Espoon modernin titeen museo 1 10 Afrikn voim Cndice Breitz På svensk s. 22 In english p. 23
Näyttelyohjelmisto 24.2. 6.6.2010 Afrikn voim Kolme näkökulm Näyttelyssä kohtvt perinteinen frikklinen veistotide, euroopplinen 1900-luvun lun modernismi j suomlinen nykytide. Lue lisää sivu 4. 24.2. 6.6.2010 Cndice Breitz Stefn Bremer: + 37 vrjoss (Pipopää), Grnd Popo, Benin, 2005. Yksityiskokoelm. Eteläfrikklinen, Berliinissä suv vlokuv- j videotiteilij Cndice Breitz tuo EMMAn neljä keskeistä videoteostn King, Queen, Him j Her. Lue lisää sivu 8. Cndice Breitz, King 2005. 18.6. 29.8. EMMAPrize 2010 Kesällä EMMAss nähdään ensimmäisen EMMAPrize -kuvtidekilpilun 10 finlistin näyttely. Jok kolms vuosi järjestettävän kilpilun titeenljin on tällä kert vlokuvtide, j kilpiluun osllistutn 3-5 kuvn srjll. Kilpiluik päättyy 31.3.2010. 28.9.2010 9.1.2011 Kiinlisen silkin trin Kiinlist silkkiä esittelevä näyttely keskittyy pukuihin, susteisiin j knkisiin, joist vnhimmt esimerkit ovt 5000 vuoden tk. Näyttely esittelee myös silkkiperhosen ksvtust, silkkituotnto, kudonttekniikoit j -välineitä. 28.9.2010 9.1.2011 Jorm Purnen Vlokuvtiteilij Jorm Pursen ljn näyttelyn pinopiste on uusiss teoksiss, mutt mukn on myös teoksi vrhisemmilt vuosilt. Jorm Purnen tunnetn pohjoisen misem kuvvist vlokuvteoksistn, joiss hän on lähestynyt misem käsitteellisistä lähtökohdist tuoden esiin ihmisen j kulttuurien jättämiä jälkiä luonnoss j historiss. Pysyvästi Kukk Pvilinen, Nimetön, mlus 2006. Sstmoisen säätiön tidekokoelm EMMAss on pysyvästi esillä Sstmoisen säätiön tidekokoelm. Kokoelmripustus uusiutuu huhtikuuss teemnäyttelyllä Puninen. Myös kuvtiteilij, kirjilij Hnnu Väisäsen suunnittelem ripustus Koirn j suden välissä on edelleen esillä. Lue lisää sivu 18.
10.2.2010 Heikotti, mutt vin hetken EMMA Espoon modernin titeen museon tiedotuslehti Seurv lehti ilmestyy Kesäkuuss 2010. JULKAISIJA EMMA Espoon modernin titeen museo PÄÄTOIMITTAJA Leen Joutsenniemi TOIMITUSneuvosto Ari Krttunen, Päivi Krttunen, Nn Slin, Päivi Tlsm TAITTO Sttion MIR Oy PAInopikk ArtPrint Oy pinos: 25 000 Osoitteenmuutokset, tilukset (lehti on mksuton) j plute: info@emm.museum Ktselin junn ikkunst hollntilisen Eindhovenin kupungin näkymää vähän ennen kuin knsinvälinen rti julkisti World Design Cpitl 2012 -tphtumn voittjn. Junst näkyi Eindhovenin yliopistorkennusten tyylikäs kokonisuus j vähän kuempn häämötti vnhn kupungin idylli. Heikotti, pkko myöntää. Eindhovenill tuntui olevn kikke, design-ktemi, tekninen yliopisto, vn Abbe -museo, Philips j TNO eli Alnkomiden soveltvn tutkimuksen järjestö. Lisäksi kupungin mhtinpurit Amsterdm j Rotterdm ntvt merkittävää sivusttuke. Melkein unohtui, mitä on Helsingillä, etenkin kun otetn npurit huomioon: Alto-yliopiston toimijt Tideteollinen korkekoulu, TKK (Otniemi, Espoo) j Kuppkorkekoulu. Isoj museoitkin on sopivsti: Kism, Ateneum, Helsingin kupungin tidemuseo j tott ki EMMA. Noki (Keilniemi, Espoo) ts vstnnee mukvsti Philipsiä muotoiltujen tuotteiden vlmistjn. Rti rtkisi kisn Helsingin j sen kumppnien Espoon, Vntn, Kuniisten j Lhden eduksi. Senhän me toki tiedämme, mutt kilpilun todellinen voitto rtke vst sitten, kun nähdään, mitä nämä kupungit svt ikn. Vuoteen 2012 sijoittuvt näyttelyt j tphtumt ovt välttämättömiä, mutt niitä tärkeämpiä ovt päätökset, joill Suomeen luodn iemp vhvempi suunnittelun kulttuuri. Se ei trkoit vin esteettisesti päteviä tuotteit, vn pljon kokonisvltisemp yhteiskunnn muotoilu. Kun järkiperäinen j kunis nitetn kestävälle kehitykselle, sdn koko Suomi, sen tide, tekniikk j tlous uuteen nousuun. Yksi nousun pienemmistä kätilöistä, Wirkkl-ktemi, liittyy EMMAn tulevisuuteen. Museon npuritontille kviltu ljennus ei trkoittisi vin designkokoelmien esittelyä j vihtuvien näyttelyiden ohjelm, vn rivkk toimint knsinvälisenä keskustelufoorumin. EMMAn lähikumppnit tässä työssä ovt Tpio Wirkkl Rut Bryk Säätiö sekä yhdysvltlinen The Chicgo Atheneum -museo knsinvälisine verkkostoineen. Kun toimintympäristö koostuu Altoyliopistost j liike-elämästä, viritetään inutltuinen voimkenttä mntieteellisesti hyvin pienelle lueelle. Museon yhteystiedot tkknness. Mrkku Vlkonen museonjohtj 3
Euroopn titeen velk Afriklle Elu-nmio, Ogoni-kns, hnkittu 1900-luvun luss. Nigeri, puu. Dnsmuseet, Stockholm Dnsmuseet- Musée Rolf de Mré Nmio, Songye-kns, Kongon demokrttinen tsvlt, puu j pigmentit. Pris, Musée du qui Brnly musée du qui Brnly, Photo Sndrine Expilly/Scl, Florence
