Kuka kuuluu perheeseen?

Transkriptio

1 Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.)

2

3 Luennon eteneminen Johdanto OSA 1: Aikuisten perhe eron jälkeen: korvautumista ja jatkuvuutta OSA 2: Lasten ja aikuisten käsitys perheen rajoista äidin uuden liiton kautta muodostuneissa sveitsiläisissä uusperheissä Lopuksi

4 Johdanto: Perheen rajoista Tutkimuksissa korostuu eron jälkeisten perheiden rajojen epämääräisyys ; perheen rajat ovat epäselviä, huokoisia (vrt. unclear family ; Simpson 1998). Eron jälkeen muodostuneissa perheissä kysymys perheeseen kuulumisesta ja sitoutumisesta on monimutkaisempi kuin ensimmäisissä ydinperheissä. Perheen rajoja eron jälkeisissä perheissä on tutkittu yleensä yhden henkilön näkökulmasta; vain vähän tutkimusta, jossa tutkittu samaan perheeseen kuuluvien käsityksiä. Lapset lukevat yleensä myös toisaalla asuvan biologisen vanhemman perheeseensä riippumatta siitä, miten paljon aikaa viettävät tämän kanssa; biologisuus ja lain vahvistamat suhteet tärkeitä. (Smart et al 2001; Larsson Sjöberg 2001; Ritala-Koskinen 2001.) Esityksen nimi / Tekijä

5 OSA 1: Eronneitten aikuisten perhekäsitys (Castrén 2009: Onko perhettä eron jälkeen?) Tutkimus eronneitten suomalaisnaisten ja -miesten läheissuhteiden verkostoista. 19 naista, 15 miestä (äitejä ja isiä), vuotiaita, elivät yhden vanhemman perheessä, kumppanin kanssa, yksin, uusperheessä; lähi- ja etävanhempia. Haastattelut ja sosiaaliseen verkostoon kuuluvia suhteita koskevat tiedot

6 Keitä kuuluu perheeseen? 1) Perhe muodostunut sisäkkäisistä renkaista; sisimpänä kaikkein läheisimmät ihmiset (Tiina 40v, puoliso, lasta): Niin että miten mä käsitän perheen? Mä käsitän sen niin, että se voisi muodostua tällä lailla renkaista, että tämäkin [keiden kanssa haastateltava asuu] on perhe, mutta mitkä on ne lähimmät. [ ] voisi ajatella että [tytär] ja [poika] ja minä ollaan se yksi perhe. Ja sitten on se, että sitten [puoliso] kuuluu siihen ja sitten kuuluu [puolison lapset], sitten ollaan kaikki kuusi. Sen lisäksi alkaa tulla, että tulee mun vanhemmat. Sitten ehkä vielä johonkin kohtaan kuuluu mun ex-miehen vanhemmat ja [puolison] vanhemmat kauimmaisina. Ja sitten mun perheeseen luettasiin vielä mun veljet. Varsinkin toinen veli ja sen lapset

7 2) Muodostuu jonkin selkeän kriteerin perusteella (esim. asuminen, arkipäivän huolenpito): Nykyisin ketkä asuu, kuuluu perheeseen (40v mies). On niinku että ollaan joka päivä tekemisissä ja he kuuluu aina siihen, kun mä suunnittelen että miten mä taas elän viikon eteenpäin (36v nainen)

8 3) Epäselvä, rajoiltaan huokoinen. Kuvauksessa paljon ilmaisuja, kuten: jollain tavalla, ehkä, tavallaan, sillä tavalla että, jotenkin, varmaan 4) Muutoksessa oleva muodostelma: Tällä hetkellä ajattelen näin. Se on kanssa muuttunut moneen otteeseen mutta tämä on nyt se. (40v nainen)

9 Perheeseen kuuluminen ja läheiseksi kokeminen Vaikka perhesuhteiden ajatellaan olevan niitä kaikkien läheisimpiä, läheisyyden kokeminen ei automaattisesti määräydy perhekokoonpanon mukaan. Seuraavassa tarkasteltu yhtäältä perheeseen kuulumista, toisaalta suhteille annettuja läheisyysarvoja asteikolla : erittäin läheinen, 7: ei lainkaan läheinen

10 Puoliso ja ex-puoliso: kuuluminen perheeseen ja läheisyys haastateltavan mukaan Puoliso Ex-puoliso Haastateltava on sinkku Kuuluu harvoin perheeseen (5/34). Läheisyys vaihteli 1-6 (ka. 3,3; n=14) Haastateltava on uudessa liitossa Kuuluu perheeseen. Läheisyys aina 1. (n=16) Ei kuulu perheeseen. Läheisyys vaihteli 2-7 (ka. 5; n=13)

