UUSPERHE PERHEENÄ 13.10.2011 Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI
Otimme itsemme ja lapsemme. Synnytimme historioistamme yhdessä perheen -Uusperheen (Ketola-Orava Kristiina 2006)
Avio- ja avoero on kuolleesta unelmasta kertova murhenäytelmä. Ero on lohdullisesti myös mahdollisuus (avioliitossa sinnittely ei aina ole voitto) On hyviä tapoja erota ja huonoja tapoja elää yhdessä
Psykologinen ero on eri kuin paperilla saatu ero. Sinä päivänä kun lakkaa haaveilemasta kostosta, tai toivomasta että toisella olisi yhtä kurjaa kuin itsellä, on päässyt pitkälle omassa kehityksessä avioerokriisissä. Toiset liitot päättyvät eroon useammin kuin ensimmäiset liitot Avioeron viimeinen vaihe on käsillä silloin, kun ex-kumppani rakastuu toiseen ja perustaa perheen toisen kanssa.
Avioeron perintö Eron lapset aikuisina Judith S. Wallerstein v. 2000, USA Pitkittäistutkimus (25v) Avioeron (Eron lapset aikuisena) perintö THERAPIA-SÄÄTIÖ 2007
Huoltajalapsi Useimmat huoltajalapset ovat tyttöjä. Pitävät yllä isän tai äidin toimintakykyä opastamalla, neuvoja antamalla, hoivaamalla tai uskottuna Ottaa nuorempien sisarusten sijaisvanhemman roolin Huolehtii usein perheen arjen askareista Vastalahjana ylpeudentunne isän tai äidin pelastamisesta
ERON KOKENEIDEN LASTEN AIKUISUUS Huoltajalasten vaikea solmia parisuhde aikuisena jos lapsi kuuluu kinteänä osana vanhempien uuteen elämään, lasten kävi hyvin Avioero ei vaikuttanut työelämässä pärjäämiseen, mutta muutosten pelko on läsnä heidän elämässä. kaikki lapset muuttuvat eroprosessissa omalla tavallaan hyvä parisuhde ei synny, jos arvelee jo etukäteen epäonnistuvansa! Mene naimisiin kun tiedät kuka olet ja mitä toivot kumppaniltasi
Terapeutin huomioitava eronneen kanssa työskentelyssä puolisoiden eron eriaikaisuus kriisi vai trauma? Syyllisyys mistä erotaan: puolisosta, lapsista, perheestä vai jostakin haaveesta / toivekuvasta oman elämän kehityskriisi (eriytyminen) asiakkaan aikaisemmat hylkäämiskokemukset asiakkaan vanhempi lapsi suhteet sukupuusta nousevat toistamismallit päihde-, väkivalta- ja mielenterveysongelmat terapeutin omat hylkäämiskokemukset
Mikä on uusperhe?
UUSPERHEEN MÄÄRITTELYÄ a) Vanhemmuudesta käsin: uusperhe on perhe, johon kuuluu isä ja äiti, vain toisen tai molempien lapsia edellisestä liitosta sekä mahdolliset yhteiset lapset b) Systeemistä käsin: uusperhe on alituisesti vaihtuva kokoonpano erilaisia, yhdessä asuvia ihmisiä; yhdistävänä tekijänä kaksi elämänkokemuksella varustettua aikuista, joilla ainakin toisella on lapsi/lapsia. c) Uusperheestä käsin: uusperhe on perhe, jossa kaksi aikuista perustaa perheen, ja jossa vain toisella tai molemmilla on entuudestaan lapsi/lapsia. d) Parisuhteesta käsin: uusperhe on parisuhde, jossa on alusta lähtien mukana vähintään yksi lapsi, joka voi olla yhteinen, luona-asuva tai vieraileva. Myös aikuiset lapset lasketaan uusperheen määritelmään. e) Yhteisen nimittäjän kautta:uusperheen muodostavat ne uuden perheen jäsenet, jotka eri aikoina käyttävät samaa jääkaappia.
Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on vain toisen vanhemman alle 18 -vuotias lapsi Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä Tilastot tehdään kuitenkin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan, lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen (Tilastokeskus) Mikä on todellinen uusperheiden määrä? Uusperheitä, joissa yli 18 vuotias vain toisen puolison lapsi, on n. 20 000. Lisäksi on laajennettuja tapaamisia, vuoroviikkoasumista jne Kokeeko perhe itsensä uusperheeksi? Englannin kielessä: remarriage, remarried-family, reconstituted family, blended family, stepfamily Ruotsin kielessä: nyfamilj, ombildadfamilj, omgiftfamilj, styvfamilj ( bonuspappa )
Kahdenlaisia uusperheitä Uusi perhe-elämä * myös yhteisiä lapsia * uusperheen sisälle muodostuu ydinperhe * useimmiten naimisissa * uusperheellisyys jatkunut pitkään Uusi parisuhde * uusi puoliso * lapset entisestä perheestä * parisuhde aloitetaan vanhempana * yleensä avoliitossa * parisuhde kestää lyhyen ajan (Jaakkola, R. & Säntti R. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. 2000)
Uusperheet perhekoostumuksen mukaan 2010
Uusperheitä yhteensä Uusperheiden Uusperheen alle osuus lapsiperheistä 18-v lasten osuus kaikista lapsista 1990 44 426 6,9 % 7,8 % 1995 42 460 6,6 % 7,6 % 2000 47 288 7,7 % 8,8 % 2002 49 294 8,2 % 9,3 % 2004 50 867 8,6 % 9,7 % 2005 52 204 8,8 % 10,0 % 2006 52 920 9,0 % 10,2 % 2007 53 482 9,1 % 10,3 % 2008 53 674 9,2 % 10,4 % 2009 53 584 9.2 % 10.4 % 2010 53 265 9,1 % 10,3 %
Uusperhe perheenä
Uusperheen kehitysvaiheet (The Stepfamily Cycle) Erilaisten uusperheen kehityskaarta hahmottelevien tutkimusten mukaan uusperheen perheidentiteetin vakiintumiseen voi mennä 4-15 vuotta. (Papernow:n uusperhesykli. 1984. Sykli perustuu Gestalt-instituutissa kehiteltyyn kokemussykliin)
Alkusykli (kesto n. 2-3 v.) 1. MIELIKUVAVAIHE Perheen aikuiset odottavat niin itseltään kuin lapsiltakin välitöntä sopeutumista uusperheeseen. Lapset yrittävät olla välittämättä isä- tai äitipuolesta ja toivovat, että tämä häviää. 2. HAAVEKUVIEN TUNNISTAMISVAIHE Vaihetta värittää epämääräinen tunne, että kaikki ei ole hyvin. Negatiivisuus kasvaa perheessä, ja perhe voi hajota biologisten linjojen mukaan. 3. TOSIASIOIDEN TUNNISTAMINEN Isä- tai äitipuoli alkaa havaita, että muutoksia tarvitaan. Vanhemmat ovat ristitulessa lasten ja uuden puolison tarpeiden välissä. Lapset saattavat käyttää hyväkseen parin keskinäisiä erimielisyyksiä. Tässä vaiheessa perheen on hyvä etsiä ulkopuolista tukea.