Teemu Mäki: Voodoo Women (Three Genertions of Mmi Wt Voodoo Women: Adjovi, Ayb nd Np Gbgssi), 2009 öljy knklle, titeilijn omistuksess. Teksti Mrkku Vlkonen Nis- j miesludi, Hutjistrumpetit Kongon demokrttinen tsvlt, puu. Etnogrfisk museet, Stockholm Etnogrfisk museet, Tony Sndin Useimmt ovt vlmiit snomn, että Afrikn vikutus euromerikkliseen kulttuuriin ilmenee prhiten musiikiss. Kuvtide ei monelle tule edes mieleen, vikk 1900-luvun lun modernismi ei voi selittää ilmn Afrikn titeen vikutust. Modernismi tsen on luonut pelkistetyn, usein geometrisesti jäsennellyn muotokielen, jot pidämme viime vuosisdn länsimisen titeen keskeisenä svutuksen. Sen hedelmiä nutimme yhä. Tästä kulmst ktsottun Afrikn vikutus on vltv. EMMAn kevätkuden näyttely tutkii Euroopn kulttuurivelk Afriklle kolmell tp. Esittelemme merkittävän vlikoimn perinteistä länsifrikklist tidett smll kun setmme sen rinnkkin Euroopn modernistisen titeen knss. Afrikklist vlistust svt mm. rnsklinen j tshekkiläinen kubismi, skslinen ekspressionismi j venäläinen kubofuturismi. Myös suomliset modernistit kuten Gret Hällfors-Sipilä j Alvr Cwén ovt tässä joukoss mukn Suomlisten titeilijoiden vrhiset Afrikn mtkt suuntutuivt useimmiten mntereen pohjoisosiin. Akseli Gllen-Kllel sitä vstoin mtksi Kenin sti. Hänen Afrikk-iheiset teoksens ovt nykyisin hyvin tunnettuj, mutt kuk muist esimerkiksi Hugo Bckmnssonin ti Birger Crlstedtin Afrikn tuliisi. Historillinen ktsus luo tustn suomlisten nykytiteilijoiden esittelylle. Monet heistä kuten Stefn Bremer, Alvr Gullichsen j Teemu Mäki ovt vierilleet Beninissä sijitsevss suomlisess kulttuuri-instituutiss Vill Kross. Ull Rntnen puolestn on sunut pitkiä ikoj Keniss. Mtkustminen ei kuitenkn in ole trpeen. Mrik Mäkelä on mmentnut vikutteit frikklist tidett esittelevistä kuvist. Sn Afrikk herättänee mielikuvi, joist prhimmt ovt konkreettisi j omkohtisi, mutt uset stereotyyppisiä j virheellisiä. Titeen lit ei ole sen premmin. Yksi hrh on perinteisen frikklisen titeen slperäisyys j yksipuolinen uskonnollisuus. Sen kuvitelln olevn lähinnä sidoksiss pknllisiin noitmenoihin. Toinen yleinen tyypittely koskee titeen kollektiivisuutt. Ajtelln, että yksilöllisellä luovuudell ei ole ollut sij Afrikn titeess. Tosisiss piklliset j yksilölliset vihtelut ovt suuri. Lisäksi titeellist suoritust on rvioitu j rvioidn kriteerein, joiden vivhteiden määrä vetää hyvin vertoj länsimiselle tidekritiikille. Tiedon puute j kolonilismin siivittämä primitiivisyyden käsite on rkentnut ymmärryksen esteitä j vhvn toiseuden mielikuvn, mutt käännetäänpä kukoputki hetkeksi vstkkiseen suuntn. Jos luonnehdimme Euroopn tidett smn tpn kuin on perinteisesti kuviltu Afrikn tidett, voisimme todet: Tämä äitiä j lst esittävä puuveistos liittyy gllilisten heimojen piirissä yleiseen tikuskoon jumluuden neitseellisestä syntymästä. Veistoksell oletetn olevn mgisi voimi. Näistä voimist pääsevät osllisiksi ne, jotk ovt läpikäyneet knniblismiin viittvn initition. Joitkin kulttiin liittyviä legendoj on tllennettu kirjlliseen muotoon, mutt tvllisesti ne siirtyvät suullisen trdition plvontmenoj johtvien shmnien (heitä kutsutn piklliskielillä ppeiksi) välityksellä. Veistoksen pintkäsittely j venytetyt muodot viittvt Seine-joen keskijuoksulle. Ajoitus on epävrm, ehkä 1100 1200 jälkeen jnlskun lkmisen. Vst 1800-luvun tiede pljsti eurooppliselle yleisölle, että ihmisen histori on tvttomn pitkä j moniviheinen. Drwinin oppi selvitti kuink menestyksekkäin eläinlji, ihminen, on kehittynyt, voittnut kilpilun j luonut kulttuurin. Ihmisissäkin hvittiin eroj, j kun ne liitettiin kuvitelmiin erilisist biologisist tsoist, muodostui käsitys lemmist roduist. Sillä perusteltiin erirvoisuutt j sumeilemtont hyväksikäyttöä. Vlkoinen rotu kulttuureineen julistutui luomkunnn kruunuksi, mutt joutui smll ihmettelemään omn kehityksensä suunt. Kehityksen myönteisyys ei ollut itsestään selvä j sitä vstn heitettiin rppion julistus, jtus, että tekninen, ylikypsä kulttuuri vie länsimisen ihmisen periktoon. Sen vikutukset koettiin fyysisten siruksien ohell psyykkisinä vivoin. Tätä hermojen kehitystä ei ihminen kestä, totesi Ksimir Leino esitelmässään1891. Rppion uhk pkotti etsimään vihtoehtoj, lkuperäistä ihmisyyttä, luonnonläheistä elämää j ihmisenä olemisen ydintä. Titeilijt j kirjilijt hkivt lkuperäisyyttä useimmiten lähituntumst kuten suomliset Vienn Krjlst ti Priisin tidemilm Bretgnest. Mutt mentiin myös Afrikkn j Tyynenmeren srille. On huomutettu, että muiden kulttuurien hyväksikäyttö titeess on yksi kolonilismin muoto. Asin toinen puoli on se, että tide on myös vnnut ymmärryksen j rvostuksen väyliä. Ne ovt osltn purkneet rsismin hrh j oikoneet vinoon mennyttä milmnkuv. Tässä piilee myös EMMAn näyttelyn snom. 5
Mrtti Aih: Srjst mtkmuistoj j koti-ikävä: M, 1985, bmbu, Helsingin kupungin tidemuseo. Akseli Gllen-Kllel, Kikuju-sotils, 1909 1910. Yksityiskokoelm.
