perheyrit ys 2/2013 Perheyritysten liitto ry

perheyrit ys 2/2013 Perheyritysten liitto ry Maarit Toivanen-Koivisto: Perheyritykset ovat kunnon yrityskansalaisia SIVU 32 Vuoden Perheyritys on Woikoski Oy SIVU 10 Verouudistus ja keinulautamalli SIVU 38 1

Perheyritys 2/2013 6 Perheyritystapahtumassa rakennettiin pääoman ja työn liittoa. 42 Luopumisen taito / Konsten att ge upp i tid. 14 Sydän kädessä: Tiuku ja Vera Räsänen. 44 Perintö: Heikki Lehtonen. JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie 16 20 Perheyrittäjän ja startup-yrittäjän vuoropuhelu. Perhe & yritys: Juustoportti haastaa jättiläiset. VAKIOT: 4 5 Pääkirjoitus Puheenjohtajan huomio TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Hanna Ojanpää, Mikko Pellinen, Tapio Neva, Terhi Upola ja Nanette Forsström 24 Simo Valtti: Veroparatiisi Suomi. 18 25 Lyhyesti Tulossa ja uudet jäsenet OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi TAITTO Emma Hyökyvaara 26 Työpaikka: Nanso katsoo vaikeinakin aikoina luottavaisesti tulevaisuuteen. Puheenjohtaja Pekka Laitinen julkisti Vuoden Perheyrityksen Perheyritystapahtumassa. 47 Asiantuntijakirjoitukset Kannen kuva Olli Urpela 30 Keskustelunavaus: Tom Palmberg. PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura ISSN-TUNNUS 1795-8075 32 Henkilökuva: Maarit Toivanen-Koivisto puhuu nöyryydestä. 38 Matti Vanhanen: Trampoliinin ja keinulaudan ero. YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK Kuvanveistäjä Taisto Rauta veisti Peter Fazer -palkinnon. Hanna ja Niklas Keski-Kasari rakentavat uutta ja isoa. Sami Kuuselan mielestä startupeilla olisi annettavaa paperitehtaille. 2 3

Pääkirjoitus Tästä on hyvä jatkaa Edunvalvontajärjestön on tärkeää tehdä huomioita yleisestä ilmapiiristä. Vuorineuvos Maarit-Toivanen Koivisto kertoo havainneensa (s. 32), että suhtautumisessa yrittäjyyteen ja perheyrittäjyyteen on tapahtunut huolestuttava muutos. Ilmapiiriä muokkaavat lukuisat tekijät, joista media vaikuttaa usein näkyvimmältä. Myös sattumilla on oma osansa, puhumattakaan mittelöistä politiikan julkisilla areenoilla sekä päätöksenteon kulisseissa. Perheyritysten liitolla on pitkäjänteinen ja tärkeä tehtävä sukupolvelta toiselle jatkuvan yrittäjyyden esilläpitämisessä ja edistämisessä. On etsittävä ja löydettävä keinoja, jotka kehittävät asenteita perheyrittäjyyden kannalta avarampaan suuntaan. Yksi avoin tapa on kertoa esimerkiksi Juustoportin (s. 18) kasvuun ja Nanson tulevaisuudenuskoon (s. 26) liittyviä hyviä uutisia. Vaikeuksista kertomistakaan ei toisaalta tule kaihtaa. Vaikeudet ovat kuitenkin eri asia kuin perustavalaatuinen kielteisyys, joka harvoin vie asioita eteenpäin. Paremminkin sillä on taipumus toimia jarruna. Maltillisen näkökulman tarjoaa liiton varapuheenjohaja Alexander Bargum viereisellä sivulla. Hän muistuttaa, että päätökset usein tarkoittavat sopeutumista kaikille osapuolille. Voittajien on turha liputtaa tai häviäjien sirotella tuhkaa päälleen. Perheyritystapahtumassa (s. 6) rakennettiin siltaa pääoman ja työn välille. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen debatoivat ja yleisö sai kommentoida. Harjuniemi totesi vakuuttavasti, että työntekijät arvostavat kotimaista kasvollista omistajaa. Tästä on hyvä jatkaa. EVELIINA TALVITIE eveliina.talvitie@perheyritys.fi YRITTÄJÄ! TULE MUKAAN AVUN JUHLAVUODEN KAMPANJAAN Tarjoa kesätyö- tai työkokeilupaikka, tukityöllistä, ota nuori oppi - sopimus koulutukseen tai palkkaa hänet työsuhteeseen. Jos yritykselläsi on mahdollisuus työllistää työpajanuoria, ota yhteyttä Valtakunnalliseen työ - paja yhdistykseen sähköpostitse tyopajanuorilletyota@tpy.fi tai puhelimitse 050 337 1009 (virkaaikana). Lisätietoa myös osoitteessa www.tpy.fi Kerromme työllistävistä yrityksistä Avussa ja verkkosivuillamme www.apu.fi PERHEYRITYSTEN LIITTO Puheenjohtajan huomio! Yrittäminen kannattaa Kevään kehysriihen veroratkaisuista on julkisuudessa keskusteltu hyvin aktiivisesti. Liittomme edunvalvonnan kannalta on enää tässä vaiheessa turha esittää näkemyksiä siitä, miten prosessia tai sisältöä olisi kenties voinut hoitaa toisinkin. Ei liene myöskään olennaista, ketkä ovat nyt voittajia ja ketkä ovat häviäjiä. Kuten aina, kaikki ovat joka tapauksessa sopeutujia. Uudistus kokonaisuudessaan ei lopulta ole kovin merkittävä, mutta yhteisöveron alentaminen on sinänsä myönteinen ele. Hallituksen alkuperäistä linjaa seurannut poru osoitti kuitenkin, ettei julkinen keskustelu yrittämisen ja omistamisen verotuksesta perustu kovinkaan syvälliseen ymmärrykseen omistajuuden perusedellytyksistä. Liittomme on ilmeisesti onnistunut melko hyvin avaamaan omistajuuden ja työllistämisen ongelmia poliittisille päättäjille. Kysymys kuuluukin, miten pystyisimme tekemään sanomamme nykyistäkin ymmärrettävämmäksi myös niin sanotulle suurelle yleisölle. Tämä on todella pitkäjänteistä työtä, joka ei tule koskaan valmiiksi. Eikä sen pidäkään, mutta silti kannattaa yrittää! Yhtä lailla kuin yrityksen perustaminen tai ostaminen, myös yrityksen pitäminen on jatkuva sijoituspäätös. Jatkuvuus ja ennustettavuus ovat yrittäjyyden ja verotuksen välisen suhteen kulmakiviä. Niiden olemassaolo on yrittämisen mielekkyyden kannalta paljon tärkeämpää, kuin verokantojen tarkistukset milloin mihinkin suuntaan. Viime vuosien verotusratkaisut eivät ole olleet omiaan vahvistamaan ennustettavuutta. Täytyy toivoa, että suunta on tästä eteenpäin vakaampi. 4 Apu perustettiin lamavuonna 1933 työttömien auttamiseksi. Irtonumero maksoi kaksi markkaa, mistä työtön myyjä sai itselleen 1,25 markkaa perheensä elättämiseen. Apu haluaa juhlavuotenaan kunnioittaa lehden alku - perää kiinnittämällä huomiota nuorten työllistymiseen. Alexander Bargum

Perheyritystapahtuma 2013: Yhteisen tehtävän edessä Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Olli Urpela Perheyritystapahtuma veti jälleen ajankohtaisilla teemoillaan Finlandia-talon salin täyteen. Keskustelun ytimessä olivat Suomen taloudellinen tilanne, veropolitiikka sekä perheyrittäjien tarinat. Paljon on tapahtunut sitten viime Perheyritystapahtuman, mutta yksi asia on vuoden takaisesta pysynyt samana: talouden kasvu on edelleen vuoden 2008 taantumaa edeltävällä tasolla. Julkisen sektorin leikkauspaineet yhdistettynä Euroopan talouskriisiin sekä päätöksenteon vaikeuksiin ja epävarmuuteen eivät ainakaan helpota yritystoiminnan edellytyksiä kotirintamalla tai viennin veturina. Perheyrityksen liiton puheenjohtaja Pekka Laitisen sanoin elämme talouden viidettä kituvuotta. Siitäkin huolimatta talouskasvua syntyy ainoastaan yrityksissä. Tarvitsemme jatkossakin yhteistä ja tiivistä edun- 6 7

Toimitusjohtaja Tuomo Aine, Harjavalta Oy: Politiikkaa pitää vain kestää. Mutta kyllä se pistää varovaiseksi, kun tulevasta ei voi olla varma. Mielestäni päättäjiltä puuttuu näköalaisuus. Mitä tulee perintö- ja lahjaveroon, Suomen pitäisi seurata Ruotsin mallia. Kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki, Minimani yhtiöt: Mielestäni Eero Heinäluoma perusteli hyvin yhteiskunnallisia muutoksia. Olen siitä hänen kanssaan samaa mieltä, että maksutaakka on hyväksyttävä. Erikoislääkäri Annakaija Lappalainen, Lääkärikeskus Aava Oy: Jyrki Mäki todella pysäytti tarinallaan. Nämä ovat mielestäni tämän tapahtuman parasta antia. Myös Kalle Isokallion ja Eero Heinäluoman puheenvuorot olivat mielenkiintoisia, provosointi on hyvästä. valvontatyötä, jotta perheyrityksemme siirtyvät paremmassa kunnossa eteenpäin, Laitinen linjasi avauspuheenvuorossaan. Olkaa olemassa huomennakin Kahden egon kohtaaminen, kuten eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma esitteli itsensä ja kirjailija Kalle Isokallion, jäi valitettavasti yleisöltä todistamatta. Kumpikin oli vuorotellen samaa mieltä, että yritysten toimintaedellytyksiä tulee edesauttaa. Kannattavan ja työllistävän yritystoiminnan suurin ongelma on verotus: Mitä kovempi tulovero, sitä vähemmän jää liiketoimintaa mahdollistavaa pääomaa. Mitä enemmän voittoa verotetaan, sitä hitaammin pääoma kertyy, Isokallio totesi ehdottaen, että perheyritysten päivää vietettäisiin aina 24.7. Nopeaa kasvunkäännettä ei ole näköpiirissä. Yrityskantamme on kuitenkin oltava iskukunnossa, kun paremmat ajat koittavat. Valtiovallan tulee luoda yritystoiminnalle edellytykset. Yhteisöveron alentaminen on tästä yksi esimerkki, Heinäluoma vastasi. Silläkin on arvonsa, että poliitikot eivät lupaa sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla. Mielenkiintoinen debatti käytiin myös Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen ja Perheyritystenliiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen välillä. Keskustelu vakuutti kuulijat siitä, että osapuolet eivät ole kaukana toisistaan. Pääoman ja työn liitossa otettiin askel eteenpäin. Ammattiyhdistysliike on poliittista siipeä pragmaattisempi, Harjuniemi totesi. Liiton tehtävänä on pitää rohkeasti asioita esillä, Vanhanen puolestaan jatkoi. Tarinoita tulevaisuudesta Hallitus tavoittelee yhteisöveron alentamisella yritysten työllistämismahdollisuuksia. Viimeisen vuosikymmenen aikana yrittäjyydestä kaikki nähnyt Atoy Oy:n Jyrki Mäki myönsi, että usko on ollut välillä kovilla, mutta työntekijät ovat aina olleet lojaaleja. Minulle pääoma merkitsee kolmea asiaa: rahallista ja henkistä pääomaa sekä työntekijöitä. Ilman näitä kaikkia en olisi noussut takaisin jaloilleni. Lisäksi toivon, että kateus katoaisi lopullisesti: kaikilla on mahdollisuus kokea sama kuin mitä me olemme läpikäyneet. Toimitusjohtaja Anne Kangas Hoitokoti Päiväkummusta puolestaan toivoisi, että kilpailutuksen pelisäännöt julkisella sektorilla olisivat yhtenäiset. Yrittäjän kannalta epävarmuustekijöitä on liikaa. Esimerkiksi kilpailutuksen pisteytyksessä paikallisen toimijan on vaikea lähteä hakemaan kasvua valtakunnallisesti. Stefanie Brandtille kasvu on tarkoittanut tutustumista itseensä. Nuoren viestintäjohtajan vuoristorata otti aikansa, mutta samalla selkeytti henkilökohtaiset tavoitteet. Ei saa elää muiden toivomusten mukaisesti, silloin kadottaa itsensä. Päivän päätteeksi tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta muistutti, että muutos on välttämätön. Rahat eivät riitä nykyisenkaltaiseen yhteiskuntaan. Jos karsimme kaiken ylimääräisen, Suomi selviää. Mutta se ei ole tavoite. Nyt tarvitaan uusia aloitteita ja uutta ajattelutapaa. Meidän tulee kehittää Suomi sellaiseksi, että täältä löytyy paikka nuorille, vanhat pysyvät mukana ja putoajat saadaan kiinni. Teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen, Tulikivi Oyj: Yhteistyö henkilöstön kanssa on voimavara, jota perheyritys tarvitsee. Avoimuus kuuluu johtajuuteen, ei ylhäältä alaspäin -asenne. 8 9