Keskivaihe (Kesto n. 1-3 v.) 4. SELVITTELYVAIHE Tunteita näytetään avoimesti, mikä johtaa usein riitelyyn. Isä- ja äitipuoli ovat selvillä muutoksen välttämättömyydestä. Biologiset vanhemmat puolestaan pelkäävät, että muutos johtaa menetykseen. Jyrkkiä eroja biologisten ryhmien välillä voi ilmetä, ja lapseton uusvanhempi saattaa kokea jäävänsä ulkopuoliseksi. 5. TOIMINTAVAIHE Pari alkaa etsiä ratkaisuja yhdessä. Perheen rakenne muuttuu, ja rajat ylitetään. Lapset saattavat vastustaa muutosta.
Myöhäisvaihe 6. YHTEYDEN LUOMINEN Pari työskentelee hyvin yhdessä, ja suhteet isätai äitipuolen ja lasten välillä paranevat. Perhe kykenee käsittelemään vaikeuksia. Uusvanhemmalla on tarkka rooli lapsiin nähden. 7. RATKAISU Uusperheen identiteetti on varma. Vaikeuksien esiintyessä perhe saattaa taantua aikaisempiin vaiheisiin, mutta etenee niissä nopeammin kuin aikaisemmin.
Papernowin laatimaa, 8 kehitysvaiheen prosessia ei pidetä empiirisesti validina, koska tutkimuksessa haastateltiin aikoinaan vain 50 uusperhettä.
BRAY& KELLY 1998 3 Sykliä, kehityskiertovaihetta Tutkimuksessa l00 uusperhettä 1. Turbulenssi 2. Sopeutuminen 3. Turbulenssin uudelleen ilmaantuminen HETHERINGTON & KELLY 2002 Uudempi ja laajempi tutkimus, jossa ilmeni saman kaavan toistuminen uusperheissä: 1-2 vuotta kaaosta ja turbulenssia 1-3 vuotta vakiintumista, roolien tarkentumista KEHITYSVAIHEET
Ilo on yhtä kuin kuusi lasta huutamassa; MEISTÄ TE olette inhottavia! Ja katso perheytyminen on tapahtunut! (Ketola-Orava Kristiina 2006)
Uusperhesysteemi
Mari Broberg Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi (2010) Toimivien ihmissuhteiden uusperheessä lapsi voi hyvin Uusperhe ei näyttäisi olevan riski lapsen hyvinvoinnille Lasten hyvinvointia tukee erityisesti uusperheen toimiva ihmissuhdeverkosto, joten siitä kannattaa pitää huolta. Lasten ongelmien ja uusperheen ihmissuhdeverkoston toimimattomuuden välillä oli tutkimuksessa selkeä yhteys. Isovanhemmilla tärkeä rooli Haasteena lapsen ja etä-isän suhde Lapsi on huomioitava niin hyvin kuin kokonaisuuden puitteissa on mahdollista, häntä on kuunneltava ja seurattava kuinka hän todella voi
ERILAISET PERHEMALLIT UUSPERHEEN AIKUISTEN NÄKEMYKSET VOIVAT POIKETA TOISISTAAN PERHEMALLI VOI TOIMIA MYÖS TIEDOSTAMATTOMANA TAVOITTEENA 1. YDINPERHEMALLI Eletään kuten ydinperheessä, lapselle uusi isä, uusi äiti Biologisten vanhempien suhteessa ongelmia, vanhemmuuden kehittyminen vaatii valtavasti työtä 2. SUURPERHEMALLI ( heilurioviperhe ) Eletään väljästi, huomioidaan monenlaiset suhteet ja ne nähdään rikkautena Aikataulut ja monien näkemyksien huomioiminen kaikki eivät tyytyväisiä 3. PARISUHDEMALLI Perustuu aikuisten väliseen parisuhteeseen ja sen toimivuuteen Lasten vaikutus voidaan kokea negatiivisena ja ex-puoliso stressori 4. BIOLOGINEN MALLI Vanhemmuutta hoidetaan biologisten siteiden mukaan Lapsen ja isä/äitipuolen suhde koetaan hankalaksi
Neljä tapaa määritellä uusperheen suhteet 1) ihanteena ja tavoitteena ydinperhe 2) monia suhteita arvostava suurperhe 3) vahvan parisuhteen malli 4) biologisia suhteita korostava perhe (Lähde: Church 1999 Who are the People in your Family? Stepmother s Diverse Notions of Kindship. Journal of Divorce & Remarriage, 31, 83-106) Mari Broberg`n aineistossa prosentit olivat alustavan luokittelun mukaan: 1) ydinperhe 39% 2) suurperhe 30% 3) parisuhdemalli 8% 4) biologinen malli 22%.
MYYTTIEN MAAILMA Uusi on aina parempaa Äidit eivät jätä lapsiaan Paha äitipuoli Naiset rakastavat kaikkia lapsia Äidit ovat parasta lapsilleen Tämä on lapsen etu Uusperheen lapset voivat huonosti Kolmas kerta toden sanoo
SUDENKUOPPIA
Unelmat - onnistumisen pakko Läpikäymätön ero siirtyy työstettäviksi uuden puolison kanssa. ( uuden suhteen tuho ) Ero ja siihen liittyvät tunteet on käsitelty - lähtökohta toimivalle uusparisuhteelle. Tiedosta ja tunnista omat odotukset suhteelta ja ilmaise kiintymyssuhdetarpeesi. Taustalla ovat edellisen/-ten suhteen mahdolliset hylkääjä/hylätty? jättäjä/jätetty -kokemukset. Uusperheen parisuhteessa on merkittävää, että expuoliso on tunnetasolla kuoletettu eli menneisyyden haamut käsitelty.
