HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MAHDOLLISUUDET HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ STESO - PÄIVÄT 17.3.2016, MIKKELI Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö Kuntalaki 410/2015 (1.5.2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö (jatkuu) Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 (1.5.2011) 2 Lain tarkoitus 11 Vaikutusten ennakkoarviointi 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, koordinointi, hyvinvoinnin tilan ja toteutuneiden toimenpiteiden seuranta ja raportointi valtuustolle vuosittain 36 Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (1.4.2015) mm. vaikutusten ennakkoarviointi, sosiaalinen hyvinvointi
Hallituksen kärkihankkeet - hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Eriarvoisuuden vähentäminen Arkiympäristöjen uudistaminen: kaikki saavat lähiympäristössään ja työpaikoilla paremmat mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin. Ihmiset on otettava mukaan löytämään ratkaisuja: järjestöyhteistyö Painopiste varhaiseen tukeen ja yhteistyöhön: perheet Edellytyksiä aktiiviseen arkeen rakennetaan yhdessä niin paikallisella kuin alueellisella yhteispelillä: poikkihallinnollinen yhteistyö
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen kustannusten hallinta hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeiden palveluketjujen saumaton kokonaisuus Kunnat edistävät edelleen asukkaittensa hyvinvointia: valtionosuuksin kannustinjärjestelmä (Hyte-kerroin)? Kuntien ja itsehallintoalueiden (maakuntien) toimittava tiiviissä yhteistyössä
Kunnan toiminta ja tehtävät Kunnan toiminta-ajatuksessa on huomioitu nykykunnan tarpeet ja toiminta: Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia edistää alueensa elinvoimaa järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla
Uusi kuntastrategia Kuntastrategia on valtuuston lakisääteinen ohjausväline Strategia sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet, siinä tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Perustuttava arvioon kunnan nykytilanteesta tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategia ei voi olla irrallinen näkemys kunnan tulevaisuudesta, sen tulee perustua realistiseen nykytila-arvioon kunnan tilanteesta niin talouden kuin muidenkin tekijöiden osalta sekä mahdollisimman laajaan näkemykseen kunnan toimintaympäristössä tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista.
Kuntastrategialla johtaminen Kuntastrategia on valtuuston tärkein ohjausväline kunnan toiminnan pitkäjänteisessä johtamisessa ja ohjaamisessa. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kuntastrategian toteuttamiseksi kunnissa laaditaan usein myös strategian toteuttamisohjelmia. Ohjelmat koskettavat usein kaikkia tai useita kunnan toimialoista. Tavoitteena on, että strateginen johtaminen on kokonaisvaltaista johtamista, joka on jatkuvaa strategian luomista, seurantaa, tarkastamista ja jalkauttamista, jossa kaikilla organisaatioilla on rooli.
HYVINVOINTI HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. (Kerttu Perttilä 2010) Kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää toimintaa Köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa Suunnitelmallista, voimavarojen kohdentamista, hyvinvointia edistävällä tavalla Fyysisen aktiivisuuden tukemista ja siihen kannustamista (Eurajoen määrittely)
Sähköinen hyvinvointikertomus (SHVK) Poliittisen päätöksenteon työväline Seurannan työväline: strukturoitu rakenne Kunnassa eri hallinnonalojen yhdessä laatima asiakirja Johtamisen työväline Arvioinnin työväline: yhteiset indikaattorit Strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun perusta Väestöryhmittäinen yhteinen hyvinvointitieto ja sen tulkinta Hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Hyvinvoinnin edistämistoiminnan ja politiikan arviointi = valtuustokausittainen suunnitelma ja vuosittainen seuranta ja raportointi (Terveydenhuoltolaki 2, 12 )
