Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen
Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella Lukemattomia eri-ikäisiä, rinnakkaisia ja päällekkäisiä järjestelmiä ja tietovarantoja Järjestelmät eivät keskustele, tieto ei kulje (teknologia, arkkitehtuuri, säännöstö) Sitoo valtavasti resursseja (henkilöstö ja ICTinvestoinnit) Samalla ICT:n hyödyntäminen käyttäjälähtöisiin ja vuorovaikutteisiin palveluihin vaatimatonta Julkisen sektorin työ- ja toimintatapojen muutos seisoo paikallaan, tuottavuus ei kasva
Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen Sijoitus 1 2 3 4 5 6 7 8 Kehityssuunta 9 kertoo paljon tapahtuneesta. 10 11 World Economic 12 Forum & Insead: Network Readiness 13 Index Rankings 2002-2008 (Government Usage index) 14 15 16 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vertailut ovat vertailuja, mutta: YK EIU & IBM WEF Sijoitus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vertailut ovat vertailuja, mutta: Suomi on systemaattisesti pudonnut kärjestä kaikissa keskeisissä vertailuissa YK: EIU & IBM: WEF: UN E-Government Readiness Index Economist Intelligence Unit & IBM E-readiness Rankings World Economic Forum & Insead Network Readiness Index Suomi Tanska Singapore Viro Korea
Jatkossa BKT ei kasva ilman tuottavuuden kasvua TAANTUMA ETLA ennuste 5 4 %? 3 2 1 0-1 -2 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Tuottavuus (toteutunut) Tuottavuus (vaadittu) Työpanos Työpanoksen toteutunut ja ennustettu muutos (1995-2030) Tuottavuuden toteutunut (1995-2008), ennustettu (2009-2013) ja tarvittava (2014-2030) muutos, jotta 3 % talouskasvu olisi mahdollinen Vuosien 1995-2013 luvut trenditasoitettu Lähde: ETLA, Tilastokeskus (työvoiman tarjontaennuste)
Kun huoltosuhde heikkenee, julkisen sektorin velka kasvaa Muu väestö / yksityisen sektorin työlliset 3.0 2.5 2.0 Vuonna 1980: 1,5 Ensi vuonna: 2 Julkisen sektorin velka / BKT 0.7 0.6 0.5 1.5 1.0 90-luvun lama: 2,5 ja voimakas velkaantuminen Vuonna 2030: 2,8 - Kestääkö kansantalous 0.4 0.3 0.2 0.5 0.0 Kuinka monen muun edestä yhden yksityisellä sektorilla työskentelevän on tienattava? 0.1 0 Julkisen sektorin velka / BKT Muu väestö / yksityisen sektorin työlliset Lähde: Tilastokeskus, ETLA, EVA
Mistä on kysymys? JULKISELLA SEKTORILLA LIIAN SUURI OSA VÄHÄSTÄ TYÖVOIMASTA JULKISEN TALOUDEN RAKENTEELLINEN ALIJÄÄMÄ KANSAIN- VÄLINEN KILPAILU KOVENEE HUOLTOSUHDE HEIKKENEE Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän rahoituspohja VANHAT MENESTYS- ALAT HIIPUVAT GLOBALISAATIO VIE TYÖPAIKKOJA YRITTÄJYYS KOETAAN VASTENMIELISEKSI JA MENESTYMINEN EPÄILYTTÄVÄKSI
Digitalisaatio ei ratko kaikkia kasvun ongelmia mutta on järkevintä mitä voimme tehdä JULKISEN SEKTORIN TUOTTAVUUDEN KOHENTAMINEN JULKISEN TALOUDEN RAKENTEELLINEN ALIJÄÄMÄ HELPOTTUU ALIJÄÄMÄ KANSAIN- VÄLINEN KILPAILU KOVENEE VAPAUTTAA RESURSSEJA HUOLTOSUHDE HUOLTOSUHDE HEIKKENEE HEIKKENEE ASTETTA VÄHEMMÄN DIGITALISAATIO UUTTA LIIKE- TOIMINTAA POHJA UUDELLE KASVU- STRATEGIALLE ENEMMÄN IRTI INVESTOINNEISTA FYYSISEEN JA HENKISEEN PÄÄOMAAN
Hyvä uutinen: Kuntapuolella tuottavuuspotentiaali on valtava Huono uutinen: kovin vähän on tapahtunut tähän mennessä Sitra: Kuntien ICT-ratkaisulla voidaan säästää n. 3,0-3,5 mrd. euroa vuosina 2010 2015 Palvelukeskusten tavoitteena: kuntien tuottavuuden merkittävä nousu 2 %:n säästöt vuoteen 2015 mennessä palvelujen laadun ja saatavuuden paraneminen yksityisen ja julkisen sektorin ICT-kehitysorganisaatioiden uraauurtava yhteistyö 8
Suomalaisen tietoyhteiskunnan laatuhyppäys Hajautettu Organisointi Keskitetty Vesiputous Periaate Ketterä
Miten organisoidaan? 1. Selkeä konserniohjaus Kaikkein tärkein asia Vetovastuu esim. valtioneuvoston kansliaan Reviirikiistat sivuun Kehitystä hidastava säännöstö kokonaistarkasteluun Selkeä vastuunjako ja toiminnan ohjaus 2. Eri toimijoiden roolit kohdalleen Julkinen hallinto linjaa kehityksen yleisellä tasolla Yksityiset yritykset toteuttavat ja rakentavat tarvittavat ratkaisut ja palvelut Edellytys: Julkisen sektorin tilaajaosaaminen saatava uudelle tasolle
Yleiset periaateet 1. Konsernijohto: Tiukka aikataulu, selkeät välitavoitteet sekä seuranta ja arviointi 2. Kansallisella tasolla yhteinen standardointi ja järjestelmäarkkitehtuurin määrittely Ei tarkoita massiivista kansallista yhteisstandardia ja konsensusta palvelurakenteen luonteesta, vaan: Yhteiset käytänteet ja rajapinnat Perusrekisterien ja julkisten tietovarantojen käytettävyys Kehittämisprosessin käyttäjälähtöisyys ja iteratiivisuus 3. Yhdenmukainen käyttäjäkokemus 4. Palvelujen inkrementaalinen, koko ajan etenevä kehitys 5. Käytetään olemassa olevia komponentteja 6. Huomioidaan sosiaalisen median mahdollisuudet
Ensimmäiset konkreettiset askeleet Tunnistaminen, single-sign-on Kansalaisten sähköinen asiointitili Keskitettyjen rekisterien sopiminen ja jakaminen ja niiden hyödyntäminen pakolliseksi Julkisten tietovarantojen avaaminen maksuperustelaki täysremonttiin julkisen sektorin virastojen IPR:ät? Muun kehitystä hidastavan säännöstön kokonaisarviointi
Summa summarum Hetki tietoyhteiskunnan kriisiytymiselle on huonoin mahdollinen - Suomi tarvitsee juuri nyt digitalisaation tuottavuushyötyjä enemmän kuin koskaan ennen Valtiovallan pitää ottaa vahva, mutta väliaikainen ote tietoyhteiskunnan kehityksestä. Se voi ja sen pitää mahdollistaa: Julkisen sektorin tuottavuusloikka ja uudistuminen Edistyneet palvelut kansalaisille ja yrityksille Uuden liiketoiminnan synty yksityiselle sektorille