Parisuhde koko uusperheen johtokeskus Vanhempien vastuulla on, että lapset oppivat ja tottuvat ajatukseen joistakin vanhempien kahdenkeskisistä asioista, mistä lapset ovat aivan ulkona. Tähän liittyvät rituaalit helpottavat lapsia tottumaan ja kunnioittamaan.
Ulkopuolisuuden tunteen sieto Uusperhe ja uusparisuhde eivät elä tyhjiössä Haastavin on parisuhde ja lapset. Muut parisuhteen haasteet tulevat tavallisesti ympäristöstä, sukulaisilta, tuttavilta, ex-puolisoilta ja viranomaisilta. Jatkuvasti suurennuslasin alla. Menneisyys on yksi uusparisuhteen perusnäkökohdista. Menneisyys on aina läsnä. Uusperheessä parisuhteesta huolimatta ei koskaan olla täysin kaksin päätösten ja arjen kanssa. Tämä saattaa aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen perheen uudelle tulokkaalle, eli äitipuolelle tai isäpuolelle.
Mustasukkaisuus, kateus Lapset ovat usein mustasukkaisia uusparin läheisyydestä. Vaikka puolisot ovat läheisiä, se ei sulje pois vanhemmuutta. Vanhempien kahdenkeskisen ajan rajaaminen on tärkeää. Otetaan aikaa myös vanhempien ja lasten yhteisiin hetkiin. Ulkopuolisuuden kokemusta voi vähentää ottamalla vanhempana lapsen mukaan lähelle.
Uusperheen rakenteet ja liittoutumien ennaltaehkäisy Lapselle on tärkeää, että vanhempien yhteistyö toimii. Uusperheessä törmäävät monet toimintakulttuurit. Taustaperheiden toimintakulttuurien tiedostaminen on äärettömän tärkeää. Uusperheessä on lempeästi annettava tilaa taustoille ja mahdollisuus tulla hyväksytyksi taustoineen ja historioineen. Toisilta ei pidä vaatia jotain sellaista, mitä he eivät voi antaa.
Uusperhe luo omat sääntönsä Uusperheelle sovitaan säännöt, joiden avulla vahvistetaan perhettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aikuiset luovat ne ja tuovat ne sitten lapsille. Kaikkien on hyväksyttävä, että menneisyydessä olivat omat säännöt, isovanhemmilla omat, eri perheissä omat. Koska eri paikoissa on voitu tottua toimimaan tietyllä tavalla, säännöt on tärkeää puhua auki. Uusperheen säännöt voivat silti olla erilaiset ja ne on tuotava esille ja niistä on pidettävä kiinni
Unelmat ja todellisuus törmäävät ajankäytössä Uusperheessä on monenlaisia, kilpailevia intressejä, lasten harrastukset, tapaamiset ja oma kiivas työrytmi. Liikeneekö kuitenkaan aikaa sille, mistä molemmat puolisot unelmoivat, parisuhteelle? Usein juuri lapsettomana viikonloppuna molempien toiveet joutuvat törmäyskurssille. Monet uusparit kertovat, että lapseton viikonloppu alkaa riidalla ja päättyy siihen, kun lapset saapuvat.
Lapsen biologisen vanhemman tulee osoittaa uuden puolison paikka Lapsen biologinen vanhempi antaa ymmärtää, että puolisoni on tämän perheen toinen aikuinen ja että hän on myös vastuussa tästä perheestä ja lapsista. Hän ei ole kaveri.
Purettavia myyttejä uusperheestä Isä- tai äitipuolen ei tarvitse, jos ei pysty, ryhtyä tunnetasolla toisen lapsen vanhemmaksi. Vanhemmuus syntyy luonnostaan, ajan kuluessa. Uusperheen perhesuhteiden muodostuminen vaatii ennen kaikkea aikaa. Puolisolla on lupa olla sellainen aikuinen kuin on toisen lapselle. Keskinäistä, riittävän hyvää toimeen tulemista on monenlaista. Sen ei tarvitse olla täydellistä.
Vanhemmuus uusperheessä
Erilaista vanhemmuutta uusperheissä Biologinen vanhemmuus (synnyttäjä/siittäjä) Juridinen vanhemmuus (lapsen vanhemmuus on laissa määritelty ja oikeusteitse määrätty. Adoptio/oheishuoltajuus. Elatusvelvollisuus) Sosiaalinen vanhemmuus (lapsen arjesta huolehtiminen) Psykologinen vanhemmuus (vanhemmuus koetaan tunnetasolla, lapsen kokemus) Vanhemmuutta voi toteuttaa joku muukin kuin biologinen vanhempi!
Vanhemmuus uusperheessä TAHTO TILA TUNNE
HYVÄ ÄITI- JA ISÄPUOLI ON (SUPLIN PERHELEIRIN NUORET): Jolla on säännöt ja välittää Joka vie kaikkialle kivoihin paikkoihin ja auttaa kaikessa Ei kauhean tarkka Täytyy rakastaa äitiä oikeasti (ja toisinpäin) Lasten kanssa pitää yrittää tulla toimeen Ottaa huomioon ja on kiinnostunut Ei jätä ulkopuolella ja on rehellinen Auttaa, jos on jokin ongelma Sellainen jolle voi puhua mistä vain, ei kerro kenellekään Hyväksyy lapsen sellaisena kuin tämä on Hyväksyy, ettei ole lapsen vanhempi Ei yritä tunkea biologisen vanhemman ja lapsen väliin RENTO
Äiti-tai isäpuolena Puoliso joutuu astumaan vanhemmuuteen eri-ikäisille lapsille ilman normaalia yhteistä kasvukautta Miten sovittaa yhteen romanttinen rakkaus ja vanhemmuus? Miten uusi puoliso reagoi toisen aikuisen hyvin kiinteään suhteeseen lapsiinsa? Menneisyys on aina läsnä lasten kautta Kuinka luoda toimiva suhde toisen lapsiin? Miten ottaa vastaan toisen lapset, kun he tulevat viikonlopputapaamisiin tai liittyvät lomaporukkaan? Myytit: oma äiti/isä on aina paras äiti/isä ja äiti-/isäpuolen tulee rakastaa toisen lapsia kuin omiaan
Myytit ja niiden vaikutus Äitipuoliin kohdistuu kaksi yleistä myyttiä: Äitipuolet ovat ilkeitä (Tuhkimo, Hannu ja Kerttu) Äitipuolet rakastavat heti lapsipuoliaan (perustuu kulttuurisiin standardeihin äitiydestä). Kolmas myytti on, että biologinen äiti on lapselle kaikkein parasta.
