Kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuusohjelman valmistelu TOTEUTETUT TUOTTAVUUSOHJELMAT JA HANKKEET VAASAN KAUPUNGISSA JA VAASAN KAUPUNKISEUDULLA



Samankaltaiset tiedostot
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Kuntatuottavuus ja -tuloksellisuus seminaari

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin , mrd.

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu

Kuntajohtajapäivät Kuopio

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

Lasten ja Nuorten ohjelma

KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKKEEN ALUEVAIHEEN II VASTAUKSET

PALVELUALUE: Hyvinvointipalvelut. 1. Toiminta-ajatus. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset. 3. Toiminnan painopistealueet 2016 ja niiden toteutuminen

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi näköalojen kaupunki

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja

Kemijärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuosille

Suonenjoki. Asukasluku

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Tiedolla johtaminen Eksotessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Yleistä Maisema-mallista

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien taloustietoja Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Kliiniset tukipalvelut: palvelutaso Paj Esko Vanninen

Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä. Pieksämäen kylät ry

Vuosaaren alueen palveluverkko. Ideariihi

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintasääntö Stlk , 62

Ikäihmisten palvelut

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Valikko 2: Valikko 3: Jos haluat korvata kokoluokan Jos haluat korvata maakunnan jollain vertailukunnalla, valitse jollain vertailukunnalla, valitse

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Miten kunnan tulos lasketaan?

Oma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

TUOTTAVUUDEN NOSTAMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto. Yhtenäinen sotepalvelukokonaisuus,

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Tutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä Projektiryhmä: Professori Seppo Hölttä, tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara ja yliassistentti Jussi Kivistö

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kuntastrategia Tiekartta turvattuun tulevaisuuteen

Talouden tasapainottamisohjelma (tarkistettu, )

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen

KAUPUNGINKANSLIA Johtamisjärjestelmän uudistamisen työryhmien tehtäväluettelot

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Oppilashuolto ja vuorovaikutus

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

2.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA OVR

Toimivaa uudistustyötä Pohjois Karjalassa

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Seuraava askel tuottavuus ja työelämän laatu suomalaisilla työpaikoilla. Eeva Liisa Inkeroinen Tuottavuuden pyöreä pöytä

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan

Transkriptio:

VAASAN KAUPUNKI 12.5.2009 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuusohjelman valmistelu Vaasan kaupungin vastaus Valtiovarainministeriön kyselyyn TOTEUTETUT TUOTTAVUUSOHJELMAT JA HANKKEET VAASAN KAUPUNGISSA JA VAASAN KAUPUNKISEUDULLA Vaasan kaupungin toimintojen uudelleenarviointiohjelma tuottavuuden ja palvelujen parantamiseksi. Vaasan kaupungissa toteutettiin kaikkia toimintoja käsittävä uudelleenarviointiohjelma vuosina 2003-2007. Sen toteuttamiseksi perustettiin uudelleenarviointityöryhmät. Työryhmissä oli jäseninä lautakunnan puheenjohtaja, johtavia virkamiehiä, kaupunginhallituksen edustaja luottamusmiesten ja henkilökunnan edustajat sekä muita asiantuntijoita. Uudelleenarviointityötä johti kaupunginhallituksen jäsenistä muodostettu uudelleenarviointitoimikunta; toimikuntaa johti kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginhallitus asetti vuosittain budjetin yhteydessä toimielimille palvelurakenteiden uudelleenarviointitavoitteet, jotka ilmaistiin euromääräisinä kustannussäästöinä. Lautakuntien tuli talousarvioesitykseensä sisällyttää toimenpiteet uudistuksista, joilla asetettu kustannussäästö aikaansaatiin. Säästöt pyrittiin aikaan saamaan palvelutuotannon rakenteellisilla uudistuksilla palvelun laatua merkittävästi heikentämättä eli tuottavuutta pyrittiin parantamaan saamalla aikaan sama palvelutaso pienemmillä resursseilla. Alla on esitetty suurimmilla toimialoilla toteutettuja/toteuttamisvaiheessa olevia tuottavuutta parantavia hankkeita: Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimen ja terveystoimen yhdistäminen yhteisen lautakunnan (sosiaali- ja terveyslautakunta) alaisuuteen toteutettiin 1.1.2005. Samalla toiminnalliset vastuualueet muodostettiin uudelleen. Vastuualueet ovat: hallinto, sosiaalityö- ja perhepalvelut, koti- ja laitoshoito, terveyspalvelut. Uudistuksen tavoitteet olivat Edellytysten luominen palvelujen tehokkaammalle koordinoinnille, sujuville hoitoketjuille sekä tarkoituksenmukaiselle erikoistumiselle palvelutuotannossa (palvelujen vaikuttavuuden parantaminen). Laaja-alaisemman henkilöstöresurssien käytön mahdollistaminen. Tuottavuuden parantaminen Alla esimerkkejä toteutetuista toimenpiteistä sosiaali- ja terveystoimessa: Työnjakoja ja toimintatapoja uudistamalla voitiin luopua Kustaalan lastenkodin ns. raskaan osaston perustamisesta.

