MAAPERÄN ALUSTAVA PILAANTUNEISUUS- TUTKIMUS, ASEMA- KAAVAMUUTOSALUE KAARNINKO, HARITTU

Vastaanottaja Turun kaupunki Tutkimuskohde Asemakaavamuutosalue Kaarninko, Harittu Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 1.3.2011 MAAPERÄN ALUSTAVA PILAANTUNEISUUS- TUTKIMUS, ASEMA- KAAVAMUUTOSALUE KAARNINKO, HARITTU

MAAPERÄN ALUSTAVA PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVAMUUTOSALUE KAARNINKO, HARITTU Päivämäärä 01/03/2011 Laatijat Jaakko Laine Tarkastaja Timo Salmi Hyväksyjä Satu Alajärvi, Turun Kiinteistöliikelaitos Kuvaus Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus, asemakaavamuutosalue Kaarninko, Harittu Viite 82133162

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSKOHDE 4 2.1 Sijainti 4 2.2 Rajaukset ja koko 4 2.3 Omistus 4 2.4 Käyttöhistoria 5 2.4.1 Maa-ainesten otto 5 2.4.2 Maanläjitysalue 5 2.4.3 Teollisuus ja muu toiminta 5 2.5 Nykyiset rakenteet ja toiminta 6 2.6 Kaavatilanne 6 2.7 Naapurusto 6 2.8 Maaperä 6 2.9 Pinta-, orsi- ja pohjavedet 7 2.10 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset 7 3. TUTKIMUKSET 7 3.1 Maaperänäytteenotto 7 3.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 8 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 8 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot 8 4.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 8 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 5.1 Jatkotoimenpide-ehdotukset 9 LIITTEET Liite 1 Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien koontitaulukko Liite 2 Laboratorion tutkimustodistukset Liite 3 Ilmakuva v. 1958 Liite 4 Kantakartta v. 1957 Liite 5 Ilmakuva v. 1973 PIIRUSTUKSET 82133162-01 Sijaintikartta 1: 20 000 82133162-02 Tutkimuspisteiden sijainti 1: 3 000

4 1. JOHDANTO Turun kaupungin Haritun kaupunginosaan laaditaan asemakaavanmuutos "Kaarninko, Harittu". Asemakaavan muutoksella tutkitaan nykyisen puistoalueen, suojaviheralueen ja eritasoliittymävarausten soveltumista asuinrakentamiseen voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Suunnittelualueella on harjoitettu soranottoa 1900-luvun alkupuoliskolla ja soranoton päätyttyä aluetta on käytetty maanläjitysalueena. Suunnittelualueella suoritettiin maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus tammikuussa 2011. Alueelle tehtiin 38 kpl koekuoppia, joista otetuista näytteistä tehtyjen kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella selvitettiin maaperän mahdollista pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuustutkimuksen tehtiin Turun kaupungin tilauksesta. Tilaajan yhdyshenkilönä työssä toimi Satu Alajärvi. Rambollissa tutkimuksesta vastasi projektipäällikkönä Timo Salmi ja näytteenoton, sekä raportoinnin suoritti Jaakko Laine. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohde sijaitsee Turun kaupungin Haritun kaupunginosassa. Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa 82133162-01. 2.2 Rajaukset ja koko Tutkimusalue rajautuu idän/koillisen puoleiselta sivultaan Uudenmaantiehen (Turusta Helsinkiin johtava seututie 110), läntiseltä sivultaan Moreeni- ja Hiekkakatuihin ja eteläiseltä sivultaan Kaistisenkatuun ja Kaarinan kaupungin rajaan. Tutkimusalueen eteläisessä osassa, Kaistisenkadun varressa sijaitsevien omakotitalojen alueelle ei sijoitettu tutkimuspisteitä. Tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsee Kaarningon pohjavedenottamo. Tutkimusalueena olevan asemakaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 16,3 ha. Asemakaavanmuutosalueen alustava rajaus on esitetty piirustuksessa 82133162-02. 2.3 Omistus Tutkimusalue on Turun kaupungin, sekä osittain Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistuksessa. Seurakuntayhtymän kiinteistön likimääräinen rajaus on esitetty piirustuksessa 82133162-02.