Roolien epäselvyys Isä- ja äitipuolille on epäselvää: mitkä olivat heidän vastuualueensa minkälaista toimintaa vastuiden täyttäminen edellyttäisi kenen rooliodotuksiin pitäisi vastata miten oma toiminta vaikuttaa oman itsen ja toisten hyvinvointiin.
Lapsen ja isä-tai äitipuolen suhteeseen Lapseen liittyvät tekijät liittyvät tekijät (Broberg, Mari. Turun Yliopisto) Isä- tai äitipuolen ja lapsen suhteeseen liittyvät Uusperheen rakenteeseen liittyvät Lapsen etävanhempaan liittyvät tekijät -Lapsen ikä uuden perheen muotoutuessa -Lasten sukupuoli - Lapsen sopeutuminen uusperheeseen -Isä- tai äitipuolen vanhempi/kaverisuhde lapseen -Isä- tai äitipuolen taloudellinen vastuu lapsesta -Lasten henkilökohtaiset suhteet isä- tai äitipuoleen - Suhteet isä- tai äitipuolen vanhempiin -Uuden perheen yhdessä elämisen kesto -Uusperheen yhteinen lapsi -Vastuunjako eiyhteisten lasten asioiden osalta - Uusperheessä osan aikaa asuvat lapset -Lapsen suhde muualla asuvaan biologiseen vanhempaan - Biologisten vanhempien yhteistyö
ETÄISÄN SUHDE LAPSEEN Kolmasosa etävanhempi-isistä kykenee säilyttämään läheisen suhteen lapseensa eron jälkeen toisella kolmasosalla tapaamiset on harventuneet, mutta suhde pysynyt hyvänä lopuilla isillä ei ole enää minkäänlaista suhdetta lapsiinsa parin vuoden kuluttua erosta vanhempien välisessä taistelussa ei ole voittajia, on vain häviäjiä. Suurin häviäjä on valitettavasti lapsi.
Ilkeän äitipuolen kierre Ceglian ja Gardner (2000) esittävät ilkeän äitipuolen kierteen, jossa on seitsemän eri vaihetta ja kukin vaihe on aina seurausta edellisestä vaiheesta. 1. Odotuksena on rakkaus lapsipuoleen 2. Epäonnistuminen edellisen odotuksen täyttämisessä 3. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteet suhteessa lapsipuoleen 4. Pelko ilkeän äitipuolen leimasta, jolloin entistä enemmän yrittää olla hyvä äitipuoli 5. Kokee, että lapsipuoli suhtautuu kiittämättömästi ja epäkunnioittavasti 6. Lapsipuolen suhtautuminen johtaa epäreiluun kohteluun 7. Puolisoiden välille tulee erimielisyyttä lapsipuolen ongelmallisesta käytöksestä. (Ceglian & Gardner 2000.)
HOIVAAVA ISÄ Jouko Huttunen Isä hoitaa lasta vähintään yhtä paljon kuin äiti Isä tekee kotitöitä Lapsi ja perhe ovat etusijalla, isä pyrkii järjestelemään työaikansa mahdollisimman sopivaksi perheelle
KORJAAVA ISYYS Jouko Huttunen Hoivaava isä voi, esimerkiksi uusperheessä, myös korjata lapsen aikaisempia kokemuksia Laajentunutta isyyttä
Uusperheessä korjaavaa isyyttä, Uusperheessä lapsi voi saada korjaavan, turvallisen kokemuksen riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Hyvät kokemukset auttoivat pelottavien kokemusten yli antaen lapselle luottamusta vanhempien aikuisuuteen ja lapselle on mahdollisuuden lapsuuteen. Mitä pidempi ja turvallisempi lapsuus on, sitä sosiaalisempi ihminen on aikuisena. Marian Tuomi 2008 lisensiaattityö: Parisuhde päättyy isyys jatkuu. Miesten kokemukset suhteista lasten äiteihin ja isyydestä eron jälkeen.
