Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala 5.11.2012
Taustaa muikkukantatutkimuksesta Muikkupopulaatioista tieteellistä tietoa n. 100 vuoden ajalta Laaja tutkimusohjelma CORNET 1980- n. 2010, jopa 14-15 järveä Tällä hetkellä kattavassa säännöllisessä tieteellisessä seurannassa Konnevesi, Puula, Päijänne (Tehinselkä), Pyhäjärvi (Säkylä) Paikallista seurantaa esim. velvoitetarkkailut tai kalastusalueiden oma seuranta Ainahan on maksettava, eikös juu
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH-0.019 H-<0.001 zoopl August HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 G yoy SH + 0.085 G older HS7-0.032 SH H3 - A00 - VB- SHu- SHu- D stock SH + 0.040 D yoy SH + 0.072 temp B yoy SH SH B stock AA AA SH A4 SH - 0.049 AA - 0.057 DW egg AA - 0.079 (I) - 0.078* - 0.031* K A1-0.026 SHu- SHuicebreak AA + <0.001 SH (I) A1-0.035 temp water height (I) A1+ 0.010 A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S zoopl A1 (I) HuS- <0.01 A1-0.006 wind A1 + 0.025 (I) - 0.014*- 0.008* S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu- VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) HS4-0.003 N+ SH + 0.002 pike burbot roach stocked whitefish native whitefish S VB S HS4-0.003 0.017 A1 + 0.015 A1-0.077 A00 A00, S, V, Sa A00, V V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A00-0.001 S - 0.006 R D older M - <0.001 H3 B older V + 0.017 V D eggs V V + 0.039 (II) (II) V D larvae 2.-3. week M - <0.001 significant correlation/regression not significant studied in this thesis, significant studied in this thesis, not significant reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability V + 0.057 V V V + 0.05, H7 + 0.029 D older V + 0.027, A00 + 0.10 V D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecru it =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki 1988.
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään Vuosiluokkien runsaudenvaihtelu suurta: kymmeniä-tuhansia/ha Vaihtelu johtuu pääasiassa 1. Epäennustettavasta ympäristövaihtelusta -> Vierekkäisten järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Esim. kevätkesän tuuli- ja lämpöolot, kesän lämpö, talvi? Lämpimästä hyötyvät petokalat, erit. ahven Muikkukadon kaava = (2-3 huonoa vuosiluokkaa peräkkäin satunnaisista syistä) * (runsastunut ahvenkanta)
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään Vaihtelu johtuu pääasiassa Epäennustettavasta ympäristövaihtelusta -> Vierekkäisten järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Esim. kevätkesän tuuli- ja lämpöolot, kesän lämpö, talvi? Lämpimästä hyötyvät petokalat, erit. ahven Muikkukadon kaava = (2-3 huonoa vuosiluokkaa peräkkäin satunnaisista syistä) * (runsastunut ahvenkanta) 2. Populaation sisäisistä tiheysriippuvista tekijöistä Tiheyden muutosta kompensoivat tekijät: Lisääntymistehokkuus / yksilö Kasvunopeus / yksilö Ei juuri koskaan kahta runsasta vuosiluokkaa peräkkäin Jopa kaksivuotisvaihtelua Älyttämän suuri kutukanta ei tuota enempää jälkeläisiä kuin keskinkertainen -> kutukannan runsaus ei yleensä rajoita lisääntymistä MUTTA: Tyhjästä ei voi nyhjäistä
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään Miten kalastus (myös muut pedot) vaikuttaa kannanvaihteluun: Kun kuolevuus kasvaa Tiheys pienenee -> + Kasvu paranee + Jälkeläistuotto/yksilö paranee Keski-ikä laskee -> tiheysvaihtelu kasvaa Kutukanta pienenee ja sen vaihtelu kasvaa Muikkukadon riski kasvaa
Muikun ammattikalastus
Muikun ammattikalastus Uusiutuvan luonnonvaran tuotannon korjuuta Lähiruokatuotantoa Poistaa järvestä ravinteita Ei voi olla pienimuotoista Oltava säännöllistä, jatkuvaa Mädin talteenotto kannattavuuteen keskeisesti vaikuttavaa jatkojalostusta Kannanvaihtelu + markkinavaihtelu -> kalastajakohtainen pyyntiponnistuksen itsesäätely
Muikun ammattikalastuksen säätely Mitä ei voi säädellä ja miksei muka Vuotuinen pyyntiponnistus- tai saaliskiintiö Jotta olisi rationaalista, vaatisi hyvin tarkkaa tietoa kalakannasta, vuosittaisia päätöksiä, valvontaa, seurantaa jne. = liian kallista luonnonvaran tuottoon verrattuna Kokonaispyyntiaika/päivä Toimitusvarmuus, kannattavuus Pyyntijaksot (esim. mitkä viikot, kuukaudet) Toimitusten säännöllisyys, jatkuvuus
Muikun ammattikalastuksen säätely Mitä pitää voida säädellä Kalastajamäärä -> turvaa biologisen kestävyyden, riittävän kannattavuuden ja pyyntitehon itsesäätelyn Pyynnin lopettaminen, jos kanta uhkaa romahtaa Romahdusriskin arviointi vaatii vähintään kevyttä seurantaa Ei voi perustua toiveeseen, että kalastus aina loppuu kannattamattomana tarpeeksi ajoissa Vaikutusta sivusaalislajeihin Vedon kesto tai tekniset ratkaisut yms. Ajallisia ja paikallisia rajoituksia (esim. pintapyynnin välttäminen johonkin vuodenaikaan, joidenkin alueiden välttäminen Kohtuutonta häiriötä muulle järvenkäytölle Ajallisia ja paikallisia rajoituksia
Muikun ammattikalastuksen säätely Järvi/selkäkohtainen (ammatti)kalastuksen järjestyssääntö, jossa asiat sovittu hyvän sään aikana, mm. Kalastajamäärä ja sen säätely Mitä lajeja lupa koskee Pyyntialue Kalastuksen vähennys/lopetusehdot Rajoitukset Muut velvollisuudet, esim. saaliskirjanpito Seurantaohjelma Rahoitus
Kalatalous = Isännättömien luonnonvarojen biologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä koskevaa POLITIIKKAA Pitää kalakannat hengissä ja geneettisesti monimuotoisina kannattavuuden takaavalla tasolla monimuotoisen käytön takaavalla tasolla Perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja osaa ottaa huomioon epävarmuuden ja siitä seuraavan riskin tieto kalavaroista aina tarkkuudeltaan ja täsmällisyydeltään heikkoa Kaikki asianosaiset osallistavaa Kompromissi
Kalastuksen säätelyn työkierto TOIMEN -PITEET TAVOITTEET NEUVOTTELU PÄÄTÖS TOTEUTUS MÄÄRÄYKSET TIEDOTUS SÄÄTELY VAIHTO- EHDOT SEURANTA VALVONTA TUTKIMUS ARVIOINTI TIETO FAO 1995: Report of the expert consultation on guidelines for responsible fisheries management. FAO Fish. Rep. No. 519
Kiitos mielenkiinnostanne