KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma 28.10.2013
YHTEYSTIEDOT Hankevastaava KymiRing Oy Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Timo Pohjola KymiRing Kymentie 748 47400 Kausala Puhelin +358 400 754 882 etunimi.sukunimi@kinno.fi Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Jukka Timperi PL 1041 45101 Kouvola Puhelin +358 295 029 293 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti Sito Oy Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö, ins. (AMK)/FM Juha Korhonen Tuulikuja 2 02130 Espoo Puhelin +358 20 747 6182 etunimi.sukunimi@sito.fi Hanke Ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa: Yhteysviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_ja_luvat/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet?n5=2.
TIIVISTELMÄ Hankkeen tarkoitus KymiRing Oy suunnittelee hankekokonaisuutta, joka rakentuu Pohjois-Euroopan johtavan ajokoulutuskeskuksen ja moottoriradan ympärille. KymiRing -hanketta toteutetaan useassa vaiheessa ja tavoitteena on ajoharjoittelu- ja moottoriurheilutoiminnan aloittaminen vuonna 2016. Hankkeen kuvaus KymiRing Oy koostuu kuljettajakoulutuskeskuksesta ja moottoriurheiluradasta. Keskuksen nimi on KymiRing. KymiRing sijaitsee Iitin kunnan Tillolassa, Niinimäen kylässä, valtatie 12 pohjoispuolella, noin 180 hehtaarin alueella. KymiRing on tarkoitus toteuttaa useassa vaiheessa ja tavoitteena on toiminnan aloittaminen vuonna 2016. KymiRingin kuljettajakoulutuskeskus käsittää monipuolisen ajoharjoitteluradan, jossa voidaan toteuttaa raskaan liikenteen, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen ajokoulutusta sekä siviililiikenneajoneuvojen ajoharjoittelua. Moottoriurheilutoiminnalle suunniteltava kokonaisuus koostuu noin 4,9 kilometriä pitkästä asfaltoidusta moottoriradasta, jonka yhteyteen kuuluu rallicrossrata. Lisäksi alueelle suunnitellaan kartingrata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri moottoriurheilulajeja sekä järjestää kilpailuja. KymiRingin alueelle on tarkoitus toteuttaa rakennushankkeita, jotka käsittävät mm. hotellin, yrityspuiston, erillisiä tukitoimintatiloja sekä varikkoalueen ja palvelukeskuksen. Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 300 metriä pitkä varikkorakennus, joka sisältää toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvittavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät huolto- ja varikkorakennukset. Moottoriurheilukeskuksen lisäksi hankealueelle toteutetaan tapahtumakenttä, joka sijoittuu moottoriradan sisäalueelle. KymiRingin alueelle toteutetaan energia- ja lämmöntuotantoa varten erillisinvestointina mahdollisesti tuulivoimaloita sekä alueellinen noin 2-3 MW lämpökeskus. Tuulivoimaloita on tarkoitus rakentaa alueelle kaksi kappaletta. Suunniteltujen tuulivoimaloiden teho on 3 MW/turbiini, roottorin halkaisija noin 90-110 m ja napakorkeus maksimissaan 150 m. Vaihtoehdot Vaihtoehto 1 (VE 1): Hankealueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettajakoulutuskeskus sekä varikkorakennus. Vaihtoehto 2 (VE 2): Hankealueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettajakoulutuskeskus, varikkorakennus, laajat rakennushankkeet, 2-3 MW lämpökeskus sekä kaksi maksimissaan 3 MW tuulivoimalaa. Nollavaihtoehto (VE 0): Hanketta ei toteuteta.
Kuva 1. KymiRingin hankealue. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Arviointimenettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa tällä arviointiohjelmalla, jossa esitellään hanke toteuttamisvaihtoehtoineen ja esitetään suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-ohjelma sisältää myös hankealueen ympäristön nykytilan kuvauksen. Yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), joka asettaa arviointiohjelman julkisesti nähtäville. Nähtävilläolon aikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja, ja kansalaisilla, järjestöillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus esittää YVA-ohjelmasta mielipiteensä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus laaditaan YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. YVA-selostuksessa esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkennettuina tarvittavilta osin. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan aineiston perusteella kuvataan ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen, luonnonvarojen käyttöön, sekä elolliseen ja elottomaan ympäristöön. Oleellisena osana selostusta esitetään tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutusten vertailu, mahdolliset haittojen lieventämistoimenpiteet ja esitys ympäristövaikutusten seurannasta. Tässä hankkeessa keskeisinä vaikutusmekanismeina on tunnistettu moottoriurheilukeskuksen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset kuten melu, päästöt ilmaan ja vaikutukset maaperään ja vesistöihin. Muita vaikutusmekanismeja ovat rakentamisesta aiheutuvat tekijät sekä uudet liikennejärjestelyt. Lisäksi omana vaikutusmekanismina toimivat alueelle toteutettavat tuulivoimalat. Edellä mainittujen toimintojen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä arvioidaan suhteessa hankealueiden nykytilaan. YVA-selostuksessa tarkastellaan lisäksi vaikutuksia muun muassa maankäyttöön, luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Vaikutuksia ihmisten elinoloihin arvioidaan edellä mainituista arvioinneista saatujen tulosten perusteella. Vaikutuksia arvioidaan myös turvallisuus-, onnettomuus- ja ympäristöriskien tunnistamisen ja ennaltaehkäisemisen näkökulmasta. Yhteysviranomainen asettaa aikanaan arviointiselostuksen julkisesti nähtäville. Menettely on siis sama mitä arviointiohjelman kohdalla. Nähtävilläolon aikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja ja halukkaat voivat esittää siitä mielipiteensä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa, mihin YVA-menettely päättyy.