OSALLISTUVA ISÄ Jouko Huttunen Suurin osa isistä on osallistuvia Lapsi on tärkeä Isä on perheessä mukana työn antamien mahdollisuuksien mukaan
ETÄÄNTYVÄ ISYYS Jouko Huttunen Tapaamiset ovat harvoin tai ei lainkaan Lapsi voi olla isän mielessä emotionaalisesti, vaikka tapaamiset eivät toimi Etääntyvä isyys jää ohueksi
PELOTTAVA ISYYS Jouko Huttunen Etääntyvän isyyden äärilaita: isän käytös pelottaa äitiä ja lapsia Tapaamiset ovat turvattomia ja niistä aiheutuu huolta Tuetut tai valvotut tapaamiset
Lapset uusperheessä
Mä en syönyt kaikkia karkkeja, jotka mä sain äidiltä viikonloppuna. Mä säästin aina isälle taskussa loput. Kun äiti kysyi, miksi mun taskussa on aina loput karkit, mä sanoin, että mä oon puolikarkkilakossa. (Mäkijärvi. 1995. Viikonloppulapsi)
Tilastotietoja Vuonna 2009 joka 10.lapsi asui uusperheessä Heistä vain 7% oli nk. uuslapsia, eli perheen vanhempien ei-yhteisiä lapsia ja 3% puolisoiden yhteisiä lapsia (Stakes 2007) Reilu puolet näistä lapsista on äidin kanssa uusperheeseen liittyneitä Uusperheissä elää lähes 10% kaikista lapsista (vrt. ydinperheissä n.84% ja yksinhuoltajaperheissä n. 16% lapsista)
Suomalainen lapsi 2007 STAKES UUSPERHEIDENLAPSET Vanhempien uuslasten osuus uusperheissä kasvaa Suurimmillaan 13-17-vuotiaiden lasten ikäluokissa. Uusperheiden 13-17-vuotiaiden uuslasten osuus vaihtelee maakunnittain (tilastokeskus) Kymenlaaksossa uuden sosiaalisen isän tai äidin sai 14 % teini-ikäisistä lapsista Hämeen maakunnissa ja Itä-Uudellamaalla paljon uuslapsia Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on vastaavasti 8 %. (Stakes 2007. 54)
Mikä on lapsen perhe? (Ritala-Koskinen, Aino. 2001) Lapset määrittelevät kukin itse oman perheensä Tunneperhe, kenet lapsi tuntee kuuluvan perheeseen Lapset ottavat usein uudet lapset nopeammin perheeseen kuin uuden aikuisen (määrittelevät perheen tekemisen kautta) Joskus voi tulla hankaluuksia, kun yhteiskunnan (esim. perheneuvolassa) määritelmä perheestä törmää lapsen omaan määritelmään Lapsi voi kertoa perheestään joko sen mukaan, miten itse tuntee tai sen mukaan, mitä hänelle on opetettu
KUKA KUULUU UUSPERHEESEEN: jokaisen lapsen perheen määritelmä voi olla erilainen. kenen luona hän puhuu perheestään. Onko biologinen isä tai äiti paikalla? lapsi on aina solidaarinen biologisille vanhemmilleen. lapsen näkökulmasta uudet aikuissuhteet vaihtelivat täydestä vanhemmuudesta kaverillisiin suhteisiin. mitä pienempiä lapset olivat uusperheen muodostuessa sitä enemmän vanhemmuus painottui. (Ritala-Koskinen, Aino, 2001) Perheen rakenne missä heikko parisuhteen osajärjestelmä, kiinteäsidoksinen vanhemman ja lapsen välinen liitto ja ulkopuolisen mahdollinen sekaantuminen perheen toimintaan viittaisi ydinperheessä sairaalloisuuteen (Minuchin, 1974). Tämä tilanne on yksinkertaisesti se lähtökohta, josta normaalin uusperheen kehitys alkaa.
Parhaimmillaan uusperheen tavoitteena näyttäytyy perheenjäsenten ymmärrys uusperheestä meidän perheenä. Tällöin on kyse uusperheen jäsenille yhteisestä perhekulttuurista, jossa on kyse paitsi yhteisestä pelisäännöistä ennen kaikkea uusperheestä tunne-perheenä. Lapset voivat määritellä perheensä tunnepohjalta erottamatta uusperhettä olemassa olevana rakenteena. (uusperhe + muualla asuva biologinen vanhempi ja hänen uusi perheensä). Aino Ritala-Koskinen, Mikä on lapsen perhe
Lasten ja nuorten kokemukset Eivät enää kuulu mihinkään perheeseen, koska päätöksiä tehdään toisessa perheessä aina kun he eivät ole paikalla. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset
Lasten kokemuksia vuoroviikko-asumisesta (Linnavuori, Hannariikka. 2007) Lasten kokemukset vuoroviikkoasumisesta pääsääntöisesti positiivisia Negatiivisena koettiin se, jos fyysisen välimatkan vuoksi omien ystävien tapaaminen ei onnistu Lapset olivat sitä mieltä, että erosta huolimatta vanhempien pitäisi kasvattaa lapsensa normaalisti ja pysyä erosta huolimatta ystävinä Hyvien suhteiden säilyttäminen molempiin biologisiin vanhempiin nähtiin edelleen tärkeänä Tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten kokemuksiin vuoroviikkoasumisesta: fyysiset olosuhteet, lapsen läheiset ihmissuhteet (vanhojen ylläpitäminen ja uusien luominen), joustavuus ja ikävän hallitseminen Muiden ihmisten reaktiot vaikuttavat lapsen koti- ja perhekäsitykseen Vuoroviikkoasuminen sopii, jos vanhemmat asuvat lähekkäin ja heidän yhteistyönsä toimii Kysymys vanhemmille: miten järjestätte sen, että lapsi ikävöi toista vanhempaa? Saako lapsi esim. soittaa?
Suhteet kuntoon myös uusperheessä Uusvanhemmilla ja -perheellä on paljon valtaa vaikuttaa siihen, kuinka lapsi sopeutuu vuoroasumiseen. Olennaista on se, miten uusperhe pystyy rakentamaan toimivia ihmissuhteita sekä sisäisesti että ulospäin.
Lapsen elämää uusperheessä Uusperheessä lapsi kertaa kehitysvaiheitaan Vauva, uusi tulokas vaiheesta reippaaksi nuoreksi aikuiseksi 10-11 kuukaudessa (mukana myös uhma- ja murrosiät) Käynnit toisessa kodissa ovat lapsen kannalta myönteisiä tai kielteisiä, suhteessa vanhempien eron läpikäymiseen Jos kestää uusperheen ravistelun, tulee toimeen monissa muissakin yhteisöissä Pelisäännöistä: eri perheenjäsenten nimitykset (äiti-, isänimitykset, kuka on veljeni, siskoni?), huonetoverijärjestelyt, lapsen oma tila ja rauha
RAJAT Rajojen merkitys on tärkeä Ensin uusi parisuhde (puolisoitten alarakenne) > muut rakenteet säilyvät (vanhojen perheiden vanhemmuuden ja lasten alarakenteet). Uudenlaisen rakenteen synty edellyttää uusien rajojen asettamista. Oma ero käsittelemättä, sillä on suora vaikutus uusien rakenteiden syntyyn ja estämiseen. Rajojen selkeys on arviointiperuste koko perheen toimivuutta arvioitaessa Rajat ovat epäselvät tai hämärät-uusperheen jäsenet ovat kietoutuneet toisiinsa tai uusperhe ja ex-perhe ovat kuin yksi perhe. Rajat voivat olla myös jäykät. Esimerkiksi uusvanhempi rajataan silloin ulkopuolelle
Ajatuksia uusperhe vahvistamiseksi Perheen säännöt Oma aika / kahden keskeinen aika Oman historian luominen, Meidän perheen riitti Omat valokuvat Viestintätaidot Pienistä asioista puhuminen Viikoittaiset palverit Mitä sinulle kuuluu? ME
Lapsella on oikeus olla lapsi uusperheessä, Pekka Larkela Yli viisivuotiaan lapsen vanhemmalle olisi suositeltavaa, että kummallakin vanhemmalla olisi uusi puoliso ja parisuhteeseen liittyvä sukupuoli- ja tunne-elämä tahollaan. Kun vanhemmat eroavat, Françoise Dolto ja Ines Angelino, 2005)
Lapsen mielen rakentumisen dynamiikan kannalta on haitallista, jos todellisuus vahvistaa lapsen fantasiaa vanhemman puolisona olemista.