11 Alaikäiset lapset: perheeseen kuuluminen ja läheisyys haastateltavan mukaan Haastateltavan lapset Puolison lapset Asuvat yhdessä (lähi) Kuuluvat perheeseen. Läheisyys aina 1. (n=44) Kuuluvat perheeseen. Läheisyys vaihteli 1-4. (ka. 2.17; n=12) Asuvat toisaalla (etä) Kuuluvat perheeseen. Läheisyys vaihteli 1-4. (ka. 1.88; n=17) Eivät kuulu perheeseen (yksi poikkeus). Läheisyysarvot: 2, 3, 6, 7; n=

12 Rajojen jännitteisyys Perheen kertomista säätelevät monenlaiset normatiiviset odotukset; perhe voidaan kertoa vain tietyillä tavoilla. Esim. uudessa liitossa oleva ei kerro ex-puolisoa perheeseensä; puoliso korvautunut toisella. -> Ajatus perheestä ekslusiivisena eli ulossulkevana kokoonpanona, johon mahtuu korkeintaan kaksi aikuista, on vahva myös eron jälkeisissä perheissä. Mutta, kun kysymykset tarkentuvat yksittäisiin suhteisiin, nousee esiin piirteitä, jotka voivat olla ristiriidassa sen kanssa, miten perhe on kerrottu. Esim. ex-puoliso voidaan edelleen kokea läheisemmäksi kuin mitä perhekerronnasta saattaisi päätellä, ja toisaalla asuvaa alaikäistä lasta ei välttämättä arvioida kaikkein läheisimpien joukkoon

13 OSA 2: Samaan uusperheeseen kuuluvien lasten ja aikuisten käsityksiä perheen kokoonpanosta Tutkimushanke Social Capital and Family Processes as Predictors of Stepfamily Outcomes (Geneven yliopisto, Sveitsi, ; prof. Eric Widmer) Castrén & Widmer (2015) Insiders and outsiders in stepfamilies: Adults and children s views on family boundaries. Current Sociology 63(1): Analysoitiin osa laajemmasta aineistosta (48/ ) 48 uudessa liitossa elävää naista, joilla vähintään yksi lapsi edellisestä liitosta: v., avo- tai avioliitossa (36+12), lapsi 5-13-v., perherakenteet vaihtelivat. Ns. perhehaastattelu, jossa läsnä äiti, uusi puoliso ja lapsi ed. liitosta; tehtävänanto: kuvaus perheestäsi. Osallistujat vastasivat kirjoittaen ja/tai piirtäen, keskustelu kuvauksista

14 Yhteensä 144 kirjoitettua ja/tai piirrettyä kuvausta, joista 90 kommentoi perheen kokoonpanoa (nimet lueteltu, hahmot piirretty) ja 54 luonnehti perhettä kokonaisuutena esim. kuvailevin termein ( rakastava, antaa tukea, yhtenäinen, haastava, uusperhe ). Keitä perheeseen kuuluu ja miten perheen raja piirretään? Miten aikuisten ja lasten käsitykset perheeseen kuuluvista henkilöistä suhteutuvat toisiinsa? Analyysi kohdistui perhekuvauksen eksklusiivisuuteen ja inklusiivisuuteen: Eksklusiivisuus: selkeä rajaus, uusi parisuhde ja puolisoiden biol. lapset. Inklusiivisuus: myös aiempien liittojen suhteita (esim. lapsen biol. isä)

15 Havaintoja, tuloksia, tulkintoja 1/3 Suurimmassa osassa haastateltuja perheitä (41/48) aikuisten ja lasten kuvaukset perheestä olivat yhteneviä eksklusiivisuuden tai inklusiivisuuden suhteen: jos aikuisten kuvaukset keskittyivät äidin nykyisen parisuhteen ympärille muodostuneeseen perheeseen, oli lapsen kuvaus useimmiten yhtenevä. Vain seitsemässä perheessä lapsen kuvaus erosi selvästi aikuisten kuvauksista; kuvauksessa mukana esim. isä, sisar- tai velipuoli isän uudesta liitosta

16 Esimerkkiperhe 1: Äidin kuvaus perheestä Äiti, uusi puoliso, 9-v. tytär ed. liitosta, 3-v. tytär nykyisestä

17 Esimerkkiperhe 1: Äidin puolison kuvaus

18 Esimerkkiperhe 1: 9-v. tyttären kuvaus

19 Esimerkkiperhe 2 Äiti, puoliso, 11-v. poika ed. liitosta, 2 nykyisestä ja 3. syntymässä Äiti: Perheemme on pian valmis. Jos minun pitäisi piirtää se, piirtäisin suuren auringon, joka olisi [Puoliso], ja siihen viisi sädettä: pojat ja minä. Puoliso: Kuten vanhan ajan perhe, jossa mies työskentelee pellolla ja vaimo pitää huolta perheestä ja järjestyksestä kotona. 11-v. poika ed. liitosta: Perheeni on iso uusperhe ja kiva. Minulla on melkein neljä veljeä (yksi isän puolelta ja kolme äidin puolelta). Vanhempani ovat eronneet ja äiti meni uudestaan naimisiin [Puolison] kanssa ja isä on rakastunut uudelleen