YVA:n aikataulu ja osallistuminen Alla olevassa kaaviossa (Kuva 2) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. Aikataulukaaviossa on esitetty myös käynnissä olevan asemakaavoituksen aikataulu. YVA:n aikataulu on synkronoitu käynnissä olevan asemakaavoitustyön kanssa. Arviointiohjelman yleisötilaisuus pidetään Iitin kunnanvirastossa marraskuussa 2013. Arviointiohjelma on nähtävillä marras - joulukuun 2013, jolloin kaikki asianomaiset voivat jättää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa tästä arviointiohjelmasta tammikuussa 2014. YVA-selostus valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä 2014, jolloin se asetetaan nähtäville. Selostusvaiheessa järjestetään vastaavasti nähtävilläolo ja yleisötilaisuus Iitissä. Selostuksen nähtävilläolo on aikataulutettu huhti - kesäkuulle 2014. YVAmenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta elokuussa 2014. YVA-ohjelma on myös katsottavissa KymiRingin sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen internetsivuilta. Vastaavasti selostus on sen valmistuttua saatavissa internet-sivujen kautta. Kuva 2. YVA:n ja asemakaavoitustyön aikataulu.
SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS... 8 1.1 Hanke... 8 1.2 Hankkeen perustelut... 8 1.3 Hankkeesta vastaava... 9 1.4 Hankkeen sijainti... 9 2 YLEISTIETOA AJOHARJOITTELURADOISTA... 9 3 YLEISTIETOA MOOTTORIURHEILUSTA... 10 3.1 Moottoriurheilu Suomessa... 10 3.2 Nykyiset moottoriurheiluradat Suomessa... 10 3.3 Yleisimmät moottoriurheilulajit... 11 3.3.1 Autourheilu... 11 3.3.2 Moottoripyöräurheilu... 11 3.3.3 Kiihdytysajo eli Drag Racing... 12 4 HANKKEEN TEKNISET TIEDOT... 12 4.1 KymiRingin alueen rakentaminen... 12 4.2 Moottoriurheiluradat... 14 4.2.1 Moottoriurheiluajo... 14 4.3 Ajoharjoitteluradat... 15 4.4 Varikkoalueet ja tukitoiminnot... 17 4.5 Suuret yleisötapahtumat... 18 4.6 Helikopterilentäminen... 19 4.7 Tuulivoimalat ja lämpökeskus... 19 4.8 KymiRingin liikenne... 20 4.9 KymiRingin toiminnasta aiheutuvat päästöt... 22 4.9.1 Moottoriurheilumelu... 22 4.9.2 Moottoriurheilun pakokaasupäästöt... 24 4.9.3 Tuulivoimaloiden maisema- ja välkevaikutukset... 25 4.9.4 Tuulivoimaloiden melu... 25 4.9.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 26 4.10 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset... 27 4.10.1 Ympäristölupa... 27 4.10.2 Asemakaava... 27 4.10.3 Rakennus- ja toimenpideluvat... 27 4.10.4 Lentoestelupa... 27 4.11 Liittyminen muihin hankkeisiin... 27 Valtatie 12 parantaminen... 27 5 YVASSA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT... 29 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 29 6.1 Arviointimenettelyn sisältö ja sen tavoitteet... 29 6.2 Arviointimenettelyn osapuolet... 31 6.3 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen... 31 6.3.1 Arviointiohjelmasta ja -selostuksesta kuuluttaminen sekä mielipiteiden ja lausuntojen antaminen... 31 6.3.2 Yleisötilaisuudet... 32 6.3.3 Sidosryhmätyöskentely... 32 6.4 Alustava YVA-menettelyn aikataulu... 32 6.5 Ympäristön nykytilan kuvaamisessa ja vaikutusarviossa käytettävät selvitykset... 33 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 34 7.1 Maankäyttö ja kaavoitus... 34 7.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 34
7.1.2 Kaavoitus... 34 Maakuntakaava... 34 Energiamaakuntakaava... 36 Yleiskaava... 37 Asemakaavoitus... 39 Rakennusjärjestys... 40 7.2 Asutus ja muut lähialueen toiminnot... 40 7.3 Liikenne... 42 7.4 Melu... 43 7.5 Ilmanlaatu... 45 7.6 Maisema ja kulttuuriympäristö... 45 7.6.1 Maisemarakenne ja maisemakuva... 45 7.6.2 Kulttuuriympäristö... 46 7.6.3 Kiinteät muinaisjäännökset... 47 7.7 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi... 49 7.7.1 Kallioperä... 49 7.7.2 Maaperä... 49 7.7.3 Pohjavesi... 50 7.8 Pintavedet... 51 7.9 Luonnonympäristö ja suojelukohteet... 52 7.9.1 Kasvillisuus ja eläimistö... 52 7.9.2 Suojelukohteet ja arvokkaat harjualueet... 53 8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 55 8.1 Selvitettävät ympäristövaikutukset... 55 8.2 Ehdotus vaikutustarkastelualueen rajaukseksi... 56 8.3 Vaikutusten merkittävyyden arviointi... 56 8.4 Hankkeen vaikutukset ja arviointimenetelmät... 56 8.4.1 Vaikutukset maankäyttöön... 56 8.4.2 Vaikutukset elinkeinoihin... 57 8.4.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön... 57 8.4.4 Melun vaikutukset... 57 8.4.5 Liikenteen vaikutukset... 59 8.4.6 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun... 60 8.4.7 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset... 60 8.4.8 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen... 61 8.4.9 Vaikutukset pintavesiin... 61 8.4.10 Vaikutukset luonnonoloihin... 62 8.4.11 Yhteisvaikutukset... 62 8.5 Haittojen torjunta ja lieventäminen... 62 8.6 Epävarmuustekijät... 62 8.7 Vaihtoehtojen vertailu ja toteutuskelpoisuuden arviointi... 62 8.8 Vaikutusten seuranta... 63 9 LÄHTEET... 64 Kartta- ja paikkatietoaineistot: Maastotietokanta, peruskartta ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos 8-10/2013. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501 Ympäristöä koskeva paikkatietoaineisto: Ympäristöhallinnon OIVA-palvelu 8-10/2013