Teksti ilon niinikngs Khden museon Afrikk Kpn-nmio, Bule-kns, Norsunluurnnikko, puu. Dnsmuseet, Stockholm Dnsmuseet-Musée Rolf de Mré. Afrikn voim näyttelyyn liittyvää esineistöä löytyy myös Helinä Rutvrn museost, WeeGeen 2. kerroksest. Näyttelyyn liittyvät esineet on merkitty erikseen. Helinä Rutvrn Afrikk-kokoelmn voi tutustu museon ukioloikn sekä yleisöopstuksill sunnuntisin klo 13.30. Museoss järjestetään 25. 26.2. j 5.3. klo 12 15 koko perheelle sopivi työpjoj, joiss tutustutn nmioiden käyttöön Afrikss j vlmistetn omt nmiot. Keväällä on ohjelmss myös koululisille suunnttuj nmiopjoj. Helinä Rutvrn museo on erikoistunut Euroopn ulkopuolisiin kulttuureihin j kulttuurien väliseen vuorovikutukseen. Helinä Rutvr (1928 1998) teki yli 40 vuoden ikn mtkoj eri puolille milm. Näiltä mtkoiltn hän keräsi runst 2 500 esinettä, jotk muodostvt museon peruskokoelmn. Kokoelm on ryhmitelty neljään kulttuuripihn. Niissä esitellään tide-, rituli- j käyttöesineitä Länsi-Afrikst, Kkkois-Asist, ltinlisest Amerikst sekä islmilisen kulttuurin lueelt Pohjois-Afrikst j Lähi-idästä. Museon Länsi-Afrikk-kokoelm on Suomen ljin. Vnhimmt esineet ovt 1800-luvult j uusimmt 1990-luvult. Esillä on veistoksi, pukuj, koruj, soittimi j nmioit Norsunluurnnikolt, Kmerunist, Nigerist, Beninistä, Ghnst, Mlist, Guinest, Burkin Fsost j Seneglist. Kokoelm tustoitt sekä uskomusjärjestelmien muutost että yhteisöjen sosilisi rkenteit. Esineissä elävät niin luonnonuskontojen esi-isät j henget, trinoiden synnyttäjälinnut j myyttiset ihmisntiloopit kuin kirjuskontojen tuomt legendtkin Noon rkist lähtien. Antonin Procházk, Tytön pää, 1916, öljy knklle. Morvská glerie v Brnĕ.
Teksti Päivi Tlsm Wnn be str? Eteläfrikklinen, Berliinissä suv j työskentelevä vlokuv- j videotiteilij Cndice Breitz (s. Johnnesburg 1972) on knsinvälisesti tunnustettu titeilij, jonk teoksi nähdään EMMAss ensimmäistä kert Suomess. EMMAss ovt esillä musiikkiteokset King (A Portrit of Michel Jckson, 2005), Queen (A Portrit of Mdonn, 2005) sekä elokuvmilmn liittyvät uusimmt teokset Him (1968-2008) j Her (1978-2008). Teokset ovt moniknvisi, monumentlisi videoteoksi, joiden keskeinen teem on popmusiikki j identiteetin muotoutuminen. King on 16-knvinen j Queen 30-knvinen instlltio, j ne toteutettiin smll tvoin. Breitz löysi fnit lehti-ilmoitusten j nettisivujen kutt. Fnit sivt esittää Thriller- j Immculte Collection -lbumin mmttimisess levytysstudioss. He sivt pukeutu, miten hlusivt j päättää itse, minkälist mimiikk käyttivät. Tulokse- n syntyi uudelleenäänitetty versio Michel Jcksonin j Mdonnn lbumeist, joiden lkuperäinen tähtiesittäjä on läsnä teoksess vin fniens äänityksenä. Breitz näyttää teosten vull, miten popmusiikist voi tull fnin elämän keskipiste j miten kulttuuriteollisuus vikutt yhteiskuntmme. Him j Her -teoksiss esiintyy yksi näyttelijä eri rooleiss epälinerisess drmss. Teokset ovt rinnkkisi, 7-knvisi instlltioit, joiss Jck Nicholson nähdään 23 8
King (A Portrit of Michel Jckson), 2005. Kuvttu UFO Sound Studioss, Berliinissä, 7/ 2005 SING! Heittäydy sinäkin idolisi lulujen milmn EMMAss. Työpj Ilmeessä kevään jn yleisölle Nintendon Wii krokeluluohjelmi. Astu koppiin j päästä luljminäsi vlloilleen. eri elokuvroolissn yli 40 vuoden j Meryl Streep 28 roolissn yli 30 vuoden jlt. Roolihhmot esitetään keskustelemss keskenään, tuloksen on tiheätunnelminen j syvällinen dilogi. Teosten nimet viittvt englnnin kielen objektipronominiin. Näin roolihhmoist tulee ulkopuolinen hhmo, jok kohdist puheens Hänelle. Breitz sett näyttelijät psykologisiin kohtmisiin itsensä knss smll kun heidän kuvns kertutuvt seitsemällä näytöllä. Näyttelijöiden kutt Breitz tuo silmiemme eteen itsemme, kompleksisen j muuntuvisen henkilönä, jonk me kuitenkin onnistumme pitämään toimintkykyisenä j luomme illuusion siitä, että olemme johdonmukisi yksilöitä. Him j Her esittävät Hollywood-elokuvien kuuluisimpien j krismttisimpien näyttelijöiden roolihhmojen kutt miehen j nisen eri roolej, jotk heijstuvt ihmisen sisäisten j sosilisten pelkojen tustll. Breitz on onnistunut luomn smll intensiiviset teokset elokuvmilmn sukupuolikoodeist, jotk voi nähdä myös mssviihteen tustll. Cndice Breitzin teoksi kuuluu useisiin knsinvälisiin kokoelmiin j hänen yksityisnäyttelyitään on järjestetty museoiss j gllerioiss eri puolill milm. Näyttely on toteutettu EMMAn j Studio Breitzin yhteistyönä. 9
Cndice Breitz, Still-kuv videoinstlltiost Him, 1968 2008. Kuv: Jens Ziehe, Berliini. 10 Cndice Breitz, Still-kuv videoinstlltiost Her, 1978 2008. Kuv: Jens Ziehe, Berliini.
