yhteistoimintaa Rakentaa kolmannen sektorin kumppanuusyhteistyötä Toimia asiantuntija- ja osaamiskeskuksena 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5
Perhekeskukset palvelujen tuottamistavan mukaan 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 6
Perhekeskuksen kohderyhmä Ikäryhmä Kyllä % Alle kouluikäiset ja alakouluikäiset Alle 3-vuotiaat 100 3 6 -vuotiaat 100 7 12 -vuotiaat 61 Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat 13 16 -vuotiaat 52 17 23 -vuotiaat 31 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 7
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 1. Monialainen perhekeskus ( 50 %) a) äitiysneuvolan b) lastenneuvolan c) avoimen varhaiskasvatuksen ja d) vähintään ehkäiseviä /varhaisen tuen sosiaali-/terveyspalveluja - palvelut muodostavat kiinteän palveluverkoston (47 %) tai palvelut sijaitsevat samassa palvelukeskuksessa / rakennuksessa (3 %) 2. Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus (22 %) a) äitiysneuvolan b) lastenneuvolan ja d) vähintään ehkäiseviä sosiaali-/terveyspalveluja -> terveyskeskustoimintaan kytkeytynyt toiminta - > avoimen varhaiskasvatuksen palvelut eivät ole kiinteä osa palvelukokonaisuutta 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 9
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 3. Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus (9%) c) avoimen varhaiskasvatuksen palvelut ja d) vähintään ehkäiseviä /varhaisen tuen sosiaali-/terveyspalveluja -> äitiys- tai lastenneuvolapalvelut eivät ole kiinteä osa palvelukokonaisuutta 4. Erikoistunut perhetukikeskus (19 %) palvelukokonaisuus, johon on koottu erikoistuneita neuvonta- ja palveluyksiköitä (lasten- tai nuorisopsykiatria, mielenterveys, lastensuojelu, päihdepalvelut) tarjoavat palveluja lapsen ja perheen psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiin ongelma- ja erityisen tuen tarpeen tilanteissa Äitiys- ja lastenneuvolan tai varhaiskasvatuksen palvelut eivät olleet kiinteä osa palvelukokonaisuutta 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 10
Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola 73 29 Lastenneuvola 77 32 Avoin vaka, ph 70 35 Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola 68 33 Perhetyö 74 46 Kotipalvelu 52 26 Puheterapia 59 25 Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö 73 30 Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö 55 16 Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 11
Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Muita erityispalveluja 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 12
Perhekeskustoiminnan kehittämistarpeet 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen 2. Strategisen yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen 3. Toiminnan koordinaation ja ohjauksen selkiyttäminen 4. Kolmannen sektorin integrointi kiinteäksi osaksi toimintaa 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen 6. Vanhemmuuden tukeminen 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 13
Kehittämishaasteet: 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Perhekeskuksen tavoitteet toteutuivat selvityksen mukaan parhaiten monialaisessa perhekeskuksessa Niissä kunnissa, joissa perhekeskustoiminta on järjestetty hyvinvointineuvolatyyppisesti ilman kytkentää varhaiskasvatukseen, tulee neuvolan tiivistää yhteistoimintaa päivähoidon kanssa Niissä kunnissa, joissa on avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus tulee tiivistää yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan ja varhaisen tuen palvelujen kanssa Erikoistuneista neuvonta- ja palvelukeskuksista tulisi käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 14
Kehittämishaasteet: 2. Perhekeskustoiminnan strategisen, yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15
Kehittämishaasteet: 3. Toiminnan koordinaation ja ohjauksen selkiyttäminen - yhteisistä toimintatavoista sopiminen Yleisesti toimintatavoista oli sovittu hyvin: > 80 % sopinut arjen tukea ja yhteisöllisyyttä edistävistä palveluista huolen puheeksi ottamisen periaatteista sekä menettelyistä jos tunnistettu huolten kasaantumista tai sen riskiä perheessä >70 % sopinut perhekeskustoiminnan arvioinnista, palvelujen kohdentamisen ja palveluohjauksen periaatteista sekä moniammatillisten yhteistyötapaamisten ja henkilöstön osaamisen vahvistamisen periaatteista Heikoiten sovittu lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä osana kuntastrategiaa (57 %) yhteistyön periaatteista kolmannen ja yksityissektorin kanssa (29-55 %) sekä lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen periaatteista (59 %) 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 16
Kehittämishaasteet: 3. Yhteistoiminta, koordinaatio, ohjaus Yhteistoiminnan mahdollisti se, että kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- /ohjausryhmä. Eri palvelusektoreiden käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat. 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 17
Kehittämishaasteet: 4. Kolmas sektori vahvemmin mukaan toteutuu monialaisessa perhekeskuksessa 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 18
Kehittämishaasteet: 4. Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen ja kumppanuussopimukset Solmittu kumppanuussopimus perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi Muu kunta/ alue (kuntayhtymä, maakunta,seutukunta) Kyllä % 10 Seurakunta 14 Järjestö 25 Yksityinen palveluntuottaja 7 Kumppanuussopimuksia laadittu yleisimmin eri järjestötoimijoiden kanssa Perhekeskuksen käynnistymisen ajankohdalla, tyypillä, toiminnan laadulla tai koordinaatiolla ei yhteyttä kumppanuussopimusten solmimiseen 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 19
Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen: perheiden kohtaamispaikka 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 20
Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen:perheiden kohtaamispaikat Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa tarjolla varhaista tukea (80 % vs 38 %) järjestö, srk ja/ tai yksityinen sektori aktiivisesti mukana (73 % vs 30 %) palvelut oli suunnattu pienten lasten ja alakouluikäisten lasten perheille (79 % vs. 39 %) Kohtaamispaikalla merkitsevä yhteys vanhempien keskinäisen vertaistuen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. 10.6.2014 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 21
Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen Suurin osa (55-93%) arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin niissä perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille. 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 22
Kehittämishaasteet: 6. Perhekeskus vanhemmuuden tuen osaamiskeskuksena Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin erittäin hyväksi Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät 1. Strukturoitujen vanhemmuuden tuen ohjelmien hallintaan 2. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen 3. Toiminnan arviointiin 4. Ehkäisevään parisuhdetyöhön Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja tavoitteet osaaminen toteutui muita paremmin 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 23
Perhekeskustoiminnan kehittämisen painopisteet Monialainen palvelukonsepti Perhekeskus Kehittämisen painopisteet Yhteensovittava johtaminen, koordinaatio Strukturoidut työkäytännöt, toimintamallit; vanhemmuuden, parisuhteen, erotilanteiden tuki Monialainen palvelurakenne, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 24
STM:n Lasten Kaste osaohjelma perhekeskuksen kehittämisympäristönä Lasten Kaste osaohjelma THL/LANU yksikkö koordinoi Perhekeskus Kehittämiskärkenä Perhekeskus Oppimisverkosto Perhekeskus Järjestöverkosto Perhekeskus AMK verkosto Hankkeet, kunnat, ky:t, järjestöt Järjestöt, Emma & Elias ohjelma, RAY, alueelliset Kaste-toimijat Perhekeskusosaamisen erikoistumiskoulutus? 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 25
Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija marjatta.kekkonen@thl.fi 10.6.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 26