40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisiä tavoitteita on varmistaa lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Koulutuksen ohjausjärjestelmän tuloksellisuutta tehostetaan. Oppilashuoltotyöhön oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevänä ja korjaavana toimintana kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännössä, opetussuunnitelmissa ja kehittämistyössä. Oppilaanohjausta kehitetään koko yleissivistävän koulutuksen alalla kiinnittäen erityistä huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin. Koululaisten turvallisuudesta ja monipuolisista harrastusmahdollisuuksista huolehditaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja. Esiopetusta kehitetään varhaiskasvatuksen jatkumona. Esiopetusuudistuksen vaikutuksista ja toteutumisesta annetaan eduskunnalle selonteko. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Arvioinnissa painopiste on oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa sekä kansainvälisissä arviointihankkeissa ja niiden tulosten kansallisessa hyödyntämisessä. Arvioidaan oppilaiden oikeuksien toteutumista. Käynnistetään hanke hyvän opetuksen, tuloksellisesti toimivan koulun ja oppimaan oppimisen tunnusomaisia piirteitä kuvaavien perusteiden laatimiseksi ja hyödyntämiseksi opetuksen kehittämisessä. Lainsäädäntöä ja rahoitusta kehitetään siten, että ne tukevat alueellista koulutustarjontaa ja opetuksen järjestäjien yhteistyötä. Kehitetään edelleen virtuaaliopetusta ja jatketaan luovuus- ja kulttuurikasvatushanketta. Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaiset opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3 9 valmistuvat. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan. Tuetaan opetussuunnitelmien kehittämistä, toimeenpanoa ja tukipalvelujen tuottamista. Ylioppilastutkintoa kehitetään. Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilytetään pääosin nykyisellään. Lukioiden rahoitusperusteita kehitetään siten, että ne kannustavat järjestämään aikuisten osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaavia aineopintoja lukiossa. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Opettajien ammatillista osaamista vahvistetaan kehittämällä toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden opetukseen, oppilashuoltoon sekä maahanmuuttajien opetukseen. Moniammatilliseen yhteistyöhön kehitetään uusia muotoja. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2004 olevan noin 645 000. Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2004 noin 4 000 oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esi-opetukseen noin 59 000 oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 2004 2005 olevan päivälukioissa noin 110 000 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 20 000. Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2004 noin 79 800 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 227 000 koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2004 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa arvioidaan vuonna 2004 olevan 856 ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Suomalais-venäläisessä koulussa 724. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2004 aikana yhteensä 140 perusopetuksen päättötodistusta sekä 86 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2004 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 510 oppilaalle. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 171 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Valtion yleissivistävät oppilaitokset Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 4 720 000 Suomalais-venäläinen koulu 4 520 000 Vammaisten lasten koulut 29 068 000 Yhteensä 38 308 000 Muu opetus Koulukotien perusopetus 1 929 000 EU:n Eurooppa-koulut 934 000 Yhteensä 2 863 000 Kaikki yhteensä 41 171 000 Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin 4 399 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2004 talousarvio 41 171 000 2003 I lisätalousarvio 754 000 2003 talousarvio 39 309 000 2002 tilinpäätös 39 200 000 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 300 000 euroa oppilaitosten toimitiloja ja niiden varustamista koskevaan kehittämistoimintaan siirtona momentilta 29.40.34 sekä vähennyksenä 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21. 2004 talousarvio 1 899 000 2003 talousarvio 1 679 000 2002 tilinpäätös 1 703 000 Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 43 381 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 3 950 000 Muut toimintamenot 39 431 000 Bruttotulot 2 210 000 Maksullisen toiminnan tulot 2 050 000 Muut tulot 160 000 Nettomenot 41 171 000 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 727 460 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 4 855 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
ministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään 8 241 000 euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annettavan lain mukaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuuden laskentaperusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 1 754 400. Ohjaustunnin hinta on 20 euroa tuntia kohden. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 136 000 euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 69 044 tuntia. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioitu jakautuminen Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus 2 785 361 000 yksityinen perusopetus 58 839 000 kunnallinen lukio-opetus 481 296 000 yksityinen lukio-opetus 43 216 000 taiteen perusopetus (asukaskohtainen) 7 252 000 esiopetus 252 009 000 Kuntien rahoitusosuus -1 947 460 000 Tasauserät -35 987 000 Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) 48 045 000 Valtionosuus aamu- ja iltapäivätoimintaan 20 000 000 Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin 1 455 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 8 241 000 Tietoyhteiskuntahanke (enintään) 3 855 000 Valtionavustus laajakaistayhteyksien hankkimiseen (enintään) 1 000 000 Eräät ulkomaanopetuksen menot 202 000 Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) 136 000 Yhteensä 1 727 460 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta 19 929 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Lukio-opetus 4 288 euroa/opisk. Perusopetus 4 850 euroa/opp. Esiopetus 4 271 euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/asukas opetustuntikohtainen valtionosuus 54 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 20 euroa/ohjaustunti Eduskunta on hyväksynyt talousarvioon liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000 euroa esiopetuksen kuljetusedun sekä 20 000 000 euroa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja 1 000 000 euroa laajakaistayhteyksien rakentamisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 4 5 / 2 0 0 3 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 8 142 000 euroa talousarvioesityksen 1 735 602 000 euroon nähden aiheutuu kuntien verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauseristä, joiden lopulliset laskelmat olivat käytettävissä vasta talousarvioesityksen antamisen jälkeen. 2004 talousarvio 1 727 460 000 2003 I lisätalousarvio -15 783 000 2003 talousarvio 1 736 334 000 2002 tilinpäätös 1 574 533 861 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 71 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 2004 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2004 kustannustasossa yhteensä enintään 64 500 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 27 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2004 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2005 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2004 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 80 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Vuonna 2004 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus 18 000 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 3 030 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 700 000 Vuosina 1993 2003 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus 35 200 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 12 100 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 000 000 Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset 170 000 kunnalliset ammatilliset oppilaitokset - yksityiset ammatilliset oppilaitokset - Yhteensä 71 200 000 Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2005 2006 2007 2008- Ennen vuotta 2004 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 22,8 24,8 19,9 40,1 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 15,3 12,5 8,1 14,3 Vuonna 2004 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 8,3 4,3 5,2 22,3 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,8 1,5 1,7 6,8 Yhteensä 48,2 43,1 34,9 83,5 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 300 000 euroa siirtona momentille 29.40.25. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä pitänyt opetustoimen investointeihin suunnattuja määrärahoja liian pieninä ja lisännyt määrärahoja talousarvioon. Tarve opetustoimen rakentamishankkeisiin ja perusparannuksiin on edelleen suuri. Sen vuoksi momentille lisätään 1 500 000 euroa ja myöntämisvaltuutta korotetaan 2 500 000 eurolla. 2004 talousarvio 71 200 000 2003 I lisätalousarvio 3 000 000 2003 talousarvio 71 470 000 2002 tilinpäätös 67 550 000 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 521 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
minnan tukemiseen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 2004 talousarvio 521 000 2003 talousarvio 521 000 2002 tilinpäätös 521 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5