5 2.4 Käyttöhistoria 2.4.1 Maa-ainesten otto Tutkimusalue kuuluu osana luode-kaakko-suuntaiseen pitkittäisharjuun, joka jatkuu Piispanristin/Kairiskulman alueelta Vasaramäen alueelle. Harjukerrostumat ovat paljastuneena Turun hautausmaan ja Piispanristin välisellä alueella. Harjualueella on harjoitettu aikojen kuluessa merkittävää maa-ainesten ottoa, ja harjumuodostuman luontainen maaperä (sora- ja hiekka-ainekset) on suurimmaksi osaksi kaivettu pois. Kaivu on paikoin ulotettu pohjaveden pinnan tasoon tai sen alapuolelle. Maa-ainesten oton päätyttyä alue on täytetty sekalaisilla täyttömailla ja maisemoitu. Tutkimusalueelta vuonna 1958 otetussa ilmakuvassa (Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen arkisto) on havaittavissa metsäistä aluetta tutkimusalueen länsiosassa ja laajin maa-ainesten ottotoiminta on keskittynyt pääosin tutkimusalueen halki luode-kaakko -suunnassa kulkevan Auvaistentien tien itäpuolelle (liite 3). Auvaistentien sijainti on esitetty vuonna 1957 julkaistussa kantakartassa (liite 4). Ilmavalokuvassa havaittavissa olevan suurehkon pohjavesilammikon perusteella merkittävää maa-ainesten ottoa on kuitenkin harjoitettu myös tien länsipuolella vuoteen 1958 mennessä. Vuonna 1957 laaditun ja vuonna 1968 päivitetyssä kantakartassa (Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen arkisto) on havaittavissa suuri pohjavesilammikko Kaarningon pohjavedenpumppaamon eteläpuolella, joten pääosin alueelta on kaivettu hiekka- ja sorakerrokset pois vuoteen 1968 mennessä. Tutkimuksen aikana haastatellun, tuntemattomaksi jääneen alueen asukkaan mukaan aivan tutkimusalueen läntisessä osassa ei ole harjoitettu merkittävää maa-ainesten ottoa. Alueen länsiosassa, Moreeni- ja Hiekkakatujen läheisyydessä sijaitsevissa tutkimuspisteissä tehdyt kallio- ja mahdollisesti luonnontilaisen maa-aineksen havainnot tukevat asukkaan muistikuvaa (ks. kappale 2.8, sekä liite 1). Vuonna 1973 otetun ilmakuvan (Turun seudun karttapalvelu) perusteella toiminta alueella on päättynyt ja maa-ainestenottoalueet on täytetty (liite 5). Ilmakuvassa on havaittavissa matalaa pensaikkoa/nuorta puustoa sekä vanhan Auvaistentien tielinjaus, mutta tie itsessään on jo poistettu käytöstä. 2.4.2 Maanläjitysalue Maaperän tilan tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella ainakin osa tutkimusalueesta on maa-ainesten ottoalueiden täyttövaiheen aikana ollut VR:n hallinnassa. Tietojärjestelmän tietojen mukaan kohdetta on käytetty mahdollisesti kaatopaikkana 1950-luvulla, ja mahdollisiksi haittaaineiksi on mainittu kreosoottiöljy ja raskasmetallit. Kohde on maaperän tilan tietojärjestelmässä nimellä "Haritun maanläjitysalue (VR Hkin piiri)". VR:n hallinnoiman alueen laajuudesta ei ole tietoa. Eläkkeellä olevan VR:n entisen työntekijän haastattelun perusteella alueella harjoitetusta läjitystoiminnasta ei saatu tarkkoja lisätietoja, mutta aluetta on mahdollisesti käytetty rata-alueilla tehdyissä massanvaihdoissa poistettujen maa-ainesten läjittämiseen (Raimo Tanhuanpää, puhelinkeskustelu 12.1.2011). 2.4.3 Teollisuus ja muu toiminta Tutkimusalueen pohjoisosan mäntymetsäisellä alueella sijaitsee Turun vesilaitoksen hallinnoima Kaarningon pumppuasema. Pumppuasemaa käytetään nykyisin vedenottoon, mutta asemalta pumpattua pohjavettä ei käytetä talousvetenä, vaan pumpattu vesi johdetaan läheisen Jaaninojan kautta Aurajokeen. Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavassa on Kaarningon pumppuaseman läheisyydessä merkintä mahdollisista pilaantuneista maista. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston Kimmo Savoselta saadun tiedon mukaan merkintä koskee ilmeisesti alueella sijaitsevaa muuntajaa ja siitä liittyviä riskejä, koska tarkempaa tietoa mahdollisesti pilaantuneesta kohteesta ei löytynyt.

