Osaamisen tila ja taso

Transkriptio

1 Osaamisen tila ja taso Tulevaisuuden osaaminen - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaustyön seminaari Finlandia-talo Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö

2 Julkisyhteisöjen velka 2

3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 3

4 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (tasapainotus % BKT:sta, 1 % = 2 mrd) 4

5 Koulutuksen sopeutus (valtio, milj.) 5

6 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö INSEAD Global Innovation Index 2013 Inhimillinen pääoma ja tutkimus World Economic Forum Korkeakoulutus WEF and INSEAD Valmius hyödyntää ICT:tä 2013 Innovation Union Scoreboard 2013 Inhimilliset voimavarat Yritysten toimintaedellytykset Forbes Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Ruotsi 1. Irlanti 2. Korea 2. Singapore 2. Singapore 2. Suomi 2. Uusi Seelanti 3. Singapore 3. Sveitsi 3. Ruotsi 3. Irlanti 3. Hong Kong 4. Ruotsi 4. Belgia 4. Alankomaat 4. UK 4. Tanska 5. Islanti 5. Saksa 5. Norja 5. Slovakia 5. Ruotsi 6. Yhdysvallat 6. Alankomaat 6. Sveitsi 6. Slovenia 6. Suomi 7. Tanska 7. Ruotsi 7. UK 7. Ranska 7. Singapore 8. Israel 8. Yhdysvallat 8. Tanska 8. Hollanti 8. Kanada 9. Irlanti 9. Taiwan 9. Yhdysvallat 9. Liettua 9. Norja 10. Itävalta 10. Uusi Seelanti 10. Taiwan 10. Belgia 10. Alankomaat Indikaattorit katsovat taaksepäin! 6

7 Rakenteellinen kilpailukyky on hyvä mutta halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä Perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tutkintojen määrän kasvu pysähtyy eivätkä tohtorit työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (OPH, PISA, PIAAC) Ero kärkimaihin ennallaan tai kasvaa, vähän huippujulkaisuja, patentointi laskusuunnassa Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 7

8 Osaamisvertailuissa (PISA ja PIAAC) pärjätään, mutta Perusopetuksen päättävien (15-v.) sekä aikuisista nuorimpien ikäluokkien (alle 25-vuotiaat) osaaminen on laskusuunnassa (OPH:n arvioinnit, KV-arvioinnit) Nuorten lukutaidossa ja laskutaidossa raju pudotus. Myös asenteet muuttuneet kielteisemmiksi. Oppilaiden väliset erot osaamisessa sekä koulujen väliset erot kasvussa Tyttöjen ja poikien lukutaidossa osallistujamaiden suurin ero tyttöjen hyväksi Itä- ja Pohjois-Suomen poikien tulokset huolestuttavat Vanhimpien työikäisten (55-64) perustaidoissa ja tietotekniikkaosaamisessa merkittäviä puutteita Sosiaalinen tausta vaikuttaa OECD-maiden keskiarvoa enemmän aikuisten osaamistuloksiin, nuorissa sosiaalisen taustan vaikutus tuloksiin on kasvanut Suomi ei hyödynnä digitaalisuuden mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa Oppimistulosten lasku on kansainvälinen ilmiö. Suomessa havainnot tulevat hieman muita maita jäljessä Osaamistason laskua on selitetty sekä yhteiskunnan, kulttuurin, arvojen ja elämäntapojen muutoksella että koulun käytänteillä 8

9 Osaamistason lasku on voimakkainta Ruotsissa ja Suomessa. Myös muissa kehittyneissä länsimaissa osaaminen on heikentynyt. Saksa, Sveitsi ja Liechtenstein sekä Kaukoidän maat ovat parantaneet tuloksiaan OECD:n keskiarvon yläpuolella olleista maista. PISA 2012 (OECD)

10 Digitaaliyhteiskunta: huipputason edellytyksillä keskinkertaisia tuloksia Digibarometri 2014: Suomen sijoitus 22 maan vertailussa 10

11 Koulun tietokoneita käytettiin opetustarkoitukseen vähintään kerran viikossa lukuvuonna Yleissivistävän koulutuksen 8. luokka Yleissivistävän koulutuksen 11. luokka Lähde: European Commission. Survey of Schools: ICT in Education 11

12 Opiskelijoiden näkemys ICT:n käytön vaikutuksesta oppimiseen (lukuvuosi ; asteikko 1-4; vaikuttaa paljon = 4) Yleissivistävän koulutuksen 11. luokan opiskelijat Ammatillisen koulutuksen 11. luokan opiskelijat Lähde: European Commission. Survey of Schools: ICT in Education. 12

13 Suomessa koulutustason nousu on pysähtynyt Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin v

14 Riittääkö osaaminen? Väestön koulutustason nousu pysähtyy vuoteen 2030 mennessä, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrän kasvu on hidastunut noin 1000 tutkinnon vuosikasvusta on siirrytty 2010 luvulla noin 600 tutkinnon vuosikasvuun. Tutkintoja suoritetaan aiempaa vanhempina luvulla keskimääräisellä tutkinnon suorittajalla oli odotettavissa noin 38 vuoden työura. Vuoteen 2012 mennessä työiän odotusarvo oli laskenut 34 vuoteen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on korkea (yli 90%); korkeasti koulutetuissa ei ole merkittävää mobilisoimatonta työvoimareserviä. 14

15 Tieteellinen vaikuttavuus valituissa OECD-maissa Viittausindeksi valituissa OECDmaissa Top 10 -indeksi valituissa OECDmaissa ,6 1,6 Sveitsi Sveitsi 1,4 Alankomaat 1,4 Alankomaat Tanska Yhdysvallat 1,2 Yhdysvallat 1,2 Tanska 1 0,8 0,6 0,4 Ruotsi Irlanti Norja Saksa Suomi Itävalta Maailman keskitaso 1 0,8 0,6 0,4 Ruotsi Saksa Irlanti Itävalta Norja Suomi Maailman keskitaso Lähde: Thomson Reuters, Bibliometrinen laskenta CSC, 2014.

16 Pohjoismaiden vertailu huippujulkaisujen mukaan Highly cited publications across subject field among top 10% in world production in Data includes universities and university hospitals equals the world average. Index value for Finland highlighted. 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 1,06 0,92 0,94 1,18 1,09 1,10 0,94 1,09 0,60 0,40 0,20 0,00 Physics & Math Chemistry Engineering & Materials Sci. Geosciences Agriculture, Fisheries & Forestry Biology Biomedicine Health Sciences All Nordic countries Denmark Finland Norway Sweden Lähde: Comparing Research at Nordic Universities Using Bibliometric Indicators. Second report, covering the years NordForsk Policy Paper 2/2014.Data Source: Thomson Reuters, bibliometric calculation Vetenskapsrådet.

17 Kahdeksan maan vertailu viittausindikaattoreiden avulla Viittausindeksi 1, ,5 1,4 1,3 1,2 1,1 Irlanti Itävalta 0,9 0,8 Suomi Norja Ruotsi Alankomaat Sveitsi Tanska 1 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 Top 10 -indeksi Lähde: Suomen Akatemia

18 Kahdeksan maan vertailu viittausindikaattoreiden avulla ,6 1,5 Viittausindeksi ,4 1,3 Sveitsi Alankomaat Tanska 1,2 1,1 Ruotsi Suomi Norja Irlanti Itävalta 1 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Top 10 -indeksi Lähde: Suomen Akatemia ,9 0,8 Suomi on siellä missä ennenkin, mutta muut ovat menneet ohi 18

19 KIITOS 19