20 Havaintoja, tuloksia, tulkintoja 2/3 Aikuisten kuvauksissa uusi puolisosidos syrjäyttää vanhan ja käsitys perheestä on useimmiten eksklusiivinen ts. raja piirretään uuden parisuhteen ja puolisoiden alaikäisten biologisten lasten muodostaman kokoonpanon ympärille. Lasten kuvauksissa on enemmän vaihtelua, vaikka useimmiten ne mukautuivat aikuisten määritelmiin. Mukautuminen on yllättävää aiemman tutkimuksen valossa: yksin haastateltuina lapset useimmiten mainitsevat toisaalla asuvan biol. vanhemman perheeseen kuuluvaksi (ks. Furstenberg & Nord 1985; Larsson Sjöberg 2001; Ritala-Koskinen 2001; Smart et al. 2001). Perhehaastattelu tilanteena erityinen?

21 12-v. poika ed. liitosta on piirtänyt suuren talon ja talon sisälle ja ulkopuolelle paljon ihmisiä puuhissaan (äidin, kaksi sisarusta, äidin uuden puolison ja tämän kaksi lasta). Tein piirroksen, jossa on melkein kaikki. Tässä. En tiedä, miten määrittelisin perheeni. Perheeni on siskoni, veljeni, äitini ja sitten, no en tiedä minne laittaisin isäni. Koska, hän ei en tiedä, hän ei ole tässä projektissa mukana. [Joku aikuisista kysyy: Hän kuuluu sinun perheeseesi? ] Joo, joo, kuuluu. Piirsin perheeni niin kuin se on täällä ja ilman toista puolta. Lapsen perheen jakautuminen kahtaalle tulee ilmi muidenkin lasten kuvauksissa (ks. seuraava dia, 13-v. tytön piirustus)

22 Esimerkkiperhe 3 Äiti, uusi puoliso, äidin 2 lasta ja puolison 2 lasta ed. liitoista

23 Havaintoja, tuloksia, tulkintoja 3/3 Vrt. Irene Théryn nimitys lapsen perheelle eron jälkeen: bipolar unit Äidit rajautuivat perhekuvauksissaan tiukimmin uuden liiton kautta muodostuneeseen perhekokoonpanoon, kun taas uusien puolisoiden ja lasten kuvauksissa oli jonkin verran enemmän inklusiivisuutta eli avautumista aiempien perhekokoonpanojen suhteisiin. Kuitenkin lasten laajamittainen mukautuminen aikuisten käsityksiin hämmentävää, sillä suurin osa lapsista oli säännöllisessä yhteydessä isänsä kanssa. Miten ymmärrettävissä?

24 Kaksi tulkintaa: 1) Lapsen käsitys perheestä jakautunut kahteen tilallisesti eriytyneeseen osaan (täällä siellä; vrt. Mason & Tipper 2008), jotka perhehaastattelu tilanteena nostaa esiin. Nämä osat kenties yhdistyvät lapsen sisäisessä ymmärryksessä ja asettuvat eri taajuuksille : Vrt. Ritala-Koskinen (2001; ks myös Larsson Sjöberg 2001): vanhempien eron jälkeen lapsilla arkiperhe ja tunneperhe. 2) Lapsen mukautuminen aikuisten määrittelemiin perheen rajoihin voi tarkoittaa myös sitä, että lapset omaksuneet samanaikaisesti ulko- ja sisäjäsenen aseman suhteessa äidin ja isän perheeseen ja vaihtelevat lakkaamatta näiden välillä. Mikä on lapsen oma perhe?

25 Lopuksi Perheeseen kulttuurisesti liitetyt kuulumisen tunteet ja kokemus meistä muotoutuu yhä enenevässä määrin yksilöllisesti. Välttämättä ei ole olemassa ketään toista, joka jakaa saman kokemuksen perheestä ja määrittelee meidät samalla tavoin. Kuulumisen tunteista ja meistä tulee pitkälle yksilöitynyt kokemus. Kollektiivisesti jaetut perheidentiteetit tulevat sitä harvinaisemmiksi mitä moninaisemmiksi ihmisten erilaiset perheelämäkerrat käyvät. Eron jälkeisissä perheissä joustavuus perheen rajojen määrittelyssä ja suvaitsevaisuus perheenjäsenten erilaisia käsityksiä kohtaan nousee erityisen keskeiseksi

26 Kiitos! uef.fi