Kuntauudistuskatsaus 19.7.2013 Neuvotteleva virkamies Katja Palonen
Kuntauudistus ja hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Tavoitteena on Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Käynnistettiin koko maan kattava selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta (kuntarakennetyöryhmä)
Kuntarakennelain käsittely eduskunnassa Hallituksen esitys (HE 31/2013) annettiin 4.4.2013 Oikeuskanslerin ratkaisu 10.4.2013 - edellytti lisälinjauksia sotesta Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän esitykset 8.5.2013 (Orpon työryhmä) Esityksen täydentäminen (HE 53/2013) 23.5.2013 Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 20/2013) 18.6.2013 Kunnilla tulee olla sote-järjestämislain hyväksymisen jälkeen riittävästi aikaa pohtia rakennelaissa edellytettyjä ratkaisuja mahdollisista yhdistymisesityksistä Kuntarakennelaki hyväksyttiin eduskunnassa 26.6.2013 Laki tuli voimaan 1.7.2013. Kuntien yhdistymisselvitysten ja esitysten määräaikaa koskevan säännöksen voimaantulosta säädetään erikseen
Kuntarakennelain keskeinen sisältö Kuntarakenneuudistuksesta säädetään aiemmassa kuntajakolaissa, jonka nimike muutettiin kuntarakennelaiksi Kuntarakenneuudistusta koskevat väliaikaiset säännökset: Selvitysvelvollisuus ja velvollisuuden sisältö Selvitysperusteet Selvitysten määräaika ja seuranta Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki Muutoksia toistaiseksi voimassa oleviin säännöksiin mm. Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Valtioneuvoston nk. kriisikuntia koskeva toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä Lisäksi muutoksia kielilakiin Kunnan kielellisen jaotuksen määräytyminen, pöytäkirjakieli, kilpien ja paikannimien merkitseminen sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieli 4 10.6.2 013
Tavoitteet Yleiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, mikä vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja eheyttää yhdyskuntarakennetta vahvistaa kunnallista itsehallintoa vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita Kunta- ja aluehallinto-osasto 10.6.2013
Kuntien selvitysvelvollisuus Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos muuten ei ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot)
Selvitysvelvollisuuden sisältö Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus Selvityksen tulee aina sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Selvityksestä päätetään kunnan valtuustossa 12.10.2012
Palveluiden edellyttämä väestöpohja (palveluperuste) Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä alueen muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä alueella, jossa on palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta sekä Perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 Kunta- ja aluehallinto-osasto 10.6.2013
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet Työpaikkaomavaraisuusperuste= kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella Työssäkäyntiperuste = Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa käy kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 35 prosenttia työssä keskuskaupungin alueella muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia Yhdyskuntarakenneperuste = kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan Yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntiperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä Kunta- ja aluehallinto-osasto 10.6.2013
Talousperuste Kunta täyttää kriisikuntakriteerit viimeisessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn raja-arvot Kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit viimeisessä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä em. kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä tai viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää Kunta- ja aluehallinto-osasto 10.6.2013
Satakunta Karvia Asukasluku < 20 000 Merikarvia Honkajoki Pendelöintikriteeri Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Pomarkku Luvia Eurajoki Rauma Pori Nakkila Ulvila Eura Harjavalta Kokemäki Köyliö Säkylä Lavia Huittinen Kunta Asukasluku 31.12.2011 Eura 12 424 Eurajoki 5 844 Harjavalta 7 504 Honkajoki 1 848 Huittinen 10 638 Jämijärvi 2 003 Kankaanpää 12 078 Karvia 2 599 Kiikoinen 1 265 Kokemäki 7 922 Köyliö 2 804 Lavia 1 945 Luvia 3 353 Merikarvia 3 304 Nakkila 5 780 Pomarkku 2 415 Pori 83 133 Rauma 39 820 Siikainen 1 661 Säkylä 4 673 Ulvila 30.8.2013 13 554
Kuntauudistus koostuu monesta laaja kokonaisuus Kunta rakennelaki Metropoli Kuntalaki Tehtävien arviointi Sote järjestämislaki VOS
Kuntauudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Kuntien yhdistymisselvitysten ja esitysten määräaika Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten hakumahdollisuus Erityiset kuntajakoselvitykset (kaupunkiseudut) Erityiset kuntajakoselvitykset Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 -> Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 -> Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Metropolialueen esiselvitys Selvitysvaihe Sote-järjestämislaki eduskuntaan Toteutusvaihe Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 2015 -> Uudet kunnat 2015-2017 -> 13