28.10.2013 8 (65) 1 HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS 1.1 Hanke KymiRing Oy suunnittelee hanketta, joka koostuu kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksesta. Keskuksen nimi on KymiRing. KymiRing sijaitsee Iitin kunnan Tillolassa, Niinimäen kylässä, valtatie 12 pohjoispuolella, noin 180 hehtaarin alueella. Kymi- Ring on tarkoitus toteuttaa useassa vaiheessa ja tavoitteena on toiminnan aloittaminen vuonna 2016. KymiRingin kuljettajakoulutuskeskus käsittää monipuolisen ajoharjoitteluradan, jossa voidaan toteuttaa raskaan liikenteen, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen ajokoulutusta sekä siviililiikenneajoneuvojen ajoharjoittelua. Moottoriurheilutoiminnalle suunniteltava kokonaisuus koostuu noin 4,9 kilometriä pitkästä asfaltoidusta moottoriradasta, jonka yhteyteen kuuluu rallicrossrata. Lisäksi alueelle suunnitellaan kartingrata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri moottoriurheilulajeja sekä järjestää kilpailuja. KymiRingin alueelle on tarkoitus toteuttaa rakennushankkeita, jotka käsittävät mm. hotellin, yrityspuiston, erillisiä tukitoimintatiloja sekä varikkoalueen ja palvelukeskuksen. Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 300 metriä pitkä varikkorakennus, joka sisältää toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvittavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät huolto- ja varikkorakennukset. Moottoriurheilukeskuksen lisäksi hankealueelle toteutetaan tapahtumakenttä, joka sijoittuu moottoriradan sisäalueelle. KymiRingin alueelle toteutetaan energia- ja lämmöntuotantoa varten erillisinvestointina mahdollisesti tuulivoimaloita sekä alueellinen noin 2-3 MW lämpökeskus. Tuulivoimaloita on tarkoitus rakentaa alueelle kaksi kappaletta. Suunniteltujen tuulivoimaloiden teho on 3 MW/turbiini, roottorin halkaisija noin 90-110 m ja napakorkeus maksimissaan 150 m. 1.2 Hankkeen perustelut KymiRingillä on yhteiskunnallista merkitystä, koska suunniteltava ajokoulutuskeskus ja moottorirata mahdollistavat monipuolisen ajokoulutuksen raskaanliikenteenkuljettajille. Varsinaisesti ammattipätevyyskoulutuksen edellyttämiä raskaalle ammattiliikenteelle suunniteltuja ajoharjoitusratoja ei toistaiseksi ole käytössä Suomessa. Kuljettajakoulutustoimialalla oletetaan olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, jotka ovat tarpeellisia Kouvolan alueelle, josta on poistunut rakennemuutosten myötä noin 4500 työpaikkaa. Ajokoulutustoiminta vaikuttaa myönteisesti kuljettajien työturvallisuuteen ja tätä kautta yleiseen liikenneturvallisuuteen. Lisäksi koulutus edistää työssä jaksamista ja todennäköisesti vähentää ennenaikaisia työurien loppumisia. Koulutus edesauttaa taloudellisen ajon omaksumista, jolla on myönteisiä vaikutuksia mm. päästöjen määrän vähentymiseen. KymiRingin ajokoulutus mahdollistaa koulutuspaikkojen lisäämisen ja kehittää myös varsinaista koulutustoimintaa. Moottoriurheilun kannalta KymiRingillä on myönteisiä vaikutuksia. Usean moottoriurheilulajin keskittäminen samalle alueelle vähentää tarvetta perustaa yksittäisiä ratoja Etelä-Suomessa. Tällöin moottoriurheilun aiheuttamat ympäristövaikutukset kokonaisuutena tarkasteltaessa todennäköisesti vähenevät, kun ne keskittyvät yhdelle alueelle. Alueen sijainti on moottoriurheilun ympäristövaikutusten kannalta erittäin hyvä. KymiRingiä ympäröi etelä- ja länsipuolelta harjumuodostelma, jolloin harju toimii mm. luontaisena meluvallina. Lisäksi alueella ei ole asutuskeskittymiä ja lähin yksittäinen asuinkiinteistö sijaitsee KymiRingin eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Lähim-
28.10.2013 9 (65) mät lomakiinteistöt ovat noin 1,0-3,0 km etäisyydellä KymiRingistä katsottuna pohjoiseen ja itään. 1.3 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa KymiRing Oy, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan toiminnanharjoittajan on selvitettävä suunniteltavan toiminnan ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa KymiRing Oy:n toimeksi antamana Sito Oy. 1.4 Hankkeen sijainti KymiRing sijaitsee Iitin kunnan Tillolassa, valtatien 12 pohjoispuolella (Kuva 3). KymiRing sijoittuu noin 180 hehtaarin alueella, jonka omistaa lähes kokonaan A. Ahlström Oy. Pieni osa hankealueesta on muussa yksityisessä omistuksessa. Iitin keskusta sijaitsee noin 5 kilometrin päässä KymiRingistä. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 4 kilometrin päässä KymiRingistä katsottuna länteen. KymiRingiä lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Urajärven, Vähäjärven, Kalliojärven ja Ikolanlammen sekä Kontjärven alueilla. Lähin yksittäinen asuintalo sijaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta etelään. Kuva 3. Hankealueen sijainti. 2 YLEISTIETOA AJOHARJOITTELURADOISTA Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli Trafin hyväksymiä ajoharjoitteluratoja yhteensä 36 kpl. Radat on tarkoitettu ensisijaisesti ajokorttiin tähtäävän kuljettajakoulutuksen ympärivuotiseen harjoitteluun henkilöautoilla. Ratojen tekniikka on pääosin 80-luvulta, joten ne eivät kaikilta osin enää täytä nykyisiä vaatimuksia. Käytännössä ammattipätevyyskoulutuksen edellyttämiä ajoharjoittelualueita ei ole riittävästi, jotta se vastaisi nykypäivän kysyntään.