6 Vuonna 1957 laaditussa ja vuonna 1968 päivitetyssä kantakartassa on merkintä sementtivalimosta nykyisten Moreeni- ja Hiekkakatujen läheisyydessä. Varsinais-Suomen maakuntaarkistolta saatujen tietojen mukaan kyseessä on Piispanristin alueella sijainneen Haritun tilan maa-alueelle perustettu sementtivalimo, jonka perustamisesta on olemassa lainhuudatus vuodelta 1912. Sementtivalimo on siirtynyt vuonna 1933 perustajansa Juho Tapanin omistuksesta Piispanristi Oy:n omistukseen. Tutkimusalueelta vuonna 1958 otetussa ilmakuvassa ja vuonna 1957 laaditussa kantakartassa ei ole enää havaittavissa merkkejä sementtivalimoon mahdollisesti kuuluneiden rakennusten tai laitteiden olemassaolosta. 2.5 Nykyiset rakenteet ja toiminta Pääosa tutkimusalueesta on nuorta puustoa ja pensaikkoa kasvavaa rakentamatonta maaaluetta. Alueen eteläosassa on omakotiasutusta Kaistisentien varrella. Kohteen pohjoisosassa metsäisellä alueella sijaitsee Kaarningon pohjavedenottamo, joka on Suomen vanhin kunnallinen vedenottamo. Osayleiskaavassa Kaarningon pohjavedenottamo on merkitty paikallisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi (kaavamerkintä SR-1). Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muuntajaa, jotka on merkitty myös maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisiksi riskikohteiksi. Muuntajien sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa 82133162-02. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Kaarningon pohjavedenpumppaamon läheisyydessä sijaitsee lukuisia vedenottamon toimintaan ja alueen asutukseen liittyviä vesijohtoja. Tutkimusalueen länsireunalla, Moreeni- ja Hiekkakatujen suuntaisesti kulkee useita sähkö- ja telekaapeleita. Tutkimusalueen lounaisosan poikki kulkee luoteis-kaakko -suuntainen sähkökaapeli. Alueen läheisyydessä sijaitsevien kaapeleiden sijainnit selvitettiin kaapelikarttojen ja kaapelinäyttöjen avulla. 2.6 Kaavatilanne Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa tutkimuskohteena oleva alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavassa valtaosa tutkimusalueesta on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP-2). Alueella on myös virkistysaluetta (V), sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET). Kaarningon pohjavedenottamo on merkitty paikallisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi (merkintä: SR-1). Tutkimusalueella voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP), erillispientalojen korttelialuetta (AO), lähivirkistysaluetta (VL), puistoa (VP ja P), yleisen tien aluetta (LT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV), sekä katualuetta. Aluetta koskevassa asemakaavamuutoksessa osayleiskaavassa osoitetulle AP-2 alueelle on suunniteltu asuinrakennuksia. Asemakaavan muutoksella tutkitaan myös nykyisen puistoalueen, suojaviheralueen ja eritasoliittymävarausten soveltumista asuinrakentamiseen voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. 2.7 Naapurusto Tutkimusalueen eteläpuolella sijaitsevan Kaistisenkadun, sekä kohteen länsipuolella sijaitsevien Moreeni- ja Hiekkakatujen alueella on omakotiasutusta. Tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsee Turun kaupungin vedenottamo (Kaarningon pohjavedenottamo). 2.8 Maaperä Tutkimusalueelle kaivetuista koekuopista tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella alueen maaperä koostuu pääasiassa täyttömaista, jotka ovat: soraa, hiekkaa, silttiä, savea, mursketta ja louhetta. Täyttömaan eri maalajit sijaitsevat satunnaisessa järjestyksessä erilaisina patjoina, kerroksina ja linsseinä, eikä alueella maaperässä ollut havaittavissa säännöllisyyttä.

7 Täyttökerroksen alapuolella havaittiin tutkimusalueen länsiosassa paikoitellen kallio, sekä muutamissa tutkimuspisteissä mahdollisesti luonnontilaiseksi tulkittu hiekka-/sorakerros. Pääosassa tutkimusaluetta ei tavoitettu täyttömaakerroksen pohjaa ja luonnontilaista pohjamaata kaivinkoneen rajallisen kaivusyvyyden (n. 4 m) vuoksi. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Kaarningon pohjavedenottamon läheisyydessä sijaitsevan metsäisen alueen maaperä tulkittiin luonnontilaiseksi harjuainekseksi. Tutkimusalueen pohjoisosaan tehtyjen koekuoppien (KK37, KK38 ja KK39) edustaman alueen hiekkaisessa maa-aineksessa oli paikoin havaittavissa virtaavan veden muodostamia kerrosrakenteita, mitkä viittaavat alueen maa-aineksen olevan luonnontilassa. Myös tutkimusalueen eteläisellä reunalla havaittiin yhdessä tutkimuspisteessä (KK4) mahdollisten kerrosrakenteiden perusteella luonnontilaisiksi tulkittuja maa-aineksia. 2.9 Pinta-, orsi- ja pohjavedet Tutkimusalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella (Kaarninko, I Lk, tunnus 0285352). Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2009: Turun, Kaarinan ja Ruskon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Lauri Joronen Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat Kaarningon ja Hartwallin pohjavedenpumppaamot. Tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsevalta Kaarningon pohjavedenottamolta pumpattua vettä ei nykyisin enää käytetä talousvetenä, vaan pohjavettä pumpataan alueen pohjavedenpinnan alentamiseksi. Kaarningon vedenottamolta pumpattu vesi johdetaan Jaaninojan kautta Aurajokeen. Piispanristin alueella sijaitseva Hartwallin vedenottamo ei ole toiminnassa ja ottamon käyttö on loppunut todennäköisesti vuonna 1995. Pohjaveden virtaussuunta on tutkimusalueella pääasiallisesti kohti luodetta. Tutkimusalueen eteläpuolella sijaitseva Piispanristin alue toimii vedenjakajana, jonka eteläpuolella pohjavesi virtaa kohti Hartwallin vedenottamoa ja pohjoispuolella kohti Kaarningon vedenottamoa. Lisäksi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty, että tutkimusalueen eteläosan omakotiasutusalueella, Kaistisenkadun varrella sijaitsee yksi kaivo. Ei ole kuitenkaan tiedossa, että onko kaivo talousvesikäytössä. Tutkimusalueen eteläpuolella, Kaistisenkadun alueella on Turun kaupungilta saatujen tietojen mukaan 3 kpl orsi-/pohjavesiputkia, joista yksikään ei ollut tutkimuksen suoritusajankohtana toimintakunnossa. Tutkimusalueen keskellä, koekuoppa KK24:n läheisyydessä sijaitsee pohjavesiputki (tunnus HP10). Pohjavedenpinnan korkeus havaintoputkessa HP10 on vuosien 2000 ja 2009 välisenä aikana vaihdellut tasolla +17,51 19,59 eli 10,5-8,5 metrin syvyydellä maanpinnalta. Tutkimuksen aikana havaittiin erittäin vähäisiä määriä orsivettä kolmessa tutkimuspisteessä (pisteet KK2, KK16 ja KK19). Lähin pintavesistö on Jaaninoja, joka virtaa 1,5 km etäisyydellä tutkimusalueelta koilliseen. Jaaninojan vedet laskevat Aurajokeen. 2.10 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset Tutkimusalueella ei ole tiettävästi suoritettu aiemmin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. 3. TUTKIMUKSET 3.1 Maaperänäytteenotto Tutkimusalueelle tehtiin kaivinkoneella yhteensä 38 kpl koekuoppia 24.1. 4.2.2011 välisenä ai-