Taide toistaa tarinaa Ruudinkeksijän perilliset Järjestyksessään kymmenennen perheyrityspalkinnon lunasti tänä vuonna mäntyharjulainen Oy Woikoski Ab. Oy Woikoski Ab Perustettu vuonna 1882 Pääkonttori Mäntyharjulla Toimiala: Teollisten, lääkkeellisten, erikois-, elintarvike- ja laboratoriokaasujen valmistus, myynti, jakelu sekä laitemyynti Liikevaihto: 41 miljoonaa euroa Henkilöstö: 160 työntekijää Kotimaassa vahvasti verkostoitunut ja kansainvälisestikin toimiva Woikoski on sitoutumaton kaasualan yritys, joka on rohkeasti investoinut ja innovoinut talouden heikoista ajoista huolimatta. Meillä on yli sadan vuoden ajan ollut sama päätuote, sijainti ja omistuspohja, hallituksen puheenjohtaja Clas Palmberg toteaa. Arvioidessamme investointeja meille tärkeitä asioita ovat jatkuvuus, tulevaisuuden ratkaisut sekä kannattavuus. Olemme palkanneet vuosittain lisää henkilökuntaa, myös tänä vuonna. Clas Palmberg on yrittäjä neljännessä polvessa. Kun isäni isoisä Knut August Palmberg perusti 131 vuotta sitten kimrööki- eli nokimustatehtaan, Suomen teollistuminen oli vasta aluillaan. Lainsäädäntö oli pitkään ollut yrittämisen este. Näinä päivinä mieleeni tulee valitettavasti, olemmeko vastaavassa tilanteessa nytkin. Ainakin ne kymmenettuhannet perheyritykset, jotka ovat sukupolvenvaihdoksen edessä tuntevat varmasti olevansa umpikujassa. Woikosken tuotteita ovat yrityksen alkuvuosista lähtien olleet vety- ja happikaasu. Vuonna 2008 voimaan tulleen EU-lainsäädännön myötä Woikoski lasketaan myös lääketehtaaksi; tuotantolaitosten määrässä se on tänä päivänä alallaan Suomen suurin. Käänteentekeviä muutoksia on tapahtunut myös yrityksen kokoonpanossa: Kalevi Korjala aloitti syyskuussa 2012 yrityksen historian ensimmäisenä perheen ulkopuolisena toimitusjohtajana. Perehdyttäminen on kestänyt kolmekymmentä vuotta, Palmberg toteaa viitaten aiemmin teknisenä johtajana työskennelleeseen Korjalaan. Myös tytär Marisa Palmbergia on isän sanoin pikkuhiljaa valmennettu perheyrityksen jatkajaksi. Siirtyminen Woikoskelle töihin oli kuitenkin tyttärelle oma ratkaisu. Nyt oli oikea aika ottaa haaste vastaan, lääketurvapäällikkönä toimiva Marisa Palmberg itse tietää. Isäni piti minut aikoinaan tiukasti ulkopuolisella opissa vaikka moneen kertaan yritin päästä Woikoskelle töihin, Clas Palmberg naurahtaa. Jatkuvuus merkitsee minulle paljon. Meitä on moneen kertaan yritetty ostaa, mutta olemme kerta kerran jälkeen todenneet, että emme ole myytävänä. Perheyritysten liitolta saamastaan tunnustuksesta Palmbergit ovat aidosti otettuja. Vaikka Woikoski on vuosien varrella saanut useita palkintoja ja huomionosoituksia - alkaen tsaarin suurruhtinaskunnan ajoista - tuorein menee kaikkien ohi. Olemme kovassa seurassa, Palmberg tiivistää. Tämä oli meille kaikille tunnustus hyvästä työstä ja suuri motivaation lähde tästä eteenpäin, kehitysjohtajana yrityksessä toimiva Sari Palmberg lisää. Henkilökohtaisesti pidän tätä kunnianosoituksena suvun historialle, Marisa Palmberg selvittää omia tuntemuksiaan. Perheyrityksen liiton 15-vuotisen taipaleen kunniaksi perheyrityspalkinto kantaa jatkossa nimeä Peter Fazer -palkinto. Perheyritysten liitto antoi kuvanveistäjä Taisto Raudalle vapaat kädet palkinnon suunnitteluun. Rauta ryhtyi työhön mielessään perheyrityksen syvä ydin: jatkuvuus, kasvu ja perheen antama suoja. Moni yritys lähtee pienestä ja kasvaa ajan saatossa. Tämä pätee myös yrityksen jatkajiin; he kasvavat yrityksen sisälle tietäen usein jo nuorena, että tulevat johtamaan perheyritystä seuraaville sukupolville, Rauta pohtii. Prosessin Rauta aloitti piirtämällä luonnoksia. Valitusta piirustuksesta Rauta työsti savesta patsaan. Savi on materiaalina pehmeä ja sitä voi muokata loputtomiin. Sama savi säilyy vuosia, kun sitä muistaa säännöllisesti kastella, Rauta tietää. Savipatsaasta Rauta teki kipsimuotit, mitä puolestaan ympäröi elastinen silikonimuotti vahaamista varten. Vaha sivellään mäntysuopa-ruokaöljy -sekoituksella rasvattuun silikonipintaan tarkasti, jotta siihen ei pääse syntymään ilmakuoppia: kaikki painaumat, mitkä näkyvät vahassa, toistuvat pronssissa. Vahan tarkoituksena on tehdä patsaaseen polttamisvaiheessa ontto tila, mihin pronssi kaadetaan, kun vaha on palanut pois noin 700-800 asteen lämmössä. Pronssin polttamisen jälkeen patsaan työstämisessä on vuorossa hionta, kiillotus ja patinointi. Itse prosessia Rauta kuvaa loogiseksi. Mitään vaihetta ei voi ohittaa. Mutta vaikka työvaiheet ovat joka kerta samat, jokainen patsas on uniikki. Rauta itse on tyytyväinen siihen, että veistoksen kolmiulotteisuus tekee siitä visuaalisesti moni merkityksellisen. Patsas on elävä ja muuttuu katsottaessa sitä eri suunnista. Peter Fazerin nimeä kantavaa patsasta liitto on tilannut Raudalta kymmenelle vuodelle. Isän nimeä kantava palkinto on kunnianosoitus hänen tekemästään työstä perheyrittäjien eteen, Karl Fazer totesi Perheyritystapahtumassa. Taisto Rauta (60) Kuvanveistäjä Valmistui Taideakatemiasta vuonna 1980 Lukuisia näyttelyitä ja tilaustöitä, muun muassa Tarja Halosen pronssiin valettu rintakuva (2004) 10 11

Tiuku ja Vera Räsänen käytännön kouluttamat Duroy Oy Perustettu vuonna 1974 Toimiala: Kauneudenhoitovälineineiden maahantuonti, myynti, suunnittelu ja koulutus Liikevaihto 1 Me Henkilöstö 7 Teksti: Hanna Ojanpää Kuva: Olli Häkämies Vera Räsänen (30) Asema yrityksessä: Partner (brändi, markkinointi ja mainonta, tuotekehitys) Koulutus: Meikkaaja Tiuku Räsänen tekee mielellään töitä oman perheensä kanssa. Kun valta vaihtuu, lapset ovat itse tosipaikan edessä. Millainen Oma tie on ollut perheyrityksessä? Tiuku: Aloitin Duroyssa vuonna 1975. Vastuullani olivat tuolloin PR, lehdistösuhteet sekä kirjeenvaihto asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa. Olen saanut koulutuksen ravintola-alalta, mutta oppinut yrittäjäksi tekemällä. Kun isä kuoli vuonna 1990, minusta tuli yrityksen toimitusjohtaja. Olemme kokeneet pari lamaa ja taantumaa, mutta aina olemme selvinneet kuivin jaloin. Mieheni Ilmon kanssa olemme olleet todella hyvä tiimi. Toivottavasti lapsemme löytävät työn tekemiseen samanlaisen hengen. Vera: Olen pikkutytöstä lähtien ollut firmassa töissä - muun muassa messuilla auttamassa - ja vuodesta 2002 lähtien vakituisena työntekijänä. Veljeni Otto seurasi perässä parin vuoden päästä ja myös isosiskomme Tipi tekee meillä osa-aikaisesti töitä. Itse en edes ajatellut muuta vaihtoehtoa, olen kasvanut kiinni tähän yritykseen. Mitä neuvoja olet lapsillesi antanut? Tiuku: Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Kun on oma itsensä ja toimii oikein, ei jää mistään kiinni. Toivon myös, että lapset eivät joudu todistelemaan olemassaoloaan vaan heitä arvostettaisiin sellaisina kuin he ovat. Millaisia asenteita olet äidiltäsi omaksunut? Vera: Ammatillisesti sen, että meitä ei ole olemassa ilman asiakkaita. Olemme joustavia ja yleensä annamme enemmän kuin mitä meiltä odotetaan. Arvostan äitini rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Hän on aina uskonut tekemäänsä ja sitkeys on monta kertaa palkittu. Hän myös uskaltaa ottaa asioihin kantaa. Otto sanoo äidin opeista parhaan olevan niin kauan menee hyvin, kun ei vertaa. Tiuku: Aina jollain on suurempi auto, mutta se ei ole minulta pois. Kateus ei Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät,pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja miettivät tulevaisuutta. johda mihinkään hyvään. On hyvä tunnistaa, mikä riittää itselle ja olla siihen tyytyväinen. Jos olisimme kurkottaneet kuuta, olisimme tehneet jo monta konkurssia. Mitkä ovat Yhteistyön ilot ja haasteet? Tiuku: Meillä on aidosti hauskaa yhdessä, tämä on meidän kaikkien yhteinen työpaikka. Keskustelemme paljon ja teemme päätökset yhdessä. Lapset ovat pienestä pitäen kasvaneet yhdessä tekemiseen. Mitään suurempia ristiriitoja meillä ei ole. Vaikeinta minulle taitaa olla, miten kutsun lapsiani asiakkaiden edessä. Vera: Meillä ei ole erikseen työ- ja vapaa-ajan rooleja, siksi työasioistakin voi puhua vaikka saunan lauteilla. Yritys on vahvasti profiloitunut äitiin. Messuillakin ihmiset tulevat Tiukun osastolle. Äiti ja isä jättävät ison aukon meille täytettäväksi, se pelottaa ihan oikeasti. Tiuku: Olen aina sanonut, että sitten kun lapset ottavat johdon, he saavat tehdä omat päätöksensä. Mutta tuskin minä osaan silmiäni ummistaa. Ja toisaalta toivon, että osaankin ajoissa puuttua, jos näen, että apu on tarpeen. Miten yrittäjyys on vaikuttanut perheeseen? Tiuku: Näin jälkikäteen tulee mietittyä, että kyllähän lapset joutuivat pienenä olemaan aivan liikaa yksin - olimme Ilmon kanssa aina töissä. Se ajatus häiritsee minua edelleen. Ehkä tulevaisuudessa voin maksaa velkaani takaisin ja auttaa lastenlasten kanssa. Vera: Äiti ja isä ovat aina tehneet paljon töitä, mutta en ole sitä suoraan yhdistänyt yrittäjyyteen. Mitään traumoja lapsuudestani ei siis ole jäänyt. Ehkä yritys oli vain yksi lapsi lisää. Mitä Ajatuksia sukupolvenvaihdoksesta? Tiuku: Olemme miettineen sukupolvenvaihdosta jo parin vuoden ajan ja lähivuosina siitä tulee totta. On ihanaa, että meillä on yritykselle jatkajat. Tasapuolisuuden nimissä on tärkeää, että myös Tipi huomioidaan perinnönjaossa, vaikka hän ei yrityksessä jatkakaan. Olemme antaneet työlle niin paljon, että myyminen olisi tuntunut hukkaan heitetyiltä uhrauksilta. Sukupolvenvaihdos tarkoittaa kuitenkin myös tarkkaa taloudellista suunnittelua, ilman veroja ei tästäkään pääse eteenpäin. Vera: Firma jatkaa ja työ jatkuu, mutta silti yhteiskunta ottaa siitä osansa. Onhan se erikoista ja turhauttavaakin. Onneksi meillä on nyt alan ammattilainen apuna, yksin tästä ei selviäisi. Tiuku Räsänen (60) Asema yrityksessä: Toimitusjohtaja Koulutus: Ravintola-alan esimies 12 13