28.10.2013 10 (65) Oleellinen osa siviililiikenteen, puolustusvoimien, hälytysajoneuvokuljettajien ja raskaanliikenteen ajoharjoittelussa on ennakoiva-ajo, joka on liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä taito. Esimerkiksi ammattipätevyyskoulutuksen edellyttämiä, raskaalle ammattiliikenteelle suunniteltuja, ajoharjoitusratoja ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytössä Suomessa. Tiettyjä harjoitteita voidaan suorittaa mm. Huittisissa, Joutsassa ja talvisin eräille lentokentille tilapäisesti tehdyillä rataosioilla. Jurvaan on rakenteilla moottoriradan yhteyteen liukkaankelin harjoitusrata. Ajoharjoitteluradat on yleensä rakennettu erillisiksi harjoittelualueiksi tai sitten ne sijaitsevat moottoriurheiluratojen yhteydessä. Nykyisten harjoitusratojen suurin puute on, että niillä ei ole mahdollista saavuttaa riittävää tilannenopeutta ilman turvallisuuden heikkenemistä. Ajoharjoitukset joudutaan toteuttamaan liian alhaisilla tilannenopeuksilla, jolloin ajoneuvon käyttäytyminen ei vastaa lainkaan esim. maantienopeuksissa tapahtuvia tilanteita. Harjoitusajon alhainen tilannenopeus vähentää myös taloudellisen ajon harjoittelumahdollisuuksia. Paineet taloudellisenajotavan harjoitteluun lisääntyvät erityisesti raskaanliikenteen puolelta, jolle on asetettu 20 % päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä. 3 YLEISTIETOA MOOTTORIURHEILUSTA 3.1 Moottoriurheilu Suomessa Moottoriurheilu on Suomessa aktiivisesti harrastettu ja kilpailtu urheilumuoto. Suomessa toimii kaksi lajiliittoa: AKK-Motorsport ja Suomen Moottoriliitto (SML). AKK- Motorsport toimii autourheilun ja SML moottoripyörien lajiliittona. Moottoriurheilulla on noin 50 000 harrastajaa ja eri urheilulajeja on useita. Lajien suosio vaihtelee aikakausittain ja alueittain. Tyypillistä on, että lajien suosio saattaa vaihdella jopa varsin nopeasti. AKK-Motorsportin alaisuudessa on 16 moottoriurheilulajia. Tällä hetkellä autopuolella harrastajamäärältään suurimpia lajeja ovat ralli ja jokamiehenluokka. Suomen Moottoriliiton toiminta käsittää yli 20 eri moottoriurheilulajia, joihin kuuluu useita eri rata-, reitti- ja nopeuslajeja. Moottoripyörissä harrastetuin laji on motocross. AKK-Motorsportin tavoite on ylläpitää ja edistää autourheilua siten, että kaikille tasoja ikäryhmille tarjoutuu mahdollisuus harrastaa autourheilua tehokkaasti ja turvallisesti. Suomen Moottoriliitto pyrkii toiminnallaan kehittämään suomalaista moottoripyöräurheilua ja auttamaan kerhoja tekemään moottoripyöräurheilusta suosittua ja elämyksellistä koko perheen harrastetoimintaa. 3.2 Nykyiset moottoriurheiluradat Suomessa Moottoriurheiluratoja on Suomessa arviolta noin 120-150 kappaletta. Ratojen koko ja toiminta vaihtelevat merkittävästi. Karkealla jaolla moottoriurheiluradat voidaan jakaa isoihin moottoriratoihin, karting-ratoihin sekä sorapohjaisiin moottoriurheiluratoihin. Huomioitavaa on, että suurimmat moottoriurheilukeskukset voivat koostua kaikista edellä mainituista radoista. Isot moottoriradat ovat liikeyrityksiä, joiden toiminta on laajaa, monipuolista sekä käytännössä ympärivuotista. Tyypillisesti isoissa keskuksissa on muutaman kilometrin pituinen asfaltoitu ajorata, jonka pituutta ja profiilia voi eri lajien mukaan tarvittaessa muokata. Karting-radat ovat nimensä mukaisesti soveltuvia formula karting-autoille (FK-auto) ja siten näiden ratojen toiminta on yksipuolisempaa verrattuna isoihin moottoriurheilukeskuksiin. Asfaltoitujen karting-ratojen pituudet vaihtelevat noin 500 metristä hieman yli kilometriin.
