13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731
YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö sekä rakennusten luonteva sovittaminen maastoon ja toisiinsa. Asemakaavassa on annettu määräyksiä mm. kerrosluvusta, rakennusoikeudesta ja rakennusten sijoittumisesta. Rakentamisohjeet täydentävät kaavan määräyksiä. Nämä ohjeet liitetään sitovina tontin luovutusasiakirjoihin. Rakentajan tai suunnittelijan, rakennustarkastajan ja tarvittaessa kaavoittajan väliset neuvottelut suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen joustavan läpiviennin kannalta tärkeitä. Näin menetellen voidaan aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka kaipaavat jatkokehittelyä tai ovat rakennusluvan myöntämisen esteenä. Erityisen hyviksi todettujen suunnitelmien kohdalla on mahdollista tulkita rakentamistapaohjeita joustavasti rakennustarkastajan ja kaavoittajan välisin neuvotteluin. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Alue on pinnanmuodoltaan melko tasaista. Alueelle tehtyjen pohjatutkimusten mukaan maaperä on savea. Rakennukset ehdotetaan perustettavaksi tukipaalujen varaan. Rakentajan tulee teettää tonttikohtainen pohjatutkimus rakennusten sijaintien tarkentuessa. Tontin paalutuksessa on huomioitava, että pohjavettä voi nousta paalujen vartta pitkin ylös jolloin kaivantoa on kuivatettava. Rakennuksen ympärille on tehtävä kevennyskerros routasuojauksen yhteydessä ja suurin sallittu kuormitus talon sivulla on mitoitettava valmiiksi, samoin kevennyksen paksuus. Rakennuspohjan ja pihan täytöissä on huomioitava MaaRYL ja InfraRYL vaatimukset. Pohjavesiolosuhteiden vuoksi kellarin rakentaminen on kielletty.
RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN JA POHJARATKAISU Sijoittamalla päärakennus tontin pohjoisreunaan (tontin koillis- ja luoteisen puoleiset rajat) saadaan tontille muodostettua suojaisa ja aurinkoinen piha-alue. Rakennuksen pihapuolelle on hyvä sijoittaa oleskelutiloja kuten olohuone ja keittiö, ja selkäpuolelle taas aputiloja kuten pesutilat ja portaat. Päärakennuksen harjan suunta on joko kadun suuntainen tai katuun nähden poikittainen. Kattolyhdyillä saa myös yläkerran asuinhuoneet valoisiksi. Kattamattomat terassit voivat ulottua naapurin suostumuksella kahden metrin päähän tontin rajasta, jolloin sen leveys saa olla enintään 1/3 julkisivun pituudesta. Asuinrakennuksen sijoittuessa alle 8 m:n etäisyydelle sellaisesta tontinrajasta, johon naapuri saa rakentaa talousrakennuksen kiinni tontin rajaan (rajat on lueteltu jäljempänä), tulee huomioida seuraavaa: Julkisivu, josta on alle 8 metrin etäisyys rakennukseen, ei saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Julkisivuun saa kuitenkin sijoittaa yläikkunoita tai kapeita, korkeita ikkunoita. Rakennuksen toisessa kerroksessa saa julkisivussa kuitenkin olla myös asuinhuoneen pääikkunoita silloin, kun julkisivu on vähintään 4 metriä tontin rajasta. Rakennusvalvonta voi myöntää toiseen kerrokseen sijoittuvat ikkunat vähäisenä poikkeamana kaavamääräyksestä, jonka mukaan rakennus on sijoitettava vähintään 8 metrin päähän naapuritontilla jo olevan asuinhuoneen pääikkunoista.
JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRITYS Julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä selkeisiin ratkaisuihin. Rakennusten pintamateriaalina tulee käyttää maalattua puuta, rappausta tai puhtaaksi muurattua tiiltä saman sävyisellä saumalla. Julkisivuissa tulee käyttää murrettuja värejä. Autotallin tai varastorakennuksen värin tulee sopia asuinrakennuksen väriin. Sokkelin tulee olla väriltään harmaa. KATTOJEN MATERIAALIT JA VÄRIT Vesikatteen tulee olla tiilenpunaista, tummanharmaata tai mustaa sileää peltiä, tiiltä tai huopaa. AUOTALLIT JA TALOUSRAKENNUKSET Asemakaava antaa tontin rakennusoikeuden lisäksi autosuojaa varten 24 m2 rakennusoikeutta. Alueelle ei kuitenkaan saa tehdä avoimia autokatoksia vaan autosuoja on toteutettava paloeristettynä, umpinaisena rakenteena: palomääräyksiä on noudatettava niin, ettei naapurille aiheudu ylimääräisiä rasitteita. Autosuojan- tai talousrakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja sen korkeus tulee pitää mahdollisimman pienenä. Talousrakennuksen katto voi olla tasakatto vain, mikäli sen päälle toteutetaan asuntoon rajoittuva terassi. Kaksi kiinni toisissaan olevaa talousrakennusta tulee suunnitella yhdeksi kokonaisuudeksi.
Autotallin ja/tai talousrakennuksen saa sijoittaa rajaan kiinni seuraavasti (tonttien numerointi ei tässä seuraa tontin virallista kiinteistötunnusta, katso kuvasta): - Tontti 1: saa rakentaa tontti 1 ja tontti 2 väliseen rajaan kiinni - Tontti 2: saa rakentaa tontti 1 ja tontti 2 väliseen rajaan kiinni - Tontti 3: saa rakentaa tontti 2 ja tontti 3 väliseen rajaan kiinni - Tontti 4: saa rakentaa tontti 3 ja tontti 4 väliseen rajaan kiinni - Tontti 5: saa rakentaa tontti 4 ja tontti 5 väliseen rajaan kiinni - Tontti 6: saa rakentaa tontti 6 ja tontti 7 väliseen rajaan kiinni - Tontti 7: saa rakentaa tontti 7 ja tontti 8 väliseen rajaan kiinni - Tontti 8: saa rakentaa tontti 7 ja tontti 8 väliseen rajaan kiinni - Tontti 9: saa vain naapurin erityisellä suostumuksella rakentaa tontin rajaan kiinni - Tontti 10: saa rakentaa tontti 10 ja tontti 11 väliseen rajaan kiinni - Tontti 11: saa rakentaa tontti 10 ja tontti 11 väliseen rajaan kiinni - Tontti 12: saa rakentaa tontti 11 ja tontti 12 väliseen rajaan kiinni - Tontti 13: saa rakentaa tontti 13 ja tontti 14 väliseen rajaan kiinni - Tontti 14: saa vain naapurin erityisellä suostumuksella rakentaa tontin rajaan kiinni - Tontti 15: saa vain naapurin erityisellä suostumuksella rakentaa tontin rajaan kiinni AJOLIITTYMÄT Tontille saa tehdä yhden 4 metriä leveän ajoneuvoliittymän. Liittymien sijainnit on osoitettu oheisessa kartassa. Liittymät sekä liittymien edustan kohdalla tontilla on stabiloitu maaperä.
AIDAT Rouskukujan ja Tattikujan puoleisilla sivuilla aidan tulee olla enintään 120 cm korkea kasvillisuusaita. Muut aidat voivat olla myös puu- tai kiviaineista, enintään 140 cm korkeita maanpinnasta mitattuna. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle eikä se saa estää pelastustoimintaa. Tonttien välisistä raja-aidoista on sovittava naapurien kesken. Aidat tulee esittää rakennuslupahakemuksessa. JÄTEHUOLTO Jätehuollon tilat tulee esittää asemapiirustuksessa. Tyhjennettävät jäteastiat tulee sijoittaa lähelle katua jätehuoltomääräyksiä noudattaen. HULEVEDET Katto-, pinta- ja salaojavedet johdetaan hulevesiviemäriin. Hulevesien viivyttäminen omalla tontilla on myös sallittua ja ne tulee esittää KVV- suunnitelmassa. Viivyttämisestä tulee laatia suunnitelma, joka on hyväksytettävä kaupungin Vesihuollossa.