PERHEYRITYSTEN LIITTO Lyhyesti Terveisiä perheeltä! Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teemana vuonna 2013 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskunnan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työntekijöiden perheiden hyvinvointia. PL, SY ja PTT selvittivät: Suomalaisomisteiset yritykset Virossa Viron nopea talouskasvu 2000-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Ilmiön laajuuden ja vaikutusten hahmottamiseksi Perheyritysten liitto, Suomen Yrittäjät ja Pellervon taloustutkimus toteuttivat yhteistyönä selvityksen suomalaisomisteisista yrityksistä Virossa. Suomalaisomisteisten virolaisyhtiöiden määrä kasvoi 60 prosentilla vuodesta 2001 vuoteen 2011. Virossa toimi viime vuonna 1 300 suomalaisomisteista yritystä (omistusosuus yli 50 prosenttia). Suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten liikevaihto oli 4,3, miljardia euroa ja ne työllistivät 27 000 työntekijää vuonna 2011. Virossa toimii 58 000 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 38 miljardia euroa ja niiden työllisten määrä 400 000 vuonna 2011. Lisätietoa: Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Eveliina Talvitie PERHEYRITYS 1/2013 PERHEYRITYSTEN LIITTO RY PERHE YRIT YS 1/2013 PERHEYRITYSTEN LIITTO RY Hankenin uusi tutkimuskeskus keskittyy perheyrityksiin SIVU 44 Talviakatemiassa perehdytään jatkuvuuteen SIVU 12 Berner Oy sai työelämäpalkinnon SIVU 30 Lukijat arvioivat Perheyritys-lehteä Perheyritys-lehden lukijakunnan keskuudessa toteutettiin lukijakysely, johon vastasi 60 lukijaa. Hyödyllisenä lehteä piti 67 prosenttia ja erittäin hyödyllisenä 17 prosenttia vastaajista. Viiden prosentin mielestä lehti on hyödytön. Yi puolet vastaajista kertoi säilyttävänsä lehden aina tai toisinaan lukeakseen sen uudelleen. 13 prosenttia oli sitä mieltä, että lehden pitäisi ilmestyä useammin. Toivomuksia esitettiin myös ylimääräisten teemanumeroiden tuottamisesta. Kiinnostavimpana sisältönä pidetään yritystarinoita, henkilökuvia ja popularisoidun tutkimustiedon esittelyä. Lehden ulkoasua pidetään raikkaana ja viimeisteltynä. Muutama vastaajista toivoi lisää artikkeleita pienemmistä yrityksistä. Lehden toimitus huomioi toiveet ja mielipiteet tulevien lehtien sisällöissä. Väitös: Naisperheyrittäjä käyttää valtaa saadakseen asiat hoitumaan Tytti Solankallio-Vahterin (KTL, FM) väitöstutkimuksen Valta perheyrittäjänaisten subjektiivisena kokemuksena mukaan naiset käyttävät valtaa yrityksensä päätöksenteossa nimenomaan saadakseen asiat hoitumaan eivätkä he ole kiinnostuneita vallasta sinänsä. Naisyrittäjille on tavanomaista monenlaisten eri tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden samanaikaisuus niin yrittäjänä kuin perheenäitinäkin. -Yrittäjyystutkimuksessa on perinteisesti kuvattu naiset taka-alalla oleviksi miesten toiminnan mahdollistajiksi ja usein vailla merkittävää omaa roolia, Solankallio-Vahteri toteaa. Perheyrittäjänaisen henkilökohtaisia kokemuksia käsitellään tutkimuksessa vallankokemuksen, ruuhkavuosien, yhteistyön ja kasvun, menestyksen, perheen merkityksen sekä voimaantumisen näkökulmasta. Valta kuvataan tässä positiivisena voimavarana. Tuloksissa esitellään myös naisyrittäjän voimaantumisen kehämalli. Solankallio-Vahteri selvitti valtaan liittyviä elementtejä perheyrittäjänaisten kokemana kolmen valtaelementin, päätösvallan, dominanssin ja tahdonvoiman näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu internetpohjaisesta kyselytutkimuksesta ja teemahaastatteluista. Aineiston laadullisessa analyysissa käytettiin psykologian professori Markku Ojasen DVAS-mittaria (Descriptive Visual Analogue Scale), jonka kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja koettuun hyvinvointiin liittyviä elementtejä on tarkasteltu kuuden eri näkökulman avulla. Mittari on alun perin kehitetty työoloja ja onnellisuutta selvittäviin tutkimuksiin erityisesti psykologian ja työpsykologian aloille. Sitä on sovellettu myöhemmin myös kauppatieteissä laadulliseen tutkimukseen. Lisätietoja: Tytti Solankallio-Vahteri, puh. 050 591 1979, tytti.solankallio-vahteri@jkl.fi Perheyritystutkijat ja asiantuntijat verkostoituivat HAAGA-HELIAssa Perheyritysten liitto ry on jo yli 10 vuoden ajan järjestänyt vuosittain Liikesivistysrahaston tuella perheyritystutkija- ja asiantuntijatapaamisen yhteistyössä eri korkeakoulujen kanssa. Tänä vuonna tapaaminen järjestettiin huhtikuussa HAAGA-HELIAn Vallilan toimipisteessä. Tapaamisen tavoitteena on tarjota suomalaisille perheyritystutkijoille ja -asiantuntijoille mahdollisuus verkostoitua ja jakaa kokemuksiaan tutkimuksen teosta ja tutkimustensa tuloksista sekä käytännön arjesta perheyritysten parissa. Vuoropuhelu oli tänäkin vuonna vilkasta noin 30 osallistujan kesken. Tapaamisessa Tampereen yliopiston emeritus professori Markku Ojanen paljasti, että perheyrittäjillä, yrittäjäperheillä ja perheyrityksillä on hyvät edellytykset onnellisuuteen, joka koostuu itsensä hyväksymisestä, myönteisistä ihmissuhteista, autonomiasta, ympäristön hallinnasta, elämän tarkoituksesta ja persoonallisesta kasvusta. Käytännönläheisyyttä tapaamiseen toivat Anne Bernerin emännöimä vierailu Vallila Interior Oy:ssa, Taikalyhty Oy:n ja HAAGA-HELIAn opiskelija Ville Kantolan kertomus omasta matkastaan yrityksen jatkajaksi ja Aronia Group Oy:n Jarkko Saukkolan vetämä työpaja. Työpajassa osallistujat saivat ratkoa pienryhmissä aitoa sukupolvenvaihdosta. Next-toiminta numeroina Facebookin NxG-ryhmän sivuilta tavoitat lähes 200 nextiä. Sivustolta saat kaiken tarvittavan tiedon liiton tulevista tapahtumista. Talviakatemia on nextien päätapahtuma ja se järjestetään aina tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui 69 Nextiä. Round Table järjestetään kesällä 6. kerran. Edellisiä vieraita ovat olleet Alexander Stubb, Merja Ylä-Anttila, Jari Sarasvuo ja Jorma Lillbacka. Nextien perinteiset rapujuhlat järjestetään tänä vuonna 6.9. Edelliseen rapujuhlaan osallistui 60 nextiä. FBN tarjoaa tänä kesänä nexteille yli 80 harjoittelupaikkaa ympäri maailmaa. Paikkoja on tarjolla Australiasta Kolumbiaan. Kansainvälinen Next-tapaaminen kerää vuosittain yhteen 200 nextiä ympäri maailmaa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään New Yorkissa. Suomesta tapahtumaan osallistui 28 nextiä. Nextit tekevät yhteistyötä Ruotsin nextien kanssa. Tänä kesänä 8 Suomen nextiä vieraili Tukholmassa. Ohjelmassa oli yhteinen vierailu Bonnierin perheen luo ja illallinen. Lisätietoja: Mikko Pelliseltä, p. 040 548 7232 tai mikko.pellinen@ perheyritys.fi. % Akava nostaa esille kysymyksen perintöveron oikeudenmukaisuudesta Akava muistuttaa verokannanotossaan, että sukupolvenvaihdos koskee lähivuosina kymmeniätuhansia yrittäjiä. Niin ikään kannanotossa todetaan, että perheyritystoiminnan jatkuvuus ja kasvu on keskeinen osa suomalaista kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Akavan mukaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perintöverolla on suuri merkitys. Perintöveron maksaminen saattaa edellyttää perityn omaisuuden tai sen osan myyntiä. Tämä on usein ongelmallista ja erityisen haitallista silloin, kun kysymys on yritystoiminnan jatkamisesta sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole poistanut ongelmaa, mutta sen olemassaolo on nostanut esille kysymyksen perintöveron oikeudenmukaisuudesta. Akava esittää, että Suomessa otetaan mallia Ruotsista, jossa perintöverosta on luovuttu ja tilalle kehitetty perityn ja lahjaksi saadun omaisuuden luovutusvoittoverotusta. Tarkoituksena ei ole keventää perityn omaisuuden lopullista verokohtelua, vaan muuttaa verovelvollisuutta vastaamaan paremmin veronmaksukykyä. Tämä poistaa perintö- ja lahjaveroon liittyvät nykyiset ongelmat sekä parantaa olennaisesti perheyritysten kasvu- ja työllistämisedellytyksiä. Kokonaisuus toteutetaan siten, että se on verotulojen näkökulmasta pidemmällä aikavälillä neutraali. 14 15