28.10.2013 11 (65) Sorapintaiset jokamiesluokan ja rallycross-radat ovat toiminnaltaan monipuolisia moottoriurheiluratoja. Kyseisillä radoilla on mahdollista ajaa sekä autoilla että moottoripyörillä. Sorapintaisten ratojen pituudet vaihtelevat, mutta radan pituussuositukseksi annetaan 1200 metriä. Osa jokamiesluokan ja rallycross -radan pinnasta voi olla asfaltoitu. Erityispiirteenä sorapohjaisille radoille ovat motocrossiin tarkoitetut radat, joissa rata koostuu suorien ja kurvien lisäksi korkeista hyppyreistä ja ns. pomppusuorista. 3.3 Yleisimmät moottoriurheilulajit 3.3.1 Autourheilu Suomessa harrastetaan aktiivisesti useita eri moottoriurheilulajeja. Ohessa on esitetty lyhyet kuvaukset yleisimmistä lajeista, joita on suunnitelman mukaan mahdollista harjoittaa KymiRingillä. Karting on autourheilun suurin nuorisolaji, jossa tehdään perusharjoittelu koko myöhempää autourheilu uraa varten. Toisaalta karting on myös aitoa kilpaurheilua, jossa voi rakentaa omaa autourheilijan uraa iästä riippumatta. Kartingissa ajatetaan FIA:n maailmanmestaruudesta, ja tämä antaakin laajat mahdollisuudet kehittää ja luoda uraa lajin sisällä. Crosskart on periaatteessa kartingia vastaava, mutta kehittää kuljettajaa suoraa sora- ja ralliautoiluun. Autolla voi ajaa sekä kesällä että talvella, soralla, asfaltilla, lumella ja jäällä. Auto on kaikin puolin edullinen ja helppo tapa aloittaa rallicrossin ajaminen jo nuorena. Jokamiehenluokka eli Jokkis on harrastajamääriltään suurin autourheilulaji. Jokkis on edullinen kilpa-autoiluluokka, jonka verraten vapaat tekniset säännöt mahdollistavat kilpailussa käytetyn auton rakentamisen lähes kaikista siviililiikenteessä käytettävistä autoista. Luokalle ominainen piirre on, että kilpailuun osallistuvat autot ovat sääntöjen mukaan myyntivelvoitteen alla ja siten kilpailun jälkeen käytävässä ostotarjousmenettelyssä kaikkien kilpailijalisenssin ja lajitutkinnon omaavien harrastajien ostettavissa. Rallicross on rallin ja rata-autoilun yhdistelmä, jossa ajetaan ralliautoa vastaavilla autoilla. Kotimaisessa rallicrossissa luokkia on kolme, Divisioona 1, SRC ja autokrossi. Rallicrossia ajetaan sekä neli- että yksivetoisilla autoilla. Rata-ajo kattaa useita eri autourheilulajeja, joita ovat mm. Formula Renault, Legends, BMW-merkkiluokka ja Vakio 1600 sekä GT3-luokka. Ominaista rata-ajolle on, että sitä voidaan nimensä mukaisesti harjoittaa suurella moottoriradalla. Suomessa on viisi rata-ajoon soveltuvaa moottorirataa, jotka ovat Hämeenlinnan Ahvenisto, Alastaro, Jurvan Botniaring, Vetelin Kemora sekä Virtasalmen Motopark. 3.3.2 Moottoripyöräurheilu Road Racing, eli ratamoottoripyöräily on asfaltoiduilla kilparadoilla moottoripyörillä ajettava kilpailulaji. Ratapyörät ovat moottoripyöriä, jotka on tarkoitettu ainoastaan ratamoottoripyöräilyyn. Motocross (MX), on maailmanlaajuisesti suosittu ja harrastettu laji, jossa ajetaan luonnonmukaisella alustalla, johon kuuluvat hyppyrit, urat, ylä- ja alamäet. Radan materiaali on hiekkaa tai savea ja radan pituus vaihtelee puolestatoista kahteen kilometriin. Supermoto on sekoitus motocrossia ja ratamoottoripyöräilyä. Supermotoa ajetaan yleensä radalla, joka on asfalttiradan ja maasto-osuuksien yhdistelmä. Yleensä noin
28.10.2013 12 (65) 70 prosenttia radan pinnasta on kestopäällystettä ja noin 30 prosenttia soraa. Radassa voi olla myös hyppyreitä, jolloin kyseessä on supermoto-cross. Supermotomoottoripyörät perustuvat teknisiltä ominaisuuksiltaan motocrossissa käytettäviin moottoripyöriin. Poikkeuksia on rengastuksessa ja jousituksen säädöissä. Enduro on motocrosspyörillä ajettavaa maastoajoa ns. luotettavuusajoa. Endurossa ajetaan vaihtelevassa maastossa polkuja ja tieuria pitkin. Enduro ei välttämättä vaadi varsinaista radan rakentamista, eli enduroreitin voi periaatteessa perustaa ajamalla riittävästi tiettyä metsäreittiä, johon muotoutuu endurolle soveltuva ajoura. 3.3.3 Kiihdytysajo eli Drag Racing Kiihdytysajo eli drag race / drag racing on autoilla, dragstereilla ja moottoripyörillä ajettava kiihdytyskilpailu. Kisan tarkoituksena on päästä lähtölinjalta maalilinjalle joko nopeimmin tai mahdollisimman lähelle kilpailijan indeksiaikaa. Drag race -kilpailu on yksinkertainen: Kaksi ajoneuvoa rinnakkaisilla radoilla kisaavat siitä kumpi pääsee nopeimmin lähdöstä maaliin. Normaalisti kiihdytyssuora on neljännesmailin, eli 402,336 metrin pituinen. 4 HANKKEEN TEKNISET TIEDOT KymiRingin toiminta on suunniteltu koostuvan monipuolisesti eri moottoriurheilulajien harjoitus- ja kilpa-ajosta sekä raskaiden ajoneuvojen, siviililiikenteen ja pelastusajoneuvojen ajoharjoittelusta. KymiRing koostuu siis kahdesta pääosa-alueesta: kuljettajakoulutuksesta ja moottoriurheilusta. Lisäksi alueelle tulee tapahtumakenttä, jossa voidaan järjestää konsertteja, messuja ja muita suurempia yleisötapahtumia. Kuljettajakoulutus jakautuu moneen osa-alueeseen. Kuljettajakoulutus koostuu raskaan liikenteen ajokoulutuksesta, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen sekä tavalliselle siviililiikenneajoneuvoille tarkoitetusta ajoharjoittelusta. Moottoriurheilussa on tavoite, että kaikkien eri lajiryhmien toiminnot kootaan yhteen suorituspaikkaan. Laaja rata-alue mahdollistaa monipuolisen ja samanaikaisen lajiharjoittelun. Molemmissa päätoimialoissa lähtökohtana on monikäyttöisyys, ja avaintekijöinä ovat: kansainvälisyys kestävä kehitys ja monipuolisuus. 4.1 KymiRingin alueen rakentaminen KymiRingin rakentaminen toteutetaan vaiheittain (Taulukko 1), (Taulukko 2), (Kuva 4). Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat maa- ja pohjarakennustyöt, jotka toimivat perustana ajoharjoittelu- ja moottoriradan rakentamiselle. Ensivaiheen rakentaminen käsittää suurilla työkoneilla toteutettavaa maansiirtoa. Lisäksi alueella tullaan tarpeen mukaan toteuttamaan louhintaa. Kiinteistöjen rakentaminen on jaettu osakokonaisuuksiin ja rakentaminen toteutetaan neljässä vaiheessa, alustavan aikataulun mukaan vuosien 2016-2025 aikana.
