Kansalliset ohjeet ikäihmisten lääkehoitojen järkeistämiseksi Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Vanhustyön vastuukantajat -tapahtuma 16.4.2014
Esityksen sisältö Lääkehoitojen järkeistämisen tarve Moniammatillinen verkosto ja sen tavoitteet Kansallinen ohjeistus lääkehoitojen järkeistämiseksi
Lääkkeiden järkevä käyttö WHO 1985: Patients receive medications appropriate to their clinical needs, in doses that meet their own individual requirements, for an adequate period of time, and at the lowest cost to them and their community. Potilas saa oikeat lääkkeet oikea-aikaisesti, käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti ja hyötyy niistä
Miksi lääkkeiden käytön järkeistämistä? Paikalliset tavoitteet Monilääkitys Lääkkeiden Yli- ja alikäyttö Hoitoon sitoutuminen puutteellista Potilaan lääkkeiden käyttö ei optimaalista Ongelmat lääkitystiedon siirtymisessä Kokonaislääkitys harvoin tiedossa Lääkitysvirheiden aiheuttama sairaalloisuus ja kuolleisuus Paikalliset tavoitteet Fimean tavoitteet Lääkepoliittiset tavoitteet
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen verkostona Tavoitteet 1. Kehittää ja levittää paikallisia hyviä toimintamalleja 2. Laatia lääkkeiden järkevää käyttöä edistävä kansallinen ohjeistus 16.5.2014 Antti Mäntylä
Tukiryhmä Tukee ja koordinoi kehittämisverkostoa Arvioi kehittämisverkoston etenemistä ja tuloksia Taustaorganisaatiot Kehittämisverkosto Koostuu paikallisista moniammatillisista tiimeistä Kokoontuu työpajoihin 4 kertaa vuodessa Koordinaattorit Fimea Verkostojohtamisen menetelmäasiantuntija lääkäri potilas ja/tai omainen lääkäri farmaseutti/ proviisori hoitaja potilas ja/tai omainen hoitaja Koordinaattori? lääkäri Innokylä Asiantuntijaryhmiä? potilas ja/tai omainen hoitaja Koulutus- ja tutkimusyksiköt Ammattijärjestöt ja tieteelliset yhdistykset Tietojärjestelmien ja teknologioiden kehittäjät lääkäri farmaseutti/ proviisori Muut järkevää lääkehoitoa edistävät hankkeet ja verkostot Laaja yhteistyöverkosto Mahdollistaa kehitystyön tulosten levittämisen valtakunnallisesti Sateenvarjo järkevää lääkehoitoa tukevien toimintamallien kehittämiselle potilas ja/tai omainen farmaseutti/ proviisori hoitaja Koordinaattori? Potilasjärjestöt Koordinaattori? lääkäri farmaseutti/ proviisori potilas ja/tai omainen THL:n perusterveydenhuollon kehittäjätiimi (Rohto-verkosto) hoitaja Koordinaattori? farmaseutti/ proviisori STM KELA Koordinaattori? Farmaseuttisia, hoidollisia ja lääketieteellisiä palveluita tarjoavat yritykset Valvira
Miksi verkostoitumalla? Kehittämisverkostoa on lähdetty rakentamaan hyödyntäen verkosto- ja innovaatiotutkimuksien löydöksiä Uusien toimintamallien kehittäminen, levittäminen sekä juurruttaminen edellyttävät luottamusta ihmisten ja organisaatioiden välillä Luottamus ja sitoutuminen parantavat verkoston kokonaisvaltaista ratkaisukykyä, mikä tuo lisäarvoa toimijoiden kehittämistyöhön (Järvensivu ym. 2013 ) Tavoitteena on saavuttaa aito toimintatapojen muutos
Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä tekijät edistävät ja estävät lääkkeiden järkevän käytön edistämistä? Miten lääkkeiden järkevää käyttöä edistetään rakenne, organisaatio ja tiimityötason toimenpiteillä? Tiimityön taso Lääkäri Hoitaja Moniammatilliset tiimityön parhaat käytännöt Potilas Lääkkeiden järkevä käyttö potilailla edistyy Organisaatioiden taso Koulutus ja tutkimuslaitokset Rakenteiden taso Tietojärjestelmien kehittäminen Tietojärjestelmien toimittajat Moniammatillisuutta tukevat organisaatiotason ratkaisut Koulutuksen kehittäminen Yksityinen lääkäriasema Apteekki Eduskunta Moniammatillisuuteen Järjestöt, vaikuttava lainsäädäntö, edunvalvojat normit ja rakenteet Farmasisti Sairaalaapteekki Julkinen terveyskeskus STM, muut ministeriöt Julkinen sairaala Fimea, Kela, THL ja Valvira ja muut virastot
Moniammatillisen verkoston tiimit tällä hetkellä Rovaniemen terveyskeskus Oulun terveyskeskus Selänteen peruspalvelukuntayhtymä Kauhavan 3. apteekki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Mehiläinen Oy Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Forssan keskusapteekki Salon terveyskeskus Kirkkonummen terveysasema Hyvinkään terveyskeskus Kuopion kaupungin Leväsen palvelukeskus ja Kuopion yliopistollisen sairaalan apteekki Kuopion kaupungin TerveKuopio kioski ja Itä Suomen yliopiston apteekki Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys Terveystalo Joensuu Itä Savon sairaanhoitopiiri Lahden kaupungin sairaala
Minkälaista kehittämistyötä tiimeissä tehdään? Kehittämisalueissa painottuvat lääkitysongelmien tunnistaminen sekä eriasteisten lääkitysten tarkistusten ja arviointien potilaskriteerien määritteleminen Edellyttää: o paikallista yhtenäistä käytäntöä, millä potilaan kokonaislääkitys selvitetään: Mitä lääkkeitä potilas käyttää? Miten potilas käyttää lääkkeitään? o potilaan kokonaislääkitystiedon siirtymisen tehostamista muodostuu paikallisesti eri toiminnan tasoille yhtenäiset toimintatavat
Case Sulkava Tehty noin 800 kpl 8 kk aikana!