Uusperheen parisuhde
Up.Kosinta. Tulisitteko meidän kanssamme naimisiin (Ketola-Orava Kristiina 2006)
Alkusykli (n. 2-3 vuotta) Rakastunut pari 1.Puolison lapset otetaan avosylin vastaan. 2.Kaikki tulevan uusperheessä onnellisiksi 3.Aikuiset pyrkivät hyvittämään lapselle tämän rikkoutunutta perhettä. 4.Aikuiset luovat joukkuehenkeä 5.Pelko uudesta epäonnistumisesta alkaa hiipiä mieleen. 6. Alkusyklin loppupuolla unelmat kariutuvat, kielteiset tunteet nousevat pintaan, isä-/äitipuolet tuntevat itsensä pettyneiksi ja voivat huonosti. 7.Biologinen vanhempi saattaa olla hankalassa asemassa lasten ja puolison välillä.
Keskivaihe(n. 1-3 vuotta) täysrähinä poterovaihe 1.Tunteita aletaan selvittää 2.Riitaisuus pakottaa biologiset osapuolet sulkeutumaan ja liittoutumaan. 3.Äiti-tai isäpuoli jää helposti vaille tukea, ja hänen on hyvin vaikea löytää rooliaan parisuhteessa. 4.Vedettävä selkeät rajat esim. ex-puolison suhteen 5.Löydettävä yhteistä aikaa parisuhteen vaalimiseen. 6.Ratkaisuja aletaan työstää ja uusia rituaaleja ja rutiineja luoda. 7.Pelisääntöjä laaditaan ja noudatetaan, ja keskinäinen välittäminen lisääntyy.
Myöhäisvaihe Meidän lauma 1.Parisuhteella on vankka perusta. 2. Parisuhteen ja uusperheen sisäiset ja ulkoiset roolit tarkentuvat ja vahvistuvat. 3. Alkaa niin kutsuttu meidän lauman aika 4.Läheisyys kasvaa 5.Suhteet ovat avoimempia 6.Identiteetit ovat myös vakiintuneet. 7.Aikuiset toimivat nyt yhteisenä rintamana, ja ratkaisut tehdään yhdessä
Perhesysteemi eriytyy ja huolehtii tehtävistään alarakenteen kautta. Uusperheessä eri jäsenet yrittävät vanhojen alarakenteiden kautta selviytyä tilanteesta. Puolisoiden välinen alarakenne Uuden perheen syntyessä syntyy ensin puolisoiden välinen alarakenne. Uusperheen puolisot hyvin herkästi luopuvat puolisoiden välisen alarakenteen hoitamisesta ja se vaikuttaa perheen hyvinvointiin. Ex-puolisoiden alarakenne *lapset mielellään ylläpitävät *toive, että heidän vanhempansa vielä palaisivat joskus yhteen. * ex-puoliso pitää tappaa
Uusparisuhde ei elä tyhjiössä parisuhde ja lapset suurennuslasin alla menneisyys rajojen merkitys perheytyminen ex-puolison haamu mustasukkaisuuden tunne puolison lapsia kohtaan Myytit ulkopuolisuuden tunne sekä syyllisyys Säännöt riitit
Äidin ja isän löytäminen eroprosessissa Uusperheet rakentuvat erojen pohjalta. Vaikeus selvitä kolmio-ja monenkeskisistä suhteista. Lasten syntyminen, on tuonut näkyviin heidän vaikeutensa selvitä useammasta suhteesta saman aikaan. Erossa, esimerkiksi äiti ja lapset, liittoutuvat kahdenkeskisyyteen ja isä jää ulkopuolelle. Miehen/isän kannalta, se voi merkitä ensimmäistä kertaa itsenäiseksi kasvamista sekä eriytymistä taustaperheensä äidistä.
Isän löytäminen Eksäni alkoi ottaa omaa aikaa. Minulle alkoi tulla paniikki että mitä tapahtuu mä jään yksin. siitä sitten alkoi se ristiriita suhteessa äitiin ja suhteessa puolisoon. Mulla tuli sellainen skitsofreeninen ole, et hetkinen mun äiti ja mun vaimo menee tässä jotenkin sekaisin.. Toisaalta mä turvauduin kumpaankin. Hain kummaltakin turvaa.. Et tapahtuu et joku hylkää munt ja mä en halua sitä.. Et tosiaan simmoinen hylätyksi tulemisen kokemus. Mun pitäisi nousta seisomaan ottaa miehen rooli nousta seisomaan omille jaloilleen.. Pelotti ihan hirveesti. Sitten mä tein pesä eron kumpaankin. Uudenlaisenvanhemmuuden löytämistä. Isäksi ensimäistä kertaa. Sellaiseksi isäksi, jollainen oli toivonut oman isänsä olevan. Voi työstää pettymystään äitiinsä eroprosessissa Suhde lapsiin muistuttaa paljon miehen omien sisarusten syntymistä ja ulkopuolisuuden kokemista. Vanhemmat ovat miehen lapsuudessa muodostaneet niin tiiviin parin, ettei hänellä lapsena oman kokemuksensa mukaan ollut tilaa siinä.