28.10.2013 13 (65) Taulukko 1. KymiRingin lähivuosien rakennusvaiheet. Rakennusvaihe Toteuttamisajanjakso Maa- ja pohjarakennustyöt 2013* - 2015 Ajoharjoittelurata 2014-2015 Moottorirata 2015-2016 I rakennusvaihe: varikkorakennukset 2016 *Pohjatutkimukset aloitettu syksyllä 2013. Taulukko 2. Suunniteltujen rakennuskokonaisuuksien rakennusvaiheet. Rakennusvaihe Toteuttamisajanjakso II rakennusvaihe: terminaalirakennus, pääkatsomo/lava, welcome center, motelli ja tukirakennuksia III rakennusvaihe: kauppa- ja koulutusrakennus, osa yrityspuistoa, katsomorakennelmat ja tukirakennuksia radan käyttäjille IV rakennusvaihe: Hotelli, loppuosa yrityspuistosta, toybarn - kiinteistöt 2018 2020 2025 Kuva 4. KymiRingin hankealue ja kehitysvaiheet. Hankealueen tiejärjestelyjä on päivitetty kuvan tilanteesta. Hankealueen valtatieliittymä on suunniteltu sijaitsevan alueen itäosassa (Katso kappale 4.8). Moottoriurheilukeskuksen alueelle toteutetaan eri vaiheissa yrityspuisto, jolle varataan rakennusoikeutta 60 000 m 2. Rakennettavat tilat sisältävät tuotannollisia, liike- ja
28.10.2013 14 (65) toimistotiloja. Lisäksi alueelle suunnitellaan rakennettavaksi noin 80 huoneen motelli, noin 250 huoneen hotelli, erillisiä toybarn-kiinteistöjä sekä varikkoalueita ja tukitoimintatiloja. Rakentaminen toteutetaan kestävästi. Tämä tarkoittaa, että rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon hankealueelta saatavia rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi maamassojen siirto tapahtuu valtaosin hankealueen sisällä, jolla pyritään mahdollisimman alhaiseen hiilijalanjälkeen. Murskauksessa huomioidaan olemassa olevat maa-ainekset hankealueella. Lisäksi rakentamisessa otetaan huomioon paikallisuus, esimerkiksi urakkakilpailuissa annetaan painoarvoa paikallisuudelle, hiilijalanjäljen pienuudelle ja kestävän kehityksen mukaiselle toimintakulttuurille. 4.2 Moottoriurheiluradat KymiRingille suunnitellaan noin 4,9 kilometriä pitkää asfaltoitua moottorirataa, johon kuuluu rallicrossrata. Lisäksi alueelle on suunnitteilla kartingrata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri moottoriurheilulajeja. Eri ratojen ominaisuustietoja on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Radan pohjan rakenne Taulukko 3. KymiRingin moottoriurheiluratojen ominaisuuksia. Radan tyyppi Pituus Leveys Korkeusvaihtelu Kapasiteetti Moottorirata Asfaltti 4900 m 14-20 m Alle 18 m Autot 30 kpl, moottoripyörät 40 kpl Huomioitavaa Voidaan jakaa kahdeksi erilliseksi radaksi. Rallycross 65 % asfaltti, 35 % sora 1310 m 14-20 m Alle 10 m 8 kpl Asfalttiosuudet ovat osa moottorirataa. Karting Asfaltti 1400 m 10 m Alle 8 m 40 kpl - Motocross Sora 1600 m 15-25 m Alle 20 m 40 kpl Rata ns. stadion crossrata. Speedway Sora 398 m 10-14 m Alle 1 m 4 kpl Rata on aidattu. Enduro Sora 4000 m 10 m Alle 20 m 50 kpl Varikkoalue on motocrossradan yhteydessä. 4.2.1 Moottoriurheiluajo Moottoriurheilulajeissa käytettävä ajokalusto on määritetty eri kilpailumuotojen lajisäännöissä. Lisäksi lajisäännöissä määrätään mm. ajoneuvokohtaiset rajoitukset melutasoille. KymiRingin moottoriradan ajotoiminta on suunniteltu tapahtuvan kello 9.00-18.00 välisenä aikana. Ajotoiminnan ajoittaminen kyseiselle ajanjaksolle perustuu turvallisuustekijöihin. Ajoturvallisuuteen vaikuttaa merkittävästi asfalttipintaiselle radalle kondensoituva vesi, joka voi tehdä radasta arvaamattoman liukkaan. Ilmiö on yleinen aamuisin lämpötilan noustessa. Rata-ajon on suunniteltu päättyvän kello 18.00. Tämä johtuu mm. valaistusolosuhteista. Esimerkiksi KymiRingin pääsuora on noin itälänsisuuntainen, joten myöhäisempänä ajankohtana korostuu tilanne, jossa kuljettaja joutuu ajamaan vastavaloon.
