Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät 12.10.2011 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2004 2010 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* Vuosikate: Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1,10 211 79 1,11 213 77 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 49 52 74 81 66 69 97 Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, -0,16 6,11 1 173 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): -0,05 7,05 1 347 1,02 7,67 1 461 0,74 8,15 1 545 0,61 8,63 1 629 0,29 9,78 1 838 1,83 2) 10,46 1 956 Vuosikate negatiivinen 138 134 79 52 57 29 7 Vuosikate < poistot 325 326 243 181 178 117 54 Kuntien lkm yhteensä 428 416 415 400 399 332 326 Kuntien lkm (v. 2010 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 92 93 40 32 30 26 7 Vuosikate < poistot 250 257 184 139 131 113 54 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuodesta 2010 arvioluku. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 2
Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Kuntien vuosikate % poistoista 2009 2010 maakunnittain Koko maa: 2009 2010* 2010* 2009 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus 3
800 700 600 Kuntien vuosikatteet 1997 2010, /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Koko maa 500 400 300 200 100 0-100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 4
Taustaa kuntatalouden ennakoitua paremmalle kehitykselle vuonna 2010 Talous- ja työllisyyskehitys arvioitua vahvempia, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan (palkkasumman) kehitys ennakoitua parempi Yhteisöveron kasvu ennakoitua nopeampaa Suuri osa kunnista on saanut hidastettua toimintamenojensa kasvua HSY:n perustamisesta johtuva pääkaupunkiseudun kuntien saama kirjanpidollinen myyntivoitto noin 950 milj. euroa sisältyy tilinpäätöksiin Valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverorajojen korotus) vaikutus täysimääräisenä kuntien talouteen vuonna 2010 noin 800 milj. 5
Kuntatalouden tulorahoitusvaje 1) 1 (2) Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tämä määritelmä tulorahoituksen riittävyydestä pitää paikkansa edellyttäen, että tuloslaskelmaan merkityt suunnitelmapoistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa. Näin ei kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten kohdalla ole kuitenkaan pääsääntöisesti ollut, vaan suunnitelmapoistot ovat jääneet olennaisesti alle poistonalaisten investointien tason. Kunta-alalla sovellettava kirjanpidon poistokäytäntö on osin peittänyt sen tosiseikan, että kuntatalous kokonaisuudessaan on heikentynyt jyrkästi. Tätä kuvaa myös kuntatalouden viime vuosien nopea velkaantuminen. 1) Tulorahoitusjäämä = vuosikate miinus poistonalaisten investointien omahankintamenot. Koska kuntasektorin vuosikate ei ole riittänyt omahankintamenojen rahoittamiseen, puhutaan tulorahoitusvajeesta. 6
Kuntatalouden tulorahoitusvaje 2 (2) Poistojen tekemisen tarkoituksena on varautua palvelurakenteen uusimiseen. Kuluvia, poistonalaisia tuotantovälineitä ovat päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhusten hoitolaitokset ja muut rakennukset sekä katu- ja johtoverkostot ja muut kiinteät rakenteet sekä koneet ja laitteet. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997 2010 yhteensä 9 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997 2010 noin 7,5 miljardia euroa. 7
Kuntasektorin tilikauden tulos 1997 2010, mrd. 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla * Vuoden 2010 tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan. 7.6.2011/hp 8
600 Keski-Suomen kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 9
Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, mrd. 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan. 10
1500 1000-500 -1000-1500 -2000 Keski-Suomen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 500 0-2500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1), Keski-Suomi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Keski-Suomi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 11
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Jyväskylän seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 12 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 0 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Suomi pl. Jyväskylän seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 13 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 0
Kataisen hallituksen painopistealueet 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden vakauttaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen 14
Hallitusohjelmasta poimittua 15
Kestävä kuntatalous vahva peruskunta mitä se voisi tarkoittaa? a) Kansantalouden kestävyyden näkökulmasta? b) Yksittäisen kunnan kannalta? Lähtökohta: Pohjoismaissa paikallishallinnon osuus BKT:sta ja työllisyydestä on suuri Suomessa n. 20 % Ruotsissa n. 25 %. Periaatteita:» vakaus ja monipuolisuus» kannustaa talous kasvuun ja työllisyyteen» heijastuu ympäröivään aluetalouteen ja koko kansantalouteen» paikallisuus» demokratia / toiminnan läpinäkyvyys Erityispiirre:» Pitkät etäisyydet ja suuret alueelliset erot 16