16 Perheyritys ja startup - uupunut isä ja murjottava murrosikäinen Startup-yritys voidaan kiteyttää vaikkapa näin: mahdollisimman vähän työntekijöitä, mahdollisimman helposti monistettava tuote tai palvelu ja mahdollisimman huima voitto. Osa ideologiaa on se, että selvä enemmistö startup-yrityksistä päättyy epäonnistumiseen. Kuusela - sillanrakentaja Startup on aika kaukana perheyritysten pitkäjänteisyyttä korostavasta luonteesta, oikeastaan ne edustavat yrittäjyyden ääripäitä. - Niin se taitaa olla. Minulle perheyritykset herättävät mielikuvan laadukkaalle, muttei vallankumoukselliselle bisnesidealle perustuvasta liiketoiminnasta, joka on vakaata, työvoimavaltaista ja mukavan kannattavaa, startupyrittäjä Sami Kuusela pohtii. Kuuselan kokemusten mukaan perheyritysten, suuryritysten ja muiden niin sanottujen perinteisten yritysten henkinen välimatka startup-yrityksiin on iso. Näiden kahden maailman välille hän haluaa rakentaa siltaa. Keskustelunavaukseksi hän on kirjoittanut pamfletin Hupparihörhö ja bisnesmies opas startup-kulttuurin Teksti: Tapio Neva Kuvat: Rami Salle ja Vesa Laitinen Sami Kuusela kirjoitti oppaan startup-kulttuurin ymmärtämiseksi. Jaakko Wäänäsen mielestä perhe- ja startup-yrityksien yhteispelissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. ymmärtämiseen. Siinä Kuusela kuvailee suuryrityksiä töistään uupuneeksi isäksi ja startup-yrityksiä murjottavaksi murrosikäiseksi. Sydämessään murrosikäinen toivoo, että ovi aukeaisi ja isä sanoisi: Tule syömään. Jutellaan. Noissa sun jutuissa on kyllä jotain tosi kiinnostavaa, Kuusela kirjoittaa. Wäänänen pitkäjänteinen käynnistäjä Eivät asetelmat silti niin lokeroituneet ja mustavalkoiset ole. Suomessa on esimerkiksi lukuisia perheyrityksiä, joiden ympärille on versonnut myös startuptoimintaa. Helsinkiläinen Jaakko Wäänänen on tästä elävä esimerkki. Perheyritys Fregatti Oy:n seuraajasukupolvea edustava 30-vuotias Wäänänen on ehtinyt perustaa jo neljä startup-yritystä. Niistä ensimmäinen liittyi Fregatti Oy:n liiketoimintaan, kolme muuta ei. Wäänäsen startupeista kolmen toiminta on loppunut. Palvelumuotoilutoimisto Diagonal Mental Structure Oy porskuttaa mukavasti. Vajaan kahden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys työllistää 15 alansa huippuosaajaa. Vuonna 2015 Diagonalin tavoite on olla Pohjoismaiden merkittävin muotoilutoimisto omassa kategoriassaan. Wäänänen ei näe startup- ja perheyrityksiä yrittäjyyden ääripäinä. - Ne täydentävät toisiaan. Perheyritykset ovat Suomen talouden peruspilari: vastuullisia, pitkäjänteisiä. Startupit ovat Suomen tulevaisuus: innovatiivisia, kansainvälistyviä ja ketteriä. - Koko Suomen talous on kuin yhtä uudelleenmuotoutuvaa startupia ja juuri perheyritysten rooli voi olla tässä merkittävä. Perheyritysten seuraajasukupolvella on hyvät valmiudet tähän murrokseen. He ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja, heissä on vahvaa yrittäjyyttä ja monilla on henkisen lisäksi myös taloudellista pääomaa. Wäänäselle itselleen on tullut aiemmista startup-yrityksistä myös lunta tupaan, mutta hän pitää niistä saatuja oppeja silti arvokkaina. - Ne kokemukset ovat tuoneet sellaista liike-elämän ymmärrystä ja osaamista lyhyessä ajassa, mitä ei mistään koulutuksista voi saada, KTM Wäänänen vakuuttaa. Jaakko Wäänänen Ikä: 30 Toimitusjohtaja, Diagonal Mental Structure Oy. Perheyritys Fregatti Oy:n osakas ja hallituksen jäsen Perusti opiskeluaikoinaan merellisten tapahtumien parissa toimivan Fregatin rinnalle tapahtumakonsultaatioyrityksen, sitten muotoilutoimiston, softayhtiön ja web-kaupan. Muotoilutoimisto Diagonal on toiminnassa edelleen. Perhe: Avovaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta Asuu: Helsingin Kruununhaassa vuokralla Sami Kuusela Ikä: 41 Stratup-yrittäjä. Tehnyt töitä myös freelance-toimittajana yli 20 vuotta Perusti vuonna 1996 internetin äänisuunnittelutoimiston, joka ryhtyi tuottamaan sisältöä. Vuonna 2005 perusti yrityksen, jonka liikeidea oli käyttää puhelimen nauhuria uudella tavalla ja sitten jalkapallofaneille luotu globaali virtuaalikatsomo. Yritys teki yhteistyötä mm. FC Barcelonan kanssa. Sitten rahoitusneuvottelut amerikkalaisen riskisijoittajan kanssa kaatuivat. Avovaimo ja 5-vuotias poika Asuu: Helsingin Vanhankaupunginkoskella kerrostalossa Hörhöilyä vai kovaa duunia? Pienet kasvuyritykset tekevät pelejä, puhelinsovelluksia ja erilaista mobiilikivaa, mutta missä on se hupparimies, joka marssii sisään paperitehtaaseen ja vakuuttaa tekevänsä kumouksen tehtaan märkäpäässä? kirjoittaa EVAn johtaja Matti Apunen Kuuselan pamfletin alkusanoissa. Nopeita hokkuspokkustemppuja ei ole luvassa, Kuusela myöntää. - Startup-skenellä olisi varmasti annettavaa paperitehtaaseenkin, esimerkiksi sisäisen yrittämisen asenteessa ja notkeudessa, suhtautumisessa koko liiketoimintaan. Sitä kautta voisi löytyä apua kansainvälistymiseen, internetin hyödyntämiseen, kenties jopa johonkin mullistavaan keksintöön, Kuusela pohtii. Suomalaiseen talouskeskusteluun mahtuu vain yksi aihe kerrallaan, väitetään. Viime vuosina startup on ollut paljon esillä. Mitä mieltä startupin käytännön tekijät ovat keskusteluilmapiiristä? - Startup on sana, jolla saa lypsettyä sympatiaa poliittiselta kentältä. Toisaalta siitä on yritetty luoda puheissa liian makeaa kuvaa, sellaista starakulttuuria ja startup-ohjuksia. Pitäisi saada luotua lähestyttävämpi kuva. Suomi tarvitsee uusia yrityksiä, myös niitä vähemmän makeita, Wäänänen arvioi. - Yleinen harhaluulo on, että tämä olisi nuorten hommaa, menestyminen olisi jotenkin helppoa ja tekeminen hörhöilyä. Startup-yrityksissä tehdään paljon duunia, mutta sitä tehdään uudella tavalla. Ulospäin se ei aina näytä siltä, miltä työnteon perinteisen käsityksen mukaan pitäisi näyttää, Kuusela sanoo. Vaikka suomalaisessa talouskeskustelussa startup on ollut paljon esillä, tekojen tasolle se ei ole Kuuselan mielestä säteillyt. - Suomalainen startup voi huonosti. Kotimaisten riskisijoitusten määrä on laskenut jo vuosia. Myös niin sanottu perinteinen teollisuus on vaikeuksissa. Näiden kahden maailman kannattaisi kohdata toisensa, etteivät molemmat putoa kelkasta. Tällä hetkellä tilanne suomalaisissa startupyrityksissä on enimmäkseen se, että rahoitusta haetaan ulkomailta, usein Yhdysvalloista. Kun silloin tällöin joku onnistuu, menee myös hyöty sinne voitot, osaava työvoima ja kaikki muu. Startup-Suomesta uhkaa tulla vain Piilaakson etäpesäke. Kotimarkkinat ovat vaatimattomat. - Jos mikään ei muutu, on se riski koko Suomen talouselämälle, Kuusela pelkää.

Maidon rohkeat jalostajat Teksti: Mikko Pellinen KuvaT: Marko Koivuporras Eteläpohjalainen Juustoportti Oy on kasvanut 25 vuodessa pienestä kahvila-juustolasta Suomen suurimmaksi yksityiseksi meijeribrändiksi. Tuoreimpana osoituksena vahvasta tulevaisuudenuskosta on uuden meijerin rakentaminen, jollaisia on Suomeen tehty sitten 1970-luvun harvoja, jos ollenkaan. Juustoportti Oy Suomen suurin yksityinen meijeri, päätuotteina hapanmaitotuotteet ja juustot Suomen suurin kotijuuston valmistaja Liikennemyymälät Jalasjärvellä ja Mäntsälässä Tytäryhtiö Kasvis Galleria Oy tekee kasvispohjaisia valmisruokia Kuopiossa Perustettu 1989 Liikevaihto v. 2012 40 meur (arvio) Liikevoitto v. 2012 yli 1 meur (arvio) Työllistää vakituisesti 150 ihmistä, kesäsesonkina 220 Niklas, Marjo, Hanna ja Timo Keski-Kasarin Juustoportti haastaa alan jättiläiset panostamalla laatuun ja ennakkoluulottomaan tuotevalikoimaan. 18 Kuvasta puuttuvat Sofia ja Maria Keski-Kasari. 19