28.10.2013 15 (65) Moottoriurheilutoiminta koostuu monipuolisesti eri moottoriurheilulajeista (Taulukko 4). Moottoriurheiluajo voidaan jakaa harjoitteluajamiseen sekä kilpailutapahtumiin. Taulukko 4. KymiRingin moottoriurheilutoiminnan lukumäärät. Moottoriurheilulaji Harjoituspäiviä vuodessa Kansallisia kilpailupäiviä vuodessa Kansainvälisiä kilpailupäiviä vuodessa Promootiotapahtumia vuodessa Rata-autot 160 10 10 100 Ratamoottoripyörät 160 10 10 50 Rallycross 10 4 6 10 Motocross, speedway enduro, 300 20 10 20 Drag Race 10 4 3 2 Tyypillisesti harjoitusajossa radalla on vähemmän ajoneuvoja, mutta ajoittain voi olla tilanne, että radalla on maksimimäärä ajoneuvoja. Kilpailutapahtuvat koostuvat yleensä harjoitus- ja aika-ajosta sekä varsinaisesta kilpa-ajosta. Harjoitus- ja aikaajossa radalla olevien ajoneuvojen lukumäärä on pienempi, koska varsinkin aikaajossa kuljettajat pyrkivät ajamaan suorituksensa mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa. Kilpa-ajossa radalla voi olla maksimikapasiteetin sallima määrä ajoneuvoja. Ratojen käyttöaste poikkeaa harjoitteluajossa ja kilpailutapahtumissa (Taulukko 5). Taulukko 5. Esimerkki moottoriradan käyttöasteen enimmäismääristä. Urheilulaji Ajotapahtuma Arkisin, käyttöaste Lauantai, käyttöaste ajoneu- voa / tunti ajoneuvoa voa / tunti Sunnuntai, käyttöaste ajoneuvoa / tunti Rata-autot Omatoiminen harjoittelu Harjoituskilpailut, 1 kerta viikossa Kilpailupäivät, lukumäärät kaudessa 6-10 kpl 1-44 10-50 5-50 - 44 - - 15-44 15-50 KymiRingin moottoriurheilun ajotoiminta on hyvin monipuolista ja alueella on suorituspaikat usealle eri moottoriurheilulajille. Eri moottoriurheilulajien välillä on merkittäviä eroja, jotka heijastuvat myös toiminnasta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi suurempi tehoiset ajoneuvot, kuten rata- ja rallycrossajoneuvot, aiheuttavat suuremman melupäästön kuin karting-ajoneuvot. 4.3 Ajoharjoitteluradat Alueelle on suunnitteilla erilliset ajoharjoitteluradat raskaille, siviililiikenne- ja pelastusajoneuvoille. Ajoharjoitteluradat koostuvat moottoriradan lisäksi rataosuuksista, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja mahdollistavat monipuolisten ajoharjoitusten toteuttamisen sekä laajamittaiset koulutusmahdollisuudet. (Taulukko 6).
28.10.2013 16 (65) Taulukko 6. Ajoharjoitteluratojen ominaisuuksia. Rataosa Pituus Leveys Harjoitteet Huomioita Jarrutus- ja väistörata 200 m 60 m Jarrutus suoralla ja kaarteessa, väistö, pujottelu, jäännösnopeus, reaktiomatka, vesiliirto Alamäkirata 150 m 60 m Jarrutus, pysähtymismatkat, väistö, peruutuslähtö ylämäkeen Turva-alueen pituus 200 m Turva-alueen pituus 140 m Ylämäkirata 125 m 15 m Liikkeellelähtö, pidon ja nopeuden optimointi, peruutusharjoitus Kaarrerata 200 m 60 m Kaarreajo, väistö kaarteessa, nopeuden sovittaminen Kiihdytyssuora 1 100 m 14 m Kohtaaminen, pimeäajo, ohitus, hälytysajoneuvon väistö Käsittelykenttä - - Erilaiset peruutukset, linja-autoharjoitteet, käsittelykokeet Paluutien pituus 150 m - - Pinta-ala n. 7 ha Terminaali - Lastauslaiturin leveys 30 m Kytkentä, irrotus, lastausharjoitukset, rahdin sidonta- ja kiinnitysharjoitteet Pinta-ala n. 1050 m2 Taloudellinen ajo 4900 m 20 m - Rata tarkoitettu myös moottoriurheiluun Ajoharjoittelua voidaan toteuttaa ympäri vuoden ja siten harjoituskertojen määrä on merkittävä (Taulukko 7). Taulukko 7. Ajoharjoittelumäärät vuodessa KymiRingillä. Ajoharjoittelu Harjoituspäiviä vuodessa Siviiliajoneuvot 200 Pelastusajoneuvot 200 Raskaanliikenteen ajoneuvot 200 Ajoharjoitteluradat sijoittuvat KymiRingin hankealueen itäosaan ja pääosa harjoitteluradoista ovat pohjois-eteläsuuntaisia (Kuva 5). Varikkoalueena hyödynnetään vastaavaa pohjoispuolen varikkoa, jota hyödynnetään myös moottoriurheiluajossa.
28.10.2013 17 (65) Kuva 5. KymiRingin kuljettajakoulutusratojen sijainnit. 4.4 Varikkoalueet ja tukitoiminnot Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 300 metriä pitkä varikkorakennus, joka sisältää varikkotoimintotilojen lisäksi toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Varikkorakennuksessa on tilat kuljettajakoulutustoimintaan. Tilat ovat kolmessa tasossa ja kerrosala on noin 600 m 2. Varikkorakennus sijaitsee lähtö-/maalisuoran kohdalla. Varikkoalueet toteutetaan siten, että ajoneuvojen tankkauksien, öljynvaihtojen ja huoltovoiteluiden yhteydessä polttoaineita, öljyjä tms. ei pääse kulkeutumaan tai kaa-
28.10.2013 18 (65) tumaan suoraan maahan. Kaikki huoltotoiminta tapahtuu asfaltoidulla alustalla ja huoltomaton päällä. Varsinaista varikkorakennusta ja -aluetta täydennetään alueen pohjoispuolelle sijoitettavalla motor villagella, jonne moottoriradan toimintoja käyttävät voivat perustaa henkilöhuoltopisteensä. Varsinaista ajoneuvojen huoltamista ei toteuteta motor village -alueella, vaan kyseinen toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan radan viereiseen varikkorakennukseen ja sen asfaltoidulle alueelle. Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvittavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät tarvittavat huolto- ja varikkorakennukset. 4.5 Suuret yleisötapahtumat KymiRingin alueella on mahdollista järjestää suuria yleisötapahtumia, kuten konsertteja, messuja ja muita tilaisuuksia kuten partioleiriä. Tilaisuuksien lukumäärä on sidoksissa moottoriradan muuhun käyttöön, joten niiden määrä on vähäisempi verrattuna moottoriurheiluajoon ja raskaanliikenteen ajoharjoitteluun (Taulukko 8). Taulukko 8. KymiRingin yleisötapahtumien lukumäärät. Tapahtuma Lukumäärä vuodessa Konsertit 4 Messut 3 Partioleirit 2 Puolustusvoimien tapahtumat 2 Suuria yleisötapahtumia varten on suunniteltu erillinen 17 hehtaarin tapahtumakenttä, joka sijoittuu moottoriradan sisäpuolelle (Kuva 6). Konsertteja varten rakennetaan erillinen lavarakennelma, joka toimii myös moottoriurheilukatsomona.