Cndice Breitz, Still-kuv videoinstlltiost Queen (A Portrit of Mdonn), 2005. Kuvttu Jungle Sound Studioss, Milnoss, 7/2005. Nimeni on Cndice Breitz kysymykset Leen Joutsenniemi, Pernill Wiik Jos sinun pitäisi tuntemttomlle esitellä, kuk on Cndice Breitz, mitä snoisit? Hei. Nimeni on Cndice Breitz. Miten sinust tuli titeilij? Se ei ole ihn selvää itsellenikään. Olet kotoisin Etelä-Afrikst, mikä kuulost näin pohjoisest näkövinkkelistä eksoottiselt. Näkyykö syntymäm titeesssi? Minuun vikutt mikä thns ympäristö joss olen. Olen sunut eri pituisi jnjksoj Johnnesburgiss, New Yorkiss, Chicgoss, Linzissä, Sn Antonioss, Tukholmss j Berliinissä. Mtkustn koko jn, noin 50-60 lento vuosittin, niinpä Etelä-Afrikk on vin yksi työhöni vikuttvien miden joukost. En ole sunut siellä vuoden 1994 jälkeen. Kävit viime keväänä Suomess j EMMAss. Mitä pidit, minkälisen vikutelmn sit mst j museost? Olin Suomess vin 24 tunti, joten ei tuntuisi järkevältä kommentoid koko mt näin pikisen vierilun perusteell. EMMA j sen ystävällinen, mmttititoinen henkilökunt tekivät minuun myönteisen vikutelmn. Odotn kovsti, että sn työni esille EMMAn. Teoksisssi Queen (A Portrit of Mdonn) j King (A Portrit of Michel Jckson) olet kuvnnut Mdonnn j Michel Jcksonin fnej. Mikä fnin j idolin suhteess kiehtoo/kiinnost? Tähän kysymykseen s jokinen sen ktsoj omnlisens vstuksen teost kokiessn. Miksi luulet, että ihmisillä on trve 15 minuutin kuuluisuuteen? Ihmiset hluvt erottutu mssst, tehdä itsestään kuolemttomn, vikk vin tilpäisesti. Millinen on suhteesi titeilijn yleisöösi? En jttele olevni erilläni yleisöstä. En jttele yleisöä minun yleisönäni, vin yleisönä, j olen itse sen os, en sen ulkopuolell. Oletko itse Meryl Streepin j Jck Nicholsonin fni? Olen. Mikä on lempielokuvsi? Minull ei ole yhtä suosikkielokuv. Miksi populrikulttuuri? Kritisoitko vi ihnnoitko? Kumpkin. Smnikisesti. Ain. Intensiivisesti. Teoksesssi käytät tekniikkoj ssemblge, montge j redymde Miksi olet hlunnut käyttää juuri näitä? Löydetyn mterilin käyttäminen on niin pljon helpomp kuin mlminen ti piirtäminen, jotk kumpikin vtivt todellist tito. Kosk j miksi loit käyttää teoksisssi elävää kuv? 1999. Miksi ei? King j Queen teosten esiintyjät ovt mtöörejä. Miten vlitsit heidät j pikt joss nämä videot kuvttiin? Ilmoitimme kuvuksist kusskin kupungiss netissä, snomlehdissä, fliereill j julisteill etsien esiintyjiä. King kuvttiin Berliinissä, Sksss, viime vuosin kiihkeiden MJ fnien kotipikss. Queen kuvttiin Milnoss, Itliss. Ajttelin että olisi kiinnostv nt itlilis-merikklisell identiteetillään usein leikittelevä Mdonn tkisin itlilisille. 11
Enemmän irti titeest! oheisohjelmisto KEVÄT 2010 UUTTA! OPASTUKSET TYÖPAJAT TAIDEKUOHUT Tee rjest juhl ti vietä merkkipäivääsi EMMAss! Pirskhtelevn husk tekemistä ikuis- j yritysryhmille. Tutustutn näyttelyyn, työskennellään työpjss sekä nutitn yhdessäolost j kuohuvst. Kesto 1,5 h. Ryhmä mx. 20 hlöä. Hint 200 + menun hint. Vrus viim. 1 viikko ennen Tidekuohuj. Tuorein Eev-lehti kikille. TAIDEKAFFET Sfrikffet ikäihmisille. Vlmist eksoottinen kuppkssi j nuti khvist frikkliseen tpn! Tiistisin 2.3. 1.6. klo 14 16. Ryhmäkoko mx. 15 hlöä/kert. Voit osllistu kerrn ti usemmin. Osllistumismksu 5 /kert. Ennkkoilmoittutuminen 1.2. 1.4. välisenä ikn. TAidETUNTI näkövmmisille Tutustutn oppn johdoll Sstmoisen säätiön tidekokoelmn. Kierroksen ikn mhdollisuus tunnustell teoksi. Hvintomterilin toimivt myös EMMAn opetuskokoelm Tidepkin teokset. Kesto 45 min. Ryhmäkoko 3-5 hlöä. Hint 45. Vrus on tehtävä kolme rkipäivää ennen opstust. Näyttelykeskus WEEGEEN KEsälEIRIT 7 10 -vuotiille Leireillä puuhtn, leikitään j liikutn kikiss Näyttelykeskuksen museoiss sekä Glleri Arniss j Espoon kuvtidekouluss. WeeGeen kesäleirit ovt löytöretkiä eri ikkusiin j pikkoihin. Lähde seikkiluun! Ilmoittutuminen lk 1.3. Lisätietoj: www.emm.museum/kesleirit VARATTAVAT OPASTUKSET Ryhmäkoko mx. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Tidevrtti 15 min. Hint 45 / l su 70 Vrus on tehtävä kolme rkipäivää ennen opstust. TAIDEVARTTI on tietoiskuminen opstus, jok tutustutt yhteen teokseen kerrlln. Ops on ryhmän käytettävissä vrtin jälkeen keskustelu j neuvont vrten. TAIDETUNTI on opstus vlittuun näyttelyyn. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille, lk. 4 v., suunnttu sdutusopstus. YLEisÖOPASTUKSET Kesto 45 min., Tidevrtti 15 min. Sisältyvät museolipun hintn. TAIDETUNTI luntisin klo 14 näyttelyssä Afrikn voim kolme näkökulm TAIDEVARTTI sunnuntisin klo 13 j 16 Teosvlinnt kevään näyttelyistä Afrikn voim kolme näkökulm ti Cndice Breitz TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntisin klo 14 VARATTAVAT TYÖPAJAT Virkistyspäivä? Kevätretki? Synttärit? Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Alle 18-vuotit 80 / ryhmä. Aikuiset 100, l-su 120 / ryhmä. Hinnt sisältävät työpjopstuksen näyttelyssä j ohjtun työskentelyn mterileineen. Huomioithn pjkohtiset mksimiryhmäkoot. Tidehltijn pjkutsut vrttv 1 viikko ennen kutsuj, muut vrukset viimeistään kolme rkipäivää ennen. Ktso Tidekuohut j Tidekffet kohdst UUTTA! taidehltijn pjkutsut Tuo ystäväsi retkelle Afrikkn! Pjkutsuill vierilemme näyttelyssä, mlmme villejä eläinkuosej Viidkon kuviot -työpjss j nutimme juhl-terin Cfé WeeGeellä. Kesto 2 h. Ryhmäkoko mx. 15 hlöä. Viidkon kuviot eksoottinen mlustyöpj päiväkodeille j lkouluille Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko mx. 15 hlöä. Suuremmt ryhmät (mx. 24) voidn puolitt j vrt kksi smnikist työpj j opst. Liikettä tilss liikettä j tiln käyttöä tutkiv työpj yläkouluille, lukioille j ikuisryhmille Trkstelemme nykytnssiss j skeittuksess trvittvi ominisuuksi mm. tnssij-koreogrfi Mikko Kllisen tietokonepelin Choreo/cut/grphicin kutt. Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko mx. 15 hlöä. Suuremmt ryhmät (mx. 24) voidn puolitt j vrt kksi smnikist työpj j opst. Vrukset j ilmoittutumiset: m pe klo 9 12, p. (09) 8163 0493 www.emm.museum/oheisohjelmisto 12 EMMA on liikkumisesteetön. Plvelumme soveltuvt myös liikkumisesteisille j kehitysvmmisille. Opstukselle on mhdollisuus vrt käyttöön oppn ääntä vhvistv lite. Lisätieto: www.emm.museum/ tule/svutettvuus.php Kuvtiteilij Snn Krlsson- Sutisnn performnssi j kehollinen mlustyöpj päiväkotiryhmille. 13.4., 15.4., 22.4. klo 9.00 10.30 Ryhmäkoko mx. 15 hlöä. MUUTOKSET MAHDOLLISIA
= lpsille suunntun ohjelmn merkki AVOIMET TYÖPAJAT Avoimet nonstop-työpjt ovt mksuttomi j soveltuvt kiken ikäisille. Alle kouluikäiset vnhempien seurss. Työpj Pletti, 1.krs. 27.3. j 28.3. klo 12 17 Mrsin mtkss. Mgneettityöpj Tidehltijoill vruus ktton -tphtumss 10.4. klo 13 15 Sfri pussiss Pinopjss vlmistetn Afrikk-iheisi pperikssej. 17.4. j 18.4. klo 12.00 13.30 Kuvtiteilij Snn Krlsson-Sutisnn performnssi sekä kehollinen mlustyöpj, mx. 15 hlöä. 15.5. klo 12.00 13.30 j 14.00 15.30 Elämän tilkkutäkki Ot mukn perheenjäsen ti ystävä. Prityöskentelynä toteutettv, yhteisiin muistoihin keskittyvä työpj Rkstu EMMAn -tphtumss. Työpjoihin mhtuu kumpnkin 10 hlöä, ryhmät täytetään spumis järjestyksessä. TAPAHTUMAT Sivusilmin Esityksellisiä tutkielmi Koirn j suden välissä -näyttelyssä Esitysjt: 2.3. klo 17, 3.3. j 4.3. klo 18, 6.3. klo 13 j 15, 7.3. klo 15 Toteutus: Metropoli AMK:n esittävän titeen koulutusohjelmn opiskelijt Ohjvt opettjt: Suss Lvonen, Metsälintu Phkinen j Reij Hirvikoski Ilmoittutuminen viim. 2 rkipäivää ennen esitystä vrusnumeroon. Mx. 25 hlöä/esitys. Vpit pikkoj voi kysyä myös ennen esitystä lippuksslt. Esitys sisältyy museolipun hintn. Tidehltijoill vruus ktton 27. 28.3. Lstentphtumss hypätään vruuteen, mennään kuukävelylle, kohdtn Drth Vder j ihmetellään Linnunrdn liftri. Viikonloppu täynnä vruusiheist tekemistä j näkemistä. Voit itsekin pukeutu vruusiheiseen suun! Rkstu EMMAn 15.5. Tule nuttimn musiikkiesityksistä, runollisist kohtmisist, opstuksist j luovst työskentelystä! Yhteistyössä: Tpiol Sinfoniett S-siksomistjpäivinä 27.3. 10.4. j 15.5. sisäänpääsy S-Etukortill 5 (norm. 10 ). LUENNOT Museolipun hinnll 9.3. klo 15.30 Tutkijtohtori Krin Nikusen iheen fnikulttuuri j Cndice Breitzin näyttely Luento on os opettjien infotilisuutt, mutt voin myös muille sikkille. 10.3. klo 18 Koreogrfi Kenneth Kvrnström vie Oikotielle kokoelmteosten äärelle. Tule mukn! 24.3. klo 18 Kuvtiteilij Mrjtt Tpiol kertoo titeestn näyttelytilss. Järj. EMMAn ystävät Tilttvt luennot Avuksi titeest yrityksille j yhteisöille Kiinnostko tide? EMMA trjo inutltuisen mhdollisuuden sd sintuntijoit yritysten tilisuuksiin. Kesto n. 45 min / 90 min. Hint 120 (sis. lv) EMMAn projektit tutuiksi kouluille Kiinnostko titeen j eri oppiineiden yhdistäminen? Espoolisen opettjn voit tilt museopedgogin kertomn EMMAn trjonnst omlle koululle. Kohderyhmä: opettjt, rehtorit Kesto n. 30 min. Mksuton. Tiedustele luentojen stvuutt vrusnumerost, trjoll rjoitettu määrä. OMIN PÄIN KOULUILLE OIKOTIET KOKOELMANÄYTTELYSSÄ Oikotiet-srjss on ilmestynyt neljä esitettä: Kierrätysreitti sekä Luluntekijän, Konservttorin j Tnssintekijän reitit. Esitteet ovt mksuttomi. ÄÄNIOPASTUKSET Koirn j suden välissä vie kuulijn mustn, vlkoisen j hrmn milmn kuvtiteilij, kirjilij Hnnu Väisäsen johdoll. Kielet: suomi, ruotsi, englnti, rnsk. Kesto: 15 min. SADUTUSTUOLI Kuvtiteilij Anu Tuomisen osllistv teos Kirjn knnet koivupuut - jtukset Austrliss sti esillä näyttelytilss. Opeinfo ti 9.3.2010 klo 15 18 EMMA kertoo kevään näyttelyistä j pedgogisest ohjelmst. Krin Nikusen luento fnikulttuurist liittyen Cndice Breitzin näyttelyyn. Opstuksi Afrikn voim kolme näkökulm j Breitz - näyttelyihin. Ilmoittutumiset 3.3. mennessä vrusnumeroon. Tilisuus on opettjille ilminen j espoolisille opettjille pedgoginen iltpäivä. Verkotu titeeseen Tidemuseokoulu EMMA Opitiss 8.4.2010 klo 14 17 Työvälineitä titeen j eri oppiineiden yhdistämiseen. Ilmoittutumiset 31.3. mennessä vrusnumeroon. Tilisuus on suunnttu espoolisille opettjille j on heille mksuton pedgoginen iltpäivä. Yhteistyössä: Plmeni Alennukset pääkupunkiseudun kouluille kotisivuillmme. Oppitunti vlmistelevt opettjt pääsevät EMMAn ilmiseksi esim. OAJ:n kortti näyttämällä j ilmoittutumll lippukssll. Plveluit j lisätieto jk EMMA info, 1. krs. 13
Mikko Kllinen & The Compny: Choreo/cut/grphic sekä co-rottion² Tee om tnssivideosi EMMAss! Choreo/cut/grphic on teos, jok sett peljn koreogrfisen editoijn rooliin. Vlintkohdiss käyttäjä voi pyörittää tnssijhhmo, jolloin hän näkee lyhyitä välähdyksiä eri vihtoehtojen koreogrfist. Lopputuloksen jokisest pelitphtumst syntyy uniikki, kyseisen peljn leikkm co-rottion² -tnssivideon liikemilm tnssivideo. tutkii ihmisen kehon rottiomhdollisuuksi eli pyörimis- j kiertoliikkeitä. Ohjus/koreogrfi/tnssi: Mikko Kllinen Tnssij j kuvj toimivt teoksess Vuorovikutussuunnittelu: rytmisessä vuoropuheluss. Mrkku Nousiinen Kuvus: Hnnu-Pekk Vitikinen Ohjus: Mikko Kllinen / Musiikki: Girill Brs Hnnu-Pekk Vitikinen Käyttöliittymägrfiikk: Ull Kytönen Koreologinen nlyysi: Pul Slosri Lvstus: Jkko Kllinen Ohjelmointi: Jkko Tuos co-rottion² Mikko Kllisen & The Compnyn teokset Choreo/cut/crphic sekä co-rottion 2 pjtil Ilmeessä 24.2. 6.6. Vruksest myös Liikettä tilss -työpj nuorille j ikuisille Työpjss trkstelln nykytnssiss j skeittuksess trvittvi titoj mm. Choreo/cut/grphic -teoksen innoittmn. Kurkk: www.emm.museum/ oheisohjelmisto/tyopjt.php Teksti: Mikko Kllinen Näyttelykeskus WeeGeen kesäleirit lpsille EMMA, KAMU Espoon KAUpUnginMUsEo, HElinä RAUtAvAARAn MUsEo, lelumuseo, KElloMUsEo, galleria AARni, Espoon KUvAtAidEKoUlU www.emm.museum/kesleirit 14
nin, ohuvii een ku ll in l in Retu ss r htikuu Ann u h tn ij e il t e MA s vtit sä tuo u M is k E m i, n ist teutt tiin muvii tlon etin to myyn en luo k etik illt K i tulee n it Punin n n ii jo ii v, v u n uoh ltàn Cv istä. K rés B EMMA uviine h ulee P t o u k v n. isist nen. C njl. lke n 20.4 s esp o lt im v liko tilusv Ass! Alkon i EMM s ä ä v kipäi rjo merk MA t vietä i ille. t ä. EM lö h l sryhm h 0 y 2 u it j. r x y t j s rje 0493 uiskoko m Tee ) 8163 istä ik yhmä tekem, p. (09,5 h. R 2 1 1 o k t 9 s s Ke klo n hu m pe htelev ukset: r pirsk v j stelut Tiedu Kuohuv MMA! E hut o Tideku.VTFPJEFO KB OjZUUFMZKFO NBBJMNB G `m e g kk\\bj` \c dpjk\e `ckx Tidett, tieto, histori, kulttuuri, mkuj, tuoksuj, värejä j tphtumi. Mksuton sisäänpääsy ke to klo 18 20! Avoinn ti klo 11 18, ke to klo 11 20, pe su klo 11 18, m suljettu. Liput 10/8 E, lle 18- j yli 70-vuotit ilmiseksi. Kesäukioloik 1.6. 31.8. ti pe klo 11 18, l su klo 11 17. Ahertjntie 5, Tpiol, Espoo. www.weegee.fi EMMA KAMU Helinä Rutvrn museo Suomen kellomuseo Leikkilinn Cfé WeeGee WeeGee Shop @IK@FKKFA8 8IA<JK8 >LC;B8EK Gw K@CCM8IFE @?8>8CLE; D8>@:8C DFD<EKJ @E K8G@FC8 nnn%\jgff%ô&blckklli`b\jblj KXg`fcX# Blckklli`Xlb`f )# ')('' <jgff# gl_% '0 /(-,',( 15
Antti Virmvirt eläytyi Dlín persoonn Enigmss vuonn 2007. Kuv: Ari Krttunen Titeilijn tkinliepeessä lpset kohtsivt Clude Monet n, jot esitti Jmi Hyttinen. Kuv: Nn Slin Sivusilmin EMMAss Museodrm vie mtklle tunteeseen j litjuntn Teksti Ktj Koskel SIVUSILMIN - Esityksellisiä tutkielmi EMMAss: ti 2.3. klo 17, ke 3.3. j to 4.3. klo 18, l 6.3. klo 13 j 15, su 7.3. klo 15 Vr pikksi viim. kksi rkipäivää ennen esitystä, m pe klo 9 12, p. (09) 8163 0493. Yhteistyössä: Esittävän titeen koulutusohjelm EMMAn keväässä nähdään Metropoli Ammttikorkekoulun esittävän titeen opiskelijoiden Sivusilmin-esityssrj. Esitykset tphtuvt Koirn j suden välissä -näyttelyssä j sikkt pääsevät seurmn niitä museolipun hinnll. Yleisö on osllistunut innoll EMMAn drmllisiin vuksiin jo prin vuoden jn. Ki Lehtisen j Antti Virmvirrn loppuunmyydyssä Enigmss museoviert temputuivt Slvdor Dlín surrelistiseen milmn. Clude Monet tuli lpsille tutuksi Titeilijn tkinliepeessä -kierroksill, jotk tehtiin