Vammaishuollossa ja vanhushuollossa hoitoyksiköitä on organisoitu optimaalisen kokoiseksi henkilöstöresurssin optimaalisen käytön toteuttamiseksi sekä työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. Vammaisten päivätoiminta uudelleenorganisointiin. Työterveyshuolto organisoitiin uudelleen: Vaasan keskussairaalan kanssa muodostettiin Vaasan aluetyöterveys-liikelaitos. Vuonna 2008 työterveyshuollon yhteistyötä laajennettiin Laihian ja Vähänkyrön kuntien kanssa. Työnjakoja tarkistettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä; mm. kaksi potilasosastoa siirrettiin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon (potilaiden hoitaminen oikeassa paikassa). Terveydenhuollon tukipalveluja uudelleenorganisoitiin: terveyskeskuksen laboratorio ja lääkehuolto siirrettiin Vaasan keskussairaalan hoidettavaksi. Hankintojen kilpailuttaminen yhdessä Vaasan keskussairaalan kansa. Päivystysyhteistyön järjestäminen keskussairaalan ja ympäristökuntien kanssa. Koti- ja laitoshoidossa koulutetaan v. 2009 koko henkilökunta viimeisimmän tiedon mukaisiin hoitokäytöntöihin tukemaan rakenteellisten muutosten toteuttamista vanhusten hoidossa. Kotisairaanhoidon ja kotisairaala yhteistyötä tehostettiin, perustettiin kotihoidon sairaanhoito, jossa em. yksiköt toimivat. Kotona asuvien toimintakykyä pyritään edistämään, mm. vanhusten jumppasali on avattu ja viriketyö organisoitu uudelleen. Kotihoidon palveluseteli otettiin käyttöön 2006 (on kaupungille edullisempi vaihtoehto kuin oma työ). Kotihoidon ja palveluasumisen lääkejakelu ulkoistettiin, koneellinen lääkejakelu säästää oman työvoiman käyttöä ja lisää lääketurvallisuutta. Palveluasumisessa pieniä yksiköitä poistettu: Vuorikodin hoiva lopetettiin ja Hemgårdeniin rakennettiin 4-paikkainen lisäosa. Aloitettiin omat psykogeriatriset osastot (os. 6 ja H) ja käytöshäiriöiset dementoituneet hoidetaan itse. Yksi pitkäaikaisosasto (os. G) on muutettu omaishoitoa tukevaksi kuntoutusosastoksi. Yksi pitkäaikaisosasto (os. 5) on muutettu kotiuttamisyksiköksi (sakkopotilaat). Seurantamittareita ovat mm. hoitotakuun toteutuminen terveydenhuollossa peittävyys: omalla terveysasemalla vuoden aikana käyneet suhteessa terveysaseman väestöpohjaan toistuvuus: käynnit/sama asiakas odotusajat palvelun saamisessa suoritteet, suoritteet/henkilötyövuosi kustannukset/yksikkö (suoritteet, asukkaat ym.). Kustannusten kehityksen aikasarjatarkastelu ja verrattuna vertailuryhmään. Vaasan sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kehitys vuoden 2007 rahanarvossa on ollut seuraava: 2001-2007/v 2005-2007/v Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 2,86 % 2,12 % Sosiaalitoimi 1,19 % 1,51 % Terveystoimi 4,63 % 2,67 % Vaasan verotettavan tulon muutos 1,43 % 3,80 %