8 kana. Koekuopat ulotettiin käytössä olleen kaivinkoneen suurimpaan kaivusyvyyteen (n. 4 m) asti. Joidenkin koekuoppien osalta kaivu jouduttiin lopettamaan matalammalle esimerkiksi kallion tai muun läpäisemättömän kerroksen, tai kuopan sortuman vuoksi. Kaikki tutkimusalueelle tehdyt koekuopat olivat syvyydeltään kuitenkin vähintään 3 m. Tutkimusalueelle tehdyistä koekuopista otettiin maaperänäytteitä syvyyksiltä 0-0,2 m, 0,2-1 m, 1-2 m, 2-3 m ja 3-4 m. Tutkimusalueelta otettiin yhteensä 184 kpl maaperänäytteitä. Useissa koekuopissa havaittiin vähäisiä tai kohtalaisia määriä rakennus- tai muita jätteitä, esim. asfalttia, betonia, tiiltä, metallia, puuta ja muovia. Tutkimusalueelle kaivetuista koekuopista tehdyt maalaji-, jäte- ja muut kenttähavainnot on esitetty liitteessä 1. Koekuoppien paikat mitattiin paikalleen GPS-paikantimella ennen kaivutyön aloittamista. Alueen pohjoisosan koekuoppien muuttuneet sijainnit mitattiin tutkimuksen jälkeen. Koekuoppien sijainnit on esitetty piirustuksessa 82133162 02. 3.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Koekuopista otetuista maanäytteistä määritettiin yleisimpien alkuaineiden (Zn, Pb, Cu, As) pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Kenttämittaus suoritettiin yhteensä 81 maanäytteestä. Kenttämittausten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä alueen käyttöhistorian perusteella valittiin laboratorioanalyysiin lähetettävät näytteet. Valituista maanäytteistä tehtiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa seuraavat analyysit: metallit ja puolimetallit ICP-MS-tekniikalla: 6 kpl PAH-yhdisteet: 2 kpl Öljyhiilivetyjakeet (C 10 -C 40 ): 2 kpl 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Maanäytteistä määritettyjä haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin, jotka on määritelty joko ekologisten riskien tai terveysriskien perusteella. kynnysarvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava alempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu ylempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu 4.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Tutkimusalueelle tehdyistä koekuopista otetuissa maaperänäytteissä havaittiin XRFkenttämittausten, sekä laboratorioanalyysien perusteella paikoitellen kohonneita haitta-