Moniammatillista yhteistyötä, miksi? Tarkoitetaan monen eri alan ammattilaisen yhdessä työskentelyä potilas/asiakaslähtöisesti sovitun yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi (Isoherranen 2012) Työskentely tapahtuu usein verkottuen yli organisaatio- ja sektorirajojen Eri ammattiryhmien osaaminen on toisiaan täydentävää. Synergian hyödyntäminen korostuu, kun työikäisten määrä vähenee! Hoitotyötä tehdäänkin yhä enemmän tiimeissä Lääkealan osaamisen nykyistä kiinteämpi kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään on keskeinen Suomen lääkepolitiikan tavoite (Lääkepolitiikka 2020)
Moniammatillisuus lääkehoidon toteuttamisessa Lääkäri päättää lääkehoidosta Sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilöstön tarvitaan lääkehoidon seurannassa Lääkkeiden vaikutusten arviointi ja raportointi tälle osaamiselle valtava tarve! Farmasian ammattilaisten osaamista ei hyödynnetä riittävästi lääkehoidon arvioinneissa 1+1+1>3
Moniammatillisuus lääkehoitojen järkeistämisessä Fimea on selvittänyt osana verkoston työtä: miten tiimit ovat päätyneet tekemään moniammatillista yhteistyötä moniammatillista toimintaa edistäviä ja estäviä tekijöitä Tavoitteena: Tuoda kokemuksia ja näkemyksiä jaettavaksi niin, että käytännön toiminta lääkkeiden käytön järkeistämiseksi saadaan esiin ja jakoon Tuottaa ymmärrystä moniammatillisuudesta kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön saada tietoa kansalliseen ohjeistukseen
Miten ja miksi on päädytty tekemään moniammatillista yhteistyötä? Case Forssa Ennen moniammatillisen yhteistyön syntymistä on edeltänyt se, että kehittämistiimin toimijat tuntevat toisensa pitkältä ajalta: o Vapaamuotoiset kahvi- tai ruokahetket o Yhteydenotot (sähköposti, puhelin) o Yhteiset koulutukset o Kokoukset -> Tiedetään, mitä toinen ammattilainen tekee ja osaa sekä luotetaan siihen Kehittämistiimin jäsenillä on ollut halu tehdä moniammatillista yhteistyötä Koettiin, että oma työ on helpottunut, kun on ryhdytty tekemään moniammatillista yhteistyötä ja verkostoiduttu
Mikä on edesauttanut moniammatillisen yhteistyön syntymistä? Case Forssa Moniammatillista yhteistyötä tukeva organisaatiokulttuuri ja johto Yleinen ilmapiiri työyhteisössä myönteinen moniammatillisuuteen Yhteiset tilaisuudet tms. toistuvat vuorovaikutustilanteet Kehittämistiimin jäsenten keskinäinen toimiva keskusteluyhteys Kehittämistiimin jäsenten kyky kuunnella toisiaan yhteistyössä o Se, että jokainen tulee kuulluksi ja saa pohtia asioita omasta näkökulmastaan Kehittämistiimin jäsenten avoimuus ja vuorovaikutus- sekä yhteistyötaidot Vuoropuheluun perustuva johtaminen
Kansallinen ohjeistus tukee hyvien käytäntöjen leviämistä Kootaan moniammatillisen verkoston työn tulokset kirjalliseen muotoon Vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä ja miten tunnistetaan lääkitysongelmainen potilas? 2. Miten tieto liikkuu eri toimijoiden (potilas, lääkäri, farmaseutti/proviisori, sairaanhoitaja ja muut) välillä? 3. Missä lääkitys laitetaan kuntoon? (tai kuka laittaa kuntoon?) 4. Miten lääkitys laitetaan kuntoon? 5. Miten hoidetaan lääkitysmuutosten seuranta? 6. Miten edistetään moniammatillisuutta? Laaditaan yhdessä kaikkien terveydenhuollon toimijoiden kanssa Laatimisprosessin suunnittelu käynnissä Sisältänee myös konkreettisia työkalua ammattilaisten käyttöön