Keskinäinen kunnioitus on avain avoimeen kommunikaatioon, painottavat Hanna ja Niklas Keski-Kasari. Niklas Keski-Kasari tarkastelee hapatustankissa valmistuvaa jugurttia. Juustoportin juuret sijoittuvat Jalasjärven Hirvijärvelle, jossa Timo Keski-Kasarin vanhemmilla oli maatila. Maatilalla Martti ja Aila Keski-Kasari valmistivat myytäväksi leipäjuustoa. Reilut kaksikymmentä vuotta leipäjuustoa tehtiin maatilalla, kunnes agrologipariskunta Timo ja Marjo Keski-Kasari hahmottelivat lopputyössään fiktiivisen Juustoportti Oy:n. Fiktio muuttui todeksi vuonna 1989, kun Keski-Kasarit rakensivat kolmostien varteen 40-paikkaisen kahvila-juustolan. Toukokuussa 2013 ollaan Jalasjärven keskustassa, kymmenen kilometrin päässä Juustoportin kahvilasta. Juustoportti hankki Jalasjärven kunnalta vanhan meijerinsä naapurissa sijaitsevan vanhan oppilaitoskiinteistön. Nyt entisestä rekkahallista on pystyssä ainoastaan ulkoseinät, kaikki muu on rakennettu käytännössä alusta lähtien viimeisen päälle moderniksi meijeriksi. - Uuden meijerin rakentaminen vanhoihin tiloihin on samanhintaista kuin uudisrakennuksen rakentaminen. Kiinteistön sijainti vanhan tehtaamme vieressä tehostaa toimintaamme huomattavasti. Investoinnin myötä tuotantotilamme kaksinkertaistuu ja tontilla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari. Investoinnin arvo on 5-6 miljoonaa euroa, noin 20 prosenttia meijeriyhtiön liikevaihdosta. Keski-Kasareilla on kädet täynnä töitä, jotta uusi meijeri on täydessä toiminnassa heinäkuussa. Jatkuvaa uudistumista Yrityksen alusta lähtien juustoporttilaiset ovat olleet innokkaita kokeilemaan uutta ja uudistamaan toimialan tuotevalikoimaa. Vuonna 1993 Juustoportti lähti testaamaan suomalaisten jugurttimieltymyksiä, kun se toi ensimmäisenä valmistajana markkinoille asidofilus-bifidojugurtin. Jugurtti oli yhtiölle täysosuma. Kuluttajat tykästyivät uudenmakuiseen jugurttiin ja se valittiin samana vuonna vuoden kotimaiseksi elintarvikkeeksi. Isabella-jugurtin menestys innoitti Keski- Kasarit miettimään entistä enemmän uutta. Vuonna 1996 Juustoportti ryhtyi valmistamaan kellaroituja, sveitsiläistyyppisiä juustoja ainoana kotimaisena valmistajana. Ensimmäisenä vuonna Juustoportti tuotti 3000 kiloa vuodessa kypsytettyjä juustoja. Määrä oli auttamatta liian pieni, eikä sillä katettu edes juustomestarin palkkakustannuksia. Pullonkaula toiminnan kasvattamiselle oli kellari, joka oli kapasiteettinsa äärirajoissa. Jotta toiminnan volyymit saataisiin oikealle tasolle, oli rakennettava uusi kellari, jossa juustoja voidaan kypsyttää 6-18 kuukautta. Kellarikapasiteetin kymmenkertaistaminen oli talouspäällikön painajainen, sillä investoinnin arvo oli suurempi kuin silloinen juustoista kertyvä liikevaihto. - Tiesimme, että edessä olisi kävely kuolemanlaaksoon, jonka ylitys ei olisi mikään itsestäänselvyys. Kypsytettyjen juustojen kysyntä näytti kuitenkin lupaavalta ja tiesimme, että jos me emme tähän panosta, joku muu tulee sen varmasti tekemään. Päätös vaati omistajalta pitkäjänteisyyttä, sillä nopeita voittoja ei ollut luvassa. Nyt olemme sen suhteen jo aika hyvässä tilanteessa, Timo Keski-Kasari toteaa. Laatu ratkaisee Juustoportin menestys nojaa vahvasti laatupanostuksiin. Kompromisseille ei yksinkertaisesti ole sijaa. - Esimerkiksi kahvijugurttiamme varten hillotehdas keittää satoja litroja kahvia, joka tislataan maun antavaksi kahvisiirapiksi. Vastaavasti vaniljajugurtissa käytämme oikeaa vaniljatankoa. Keinotekoisiakin tapoja on tarjolla ja ne ovat halvempia ja nopeampia, mutta niihin emme ole lähteneet mukaan, Timo Keski-Kasari sanoo. Kun tarkastellaan viime vuosien ruokatrendejä kuten luomua ja lähiruokaa, on Juustoportti hyötynyt molemmista. - Kuluttajat ovat koko ajan kiinnostuneempia ruoan alkuperästä ja laadusta. Tuotteiden on oltava sellaisia, että niitä voi syöttää omille lapsille, sanoo Marjo Keski- Kasari. Kasvua hallitaan toimintakulttuurilla Juustoportti on kasvattanut liikevaihtoaan 24 vuoden aikana 200 000 eurosta 40 miljoonaan euroon. Vuotuiseksi kasvuprosentiksi muodostuu 17, mikä on erinomainen suoritus mille tahansa tuotannolliselle yritykselle. Samaan aikaan yrityksen työntekijämäärä on kasvanut ensimmäisen vuoden yhdeksästä 150 vakituiseen työntekijään. Seitsemän näistä yhdeksästä työskentelee edelleen yrityksen palveluksessa. Työntekijöiden vaihtuvuus yrityksessä on vähäistä, viime vuonna työpaikkaa vaihtoi 5 työntekijää 150:stä. Keskimäärin työsuhde on tällä hetkellä Juustoportissa kymmenen vuotta. Pitkien työsuhteiden perusta luodaan kesätöissä. Kesän sesonkihuippua tasaavat 60-70 vuotuista kesätyöntekijää. 8000 asukkaan Jalasjärvellä se merkitsee, että iso osa yhdestä ikäluokasta opettelee työnteon kulttuuriin Juustoportin palveluksessa. Nopea kasvu on tuonut yritykselle myös haasteita. Timo Keski-Kasari nostaa esiin kaksi menestystekijää, jotka ovat auttaneet kasvun hallinnassa. - Jos yritysten välisiä eroja tarkastellaan oikein kriittisesti, ovat yritysten rakennukset ja tuotantolaitteet pohjimmiltaan verrattain samanlaisia, eivätkä ihmisetkään niin erilaisia ole. Sen sijaan erot syntyvät yrityksessä vallitsevasta toimintakulttuurista. Eli siitä, millainen tekemisen, ahkeruuden, innovoinnin ja vaikuttamisen kulttuuri yritykseen on syntynyt. Me olemme tehneet kulttuurin suhteen erittäin paljon töitä ja sen seurauksena yrityksessä on vahva perinne vastuunottoon. Timo Keski-Kasarin mukaan yrityksen työntekijät ovat merkittävästi auttaneet kasvun hallinnassa nostamalla esiin parannettavia prosesseja ja ideoimalla ratkaisumalleja. Oleellista on ruokkia ihmisten innostusta. - Joku tuntee intohimoa uusien tuotteiden kehittämiseen, toinen laatuasioihin, kolmas taas henkilöstön koulutukseen. Meidän tavoitteemme on tarjota työntekijöillemme mahdollisuus toteuttaa asioita, joista nämä syttyvät, Keski-Kasari mainitsee. Yhteen hitsautunut kulttuuri näkyy myös yhtiön päätöksenteossa. - Yksi menestyksen avaimista on ollut se, että toivumme nopeasti väärästä päätöksestä. Teemme paljon päätöksiä ja niiden onnistumisprosentti on varmaan sama kuin muillakin, mutta huonoista päätöksistä toivumme yrityksenä nopeasti ja teemme uuden päätöksen. Liiketoiminnat omiin yhtiöihin Toinen merkittävä päätös kasvun hallinnassa liittyy yhtiörakenteeseen. Kun 2000- luvun puolivälissä yhtiön palveluksessa oli jo yli sata ihmistä, alkoi omistajien korviin 20 21

kantautua epäilyjä oman työpanoksen merkityksestä suureksi kasvaneessa joukossa. - Kuuntelimme näitä heikkoja signaaleja erittäin tarkasti. Yksittäisen työntekijän epäilyt eivät yritystä kaada, mutta jos kaikki ajattelevat näin, niin siihen yritys voi kaatua, kuten on nähty. Ratkaisuksi yhtiöitimme kaikki yrityksen eri toiminnot omiin yhtiöihin. Näin omalla tekemisellä on suora vaikutus yrityksen toimintaan. Jälkikäteen tarkasteltuna se on ollut yksi parhaista päätöksistämme. Timo Keski-Kasari huomauttaa, että yhtiöittäminen on hyvä ratkaisu myös sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta. - Hajautettu yhtiörakenne mahdollistaa, että seuraajapolvi voi aikanaan toimia yhdessä tai omillaan. Omistajuuden foorumit Marjo ja Timo Keski-Kasarin neljästä lapsesta vanhimmat Hanna ja Niklas ovat mukana yhtiön hallituksessa. Hanna työskentelee HR-specialistina ulkopuolisessa yrityksessä ja Niklas järjestelee uudelleen leipäjuustojen tuotantoa perheyrityksessä. Kaksi nuorempaa opiskelevat vielä, Sofia restonomiksi ja Maria aloittaa syksyllä lukion. Hallituksen kokoukset on rauhoitettu perheasioilta, niissä keskitytään puhtaasti yrityksen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi Keski-Kasareilla on perheneuvosto, jossa käsitellään erityisesti jatkajapolven mielessä olevia teemoja omistajuudesta ja yrityksen jatkuvuudesta. Perheneuvoston jäseniä ovat perheen kaikki täysi-ikäiset. - Perheneuvosto on hyvä foorumi puhua perheestä ja perheyrittäjyydestä muutaman kerran vuodessa, Hanna Keski-Kasari kuvaa. Lopuksi on palattava vielä uuteen meijeriin. Tulossa on uuden teknologian laitteistoja ja tuotantolinjoja, joita ei Euroopassakaan ole vielä kovin monta. Mutta mihin niillä tähdätään? - Tuomme markkinoille tuoteryhmän, jota ei sellaisenaan ole vielä Suomessa olemassa. Kyseessä on kylmässä säilytettävä kotimainen ruokatuote, josta tarkoituksemme on rakentaa uutta ja isoa, vihjaa Niklas Keski-Kasari. Niin, uutta ja isoa. Umpipohjalaisia ovat. Suomen tuottavuus huolettaa Timo Keski-Kasari arvioi, että hallituksen keväinen yhteisö- ja osinkoverouudistus ei huonontanut eikä parantanut omistajayrittäjien asemaa. Muutos parantaa hänen mielestään eniten ulkomaisten yritysten asemaa ja ennakoikin vipinää yrityskaupparintamalla. - Ulkomaiset omistajat tekevät tarjouksia kotimaisista yrityksistä, kuten on jo tehtykin. Se, onko kehitys paras ratkaisu työpaikkojen ja verotulojen kannalta, jää muiden arvioitavaksi. Yritysverotusta merkittävämpi asia Keski-Kasarin mielestä on tällä hetkellä Suomen tuottavuuskehitys. - En ole huolissani siitä onko yritysveroprosentti 24 tai 20, vaan siitä, millä yrityksen tulos tehdään. Kun tulee uusia velvoitteita, sääntelyä, veroja ja maksuja, on sama asetetaanko niitä kunnille, kansalaisille vai yrityksille. Ne kaikki syövät kuitenkin tuottavuutta ja kannattavuutta. Kilpailukyky ei kaadu koulutuspäiviin tai siihen, että arvonlisävero nousee tai sairasloman karenssiajan poistoon, eikä siihenkään, että yhä useampaan asiaan tarvitaan passi tai todistus ja niistä istutaan koulunpenkillä. Mutta jos nämä kaikki lasketaan yhteen ja edelleen keksitään uusia asioita, joissa tarvitaan koulutuspäiviä, onko meillä parinkymmenen vuoden päästä enää työpäiviä jäljellä? Koska työpaikkaa ei voi vaihtaa, on oma nahka täytynyt luoda moneen kertaan uudestaan ja uudestaan, kuvaa Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari. 22 23