Korjaava suhde Onhan mulla tällaista, että kun äiti tulee pitää olla siivottu, lapsilla hienot vaatteet ja hiukset leikattu ja tukat kammattu. Nyt heillä on pitkät hiukset. Se mun täytyy sanoa, että kun mä muutin yhteen Jukan kanssa mä tunnistin tällaiset tilanteet. Et kelpaanko mä äidille. Et Jukka auttoi mua erottuu sellaisesta kyllä. lapsuuden ajan suhteet vanhempiimme tulevat erossa näkyviin puolisot kokevat syyllisyyttä ja lojaliteettia äitiä ja isää kohtaan, suhteessa nykyiseen mieheen tai vaimoon. He elävät ambivalenssi-tilanteessa suhteissaan. He kokevat pelkoa, kostoa, avuttomuutta, häpeää, syyllisyyttä ja vihaa. Samanlaisia tunteita he kokivat lapsuudessaan suhteessa vanhempiinsa. puolisot yrittävät etsiä ratkaisua parisuhteessa kysymyksiin, jotka eivät onnistuneet lapsuuden perheessä, eivätkä edellisessä perheessä. Uuden perheen parisuhteen väliin täytyy tulla jotakin uutta, että perhe ja suhde lähtevät muotoutumaan ja mahdollistuu korjaava kokemus.
PARISUHTEESTA UUSPERHEESSÄ Laastarisuhteet eivät yleensä kestä Miehelle uusi parisuhde voi antaa mahdollisuuden työstää ja rakentaa parisuhdekäsitystään (vrt. eron jälkeinen yksinolo) Vahva parisuhde kestää paremmin uusperheen ja sen lasten ongelmat Uusperhe on mahdollisuus kasvaa puolison rinnalla Puoliso joutuu astumaan vanhemmuuteen eri ikäisille lapsille ilman ydinperheessä normaalia yhteistä kasvukautta Vanhemman ja puolison roolin välillä tasapainottelu vanhemman ja lapsen tarpeet ristiriitaisia (esim. toive yhteen palaamisesta)
PUOLISOITTEN SITOUTUMINEEN: uusperheen muodostuessa toisiinsa törmää kaksi eri vuorovaikutuskulttuuria. kaksikolmasosaa uusperheistä on taas sellaisia, joissa on muodostunut ydinperheen kaltainen uuden perheen rakenne ja joiden sisällä on myös uusi parisuhde. yhteiset lapset avioliiton solmiminen. (Jaakkola & Säntti, 2000)
Parisuhde uusperheessä näyttää useimmiten tältä
Uusperheen parisuhteeseen vaikuttavia tekijöitä Kokemukset (edellinen liitto ja aiemmat suhteet) Aika erosta/kuolemasta Omat ja/tai toisen lapset (mustasukkaisuus) Sukulaiset Kahdenkeskisen ajan löytäminen (unelmat ja todellisuus ajankäytössä eivät useinkaan kohtaa) Suurennuslasin alla eläminen Onnistumisen pakko Menneisyys lyömäaseena (jos oma ero on käsittelemättä ja yrittää ratkaista ongelmia uuden suhteen avulla, voi ristiriitatilanteissa menneisyyden suru ja viha nousta pintaan pettymyksiä) ex-puolisot Onko rajat entisiin puolisoihin vedetty selkeästi? Sitoutumiseen näyttää vaikuttavan se, onko yhteisiä lapsia ja ollaanko naimisissa
Uusperheen parisuhteen vahvistaminen Meidän perheen sääntöjen laatiminen Oma aika / kahdenkeskinen aika Oman historian luominen, meidän perheen riitti Omat valokuvat Huomion kiinnittäminen vuorovaikutustaitoihin Pienistä asioista puhuminen Viikoittaiset palaverit Kiinnostus puolison kuulumisiin (Mitä sinulle tänään kuuluu?) ME -ajattelu
Kolmiosuhde on aina parempi lapsen kannalta kuin yksi aikuinenlapsi-suhde.
Erotilanteet työntekijöiden kannalta
Dolton ja Angelinon (2005) suosittelevat, että lapsi vapautetaan vanhemman paikasta kolmiossa tai toisen huoltajan tehtävästä. Tämä tapahtuu uuden aikuisen paikan löytämisen kautta. Lapsi vastustaa kaikin keinon kun hänen asemansa on uhattu. Olisi suositeltavaa, että lapsen molemmat vanhemmat löytäisivät uuden puolison Lapsen mielen rakentumisen dynamiikan kannalta on haitallista, jos todellisuus vahvistaa lapsen fantasiaa vanhemman puolisona olemisesta.
.. Lapsen paikka uusperheessä On olemassa aikuinen, joka estää häneltä täyden intimiteetin vanhempansa kanssa. Vanhemman uusi kumppani antaa hänelle mahdollisuuden elää oidipusvaiheensa
Uusparien kokemuksia erojen mahdollistajana En pystynyt irrottautumaan isästä ja äidistä ennen kuin olin eronnut. En olisi voinut irrottautua vanhemmistani ennen kuin olin jättänyt mieheni. Piti vielä käyttää uutta miestä hyväksi, että pääsi lopullisesti eroon isästä. Sen jälkeen olin vapaa. Mun on ainakin pitänyt olla viihdyttäjä, virkistäjä, ja ilmapuntari, lohduttaja, riitojen taltuttaja, vaikka mikä niin kuin äidin avioliitoissa. Kun äiti oli naimisissa ja oli isäpuoli, niin kun avasin oven, niin tiesin, et jaha riidelty. Hypoteesi: Uusparit eivät ole pystyneet irrottautumaan äiti- tai isäsuhteesta sen takia, että äiti tai isä ei olisi sitä kestänyt tai vanhemmat olisivat hyljänneet heidät. Miten heidän oma eronsa mahdollisti eriytymisen omista vanhemmistaan? Ryhmän mielestä hypoteesi pitää paikkansa.
Johtopäätökset ja pohdintaa Strukturaalinen perheterapia alkuvaiheessa. On autettava perheenjäseniä uusiin suhteisiin ja työstettävä kriisit ja traumat. Kunkin jäsenen on löydettävä oma paikkansa uudessa struktuurissa. Narratiivienen tai psykodynaaminen perheterapia eri rakenteiden ja alarakenteiden synnyttyä. Uusperheessä on mahdollista kuulla monta tarinaa. On olemassa minun ainutkertainen ja mielestäni ainoa oikea tarina. Lisäksi on olemassa puolisoni, ex-puolisoni ja lasteni tarinat. Perhemallit ovat olleet jatkuvassa muutoksessa riippuen missä maassa, minkälaisessa kulttuurissa ja uskonnon vaikutuksessa eletään. Ydinperhe on edelleen yleisin perhemalli. Uusperhe on uusi perhe ja siinä on mahdollisuus sekä aikuisilla että lapsilla käsitellä uudelleen suhteita.