Kansantalouden kannalta kestävä kuntarahoitus:» kannustaa aktiiviseen elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan» turvaa vakaan rahoituspohjan» on kuntalaisen ja päättäjien kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä» on valtio-kuntasuhteen kannalta vakaa ja ennakoitava» on oikeudenmukainen ja alueellisia tulopohja- ja olosuhde-eroja tasaava Vahva peruskunta:» alueellinen elinvoima monipuolinen elinkeinorakenne riittävä asukaspohja verorahoituksesta pääosa omista verotuloista» palvelujen ostojen merkitys ei ole liian suuri» investoinnit tulevaisuussuuntautuneita investointikyky» riittävät talouden puskurit riskien hallinta Vahva / taloudellisesti hyvin toimiva kunta?» kunnan talous voi olla hyvin hoidettu ja kunnossa, vaikka se ei olisikaan ns. vahva peruskunta. 17
Kuntapolitiikka Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013. Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. 18
Kunnallisveroprosentti 1998 2011 % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) 17,0 Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13,0 1998 00 02 04 06 08 10** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 19
% 70 60 50 Kuntien tilinpäätösten mukaisten valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2009, % (verorahoitus = verotulot + valtionosuudet) 94 kunnalla osuus yli 50 % Maksimi: Ranua 67,4 % 40 30 20 10 238 kunnalla osuus alle 50 % Keskimäärin Manner-Suomessa 28,1 % Mediaaniarvo Manner-Suomessa 43,5 % 0-10 Minimi: Espoo -0,3 % 0 50 100 150 200 250 300 Kunnat valtionosuuksien ja verorahoituksen suhteen mukaisessa suuruusjärjestyksessä 332 Kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus 20
Kunnan laskennallinen tuloveroprosentti, kun kunnan valtionosuudet korvataan tuloveroprosenttia korottamalla Kuntakohtaiset ääripäät Kunnan koko Tuloveroprosentti 2011 Valtionosuudet 2010, /as. Tuloveroprosentti, jolla saadaan valtionosuutta vastaava tuotto Laskennallinen tuloveroprosentti Ranua Rautavaara Puolanka Kivijärvi Utsjoki Manner-Suomi Kerava Helsinki Kauniainen Kaskinen Espoo 19,25 4 735 51,09 70,34 20,00 4 126 44,49 64,49 20,00 4 199 42,65 62,65 19,50 3 695 42,64 62,14 20,75 4 933 41,21 61,96 19,18 1 383 9,02 28,20 18,75 552 3,04 21,79 18,50 425 2,14 20,64 16,50 307 0,96 17,46 20,00 106 0,66 20,66 17,75 98 0,44 18,19 21
Kuntaliiton talouslinjauksia valtion kuntapolitiikkaan» Kuntien tehtävät ja tulorahoitus saatettava tasapainoon: kuntien tehtävien lisäykset ja samanaikaiset tulojen leikkaukset kohtuuton yhdistelmä ja kiristää kuntaverojen korotuspaineita.» Myönteistä hallituksen linjaukset maksaa valtionosuuksien indeksitarkistus ja kustannusten jaon tarkistus sekä verovähennysten kompensaatio täytenä. Valtionosuuksien leikkaus (631 milj. ) kohtuuton.» Tehtävien lisäyksestä kunnille 100 % valtionosuus.» Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta otettava kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen osaksi.» Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on:» Kuntien veropohjaa vahvistettava: uudet verolähteet ja nykyisten kehittäminen erit. kiinteistövero, verovähennysten kompensointi (sovittu hallitusohjelmassa)» Järjestelmää rukattava tuloksellisuuteen kannustavaksi ja kuntaliitosneutraaliksi» Uudistus valmisteltava huolella ja laaja-alaisesti. Taustaselvitykset käynnistettävä pikaisesti. 22
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle 2 000 as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 47-118 17-54 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Keski-Suomen kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Kuhmoinen Luhanka Kivijärvi Kannonkoski Viitasaari Joutsa Multia Jyväskylä Karstula Jämsä Keuruu Kyyjärvi Konnevesi Muurame Toivakka Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä 51-118 172 105 50-118 113 45 64-118 15-39 57-118 11-50 48-118 6-63 41-118 12-65 82-118 -53-89 29-118 -1-90 47-118 -27-98 32-118 -13-99 41-118 -24-101 68-118 -51-101 41-118 -33-110 30-118 -23-110 29-118 -34-123 25
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Keski-Suomen kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Saarijärvi Pihtipudas Kinnula Äänekoski Hankasalmi Laukaa Uurainen Petäjävesi Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 37-118 -44-125 51-118 -65-131 44-118 -69-143 29-118 -54-143 24-118 -51-145 20-118 -49-147 25-118 -72-165 28-118 -81-171 Keski-Suomi 32-118 -16-102 Koko maa 49-118 1-68 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 26
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2015 Lähde: Peruspalvelubudjetti 2012, 27.9.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat
Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. 32