28.10.2013 19 (65) Kuva 6. KymiRingin tapahtumakentän sijainti. 4.6 Helikopterilentäminen Osaan KymiRingin toiminnasta kuuluu, että alueen ilmatilassa lentää yksi tai useampi helikopteri. Helikopterien lentäminen voi liittyä esimerkiksi suuren moottoriurheilukilpailun kuvaamiseen, mutta kyseeseen voi tulla myös puolustusvoimien harjoittelu. Lisäksi on huomioitava, että alueelle pitää tarvittaessa saada onnettomuustilanteessa pelastushelikopteri. 4.7 Tuulivoimalat ja lämpökeskus Hankealueelle suunnitellaan toteutettavaksi energiatuotantoa varten erillisinvestointina tuulivoimaloita. Tuulivoimahanke pohjautuu Kymenlaakson liiton laatimaan Kymenlaakson Tuulivoimaselvitykseen 2010. Selvityksessä on kartoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita Kymenlaaksossa. KymiRingin alueelle sijoittuisi 2 kpl tuulivoimaloita, joiden sijainti on alustavasti suunniteltu olevan alueen länsiosaan. Tuulivoimalan roottorin halkaisija on noin 90-110 m ja napakorkeus maksimissaan 150 m. Tuulivoimalan tuottama energia on tarkoitus hyödyntää suoraan KymiRingin omassa toiminnassa.
28.10.2013 20 (65) Tuulivoimaloiden lisäksi hankealueelle toteutetaan lämmöntuotantoa varten 2-3 MW lämpökeskus, joka sijaitsee hankealueen itäosassa. Lämpövoimalalla on tarkoitus tuottaa tarvittava lämpö koko KymiRingin alueelle. Lämpökeskuksen polttoaineena käytetään puuhaketta. Polttoaineena hyödynnetään ensisijaisesti hankealueelta saatavaa puuta. 4.8 KymiRingin liikenne KymiRingin toiminta edellyttää uudet liittymät valtatielle 12 sekä lisäksi alueen sisäisiä liikennejärjestelyjä. Liikennejärjestelyt vaikuttavat myös lähialueen liikennevirtoihin ja järjestelyihin. Nykyinen soranottoalueelle ja enduroradalle johtava tasoliittymä valtatiellä 12 ei ole riittävän sujuva ja turvallinen ratkaisu suunniteltujen toimintojen aiheuttamalle autoliikenteelle, eikä se muutoinkaan vastaa valtatielle 12 asetettuja kehittämistavoitteita. Tavoitteena on parantaa valtatie 12 tällä osuudella joko ohituskaistatieksi tai keskikaiteella varustetuksi nelikaistaiseksi väyläksi, missä yhteydessä nykyiset tasoliittymät korvataan eritasoliittymäjärjestelyillä. KymiRingin alueen liikennejärjestelyjen suunnittelussa on otettu huomioon nykytilanteen ohella muun muassa seuraavat valtatien 12 kehittämistä tällä tieosuudella koskevat suunnitelmat ja liikenteelliset selvitykset: Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Tillola, yleissuunnitelma 2010 Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltin eritasoliittymä, tiesuunnitelma ja rakennussuunnitelma 15.3.2011 Valtatie 12 Lahti - Kouvola, Liikennepoliittisen selonteon pilotti, työraportti 16.3.2012 Valtatie 12 välillä Uusikylä - Suvioja, linjausvaihtoehtojen tarkastelu, Uudenmaan ELY-keskus, raportteja 9/2013. Valtatien 6 ja 12 kehittämisen yleissuunnitelma Kouvolan kohdalla (suunnittelu käynnissä). KymiRingin liikenneyhteyksien suunnittelua varten on selvitetty kolmea periaatevaihtoehtoa alueen liittämisestä valtatielle 12: 1) Uuden KymiRingin aluetta palvelevan eritasoliittymän rakentaminen nykyisen levähdysalueen länsipuolelle. Uuden eritasoliittymän ratkaisussa ongelmana on, että valtatielle 12 Tillola - Keltti välille on jo suunnitteilla useita eritasoliittymiä (Tillola, Kontjärvi, Kivistenmäki, Suvioja, Keltin parannettu liittymä). Eritasoliittymiä tulisi noin kahden kilometrin välein eli hyvin tiheään ottaen huomioon alueen maankäyttö ja sen liikennetarpeet. Ratkaisu olisi kustannuksiltaan kallis ja koska uusi eritasoliittymä ei palvelisi yleisen tieverkon liikennettä, tulisivat sen kustannukset pääosin kunnan ja hankkeen toteuttajan osalle. 2) Toinen vaihtoehto on alueen nykyisen yleiskaavan ja valtatielle 12 laaditun Tillola - Keltti tiesuunnitelman mukainen ratkaisu eli alueelle olisi tieyhteys itäpuolelta suunnitellun uuden Kontjärven eritasoliittymän kautta ja lisäksi länsipuolelta olisi kulkuyhteys Niinimäentieltä valtatien alittavan alikulun kautta. 3) Kolmantena vaihtoehtona on selvitetty ratkaisua, missä suunniteltu Kontjärven eritasoliittymä siirrettäisiin noin 700 metriä lännemmäksi Vehkosillantien liittymän kohdalle, jolloin se sijoittuisi KymyRingin alueen itäreunalle ja suhteellisen lähelle raskaiden ajoneuvojen ajoharjoittelualuetta. Li-