Missä ja miten tunnistetaan lääkitysongelmainen potilas? Järjestelmälähtöiset haasteet : Alueellisia eroja tunnistaa ja ratkaista potilaan lääkitysongelmia Lääkkeiden epärationaalinen määrääminen Potilaslähtöiset haasteet: Ikä ja munuaisten vajaatoiminta tai muut sairaudet huomioimatta lääkkeissä ja niiden annostuksissa Lääkkeiden epärationaalinen käyttö, sitoutumattomuus lääkehoitoon Järjestelmälähtöiset ratkaisuehdotukset: Erilaiset tsekkauslistat Eriasteiset lääkitysten tarkistukset ja arvioinnit Valtakunnallinen toimintamalli lääkitysongelmaisen tunnistamiseksi Potilaslähtöiset ratkaisuehdotukset: Sitoutuminen lääkehoitoon osana muuta hoitoa Liikkuvuus hoitotasoilla joustavaa
Miten tieto liikkuu sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden välillä? Järjestelmälähtöiset haasteet: Tietojärjestelmien toimimattomuus Lääkehoitojen kirjaamisesta puuttuvat valtakunnalliset pelisäännöt Ajantasaisen lääkitystiedon saannin vaikeus Potilaslähtöiset haasteet: Lääkitystietojen tietoinen pimittäminen Tieto tunnistetusta lääkitysongelmaepäilystä ei siirry eteenpäin Järjestelmälähtöiset ratkaisuehdotukset: Eri potilastietojärjestelmät pelaavat yhteen, sama sisältö Lääkehoitojen kirjaamisessa kansalliset pelisäännöt Potilaslähtöiset ratkaisuehdotukset: Varmistetaan lääkehoitojen jatkuvuus potilaan kotiutuessa Varmistetaan, käyttääkö potilas oikeasti lääkettä
Missä lääkitys laitetaan kuntoon? Järjestelmälähtöiset haasteet: SOTE uudistus resurssipula henkilökunnasta: hoitaja- ja lääkäripula lääkehoitoa työssään toteuttavien osaamistaso farmasian osaamista ei tunneta, eikä sitä osata hyödyntää riittävästi potilastyössä Järjestelmälähtöiset ratkaisuehdotukset: Toimiva perusterveydenhuolto valtakunnalliset moniammatilliset toimintamallit ja asiantuntijapalveluiden sisällöt Potilaslähtöiset ratkaisuehdotukset: yhteisvastuullinen asenne potilaan hoidosta
Miten lääkitys laitetaan kuntoon? Järjestelmälähtöiset haasteet: Hoitosuunnitelmien puuttuminen / päivittäminen Kokonaislääkityksen arvioinnin puuttuminen Järjestelmälähtöiset ratkaisuehdotukset: Päivitetään hoito- ja lääkehoitosuunnitelmat Lääkehoitojen arviointiin liitetään muistin, liikkumisen ja muun toimintakyvyn kartoittaminen Tunnistetaan kokonaislääkityksen arviointia tarvitsevat potilaat ja heidät ohjataan eriasteisiin lääkehoidon arviointeihin Potilaslähtöiset ratkaisuehdotukset: Arvioidaan kokonaislääkitys, kun määrätään uusi lääke / 6-12 kk: n välein
Miten hoidetaan muutosten seuranta? Järjestelmälähtöiset haasteet: Lääkitysmuutosten seuranta on puutteellista Kukaan ei ota kokonaisvastuuta potilaan hoidosta Henkilöstön riittämättömyys / vaihtuvuus Potilaslähtöiset haasteet: Potilaan oireiden syitä ei selvitetä riittävästi, kun määrätään uusia lääkkeitä Järjestelmälähtöiset ratkaisuehdotukset: Lääkäri-hoitaja (farmaseutti) vastaanotto / farmaseutin vastaanotto Yhteisesti sovitut toimintatavat ja -mallit lääkehoitojen vaikutusten arviointiin ja seurantaan Potilaslähtöiset ratkaisuehdotukset: Potilaan voimaantuminen ottamaan vastuu omasta lääkehoidostaan
Miten edistetään moniammatillisuutta? Järjestelmälähtöiset haasteet: Johdon tuen saaminen SOTE -uudistus ja sen tuomat organisaatiomuutokset Järjestelmälähtöiset ratkaisuehdotukset: Yhteisiä kursseja eri alojen perusopetuksiin Moniammatillisesti toteutetut koulutukset Valtakunnallinen moniammatillinen yhteistyömalli Uusien osaamistarpeiden myötä tarvitaan perustaa uusia vakansseja
Lisätietoa: http://www.fimea.fi/kehittaminen/moniammatillinen_verkosto