Opetustoimi Vaasan opetustoimeen kuuluu varhaiskasvatus, perusopetus, musiikkiopisto, lukiot, ammatillinen opetus ja ammattikorkeakoulu. Opetustoimi organisoitiin uudelleen vuosina 2004-2006. Varhaiskasvatus (päivähoito) siirrettiin sosiaalitoimesta varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuuteen, samoin musiikin perusopetus, joka kuului aiemmin kulttuuritoimeen. Toisen asteen koulutuslautakunnan alaisuuteen siirrettiin lukiotoiminta ja aikuiskoulutuskeskus. Ammattikorkeakoulun organisaatiota kehitetään yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Uudelleenorganisoinnin tavoitteet: Toiminnallisesti yhteen kuuluvien vastuualueiden muodostaminen sujuvien palveluketjujen turvaamiseksi (vaikuttavuuden parantaminen). Henkilöstöresurssien laaja-alaisempi käyttö. Kiinteistöjen ja laitteiden tehokkaampi käyttö. Tuottavuuden parantaminen. Esimerkkejä toteutetuista rakenteellisia uudistuksista: Neljä lukiota on yhdistetty kahdeksi lukioksi (hallinnon keventäminen opiskelijoiden ainevalintamahdollisuuksien lisääminen, kiinteistöjen ja laitteiden käytön tehostaminen). Vaasan ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen organisaatioiden yhdistäminen ja näiden yksiköiden opetustoiminnan uudelleenorganisointi sekä kiinteistöjen käytön uudelleenjärjestäminen. Perusopetuksessa kouluverkon rakenteellisia muutoksia sekä kiinteistöjen yhteiskäytön lisääminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Seurantamittareita ovat mm: kustannukset/oppilas ja verrattuna valtionosuusnormin mukaiseen yksikköhintaan valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisaste/jatko-opintoihin siirtymisaste perusopetuksessa ryhmäkoot päivähoidossa päivähoitopaikkojen täyttöaste kustannusten kehityksen aikasarjatarkastelu ja verrattuna vertailuryhmään Vaasan opetustoimen kustannusten kehitys vuoden 2007 rahanarvossa on ollut seuraava: 2001-2007/v 2005-2007/v Opetustoimi yhteensä 1,81 % 0,98 % Perusopetus 2,11 % 1,81 % Lukio -3,41 % -5,89 % Ammatillinen opetus 5,23 % -0,01 % Lasten päivähoito 2,96 % 3,67 % Vaasan verotettavan tulon muutos 1,43 % 3,80 %

Tukipalvelut Tukipalveluyksiköitä ovat mm. seuraavat: Talouspalvelut Ruokapalvelut Vaasan talotoimi Tekniset palvelut Tukipalvelujen tuottavuuden parantamiseksi on tukipalvelutoimintoja organisoitu uudelleen sekä märitelty tukipalvelujen ohjauksen periaatteet. Uudistuksen tavoitteet: Parantaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä Parantaa tuottavuutta Parantaa palvelun laatua ja laadun seurantaa Esimerkkejä tuottavuutta parantavista toimenpiteistä: Operatiivisten talouspalvelujen tuottaminen keskitetty yhteen talouspalvelukeskukseen. Ruokapalvelujen tuottaminen keskitetty yhteen Vaasan ruokapalvelut yksikköön. Keittiöverkoston rakennetta muutettu vähentämällä valmistuskeittiöiden määrää. Kaupungin omistamien ja vuokraaminen kiinteistöjen hallinta keskitetty yhteen yksikköön Vaasan talotoimeen. Kiinteistönhoidon periaatteita kehitetty mm. kiinteistön elinkaarinäkökulmasta käsin sekä luovuttu epäkuranteista kiinteistöstä. Tuottavuuden/tehokkuuden seurantamittareita tukipalveluyksikön toimintakatteen kehitys hintatason/yksikkökustannusten kehitys ja verrattuna vertailuryhmään työn tuottavuus (suoritteita/henkilötyövuosi) kehitys aikasarjana ja verrattuna vertailuryhmään Seudulliset hankkeet Vuoden 2009 alusta käynnistyi Vaasan Laihian ja Vähänkyrön perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Välittömiä tuottavuutta parantavia vaikutuksia saatiin hallinnon kulujen pienentymisenä; samoin tietojärjestelmien yhtenäistäminen tuo säästöjä pidemmällä tähtäimellä. Asiakaspalveluissa terveyskeskuspäivystyksen keskittäminen Vaasan pääterveysasemalle pienensi kustannuksia. Pidemmällä tähtäimellä palveluprosessien kehittäminen työjakoja tarkistamalla ja tarkoituksenmukaisella erikoistumisella palvelutuotannossa voidaan parantaa tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta. Vuonna 2009 toteutetaan Paras-hankkeeseen liittyvänävaasan seudun 11 kunnan kesken yhteistyömahdollisuuksia kartoittava selvitys. Vaasan toimintamenojen ja tulojen kehitys verrattuna vertailuryhmään Yhtenä tuottavuuden kehitystä heijastavana mittarina voitaneen käyttää Vaasan toimintakulujen kehitystä verrattuna vertailuryhmään (saman suuruusluokan kaupungit). Alla on esitetty vertailu v.