9 ainepitoisuuksia. Koekuopissa KK2 (syvyys 0,2-1 m) ja KK25 (1-2 m) havaittiin XRF-kenttämittauksen perusteella kuparin ja lyijyn kynnysarvotasojen ylityksiä. Koekuopasta KK3, syvyydeltä 0,2-1 m havaittiin XRF-kenttämittauksen, sekä laboratorioanalyysin perusteella arseenin kynnysarvotason ylitys (pitoisuus 6,4 mg/kg). Koekuopassa KK26 havaittiin XRF-kenttämittauksen perusteella kuparin ja lyijyn ylempien ohjearvotasojen ylitykset syvyydellä 1-2 m. Samassa näytteessä ylittyi myös lyijyn alempi ohjearvotaso. Samasta koekuopasta, syvyydeltä 3-4 m tehdyssä laboratorioanalyysissa todettiin arseenin kynnysarvotason ylitys. Koekuopassa KK29, syvyydellä 1-2 m todettiin laboratorioanalyysin perusteella sinkin ylemmän ohjearvotason, sekä antimonin, kuparin ja lyijyn alempien ohjearvotasojen ylitykset. Muissa koekuopasta KK29 otetuissa näytteissä ei todettu XRF-mittauksen perusteella kynnysarvotasojen ylityksiä. Koekuopassa KK31 todettiin XRF-kenttämittauksen perusteella kuparin alemman ohjearvotason ylitys syvyydellä 1-2 m. Samassa näytteessä todettiin myös lyijyn kynnysarvotason ylitys. Analysoiduissa näytteissä ei havaittu polyaromaattisten hiilivetyjen, eikä öljyhiilivetyjen kynnysarvotasojen ylityksiä. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkimusalueella tehdyn maaperän alustavan pilaantuneisuustutkimuksen perusteella Kaarningon-Haritun asemakaavamuutosalueen maaperässä todettiin paikoitellen kohonneita haittaainepitoisuuksia. Alueelle tehtiin kaivinkoneella 38 kpl koekuoppia, joista otetuista maanäytteistä tutkittiin alkuaineiden, polyaromaattisten hiilivetyjen, sekä öljyhiilivetyjakeiden pitoisuuksia kenttämittaus- ja laboratoriomenetelmin. Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella havaittiin ylemmän ohjearvotason ylittäviä alkuainepitoisuuksia koekuopista KK26 ja KK29 otetuissa näytteissä, sekä alemman ohjearvotason ylittäviä alkuainepitoisuuksia koekuopasta KK31 otetussa näytteessä. Kyseisissä koekuopissa kohonneet alkuainepitoisuudet todettiin samalta syvyydeltä (1-2 m) otetuissa maanäytteissä. Lisäksi kynnysarvotason ylittäviä alkuainepitoisuuksia havaittiin kolmessa koekuopassa. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia havaittiin entisen soranottoalueen täyttömaissa. Soranottoalueen pohjois- ja länsipuolella luontaisiksi maa-aineksiksi tulkituissa kerroksissa ei todettu kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. 5.1 Jatkotoimenpide-ehdotukset Esitämme, että tutkimusalueella esiintyvien, kohonneita alkuainepitoisuuksia sisältävien maaainesten rajausten tarkentamiseksi alueella suoritettaisiin maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimuksia. Uusia koekuoppia on tehtävä erityisesti tämän alustavan pilaantuneisuustutkimuksen perusteella kohonneita alkuainepitoisuuksia sisältävien koekuoppien KK26, KK29 ja KK31 ympäristöön. Koekuoppia olisi suositeltavaa tehdä lisää myös koko täyttöalueelle, koska eri paikoista toimitettujen ylijäämämaiden erilaisesta laadusta johtuen maaperän pilaantuneisuus voi olla hyvin pistemäistä. Tarkentavan koekuoppatutkimuksen lisäksi tutkimusalueella tulisi suorittaa porakonekairatutkimus, jossa näytteenotto ulotettaisiin alueen täyttömaakerroksen läpi alueen pohjaveden pinnan tasoon. Tutkimusalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla I-luokan pohjavesialueella, joten alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehtävä tarkennettuna arviointina. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen riskinarviointia varten alueen pohjaveden tilaa tulisi selvittää pohjaveden pinnan mittausten ja mahdollisesti myös pohjavesinäytteenoton avulla.