VEROPARATIISI SUOMI Veroparatiisikeskustelu on ajoittain kesääkin kuumempaa. En käsittele sitä enempää, mutta käytän tilaisuuden hyväkseni ja oikaisen tässä alussa yhden yleisen virhekäsityksen, joka mediassa liikkuu. Tulojen ja varojen piilottelu veroparatiiseihin tai ehkä pitäisi puhua veroparasiiteistä on kaikin puolin tuomittavaa ja usein vieläpä rikollista. Sen sijaan aivan eri asia on se, että suomalaiset yritykset olkoot sitten globaaleja pörssiyhtiöitä tai kansainvälisiä perheyrityksiä käyttävät ulkomailla myös matalan verotuksen maissa sijaitsevia yhtiöitä lainmukaisesti tavanomaisessa liiketoiminnassaan. Rakenteisiin on liiketaloudelliset syyt, ja ne ovat avoimesti verottajan tutkittavissa. Usein tällaisten yhtiöiden tulot verotetaan Suomessa täysimääräisesti. Nämä yhtiöt eivät ole niitä paratiisin käärmeitä, joita kovasti ja aiheellisesti jahdataan. Keskitytään veroparasiittien sijasta kotoisampaan veroparatiisiin. Siltä Suomi nimittäin kuulostaa, kun lukee lehtien otsikoita: Osinkopäätöksestä iso hyöty kovatuloisille yrittäjille tai Näin rikas tienaa kymppitonneja hallituksen verouudistuksella uutisoi Helsingin sanomat keväällä. Eurostatin huhtikuussa julkaisemien tilastojen mukaan Suomi oli viidenneksi kovin verottaja 27 EUmaan joukossa vuonna 2011. Emme me siis ihan paratiisinomaisessa tilassa elä. Mutta entä omistajan kannalta? Onko Suomi veroparatiisi? On. Antakaa kun perustelen. Yhteisövero 20 prosenttia. Osinkovero nolla. Ei perintö- ja lahjaveroa. Eikös tämä ole omistajan veroparatiisi? On se ulkomaisen omistajan. Kun esimerkiksi ruotsalainen perheyritys AB tekee sijoituksen suomalaiseen yritykseen Oy, se pääsee nauttimaan Euroopan tasolla maltillisesta 20 prosentin yhteisöverosta. Kun Oy on maksanut voitostaan verot ja jakaa voiton AB:lle, Suomi ei voi periä osingosta euroakaan veroa. Oj, vilken skatteparadis Finland är! Mietitäänpä askel pidemmälle. AB:n omistajat voivat aikanaan nostaa perheyritykseensä kertynyttä voittoa osinkona. Silloin he toki maksavat siitä osinkoveroa mutta Ruotsissa, ei Suomessa. Kun ruotsalainen perheyrittäjä kuolee, perillisiltä Ruotsissa kerättävä perintövero on nolla. Entä sitten, jos omistaja on suomalainen? Yritys maksaa ensin sen maltillisen 20 prosenttia yhteisöveroa. Sitten omistaja maksaa osingostaan noin 8-30 prosenttia veroa. Kun tähän yritysten verorälssiin* eli perheyrityksiin kuuluvan yrityksen omistajasta aika jättää, hänen perillisensä maksavat yrityksen osakkeista jopa 19 % perintöveroa. Ja sen veron maksamiseen otetaan rahat perheyrityksestä, jolloin maksetaan taas osinkoveroa. Onpas suomalaisen omistajan paratiisissa varjoja. Suomi haluaa olla ulkomaisten omistajien veroparatiisi. Se on hallituksemme tahto. Me haluamme tänne ulkomaisia investointeja ja ulkomaista pääomaa. Se työllistää. Näin on. Kannatan ulkomaisia investointeja lämpimästi. Se kohta, missä tämä yhtälö mättää, on suomalaisen veroparatiisin laskun maksaja. Hallituksen linjaamat osinkoveron kiristykset maksaa yksinomaan suomalainen omistaja, siis perheyrityksen omistaja ja pörssin piensijoittaja Suomessa. Ulkomaisten omistajien osinkojen verotusta Suomi ei voi kiristää. Sen estävät EU:n direktiivit ja Suomen 72 valtion kanssa tekemät kahdenväliset verosopimukset. Niinpä yhteisöveron alentamisen ja sekä osinkoveron että perintöveron kiristämisen keinulauta tulee tiensä päähän. Lauta ei enää keinu, jos omistajan puolen verotaakka on niin raskas, että omistaja ei jaksa ponnistaa yritystään kasvuun. On helpompaa myydä yritys sille ulkomaiselle omistajalle. Hän tulee paratiisiin mielellään. * Lainaan tätä julkisuudessa iloisesti viljeltyä termiä hieman eri näkökulmasta. Yritysten verorälssi ovat perheyritykset. Ne käytännössä maksavat perintöverot, kun omistajista vääjäämättä joskus aika jättää. Toisin kuin rälssit yleensä, tähän verorälssiin kuuluminen ei tosin ole etuoikeus vaan taakka. Muut yritykset, kuten osuuskunnat, hajaomisteiset pörssiyhtiöt ja monikansalliset yritykset eivät perintöveron ihanuudesta pääse nauttimaan. Simo Valtti Kirjoittaja on Perheyritysten liiton veroasiantuntija. Tulossa 6.9. Next Rapujuhlat järjestetään Helsingissä. Ennen Rapujuhlia vieraillaan liiton jäsenyrityksessä. Ennakko tiedustelut Mikko Pelliseltä, p. 040 548 7232 tai mikko.pellinen@perheyritys.fi. 9.-11.10. FBN summit järjestetään tänä vuonna Rio de Janeirossa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.fbnsummit.org. 14.11. Liiton Syyskokous kokoaa perheyrittäjät tällä kertaa Helsingin Kalastajatorpalle. Syksyn 2013 tulevia valmennuksia Perheneuvosto -koulutuksessa paneudutaan perheen toiminnan organisointiin ja erilaisiin toimintamuotoihin. Koulutuksen aikana tutustutaan mm. käytännön esimerkkeihin perheneuvoston perustamisesta ja haasteita joita perheen hallinnassa saattaa tulla esille. Koulutus on hyödyllinen kaikille, jotka kokevat perheen tärkeänä osana perheyritystä ja sen tulevaisuutta. Perheyrityksissä hallituksilla on monenlaisia rooleja ja kokoonpanoja. Perheyrityksen hallitustyö -koulutuksessa palautetaan mieliin hallituksen rooli ja vastuut, pohditaan hallituksen erilaisia kokoonpanoja ja muodostamista sekä omistajien ja hallituksen välisen yhteistyön onnistumisen edellytyksiä. Koulutus on suunniteltu erityisesti perheyrityksille, jotka haluavat kehittää yritystään hallituksen avulla tai miettivät hallitustyöskentelyn parantamista. Sukupolvenvaihdos -seminaari kokoaa tänäkin vuonna yhteen sukupolvenvaihdoksesta kiinnostuneita ja sitä miettiviä perheyrittäjiä. Seminaarin aikana käydään läpi sukupolvenvaihdokseen liittyviä valittuja teemoja, ja ajatustenvaihto samassa vaiheessa olevien perheyrittäjien kanssa syventää pohdintoja. Seminaari tarjoaa 'rautaisannoksen' sukupolvenvaihdoksesta niin teknisenä kuin henkisenäkin prosessina kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tarkempaa tietoa tulevista valmennuksista saat elokuussa Liiton nettisivuilta ja Kuukausikatsauksesta, joka tulee sinulle sähköpostitse. Uudet jäsenet Perustettu: 1955 Toimiala: teknologiateollisuus Liikevaihto: 15,2 Meur Henkilöstö: 85 Omistajasuku: Ala-Talkkari Kotipaikka: Hellanmaa Perustettu: 1957 Toimiala: tulostus- ja painoala Liikevaihto: 10 Meur Henkilöstö: 158 Omistajasuku: Niini Kotipaikka: Helsinki McPaper Oy Perustettu: 2009 Toimiala: kiinteistöjen hallinta Liikevaihto: 150.000 Henkilöstö: 0 Omistajasuku: Harri Jokinen Kotipaikka: Hämeenlinna Perustettu: 2005 Toimiala: Kieli- ja kulttuurikoulutus, käännöspalvelut Liikevaihto: 2 Meur Henkilöstö: 9 Omistajasuku: Kanti-Paul Kotipaikka Tampere Perustettu: 1965 Toimiala: taloushallinnon palvelut Liikevaihto: 6 Meur Henkilöstö: 90 Omistajasuku: Peltomäki Kotipaikka: Turku 24 25

Nanso ja harkittu ratkaisu Teksti: Terhi Upola Kuvat: Nanson arkisto Jos Nanso ei olisi perheyritys, sen tuotanto olisi jo siirtynyt halpamaihin. -Voi kuulostaa mahtipontiselta, mutta ajattelen isoisoisäni tavoin, että yritys on annettu meille yhteiskunnalta lainaksi ja hoidettavaksi, Nanson hallituksen puheenjohtaja ja osakas Juha Berglund sanoo. Berglund on perheyrittäjä neljännessä polvessa. Yritys on edelleen 1930-luvulla yhtiön toimintaan mukaan tulleen vuorineuvos Emil Aaltosen perillisten hallussa. Ajalleen tyypillisesti Aaltonen ajatteli tehtailijan tehtävän olevan yhteiskunnallisesti merkittävä ja vastuullinen, ja tuo ajatus on periytynyt seuraaville sukupolville. Perheomistajuus on tuonut Nansoon pitkäjänteisyyttä. Tuotannon kotimaisuutta ja työllisyysvaikutuksia arvostetaan edelleen. Syksyllä 2012 Nanso Group palkittiin Hyvä työ -palkinnolla Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlassa. -Tuskin meillä olisi tehtaita Torniossa ja Nokialla, ellemme olisi perheyritys, Juha Berglund sanoo. Suomessa valmistettujen tuotteiden osuus vuonna 2011 oli noin 44 prosenttia. - Toisaalta irtisanomisia on vältelty taloudellisen menestyksen näkökulmasta liiankin kauan, Berglund toteaa. -Perheyrityksenä Nanso kokee suurta vastuuta työntekijöistä, hän jatkaa. Tätä kirjoitettaessa Nansolla on käynnissä koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Mahdolliset irtisanomiset ja lomautukset eivät kuitenkaan koske tuotannon työntekijöitä Torniossa ja Nokialla. Venäjää ja verkkokauppaa Viime vuodet ovat olleet Nansossa taloudellisesti tiukkoja. Konsernin tulos painui viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa tappiolle Nanso Group Oy Perustettu vuonna 1921 palkkavärjäämöksi Liikevaihto 2012 noin 62 miljoonaa euroa Työntekijöitä noin 590 Nykyiset omistajat neljättä sukupolvea Laajentunut 2000-luvulla voimakkaasti muun muassa yritysostoin Brändejä: Nanso, Black Horse ja Finnwear sekä sukkamerkit Vogue, Norlyn, Amar, Finnwear ja KS Tuotanto vuodessa noin 3,9 miljoonaa vaatetta, 9 miljoonaa paria sukkahousuja ja 3 miljoonaa paria karkeita sukkia 26 27

Juha Berglund kuuluu Nanson omistajasukuun neljännessä polvessa. Hän on pyörittänyt jo parikymmentä vuotta viinitilaa Ranskassa, Bordeaux n kaupungin lähellä. Ekologisuuden jälkeen tulee kotimaisuus liikevaihdon laskettua toissa vuodesta 2,5, prosenttia. Uuteen investoidaan kuitenkin koko ajan. Nanso perusti syksyllä verkkokaupan, jonka suosio on Berglundin mukaan yllättänyt. Viime vuonna käynnistyi myös liikelahjoja myyvä tytäryhtiö Nanso Pro sekä myyntiyhtiö Venäjällä. Tänä vuonna avataan pari uutta liikettä Suomessa. Vaikeista ajoista huolimatta Nanso katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Tämä koskee myös yhtiön säilymistä perheyrityksenä, vaikka viidennen sukupolven mukaantulosta aktiivisiksi toimijoiksi ei ole vielä varmuutta. Berglundin mukaan tämä on harkittu ratkaisu. -Itselleni ilmoitettiin 16-vuotiaana, mikä on tulevaisuuden roolini perheyrityksessä, enkä voinut siihen vaikuttaa. Se on rassannnut aika paljon, vuodesta 1989 hallituksessa istunut Berglund sanoo. -Uskon, että kiinnostus syntyy luonnostaan, kun on sen aika. Vastuullisuus on periaate, johon latautuu Nanso Groupissa kovia odotuksia. Yritys julisti huhtikuussa 2013 haluavansa olla Suomen vastuullisin vaatetusteollisuusyritys. Nanso listaa joukon keinoja, joilla se pyrkii vastuullisuustavoitteeseensa: Lupaamme lisätä ympäristöystävällisten raaka-aineiden osuutta tuotteissamme ja pakkauksissamme. Lupaamme tuottaa vähintään 20 % energiantarpeestamme uusiutuvilla energiaraaka-aineilla vuoteen 2015 mennessä. -Vastuullisuus on eri asia kuin kotimaisuus, Nanson hallituksen puheenjohtaja ja osakas Juha Berglund muistuttaa. Tiedostava kuluttaja arvostaa nykyään yhä enemmän ekologista tuotantoa, kestäviä tuotteita ja reiluja työoloja. Tosin Berglund toivoo, että Nanso olisi pystynyt vieläkin nopeammin näyttämään, ettei se tuota kertakäyttötavaraa. Kotimaisuus tulee monen kuluttajan arvoissa vasta ekologisten arvojen jälkeen. Tuotannosta on kuitenkin huomattavasti helpompi saada tietoa, kun tehtaat ovat vieressä ja hankintaketju on lyhyt. Berglund uskoo myös kauppiaiden arvostavan laatua, joka liittyy kotimaisuuteen. -Se ei tarkoita vain sitä, että napit pysyvät paikallaan, vaan myös ketteryyttä, nopeutta ja palvelua. Lenita Airisto vieraili Nanson tehtaalla Revontuli-malliston uudelleenlanseerauksen yhteydessä keväällä 2013 ja tapasi värjäri Markku Niemisen. Vierailua emännöi Nanso Groupin toimitusjohtaja Leena Syrjälä (vas.). Lenita Airisto kampanjoi taas suomalaista luovuutta -Ilman tämän päivän teollisuutta, meillä ei ole huomispäivän hittituotteita. Innovatiivisuus on olennainen osa teollista prosessia, sanoo tietokirjailija, diplomiekonomi Lenita Airisto, joka toimii Revontuli by Nanso kokoelman luovana koordinaattorina. Nanson arvokkaimmaksi pääomaksi hän nostaa vanhoja kudonta-, painatus- ja värjäyskoneita käyttävät työntekijät. -Nanso on harvoja tekstiilialan yrityksiä Suomessa, jotka käyttävät korkealuokkaisia kudonta- ja värjäysmenetelmiä - ja ylipäätään ovat pitäneet tuotantoaan Suomessa. Puoli vuosisataa sitten tilanne oli erilainen, Airisto muistelee. Airisto rakensi 1960-luvulla suomalaisen designin hengessä ja väreissä Suomen Trikoolle Revontuli -malliston tekstiilitaitelija Nana Sunin ja muotisuunnittelija Anna-Liisa Niemisen kanssa. -Annoin mallistolle nimeksi Revontuli, koska 1960-luvulla Suomea ei tunnettu maailmalla, mutta pohjolan revontulilla, Northern Lights, oli mystinen maine. Ensimmäisen Revontuli-malliston valmisti aikoinaan Suomen Trikoo Oy, jonka Tampereen tehdas oli 1960-luvulla Pohjoismaiden suurin alallaan. Nanso osti Suomen Trikoon liiketoiminnan 2000-luvulla. Vanhat kuosit löytyivät, kun arkistoja pengottiin Nanson 90-vuotisjuhlia varten vuonna 2011. Syksyllä 2012 Nanso teki sopimuksen Revontuli-konseptin omistajan Airisto Oy:n kanssa ja sai näin hyödyntää vanhaa Revontuli-malliston arkistoa. Yhteistyön tuloksena syntynyt kokoelma esiteltiin lehdistölle ja kutsuvieraille kuluvan vuoden maaliskuussa Svenska Teaternissa Lenita Airiston suunnittelemassa lanseeraustapahtumassa. - Kun Revontuli 1960-luvulla oli suomalainen designmallisto, niin nyt se on aikuisen, modernin naisen resort -mallisto, joka pakataan matkalaukkuihin kun lähdetään lomailemaan kotoiseen Hankoon tai vaikka Ranskan Rivieran kuumille rantabulevardeille, Airisto maalailee. Airiston mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä lahjakkaita nuoria suunnittelijoita, mutta luovuus ei pääse käyttöön, kun teollisuutta ulkoistetaan ja ala häviää Suomesta. - Luovuutta ei tarvita vain kuosien suunnitteluun, vaan koko tuotantoprosessin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nansolla on yhä hallussaan tämä tuotantoketju, aina langasta valmiiksi tuotteeksi, Airisto muistuttaa. Kuva: Ilkka Laitinen/Aamulehti 28 29