2007 hintatasossa aikajaksolta 2000-2007 ja 2005-2007.Vaasan toimintakulujen kehitys on ollut vertailuryhmää alhaisempi. muutos %/v 2000-2007 Vaasa Muutos %/v 2000-2007 vertailu muutos %/v 2005-2007 Vaasa Toimintamenot 2,8 4,3 2,8 4,5 Toimintatulot 2,6 4,2 2,9 6,6 muutos %/v 2005-2007 vertailu MITÄ TOIMENPITEITÄ TULISI TEHDÄ KUNTIEN PALVELUJEN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI Tuottavuutta ja taloudellisuutta parantavia toimenpiteitä voidaan tarkastella mm. seuraavista näkökulmista: Palvelujen tuotanto-organisaatioiden ja tuotantotapojen uudelleenorganisointi ja kehittäminen sisältäen johtamisen kehittämisen Palvelujen tuotanto-organisaatioiden ja tuotantotapojen kehittämisellä tavoitellaan kustannussäätöjä palvelutaso säilyttäen tai siten, että samoilla resursseilla voidaan aikaansaada parempi palvelutaso. Tällaisten toimenpiteiden vaikutuksia voidaan esim. mitata tuottavuusmittarilla panokset/tuotokset ja taloudellisuutta yksikkökustannuksilla. Vaasan näkemyksen mukaan työssäkäyntialueeseen perustuva kunta mahdollistaa asiakkaille joustavan palvelujen saannin ja sekä poistaa päällekkäisiä toimintoja ja investointeja. Palvelun sisällöllinen kehittäminen Palvelun sisällöllisessä kehittämisessä tulee ottaa huomioon erityisesti palvelun vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä sekä vaikuttavuuden suhde kustannuksiin (kustannusvaikuttavuus). Vaikuttavuuden ja kokonaiskustannusten arvioinnissa tulee esim. ottaa huomioon aikajakso (ikäkaaritarkastelu), jolle palvelun vaikutukset ulottuvat. Missä vaiheessa ja kuinka paljon palveluun tulee panostaa, jotta vaikuttavuus ja kokonaiskustannukset pidemmällä tarkastelujaksolla minimoidaan. Ikäkaaritarkastelun huomioon ottaminen on useimpien palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa välttämätöntä: esim. terveydenhuollossa panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan lisää kustannuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä kustannukset laskevat tai eivät kasva niin nopeasti kuin mitä tapahtuisi ilman panostusta; perusopetuksessa esim. panostamalla erityisopetukseen tai oppilashuoltoon ehkäistään syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia myöhempinä vuosina. Palvelun sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta palvelutavoitteiden määrittelyn sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittareiden kehittäminen on tärkeää, jotta käytettävät mittarit ohjaavat palvelujen kehittämistä oikean suuntaisesti.