Liite 1 Sivu 1/2 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO Asiakas: Turun kaupunki Kohde: Asemakaavanmuutosalue Kaarninko, Harittu Projektinumero: 82132892 pvm. 11.2.2011 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Antrasee Asenaftee Asenaftyl Bentso(a) Bentso(a) Bentso(b) Bentso(g, Bentso(k) Dibentso( Fenantre Fluorante Fluoreeni Indeno(1, Kryseeni Naftaleeni Pyreeni Pistetunnus Syvyys Aistihav. 15 Maalaji Lisätietoja Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PAH 5 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 ni ni eeni antraseen pyreeni fluorante h,i)peryle fluorante a,h)antra eni eni 2,3- i eni eni eni seeni c,d)pyree ni arvio havainnot aine sum. Keskit. Raskaat sum. 15 - - 300 kynnysarvo 5 100 100 60 200 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1 - alempi ohjearvo 50 200 150 200 250 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 400 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250 15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 1 000 2 000 - Kerrospaksuus 0 3 0 3 L/T (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF KK1 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T < < < 24 56 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, ki Vähän tiiltä T < < 37 40 79 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, ki Vähän tiiltä T < < 35 40 75 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr, ki T 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr, Sa T KK2 0,0-0,2 0,2 Hk, Si, Sa, org T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, Si, ki Vähän tiiltä T < < 120 49 157 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, Si, ki T 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr, Si, ki T < < 40 28 79 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr, louhe Orsiveden pinta ~3m T KK3 0,0-0,2 Hk, Sa, org T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, Si, ki T 13,8 < 33 58 110 93,0 % <0,5 6,4 <0,2 5,9 25 28 37 12 91 19 1,0-2,0 1,0 Hk, Si, Sa T < < 68 46 131 2,0-3,0 1,0 Hk, Si, Sa T 3,0-4,0 1,0 Hk, Si, Sa Louhe T KK4 0,0-0,2 0,2 Hk, org T 0,2-1,0 0,8 Hk, ki L (?) 1,0-2,0 1,0 Hk, ki Kerrosrakenteita L (?) < < < 19 27 2,0-3,0 1,0 HK, ki L (?) KK5 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, Sa T < < < 33 95 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr T 1,0-20 2,0 Hk, Sr T 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr T 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr T KK6 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, Si, ki Louhe/murske T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr Louhe/murske T < < < 22 46 2,0-3,0 1,0 Sa, Hk T 3,0-4,0 1,0 Sa, Hk T KK7 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sa, org T 2,0-3,0 Hk, Sr, Sa T 3,0-4,0 1,0 Hk L (?) < < < 12 22 KK8 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr T 0,2-1,0 0,8 Hk Juuria T < < < 21 26 87,0 % <10 39 41 1,0-2,0 1,0 Hk Juuria, vähän jätteitä T < < < 25 38 2,0-3,0 1,0 Hk, Si, Sa Vähän jätteitä (letku, muovia) T < < < 23 63 3,0-4,0 1,0 Hk Vähän jätteitä (muovia) T < < < 22 33 KK9 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T < < < 51 95 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, ki T 1,0-2,0 1,0 Hk, Si, ki T 2,0-3,0 1,0 Hk, Si T < < < 32 78 3,0-4,0 Hk L (?) KK10 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, Si T < < < 16 83 1,0-2,0 1,0 Si, Sa T 2,0-3,0 1,0 Sa, Si, Hk T 3,0-4,0 1,0 Sa, Si T KK11 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sa, org T < < 72 56 107 2,0-3,0 1,0 Sa T 3,0-4,0 1,0 Sa T < < 52 39 109 KK12 00 0,0-0,2 02 Hk, Org T 0,2-1,0 0,8 Hk T < < < 26 52 1,0-2,0 1,0 Hk T 2,0-3,0 1,0 Hk Louhe 3 m. alkaen T KK13 0,0-0,2 0,2 Hk, Si, Sr T < < < 12 33 0,2-1,0 0,8 Si, Sa T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, Sa T 2,0-3,0 1,0 Sa T 3,0-4,0 1,0 hhk, Si, Sa T KK14 0,0-0,2 0,2 Hk, Si T 0,2-1,0 0,8 Hk, Si, ki T < < < 17 33 1,0-2,0 Hk, Si, ki T 2,0-3,0 1,0 hhk, Sa T 3,0-4,0 1,0 Hk, ki Si T < < < 21 29 KK15 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T < < < 29 39 0,2-1,0 0,8 Hk, Sa, ki T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sa T < < < 24 45 2,0-3,0 1,0 Hk, Sa T 3,0-4,0 1,0 Sa, Hk T KK16 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, oth T < < < 21 26 0,2-1,0 0,8 hhk, Sa, Si Vähän tiiltä T < < < 10 39 1,0-2,0 1,0 hhk, Si T < < 32 33 59 2,0-3,0 hhk, Si T 3,0-4,0 1,0 hhk, Sa, Si Vähäinen orsivesimäärä ~3,5 m T KK17 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, Sa, org T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, ki T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, ki Metalliputki/tanko T < < < 17 35 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr T < 32 < 24 30 3,0-4,0 1,0 Sa T KK18 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T < < 34 36 91 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, Sa, ki Pyöreitä kiviä T < < < 26 41 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, ki Puunrunko, muovia, vähän tiiltä T 90,0 % <0,5 2,7 <0,2 4,8 24 14 8,4 12 44 27 2,0-3,0 1,0 Hk Muovia T < < < 23 26 30 3,0-40 4,0 Hk, Si, Sa, ki T KK19 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, Sa, org T < 37 < 32 41 0,2-1,0 0,8 Hk Lohkare T < < < 38 42 1,0-2,0 1,0 Hk, Si T 2,0-3,0 1,0 Sa, Si Asfalttia, vähän vettä ~ 2m T < < < 23 44 3,0-4,0 1,0 Sa T KK20 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T 0,2-1,0 0,8 Si, Sa, ki Vähän rak. jätteitä (tiili), louhetta T < < < 14 48 1,0-2,0 1,0 Si, Sa, ki Vähän rak. jätteitä (tiili), louhetta T < 71 31 25 92 2,0-3,0 1,0 Si, Sa, Hk, ki Louhe T 3,0-4,0 1,0 Si, Sa, ki Louhe T KK21 0,0-0,2 Hk, Sr, org T < < 38 35 82 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr T 1,0-2,0 1,0 Si, Sa, ki T 2,0-3,0 1,0 Sa, Si Vähän betonia T < < 81 28 114 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr Kallio 4 m -> L (?) KK22 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T 0,2-1,0 0,8 Si, Sa, Hk Vähän rak. jätteitä (tiili) T < < 20 64 1,0-2,0 1,0 Hk T < < < 19 24 2,0-3,0 1,0 Hk Kallio 1,2-2,8 m T KK23 0,0-0,2 0,2 Hk T 0,2-1,0 0,8 Hk T