Keskustelunavaus Ota kantaa liiton Facebook-sivulla! www.capman.com Perheyrityksiin kaivataan lisää järjestelmällisyyttä Tom Palmberg ehdottaa, että omistajaneuvostot korvattaisiin perheyhtiöissä hallintoneuvostoilla. Lähtötilanne: Kansainväliset suuret yritykset ovat viime aikoina ensisijaisesti pyrkineet lisäämään kapasiteettiaan Suomen rajojen ulkopuolella. Työllisyyttä ja kotimaista kysyntää tukevia investointeja etsittäessä katseet kääntyvätkin pienten ja keskisuurten yritysten suuntaan. Tässä kategoriassa perheyhtiöillä on merkittävä asema. Omistajien visiot ja halukkuus nousevat tärkeään rooliin. Perheyrityksen omistajat ovat eri syistä kiinnostuneita yrityksen menestyksestä. Toiset havittelevat turvallisia osinkotuottoja ja toiset yrityksen pitkäjänteistä arvonnousua. Toisia kiinnostaa suora osallistuminen yrityksen toimintaan, toisille riittää asiallinen informaatio yrityksen toiminnan tuloksista. Kaikkia kiinnostaa yrityksen terve tulevaisuus. Investointien toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta eli pankkien mukaantuloa. Ongelmana on kuitenkin se, että rahoitukseen valjastettavat pankit toimivat jatkuvasti kiristyvien pääomasäännösten paineessa. Investointeja tukiessaan pankit edellyttävät osakkailta entistä laajempaa osallistumista. Rahoituspäätösten yhteydessä pyrkimyksenä on varmistua siitä, että yrityksen tulevaisuus on hyvissä käsissä, koska tulevaisuuden suorituskyvyllä yritys maksaa korot ja aikanaan luottonsa takaisin. Pelkkä omistus ei riitä hahmottamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia tai uhkia. Yrityksen omistajat vastaavat pääomahuollosta, mutta yrityksen hallitus vastaa toiminnan suunnan valinnasta ja sitä tukevasta strategiasta. Kysymykset; Millaisia edellytyksiä perheyrityksillä on lisätä kotimaisia investointeja? Onko omistajilla valmiutta lisäpääomien muodossa tukea investointien rahoitusta? Onko yleisesti käytössä oleva omistajaneuvosto riittävä tukemaan yrityksen toimintaa ja toimiiko se tehokkaana viestintäkanavana omistajiin päin? Sitouttaako se riittävästi esimerkiksi tilanteessa, jolloin investointeihin tarvitaan uutta pääomaa? Onko yrityksen hallitus kaikissa tilanteissa riittävän pätevä arvioimaan yrityksen tulevaisuuden toiminnallista ympäristöä? Kannattaisiko lisätä yrityksen hallituksen suorituskykyä täydentämällä hallitusta ulkopuolisilla asiantuntijoilla? Ratkaisuehdotus: Suomen osakeyhtiölaki mahdollistaa hallintoneuvoston perustamisen. Hallintoneuvostoja on vuosien varrella ensisijaisesti toiminut valtion omistamissa yhtiöissä. Jäseninä on ollut poliittisten puolueiden edustajia. Valtion omistajaohjauksen systemaattisen uudelleenjärjestelyn seurauksena hallintoneuvostoista on näissä yhtiöissä sittemmin melkein kokonaan luovuttu Jotta turvataan perheyritysten omistajien kiinnostus yritystä kohtaan ja kyetään tehokkaasti hyödyntämään piilevät pätevyydet, olisi harkittava varsin epävirallisen omistajaneuvostoinstituutin korvaamista hallintoneuvostolla. Jälkimmäinen nojautuu osakeyhtiölakiin ja toimii huomattavasti edellistä järjestelmällisemmin ja liiketoiminnallisesti kattavammin. Tom Palmberg on valtiotieteen maisteri ja Chartered Director (IOD, London). Hän kuului Hallitusammattilaiset ry:n perustajiin ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja 2001-2008. Palmberg on toiminut kahdeksan eri perheyhtiön hallituksen jäsenenä. Hallintoneuvosto Osakeyhtiölain mainitsema elin, jonka tehtävät määritellään yhtiöjärjestyksessä Jäseniksi valitaan yksi jäsen tai kaksi jäsentä/sukuhaara (suvun laajuus määrää) Jokaisella jäsenellä yksi ääni Korvaa Perheneuvoston Vähentää merkittävästi tarvetta toimia hallituksen jäsenenä Ehdotus hallintoneuvoston tehtäväkokonaisuudeksi Käsittelee ja valmistelee strategian määrittelyyn tarvittavat ympäristö- ja tulevaisuusanalyysit Toimii yhtiön nimitysvaliokuntana Valmistelee ehdotusta osakkeenomistajien tiedonsaannin turvaamiseksi Ehdottaa yhtiökokoukselle ulkopuolisen puheenjohtajan CapMan Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta. Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg Kasvu lähtee oivalluksesta Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Ota yhteyttä! www.finnvera.fi 30

Omistajan tytär kasvoi konsernijohtajaksi Teksti: Eveliina Talvitie KuvaT: Olli Urpela Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto haluaa perheyhtiönsä jatkuvan toiset sata vuotta, mutta korostaa, että helppoa se ei ole. Samanlaisia tuotteita myyvät muutkin yritykset. Onnisella toteutuu yksi perheyrityksiin liitetyistä käytännössä yhdessä yössä, kun Erkki J. Toivanen määritelmistä, jonka mukaan perheyrityksen kvartaali vuonna 2000 kuoli. on 25 vuotta. Yhtiössä on suoritettu sukupol- Isä oli yrityksen kasvot yli 30 vuoden ajan. venvaihdoksia 25 vuoden välein. Tämä yksinkertainen Hänen kuolemansa aikoihin yhtiön pitkäaikainen laskutoimitus tuottaa tulokseksi sen, että toimitusjohtaja myös jäi eläkkeelle. Työntekijöille Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Onvest-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto edustaa linen omistaja rauhoittamaan tilannetta. Henki- nousi pelko siitä, mitä tapahtuu. Tarvittiin kasvol- Syntynyt: Vuonna 1954 Koulutus: Ekonomi Uppsalan perheyhtiössä neljättä sukupolvea. löstö luotti siihen, että minä omistajana todella yliopistosta Toivanen-Koiviston tie konsernin paalupaikalle tarkoitan sitä mitä sanon. Asema perheyhtiössä: Onvestkonsernin toimitusjohtaja ja perheyhtiön varastossa. Isä evästi tuolloin tytär- Toivanen-Koivisto kertoo jälkeenpäin välillä ihme- on ollut pitkä. Hän aloitti uransa yli 30 vuotta sitten Muutos oli nopea ja muutenkin massiivinen. hallituksen puheenjohtaja tään, miten tärkeää on ymmärtää, että varastossa telleensä, miten selvisi ehjin nahoin. sekä konserniin kuuluvan työskentelee ammattimiehiä. Ei saa asennoitua Toisaalta minulla ei ollut vaihtoehtoa. Oli Onninen-perheyrityksen niin, että olisi töissä vain varastolla. pakko ottaa asiat sellaisina kuin ne olivat. hallituksen jäsen ja hallituksen Vaihe oli siis opettavainen. Sen jälkeen ura puheenjohtaja yrityksessä jatkui hyvin erilaisissa tehtävissä Nöyryyttä vaan ei nöyristelyä Muuta: Keskuskauppakamarin Toivanen-Koivisto työskenteli muassa yhtiön Yritys juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan, hallituksen toinen myynnissä ja laatupäällikkönä ja arvioi jossain johon sisältyy erinäköisiä vaiheita pula- ja sotaajoista lamaan, yritysostoihin ja voimakkaaseen varapuheenjohtaja ja Aaltoyliopiston kunniatohtori LVIS- alan miehisyys ei ollut ongelma. Omista- kasvuun. Toivanen-Koivisto haluaa puhua nöyryy- kohtaa tunteneensa koko Onnisen henkilökunnan. Vanhemmat: Vuorineuvos jan tyttärenä haasteet olivat toisaalla. destä ja siitä, miten nöyryys pitää erottaa nöyristelystä. Erkki J. Toivanen ja Anja os. Halusin, että minuun suhtaudutaan tasavertaisena työntekijänä. Kun yritys kasvaa isoksi, kasvaa myös riski siitä, Auriala, joka oli Onninenyrityksen perustaja Askel konsernin johtoon piti lopulta ottaa että muututaan ylimielisiksi. On tärkeää kuunnella kauppaneuvos Alfred Onnisen 32 tyttärentytär. Maarit Toivanen-Koiviston mukaan Onnisen suurin potentiaali ja samalla suurimmat riskit ovat Venäjällä. 33