yhteistyössä Tetteri Hevosenkengän knss. Sstmoisen säätiön tidekokoelmn puolell Ktri Kuppln ohjm Äänistä punottu -esitys toi teosten rinnlle runot j musiikin. Miksi EMMAss myös vuonn 2010 kuljetn drmn poluill? Asist keskustelivt Metropolin esittävän titeen koulutusvstv, Sivusilmin-esitysten ohjv opettj Suss Lvonen j EMMAn oheisohjelmistost vstv museolehtori Nn Slin. Suss Lvonen: Kuvtiteess on smnlisi rkenteit kuin näyttämötilnteess, kultiset leikkukset j jännite. Mitkä sit synnyttävät sen, että kokij voi ott kiinni hetkestä, jok on viritetty Olemme opiskelijoiden knss lähdössä tutkimusmtklle Koirn j suden välissä -näyttelyyn, tiln j tekijöihin. On myös pedgogisesti plkitsev, että opiskelijt svt tieto kuvtiteest j toislt luovt uutt j kokemuksellist, jonk sitten voivt jk yleisölle. Nn Slin: Moni ehkä pohtii, eikö kuvtide sellisenn riitä. Mitä lisärvo ti merkityksiä drmesitys voi mielestäsi tuod kuvtiteeseen? SL: Jokinen tidelji on toki sinällään rvoks, mutt vuoropuhelu ljent näkökulm. Usein knnmme tidenäyttelyssä tunnekokemuksi hiljisesti itsessämme j teoksen äärellä stt tull sellinen olo, että voi kun sisin ilmist, tuod esiin tämän tunteeni ti vstt jollkin toisell tideteoll. Mikä sen ihnmp kuin ott toisen lueen estetiikst jotkin? Trkoitus ei tietenkään ole stu päälle, vn herkistyä j hvinnoid. NS: EMMAss koemme, että juuri drm on yksi välineistä, jonk kutt kuvtide voi lk vutu. Hlumme trjot yleisölle keinoj j välineitä keskustell teosten knss sekä nt jokiselle kävijälle til löytää se om juttu titeest. Tähän prhimmilln titeen ljien yhdistämisellä päästään. Elämyksellinen, omn itsen j tunteen kutt koukuttminen herättää usein myös tiedonhlun. SL: Toivon, että kävijän olisi helppo stu Sivusilmin-esitykseen. Luomme sellisen elämyksellisen mtkn, joss Koirn j suden välissä -näyttely s vielä toisen kerroksen j dilogin rinnlleen. Esitystide on jtkumo: trin jtkuu j luo uusi intuitiivisi ti litjuisi hetkiä. Mtkn koettun museoviers voisi jtell, että ihn. Ihn, että olen snut koke tämän! 16
Leen Turpeinen Läheinen kontkti Teksti Liis Smeds Espoon keskukseen 1970-luvull muodostuneen, uuden hllinnollisen keskuksen merkittävyyttä hluttiin korost ulkoveistoksell, jok sijoitettisiin 1979 vlmistuneen Vltuustotlon eteen, sitä j kupungintlo yhdistävälle toriukelle. Kuvnveistokilpilu julistettiin 1.8.1978, j kilpiluohjelmn mukn se oli suunnttu espoolisille titeilijoille. Plkintolutkunnn puheenjohtjn toimi sivistystoimen puliskupunginjohtj Muri Alsri j muin jäseninä olivt kupunginrkkitehti Heikki Heinonen, kuvtidesihteeri Tuul Krjlinen (sihteeri) sekä Suomen Kuvnveistäjäliiton edustjin kuvnveistäjät Toivo Jtinen j Terho Skki. Määräikn 1.12. mennessä spui 16 ehdotust j plkintolutkunt julkisti voittjt 29.12.1978. I plkinnon si Leen Turpeisen (s. 1941) ehdotus Läheinen kontkti, II plkinnon Kuko Räsäsen (s. 1926) Sukkul j III plkinnon Kri Juvn (s. 1939) Itsensä rkentj. Tunnustusplkinnon si Mrkku Kitul (1945-1991) ehdotukselln Ikkun tulevisuuteen. Perusteluissn plkintolutkunt kiinnitti huomiot voittneen ehdotuksen intiimiyttä j läheisyyttä korostvn ilmeeseen. Se piti sitä myös jok tholt hllittun kokonisuuten. Vrhiskeväällä 1979 Turpeinen rkensi Niittykummuss sijitsevn kotins pihlle krihllin, jonne hän kokosi styroksist Läheisen kontktin kokoisen kppleen, noin 2 x 3 x 1,5 m. Sen jälkeen lkoi hids j trkk muokkusvihe mm. sähköleikkurill. Tlveen mennessä Läheinen kontkti si lopullisen muotons, j kuljetettiin kuorm-uton lvll Kärkkäisen tidevlimolle Kellokoskelle. Se vlettiin pronssiin titeilijn vlvonnss j vustuksell j pint käsiteltiin mm. hiomll j ptinoimll. Pljstustilisuus pidettiin Vltuustotloll 21.4.1980. Turpeisen plkintolutkunnlle jättämän selostuksen mukn Läheinen kontkti symboloi Espoon ihmisläheistä miljöösuunnittelu. Hän on kuvnnut Espoon äidin helmss leikkiväksi lpseksi. Veistoksen plstisen pehmeät muodot j himmeästi hohtv, sileä pint lisäävät tunnett äidin j lpsen välisestä lämmöstä j läheisyydestä. Titeilijn usein käyttämän tsisen pinnn lähtökohdt kumpuvt lpsuudest, kyntöurn hioutuneest siiven lppeest, jonk sileyttä hän pikkutyttönä ihili. Kun tutkiskelee lähemmin Läheistä kontkti, voi nisfiguurin pohkeist löytää urn muotoj. Kuvnveistäjä Kuko Räsäseltä tilttiin Vltuustotlon lämpiön seinään j kiteeseen betoniset reliefit Liikettä tilss j istuntoslin oviin messingistä j kuprist tehdyt reliefit. Tidemlri Ernst Mether-Borgströmiltä (1917 1996) tilttiin istuntosliin kksi suurt mlust Rkoilu j Eheytyminen, molemmt noin 4 m x 2,5 m. Sekä reliefit että mlukset vlmistuivt 1979. Kupunki tilsi 1981 Kuko Räsäseltä Sukkuln Espoonlhden kuppopiston, nykyisen Espoon liiketlousinstituutin, pih-lueelle. 17