Liite 1 Sivu 2/2 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO Asiakas: Turun kaupunki Kohde: Asemakaavanmuutosalue Kaarninko, Harittu Projektinumero: 82132892 pvm. 11.2.2011 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Antrasee Asenaftee Asenaftyl Bentso(a) Bentso(a) Bentso(b) Bentso(g, Bentso(k) Dibentso( Fenantre Fluorante Fluoreeni Indeno(1, Kryseeni Naftaleeni Pyreeni Pistetunnus Syvyys Aistihav. 15 Maalaji Lisätietoja Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PAH 5 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 ni ni eeni antraseen pyreeni fluorante h,i)peryle fluorante a,h)antra eni eni 2,3- i eni eni eni seeni c,d)pyree ni arvio havainnot aine sum. Keskit. Raskaat sum. 15 - - 300 kynnysarvo 5 100 100 60 200 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1 - alempi ohjearvo 50 200 150 200 250 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 400 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250 15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 1 000 2 000 - (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) 0 3 0 3 L/T % Kerrospaksuus 1,0-2,0 Hk, Sa T < < < 14 21 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr Louhetta 3 m -> T < < < 35 57 KK24 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, Sa T < < < 20 63 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, louhe T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, louhe T < < < 15 31 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr, louhe T 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr, louhe T KK25 0,0-0,2 0,2 Hk, Sa, org T < 46 < 26 39 0,2-1,0 0,8 Hk, Si, Sa T 1,0-2,0 1,0 Hk, Si T < < 73 128 97 2,0-3,0 1,0 hhk, Sa T 3,0-4,0 Hk, Sr, Sa Moreenimainen kova kerros 4 m -> T < < < 31 53 KK26 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, org T < 32 < 32 35 0,2-1,0 0,8 Hk, Si, Sa T < < < 16 31 1,0-2,0 1,0 Hk, Si, ki T < < 365 359 430 2,0-3,0 1,0 Hk, Si, ki T < < 70 81 71 90,0 % 0,71 6,1 <0,2 4,6 21 63 59 11 91 24 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr, Sa Asfalttia, betonilaatta T < < < 26 42 KK27 0,0-0,2 0,2 Hk, Sa T < < < 18 37 0,2-1,0 0,8 Sr, Sa T 1,0-2,0 1,0 Sr, Sa T < < < 17 43 2,0-3,0 1,0 Sr, Sa T 3,0-4,0 1,0 Sr, Sa T KK28 0,0-0,2 Sa, org T < 52 29 14 57 0,2-1,0 0,8 Hk, Sa T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sa T < < < 16 52 2,0-3,0 1,0 Hk T 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr Kallio 4 m -> T < < < 21 32 KK29 0,0-0,2 0,2 Sa, Hk T < 38 < 30 93 0,2-1,0 0,8 Si, Sa T < < < 31 99 1,0-2,0 1,0 Si, Sa T < < 134 243 252 80,0 % 32 6,5 0,37 14 47 160 350 26 470 48 <0,01 <0,01 <0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 <0,01 <0,01 0,02 0,04 <0,01 0,01 0,01 0,01 0,04 <0,2 2,0-3,0 1,0 Si, Sa, Hk, Sr T < < 33 53 96 3,0-4,0 1,0 Sr, ki Moreenimainen kerros T < 45 40 27 68 KK30 0,0-0,2 0,2 Hk T 0,2-1,0 Hk, Sa, Si T 1,0-2,0 1,0 Hk T 88,0 % <0,5 3,8 <0,2 6,9 31 22 20 19 62 37 2,0-3,0 1,0 Hk, Si T < < < 32 75 3,0-4,0 1,0 Hk, Si T < < < 47 72 86,0 % <0,01 <0,01 <0,01 0,02 0,02 0,03 0,02 0,01 <0,01 0,03 0,05 <0,01 0,02 0,02 <0,01 0,04 0,3 15 67 82 KK31 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, Sa T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr, Sa T < < 42 34 63 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr Iso metallikappale T < 48 174 66 163 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr, Si T < < < 17 49 3,0-4,0 1,0 Hk, Sr, Sa T KK32 0,0-0,2 0,2 Hk T 0,2-1,0 0,8 Hk, Sr T < < < 22 47 1,0-2,0 Hk, Sr T 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr T 3,0-4,0 1,0 Sa, Si T KK33 0,0-0,2 0,2 Hk, Sa T < < < 22 54 0,2-1,0 0,8 Hk, Sa T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, louhe T < < 41 35 69 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr, louhe Vähän tiiltä louheen seassa T < < 39 27 66 KK34 0,0-0,2 0,2 Hk, Sr, Sa T 0,2-1,0 0,8 Hk, Si, Sa T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sr, Si T < < 31 24 65 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr, Si T < < < 24 75 3,0-4,0 Hk, Sr, Si T KK35 0,0-0,2 0,2 Hk, Sa T < < < 20 55 0,2-1,0 0,8 Hk, Sa T 1,0-2,0 1,0 Hk, Sa T < < < 21 60 2,0-3,0 1,0 Hk, Sr T 3,0-4,0 1,0 Hk, Sa T KK37 0,0-0,2 0,2 Hk, Org L 0,2-1,0 0,8 khk L < < < 15 30 1,0-2,0 1,0 khk/hsr L 2,0-3,0 1,0 hsr L KK38 0,0-0,2 0,2 Hk, Org L 0,2-1,0 Hk L 1,0-2,0 1,0 Hk L < < < 19 24 2,0-3,0 1,0 khk L 3,0-4,0 1,0 hsr L KK39 0,0-0,2 0,2 Hk, org L 0,2-1,0 0,8 Hk L 1,0-2,0 1,0 Hk L < < < 11 16 2,0-3,0 1,0 Hk L 3,0-4,0 1,0 Sa, si Löysä Sa/Si L tulosten lukumäärä [n] 81 81 80 81 81 7 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 laskennallinen maksimi: 13 32 7 0,4 14 47 160 350 26 470 48 0 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0 0,05 0,0 0,0 0 0 0,0 0 15 67 82 Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja- Huomautukset: 1.-12. = kts. VnA 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