Onvest-konserniin kuuluva Onninen Oy Toimiala: Tekninen tukkukauppa Liikevaihto: Vuonna 2012 Onnisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia ja oli 1 555,3 miljoonaa euroa Henkilöstö: Työllistää 2 800 henkilöä, joista noin tuhat toimii Suomessa Onnisen perustaja Alfred Onnisen 1920-luvulla rakentama Kiinteistöosakeyhtiö Jupiter Turun Kauppiaskadulla. Kuva: Turun museokeskus Onninen toi LVI-alalle 1960-luvulla paljon uusia raakaaineita, tuotteita ja järjestelmiä. Maarit Toivanen-Koiviston mielestä naiset saattavat olla turhankin vastuuntuntoisia työssään, mikä voi vähentää heidän kiinnostustaan hallitustyöhön. asiakasta ja tavarantoimittajia. Pitää miettiä, mitä voisi tehdä paremmin. Kysymys kuuluukin, mitä sellaista suomalainen perheyhtiö Onninen pystyy tarjoamaan, joka on arvokkaampaa kuin globaalimman suuryhtiön vastaava tuote. Olennaista on se, miten asiakkaat suhtautuvat. Kun kyseessä on tukkukauppa, tarjolla ovat samat tuotteet, joita muutkin yritykset tarjoavat samoille asiakkaille. Toivanen-Koivisto haluaa palata liikeelämän perustavien lainalaisuuksien eteen. Kaikkien yritysten menestyksen ratkaisee se, miten se pärjää kilpailussa. Millaista henkilökuntaa onnistuu palkkaamaan ja millaisen kustannusrakenteen luomaan. Ennen kaikkea kyse on pätevyydestä ja osaamisesta, hän summaa. Kunnon yrityskansalainen Suomen kaikkien aikojen toinen naispuoleinen vuorineuvos arvioi päässeensä nuoruudessaan helpolla. - Juuri kukaan ei tuntenut Onnista, eikä sukunimi Toivanenkaan sanonut kenellekään mitään. Toivanen-Koivisto summaa, että suhtautuminen yrittäjyyteen ja omistajuuteen on vaihdellut eri vuosikymmeninä. -- Erityisesti 1970-luvulla suhtauduttiin kovin kielteisesti. Välillä suhtautuminen on ollut positiivisempaa. Nyt on jälleen merkkejä siitä, että ilmapiiri on muuttumassa kielteisempään suuntaan, Toivanen- Koivisto arvioi. Hän korostaa, että perheyrityksillä on oma merkityksensä tytäryhtiötalouden vastavoimana. Perheyritykset ovat kunnon yrityskansalaisia ja maksavat veronsa Suomeen. Yrittäjänä ja omistajana haluaa, että yritys jatkuu vielä seuraavat sata vuotta ja on suurien osinkojen sijaan valmis jättämään rahat yritykseen, jotta se pärjää. Ketkä muut työllistävät kuin yritykset, Toivanen- Koivisto kysyy. Visio ja syvin olemus Toivanen-Koiviston omia lapsia on tutustutettu yritykseen käytännön tasolla vasta viime vuosina. Tradenomiksi tänä keväänä valmistunut Martina-tytär on ollut yrityksessä harjoittelijana ja syksyllä ylioppilaaksi kirjoittava Martti-poika kesätöissä Onninen Expressissä Lohjalla. Nuorimmainen kolmesta lapsesta on vasta lukion kynnyksellä. Totta kai olen alkanut pohtia, miten sukupolvenvaihdos on järkevää toteuttaa. Helppoa se ei tule olemaan. Ei riitä, että yritys siirretään seuraavalle sukupolvelle. Pitää olla aitoa halua ottaa yritys vastaan ja visio siitä, mihin sitä viedään. Toivanen-Koivisto viittaa itse kokemiinsa hankaluuksiin esimerkiksi sopivan toimitusjohtajan löytämisessä. Suurin ongelma on ollut se, että vaikka olen ollut yrityksessä koko elämäni töissä, en ole työskennellyt operatiivisena johtajana. Tämä on heijastunut siihen, että en ole osannut kyseenalaistaa toimitusjohtajaksi palkattujen henkilöiden visioita, jotka ovat johdattaneet yritystä väärään suuntaan. Nyt meillä on toimitusjohtaja, joka ymmärtää yrityksen syvimmän olemuksen ja tietää, mihin sitä pitää viedä. Ensimmäinen nainen Kun Maarit Toivanen-Koivistoa pyytää kuvailemaan edesmennyttä isäänsä vuorineuvos Erkki J. Toivasta, saa varsin tiiviin vastauksen. Isä oli hyvin ankara ja aina töissä. Käytännössähän äiti kasvatti minut. Hän kyllä teki sen kannustavasti ja kehotti kantamaan vastuuta. Yrityksen vastuunkantajaksi minua ei kuitenkaan varsinaisesti kasvatettu. Äitini eli henkisesti 1900-luvun alkupuolen sukupuoliroolien mukaisesti. Ehkä se toi hänelle turvallisuutta, Maarit Toivanen- Koivisto pohtii. Erkki J. Toivanen mainitaan usein yhtenä Suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä yritysjohtajista. Hänen toimitusjohtajakaudellaan yhtiö 30-kertaisti liikevaihtonsa ja kohosi ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi Suomessa. Vuonna 1927 syntynyt Toivanen oli arvomaailmaltaan oman sukupolvensa kasvatti. Erityisesti yksi hänen näkemyksistään jäi yrityksen historiaan lentävänä lauseena. Toivanen oli julistanut, ettei Onnisella koskaan tule työskentelemään naista myynnissä. Hänen mielestään naisten oli kyseisellä miehisellä alalla soveliasta toimia ainoastaan sihteereinä. Tuolle ajalle oli tyypillistä se, että naiset olivat kotirouvia. Ja vaikka isäni tiedosti aikojen muuttuneen, hän ei päässyt tunteestaan yli, koska ei kyennyt sitä käsittelemään. Toivanen-Koiviisto opiskeli Uppsalassa ekonomiksi ja on suvun ensimmäinen nainen, joka päätyi töihin yritykseen. Isäni ei koskaan ajatellut, että olisin toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Talouselämä-lehden teettämän Päättäjänaiset 2013 kyselyn mukaan naisten eteneminen liike-elämässä takkuaa edelleen. Kyselyyn vastasi 128 päättäjänaista Suomen talouselämän huipulta. Heiltä kysyttiin muun muassa naisten urakehityksen esteistä ja edistäjistä, hallitusten naiskiintiöistä sekä siitä, millaisia uhrauksia tie johtoon on naisilta vaatinut. Moni vastaajista koki, että naisen ja miehen mahdollisuudet edetä talouselämän johtotehtäviin eivät vieläkään ole yhtäläiset. Miten sadan päättäjänaisen listalla yhdeksänneksi sijoittunut Toivanen-Koivisto tulkitsee tuloksia? Joskus tuntuu, että naiset ovat liian vastuuntuntoisia. Kun miehelle tarjotaan hallituspaikkaa, hän aika usein suostuu helposti. Nainen saattaa kieltäytyä selittäen, että hallitustyöskentely veisi liikaa aikaa varsinaiselta työltä ja perheeltä. Toivanen-Koiviston mielestä kyvykkäitä naisia myös tunnetaan vähänlaisesti. Hän mainitsee Keskuskauppakamarin mentorointiohjelmat hyvänä esimerkkinä hankkeista, jotka saattavat kannustaa naisia eteenpäin uralla. Kaiken kaikkiaan hän pitää tärkeänä, että naisia saataisiin enemmän päättäjän paikoille. Naiset katsovat asioita eri tavalla kuin miehet ja hallitukseen on hyvä saada erilaisia näkemyksiä. 34 35

1 Sivu 30 Sivu 22 1 Sivu 4 Hanki oma sisäpiiriläinen Tee Kauppalehti VIP-tilaus osoitteessa kauppalehti.fi/tilaa VIP-tilaajana saat käyttöösi kaikki Kauppalehden uutissisällöt ja -palvelut myös pörssikurssit ja -uutiset niin painetussa lehdessä kuin reaaliaikaisesti verkossa. Janne Pöysti, uutispäällikkö Kauppalehti VIP-tilaus alk. 4,80 /vko Kauppalehti Optio ja erikoisjulkaisut Kauppalehden näköislehti Kauppalehden verkon uutiset rajattomasti Markkinauutiset, Uutisarkisto ja Protestilista Jäsenyritykset voivat ostaa ilmoitustilaa Perheyritys 2 2012 Perheyritysten liitto ry PerheYRITYS 4 2012 Perheyritysten liitto ry Mikko Mäenpään mielestä Suomeen kaivataan elinkeinostrategiaa Broman Groupin liikevaihto nelinkertaistui viidessä vuodessa Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsa Sivu 28 Teknos on vuoden 2012 Perheyritys Sivu 9 PL vertaili Suomen, Viron ja Ruotsin verotusta Sivu 26 Karl Fazer: Omistajuus vaatii tekoja Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus 400 + alv. 750 + alv. 1500 + alv. Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

Trampoliini antaa vauhtia ylöspäin. Keinulaudassa toisen noustessa toinen laskee. Eri suuntiin vetävien näkemysten välisenä kompromissina syntyneessä yhteisö- ja osinkoverouudistuksessa päädyttiin keinulautamalliin. Keinulautavaikutus syntyy siitä, kun yhteisöveroa kevennettäessä 20 prosenttiin osinkoverotusta kiristetään siten, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta näiden kahden veron kokonaisvaikutus säilyy jokseenkin ennallaan. Trampoliinin ja keinulaudan ero Julkisessa keskustelussa lähes huomiotta on jäänyt, että osinkoverotuksen kiristyminen kohdistuu vain alle kolmasosaan osingoista. Valittu keinulautamalli kohdistaa osinkoveron kiristykset vain kotimaisten luonnollisten henkilöiden saamiin 4,0 miljardin osinkoihin. Sen sijaan 7,7 miljardia euroa ulkomaille ja 1,6 miljardia euroa kotimaisille yhteisöille (vuonna 2011) maksetut osingot jäävät kiristystoimenpiteiden ulkopuolelle. Valtaosa osingoista maksetaan siis jatkossakin verottomina - niiden saajat ovat pääosin ulkomailla. Tästä syystä valtiontalouden kannalta neutraalilta vaikuttava keinulautamalli ei pysty läheskään kompensoimaan valtiolle yhteisöveron alennuksesta aiheutuvaa verotulojen menetystä. Valtiovarainministeriö laskee, että se saa osinkoverojen kiristyksellä noin 350 miljoonaa lisätuloja kun yhteisöveron alennus maksaa 950 miljoonaa euroa. Tämä erotus päätyy niiden yritysten/omistajien hyödyksi, joiden omistus on ulkomailla. Kyseisen mallin ei hyvällä tahdollakaan voi sanoa edistävän kotimaista kasvollista omistajuutta. On vaikea uskoa, että kukaan haluaa tällaista epäsuhtaa. Valittu malli tähän epäsuhtaan kuitenkin johtaa. Lopputulokseen vaikutti myös hallituksen päämäärä. Se piti välttämättömänä sitä, että veroratkaisut kaventavat tuloeroja. Tuloeroihin liittyen huomio kiinnittyy kotimaisten niin sanottujen 9. Ja 10. tulodesiilissä olevien saamiin osinkoveroihin. Ulkomaisiin tuloihin kotimainen tuloerohuoli ei yllä. Epäsuhtaa on vaikea korjata valitulla mallilla. Jos mallia haluttaisiin vaihtaa, pitäisi oppia hakea Virosta. Suomeen sovellettuna se tarkoittaisi, että yrityksen aina maksama yhteisövero olisi esimerkiksi 20 prosenttia. Ja kun yritys ryhtyy maksamaan osinkoja, olisi yrityksen maksettava esimerkiksi 5 prosenttia yhteisövero kakkosta. Vero perittäisiin riippumatta siitä, mihin osinkoa maksetaan. Vero ei siis olisi osingonsaajan veroa vaan yrityksen maksamaa veroa. Veropohja laajenisi, kun huomioon otettaisiin koko vuosittain maksettava noin 13 miljardin osinkopotti. Kotimaisten omistajien verotusta voitaisiin näin lieventää verrattuna esitettyyn. Tämä edistäisi kotimaista omistajuutta, alentaisi yritysten veroa hallituksen esittämällä tavalla eikä kaventaisi veropohjaa. Teknisesti malli olisi hieman monimutkainen, mutta ymmärtääkseni maamme solmimien verosopimusten mukainen. Epäilen, että tällaiseen isoon remonttiin verojärjestelmässämme ei nyt enää ryhdytä vaan hallituksen päätös toteutuu uutisoidulla tavalla. Haluan kuitenkin tuoda kotimaisten omistajien ja ulkomaisten omistajien välisen eron voimalla esille, jotta vastaavaa keinulautaa ei enää jatkossa käytettäisi. Kritiikin jälkeen on hyvä käydä läpi hallituksen esityksen myönteiset vaikutukset. Yritysveron alentuminen pitää Suomen verokilpailussa mukana ja auttaa yrityksiä tulorahoituksella vahvistamiaan taseitaan. Yritysten kilpailukykyyn esitys ei suoraan juuri vaikuta sillä sen osuus yritysten liikevaihdosta on marginaalinen. Toinen selkeä etu kohdistuu yrityksiin/omistajiin, joiden osingonmaksukyky 8 prosentin tuoton puitteissa nettovarallisuudesta on välillä 60-150 000 euroa osingonsaajaa kohden. Näillä kokonaisverotus kevenee olennaisesti reilun 40 prosentin tasolta 26 prosenttiin. Myönteinen vaikutus ulottuu laskevana noin 300 000 euron tasolle asti. Kasvukynnys toisin sanoen nousee 670 000 euron nettovarallisuudesta 1,8 miljoonaan euroon osakasta kohden. Näissä yhtiöissä mahdollisuudet yrityksen kasvattamiseen paranevat merkittävästi ja uudistus auttaa montaa kasvun kynnyksellä olevaa yritystä kasvuun. Matti Vanhanen 38 39