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,79 35,17 36,59 38,07 39,64 41,29 - Palkat 14,60 15,01 15,46 15,92 16,46 17,03 17,62 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,47 4,61 4,74 4,91 5,07 5,25 - Ostot 10,92 11,67 12,45 13,23 14,03 14,87 15,76 - Muut toimintamenot 2,50 2,64 2,65 2,70 2,67 2,67 2,66 Korkomenot 0,29 0,30 0,32 0,39 0,50 0,54 0,58 Investoinnit 3,99 5,74 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,83 1) 39,90 41,38 42,97 44,58 46,27 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. -Palkat 4,2 3,1 4,0 2,8 4,1 3,0 4,0 3,0 4,0 3,4 4,1 3,5 4,2 3,5 -Ostot 6,9 6,9 6,7 6,3 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,4 1) 0,1 3,7 3,8 3,7 3,8 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. 1) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 33
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2015 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4,5 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 11e 12e 13e 14e 15e 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,0 4,1 4,0 4,0 4,1 4,2 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 34
Kunta-alan palkkasumman kehitys Muutoksen vaikutus käyttötalouden palkkasummaan, % Erä 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011** 2012** Ansiotasoindeksi 4,2 3,0 3,7 5,5 3,5 3,4 3,0 3,2 Muut tekijät 1) -0,2 0,3 0,4 0,8-0,4-0,6 0,5 0,3 Yhteensä 4,0 3,3 4,1 6,3 3,1 2,8 3,5 3,5 1) Mm. paikalliset sopimukset, lomautukset ja irtisanomiset, työpanoksen muutoksen sekä rakennemuutosten vaikutukset *) Ennakkotieto **) Ennuste 35
Kuntien verotulot vuosina 2009-2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,56 17,16 17,77 18,41 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,49 1,49 1,33 1,38 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,28 19,90 20,38 21,11 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-8,0 0,0-10,7 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 27,87 27,87 22,87 22,87 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011 36
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,85-25,85-26,92-28,04 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,16 7,71 0,17 3,15-2,22 0,25 19,28 8,06 0,15 2,64-2,32 0,25 19,90 8,47 0,08 2,60-2,43 0,25 20,38 8,93 0,06 2,45-2,54 0,25 21,11 9,45 0,04 2,56-2,65 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93 1,18 0,56 0,42 0,16 0,15 Tulorah. korjauserät -0,39-1,38-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,70 2,95 2,44 2,40 2,25 2,36 Investoinnit, netto -3,08-3,07-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,37-0,45-0,96-1,00-1,15-1,04 Lainakanta 10,88 11,67 12,22 13,22 14,27 15,47 16,57 Rahavarat 4,22 4,75 4,71 4,65 4,60 4,55 4,51 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 37
Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1997 2015, mrd. 1) Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 38
Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 39
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 4,0 4,0 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012 2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat. 40
Keski-Suomen kuntien taloudellisia tunnuslukuja 1 (2) Kunta - maksimi Asukasluku 31.12.10 Tuloveroprosentti 2011 Vuosikate % poistoista 2010 Lainakanta 2010 /as. Kertynyt yli-/alijäämä 2010, /as. Kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 2009, /as. Koko maa 5 375 276 19,17 145 1 957 1 314-1 485 Keski-Suomi 273 637 19,52 133 1 941 783-2 061 - minimi 831 18,50 67 488-307 -3 866 130 816 21,00 400 4 133 4 853-614 Jyväskylä 130 816 19,00 100 1 962 1 163-1 754 Jämsä 22 691 21,00 161 1 729 282-2 515 Äänekoski 20 244 20,50 114 2 025-145 -2 499 Laukaa 18 142 20,00 140 1 339-23 -1 679 Keuruu 10 666 19,75 214 1 981 507-1 121 Saarijärvi 10 580 20,00 182 2 355 867-2 759 Muurame 9 256 19,50 224 1 945 527-2 077 Viitasaari 7 174 19,50 154 2 395 440-3 768 Hankasalmi 5 542 20,00 197 488 185-1 302 Joutsa 5 053 19,50 280 2 924 78-2 300 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosilta 1997 2009 41
Keski-Suomen kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2 (2) Kunta Asukasluku 31.12.10 Tuloveroprosentti 2011 Vuosikate % poistoista 2010 Lainakanta 2010 /as. Kertynyt yli-/alijäämä 2010, /as. Kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 2009, /as. Pihtipudas 4 563 19,50 118 2 430 37-3 312 Karstula 4 507 18,50 67 3 112-85 -3 226 Petäjävesi 4 022 20,00 152 1 521 2 404-3 840 Uurainen 3 455 19,50 194 2 139 676-2 875 Konnevesi 2 963 19,50 270 1 170 1 870-1 070 Kuhmoinen 2 554 19,75 213 926 967-1 334 Toivakka 2 418 20,50 302 1 167-242 -2 165 Multia 1 890 19,75 194 2 164-307 -2 255 Kinnula 1 821 19,50 100 2 869 2 044-3 813 Kannonkoski 1 577 19,50 319 4 133 4 853-3 866 Kyyjärvi 1 508 19,00 138 3 641 2 285-614 Kivijärvi 1 364 19,50 400 982 745-1 946 Luhanka 831 19,00 128 1 579 669-2 303 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosilta 1997 2009 42