Avioeron (E ron lapset aikuisena) perintö THERAPIA-SÄÄTIÖ 2007 ERON KOKENEIDEN LASTEN AIKUISUUS Huoltajalasten vaikea solmia parisuhde aikuisena jos lapsi kuuluu kinteänä osana vanhempien uuteen elämään, lasten kävi hyvin Avioero ei vaikuttanut työelämässä pärjäämiseen, mutta muutosten pelko on läsnä heidän elämässä. kaikki lapset muuttuvat eroprosessissa omalla tavallaan hyvä parisuhde ei synny, jos arvelee jo etukäteen epäonnistuvansa! Mene naimisiin kun tiedät kuka olet ja mitä toivot kumppaniltasi
Vanhemman omasta jaksamisesta huolehtiminen ja mielihyvän kokeminen harrastusten, ystävien ja muun sosiaalisen elämän kautta tarjoavat eron jälkeen lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen myös eräänlaisen kolmiosuhteen.
Mitä on isovanhemmuus uusperheessä? biologista tai sosiaalista lapsen maailmaan mahtuu useampia isovanhempia isovanhemmille mahdollisuuden osallistua lastenlastensa elämään sekä se, että isovanhemmat ottavat vastaan heille annetun paikan perheessä. aluksi hyvin vaikea suhtautua perheen ei biologisiin lastenlapsiin avoin syli ja tasapuolisuus kaikkia lapsia kohtaan ovat ensiarvoisen tärkeitä lasten kehityksen ja uusperheen arvomaailman kehityksen kannalta. lapselle isovanhemmuus uusperheessä on tärkeä asia. lapselle hänen kaipaamaansa suojaa, pysyvyyttä ja rakkautta, jota vanhemmat eivät eron hetkellä pysty välttämättä tarpeeksi antamaan. tukea perhettä eron jälkeen ja myös uusperheen muodostumisen hetkellä. erotilanteessa puolueettomana. Puolueeton asennoituminen rakentaa luottamusta lastenlapsiin ja välit molempiin vanhempiin on helpompi säilyttää hyvänä.
Uusperheen isovanhemmuuden haasteet isovanhempien määrä kasvaa. kaksi tai neljä uutta isovanhempaa. jokainen joutuu hakemaan oman paikkansa uudessa perhemuodossa. uusperheen lapselle muodostuu parhaassa tapauksessa uusi isovanhempien tukiverkko, johon kuuluu sekä biologiset, tutut isovanhemmat sekä uudet sosiaaliset isovanhemmat
Isovanhempien paikka Uusperhe luo omat tapansa ja perinteensä niin kuin ydinperhekin Uudet tavat ja arvot eivät välttämättä kohtaa edellisen suhteen arvojen ja tapojen kanssa. Isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät etsivät omat uudet paikkansa. Perhesuhteiden muutokset ovat rankkoja Tunteet, tapaperinteet ja ehkä sukupolvien takaa kantautuvat mallit Avoimella ja rakentavalla keskustelulla saadaan aikaan ymmärrystä ja luottamusta Minun paikkani perheessä on vielä tärkeä.
Suhtautuminen lapseni uuteen ja entiseen puolisoon Isovanhempien läpi käymä tunneskaala on laaja uusperheen muodostuessa. Miten minun odotetaan suhtautuvan lapseni uuteen ja edelliseen puolisoon? Miten minä haluaisin suhtautua heihin? Erilaisia tunteita Se miten isovanhemmat kokevat uuden puolison ja miten he suhtautuvat edelliseen puolisoon ovat tärkeitä asioita käydä läpi uusperheessä isovanhempien kanssa.
Parkkinen isovanhempana uusperheessä Olen pappa tai olen saanut nimen varamummi. Lasten iällä ja asuinetäisyydellä isovanhempiin on suuri vaikutus. Pienemmille uusperheen lapsille isovanhemman rooli on selkeästi hoitavampi ja opettavampi. Isommille isovanhempi on kuin kaveri. Suhde biologisiin lapsenlapsiin muuttunut uusperheen myötä, kaikki vastanneet totesivat, että ei ole. Uusperheessä ei ole niinkään merkittävää se, kuka on kenenkin lapsi tai lapsenlapsi, vaan hyväksyntä, puolin ja toisin Isovanhemmuus uusperheessä on sukupolvien välinen suhde. Ajan kuluessa isovanhemmat kokevat myös lastensa puolisoitten lapset omiksi lastenlapsikseen. Alkuvaiheessaneuvoja ja keskusteluapua suhtautuakseen luontevammin uusiin puolisoihin ja heidän lapsiinsa.
Isovanhempien suusta Isoäiti: Alkuaikoina, kun ei tiennyt miten suhtautua uusiin aviopuolisoihin eikä tiennyt sitä, mikä on heidän suhtautumisensa lapsenlapsiin. Isoisä: Olisin ehkä aiemmin kaivannut neuvoja tai jopa jonkinlaista terapiaa, että olisi osannut suhtautua asioihin luontevammin. Toinen isoisä: Aikaisemmin olisin halunnut keskusteluapua. Nyt ovat asiat selkiintyneet ja tilanne on hyvä näin.
Lasten suusta Miksi meidän mummu on aina poissa? : valittaa 6-vuotias Emmi. Aina se on elokuvissa tai kerhossa tai jumpassa. Kolmevuotias Niko ja neljävuotiaat Jonna ja Pete puhelevat hiekkalaatikolla leikin lomassa. Jonna: Minä pääsen isona kioskinmyyjäksi. Pete: Minä pääsen folmulakuskiksi, kun ne on telkkalissa. Niko: Minä pääsen mummoksi kun sitten on karkkeja. Pete: Hölmö, ei mummo ole työ! Bussissa napattu kahden nuoren keskustelunpätkä: V., Laura on ihan depiksessä. Joo, niiden kotiasiat on ihan sekasi. Onneksi sillä on se Leena, se on niinku niiden mummi tai jotakin, eiku se oikeesti oli niiden äidin edellisen (miehen) äiti tai sukulainen tai emmä tiiä. V. ku teiä mummo on sitte v:n kiva! V. ku isä on paska. S.na ois mullakin mummo mutkun v. ei oo.
V