Punsiirtymä on tähtitieteen termi, jok viitt objektiin, jok liikkuu yhä nopemmin trkkilijst etäämmäs, muuttuen yhä punertvmmksi j vikemmin määriteltäväksi. Kuvtitelij Petri Eskelinen teoksestn 2009. Puninen kevään 2010 teemnäyttely Sstmoisen säätiön tidekokoelmst Teksti Päivi Krttunen KUVAT Ari Krttunen EMMAn vjisten yhteydessä lokkuuss 2006 museon pysyvä kokoelm, Sstmoisen säätiön tidekokoelm esittäytyi ljsti j monipuolisesti yleisölle. Avjisnäyttely on pääpiirteissään edelleen nähtävissä EMMAss, sen jälkeen muutoksi on toteutettu pienempien teemkokonisuuksien muodoss. Ritti si uuden vlokuvripustuksen keväällä 2008 j Sliss vttiin hrmn skl tutkilev teemnäyttely Koirn j suden välissä säätiön perustmisen 40-vuotisjuhln merkeissä mrrskuuss 2008. Yksi kokoelmn historillisen, 1910-luvult lkvn osn tunnusmerkki on mrrskuulisuus, jonk erääksi ttribuutiksi mielletään usein murretut mn värit. Lähtökoht kevään 2010 uuteen pienimuotoiseen teemkokonisuuteen nousi kysymyksestä, mikä on kokoelmn väri. Mihin tulln mn punruskeist sävyistä kun lähestytään kokoelmn nykytiteen osuutt? Millisi punisi teoksi kokoelmn kuuluu vuonn 2010? Sieltä löytyy vikkp vlokuvtiteilij Tiin Itkosen eskimotyttö Agtnnguq Pohjois-Grönlnnist, kuvtiteilij Elin Merenmiehen slperäinen kvrelli Grnny, kuvnveistäjä Petri Eskelisen instlltio Punsiirtymä ti tidemlri Kukk P- vilisen viemäriputken innoittm mlus Nimetön. Näyttelyn teokset ilmentävät kokoelmn moni vivhteit tidemlri Birger Crlstedtist tekstiilititeilij Kristiin Wiherheimoon, tidemlri Leen Luostrisest vlokuvtiteilij Anni Leppälään. Eriikisten j eri tvoin toteutettujen kokoelmteosten yhteinen nimittäjä tänä keväänä on PUNAINEN. Huhtikuuss sitten nähdään, onko väriteoreetikko Johnnes Itten oikess totemuksessn, että punornssi kiihdyttää verenkierto! 18
Elin Merenmies, Grnny, kvrelli pperille 2005. Petri Eskelinen, Punsiirtymä, instlltio 2009. Minun hluni plt Grönlntiin on mieletöntä. -- Kuulen viikoittin uutisi Thulest...minulle kerrotn myös milloin Agtnnguqill on syntymäpäivät ti milloin Svissivikin vnhin on tullut Qnqiin vierilulle. Vlokuvtitelij Tiin Itkonen teoksess Inughuit 2004. Tiin Itkonen, Agtnnguq, Svissivik, vlokuv 2002 19
Luokkretkipäivä WeeGeellä WeeGeen viiden erilisen museon retkipäiväpketit trjovt kiinnostvi kokemuksi l- j yläkoululisille. Työpj- j opstusvihtoehdoist voi koot omlle koululisryhmälle mieluisn kokonisuuden. louns + 2 x pj/opstus 10 euro/hlö (opettj veloituksett) louns + 3 x pj/opstus 15 euro/hlö (opettj veloituksett) Ktso vihtoehdot: www.weegee.fi Vrukset j lisätiedot: weegee.myynti@espoo.fi ti 09 8168 2829 EMMAPrize 2010 EMMAn, Tpiol-ryhmän sekä Tidemuseo EMMAn ystävät ry:n vlokuvtidekilpilun kilpiluik jtkuu 31.3.10 skk. Kilpilun plkintosummn 10 000 euro lhjoitt Tpiol-ryhmä. Kymmenen finlistin töistä järjestetään näyttely EMMAss kesällä 2010. Finlistit julkistetn 9.4. Ktso kilpiluohjelm: www.emm.museum Sävelten j titeen Tpiol -pketti Puutrhkupunki Tpiol Espooss herkuttelee tänä kesänä kulttuurill j rkkitehtuurill, kun 25. juhlvuottn viettävä Urkuyö j Ari -festivli pidetään Arno Ruusuvuoren suunnittelemss Tpioln kirkoss, ivn Sokos Hotel Tpiol Grdenin npuriss. Urkuyö j Ari -festivli trjo tunnelmllisi musiikkielämyksiä, j tidemuseo EMMA j Gllen-Klleln Museo vievät vierilijn titeen mielenkiintoiseen milmn. Hint lk. 71,50 / hlö / 2hh S-Etukortill (ilmn kortti lk. 83 / hlö / 2hh) Urkuyö j Ari -festivlin konsertti Tpioln kirkoss to klo 21 (kesto n. 1 t 15 min) pääsylippu EMMAn j WeeGeelle pääsylippu Gllen-Klleln Museoon 1 vrk yöpyminen Sokos Hotel Tpiol Grdeniss (sis. mjoituksen, herkullisen buffet-miisen, mu- j/ti iltsunn sekä kuntoslin j uim-ltn vpn käytön) Tidehltijn tunnill tutustutn näyttelyyn j trinoidn yhdessä. Kuv: Veer Jlv. Tpiollle om esite Mineiks puutrhkupunki Tpiol trjo tekemistä niin kulttuurin suurkuluttjlle kuin himoshoppjllekin. Tpiol on snut omn esitteen, jost löytyvät lueen krtt, kulttuurikohteet sekä kikki plvelut minigolfist rvintoloihin. Suunnitteletko mtk EMMAn j Tpioln? Voit tilt esitteitä ennkkoon: info@emm.museum. Kieliversioit on suomi j englnti. EMMA-bussi liikenteessä Kuluvn vuoden pääkupunkiseudun bussiliikenteessä, pääsiss linjoill 106 j 110 Kmpist Tpioln, j EMMA-bussi. Bussi komistvt titeen eri tyylisuunti ilmentävät logot on suunnitellut j toteuttnut grfikko Timo Mänttäri. Voimss torstisin 10.6. 26.8.2010. Vrukset: Sokos Hotels Myyntiplvelu puh. 020 1234 600, m pe 08 20 20