Ramboll Analytics Pvm: 16.2.2011 1/3 Tutkimustodistus Projekti: 82133162-01/1 Ramboll Finland Oy, Espoo PL 3 02241 ESPOO Tutkimuksen nimi: Turun kaupunki, Kaarninko, maaperätutkimukset Näytteenottopvm: Näyte saapui: 7.2.2011 Näytteenottaja: Laine Jaakko Analysointi aloitettu: 7.2.2011 Maanäytteet Näytteenottopisteet KK 3 KK 8 KK 18 KK 26 KK 29 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine 00163 00164 00165 00166 00167 0,2-1,0 0,2-1,0 1,0-2,0 2,0-3,0 1,0-2,0 Yksikkö m Menetelmä 93 87 90 90 80 m-% RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni <0,5 <0,5 0,71 32 mg/kg ka RA3000* 6,4 2,7 6,1 6,5 mg/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 <0,2 0,37 mg/kg ka RA3000* 5,9 4,8 4,6 14 mg/kg ka RA3000* 25 24 21 47 mg/kg ka RA3000* 28 14 63 160 mg/kg ka RA3000* 37 8,4 59 350 mg/kg ka RA3000* 12 12 11 26 mg/kg ka RA3000* 91 44 91 470 mg/kg ka RA3000* 19 27 24 48 mg/kg ka RA3000* 41 mg/kg ka RA4020* <10 mg/kg ka RA4020* 39 mg/kg ka RA4020* <0,2 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,04 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 16.2.2011 2/3 Tutkimustodistus Projekti: 82133162-01/1 Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 00163 00164 00165 00166 00167 Yksikkö Menetelmä 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,04 mg/kg ka RA4053* Maanäytteet Näytteenottopisteet KK 30 KK 30 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit, PIMA maa Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 00168 00169 1,0-2,0 3,0-4,0 Yksikkö m Menetelmä 88 86 m-% RA4016 ok ok RA3007 <0,5 mg/kg ka RA3000* 3,8 mg/kg ka RA3000* <0,2 mg/kg ka RA3000* 6,9 mg/kg ka RA3000* 31 mg/kg ka RA3000* 22 mg/kg ka RA3000* 20 mg/kg ka RA3000* 19 mg/kg ka RA3000* 62 mg/kg ka RA3000* 37 mg/kg ka RA3000* 82 mg/kg ka RA4020* 15 mg/kg ka RA4020* 67 mg/kg ka RA4020* 0,3 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,03 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,03 mg/kg ka RA4053* 0,05 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,04 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 16.2.2011 3/3 Tutkimustodistus Projekti: 82133162-01/1 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma FL, kemisti, 020 755 7851 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Näytteet otettu 24-28.1.2011. Näytteen 00164 öljyhiilivetymäärityksen kromatogrammi ei ole öljyille tyypillinen. Jakelu jaakko.laine@ramboll.fi; timo.salmi@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo

Liite 3 Vuonna 1958 otettu ilmavalokuva tutkimusalueesta. Tutkimusalue kuvassa alaoikealla. Lähde: Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen arkisto

Liite 4 Osa vuonna 1957 laaditusta kantakartasta. Karttaan tehty muutoksia 1968. Tutkimusalue kartassa alaoikealla. Lähde: Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen arkisto

Turun Seudun Karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/web/printpage.aspx Page 1 of 1 18.2.2011 100 m Turun Kiinteistöliikelaitos.Päivitetty 17.12.2010

Tutkimuskohteen nimi ja osoite Turun kaupunki Asemakaavamuutosalue Kaarniko, Harittu Ramboll Finland Oy Linnankatu 3 ab 20100 TURKU puh. 020 755 6940 fax 020 755 6941 hyv. Piirustuksen sisältö M ittakaava Kohteen sijainti Suunn. ala YMP Piirustusnumero Piirtäjä LAIJ Projektinumero 82133162 01 Suunnittelija LAIJ 1 : 25 000 Tiedosto M uutos Pvm. 18.2.2011