Miten arvioimme - millaista tietoa - mitä mittareita? Mitattava tieto SHVK Mitä tilastot kertovat? Esim. mittarit, hyvinvointikertomus, palvelutieto (kunnan oma tieto) Kuntalaisfoorumit Kokemusasiantuntijat Järjestöyhteistyö Kokemustieto Millaisia käsityksiä aiheesta on? Esim. eri väestöryhmien, ammattilaisten ja asukkaiden kuuleminen Kunnan omat tiedot Tietoa arvoista Mitä halutaan tavoitella? Esim. haastattelut, talous- ja toiminta suunnitelma, kansalliset ohjelmat Hyvinvointitiedon yhdistäminen Kuvio mukaillen: Anne Sormunen, FCG, 2015
Osallisuus Asukkaiden osallistuminen oman ja läheistensä hyvinvoinnin tuottamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen? Kokemustieto Tunnelmia Mikkelin torilta 17.9.2015 PYÖRÄILYSTÄ JA KÄVELYSTÄ POTKUA MIKKELIN KULMILLE hankkeen kuntalaistilaisuudesta Kokemustietotyöpajassa 16.2.2016 koottiin kokemustietoa kaupungin hyvinvointikertomukseen. Viedään vielä kommentoitavaksi otakantaa.fi
Hyvinvointikertomus kytkettävä kunnan muihin asiakirjoihin Kunta strategia Arviointikertomukset Ohjelmat ja suunnitelmat Seuranta ja arviointi Toimintakertomukset HVK Toiminta- ja taloussuunnitelman suunnitteluohje Linjaukset strategiselta operatiiviselle tasolle Tilinpäätökset Toiminta- ja taloussuunnitelma Tuloskortit / Käyttösuunnitelmat Osavuosikatsaukset Kuvio mukaillen Anne Sormunen, FCG
TIEDOLLA JOHTAMINEN, VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MITEN TEHDÄÄN NÄKYVÄKSI?
Sähköinen hyvinvointikertomus: Tiedon yhdistäminen, kokonaiskuva hyvinvoinnista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattorien jäsennys väestöryhmittäin Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Kaikki ikäryhmät Ikäihmiset Toimintaympäristöä kuvaavat indikaattorit omanaan Talous Elinvoima Palvelut Raha Panos tuotos vaikuttavuus väestöryhmien sisällä Elämänlaatu ja osallisuus Hyvinvoinnin Opiskelu, työ ja toimeentulo ulottuvuudet Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kuvio: Anne Sormunen, FCG
Varhainen tuki vs korjaava työ Ehkäisevä lastensuojelutyö 3000 /lapsi/vuosi Sisältää esim. - neuvolan perhetyöntekijän käynnit tai - lapsiperheiden kotipalvelu - jne. Kahden perhetyöntekijän palkka yhteensä noin 60 000 /vuosi Esimerkki varhaisesta tuesta: Päihde- ja rikoskierteeseen joutunut nuori à Lastensuojelullinen selvitys à Erityisnuorisotyön tuki à Päihdepsykiatrisen poliklinikan tuki à Yhteistyö koulun kanssa Kustannukset yhteensä 5500 Huostaan otetun lapsen/nuoren laitoshoito 70 000-110 000 /vuosi Pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoitus vastaa vuositasolla kustannuksiltaan à - Intensiivistä perhetyötä 7 vuoden ajan tai - Perheelle perheneuvolakäyntejä yli 400 kertaa tai - Kotipalvelua lähes 3000 tuntia
Esimerkki hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedon analyysista YKSINÄISYYDEN ILMIÖ, MIKKELIN KAUPUNKI
Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista, sukupuolittain, 2013 Mikkeli Alue sukupuoli 2013 Mikkeli miehet 11,1 naiset 6,2 yhteensä 8,6
Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, sukupuolittain Mikkeli 2013 Alue Sukupuoli 2013 miehet 9,7 Mikkeli naiset 4,4 yhteensä 6,6
Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, sukupuolittain, Mikkeli 2013 Alue Sukupuoli 2013 miehet 10,2 Mikkeli naiset 5,3 yhteensä 8,0
KIUSAAMINEN, 5. lk, laajat terveystarkastukset 2015
KIUSAAMINEN, 8 lk, laajat terveystarkastukset, 2015
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolittain, Mikkeli 2013 Alue Sukupuoli 2013 miehet 2,2 Mikkeli naiset 0,0 yhteensä 0,9
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolittain, Mikkeli 2013 Alue Sukupuoli 2013 miehet 4,1 Mikkeli naiset 3,8 yhteensä 4,0
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, sukupuolittain, Mikkeli 2011 2012 2013 2014
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2012 2013 2014
MENETETYT ELINVUODET (PYLL) INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) 2009-2011 Mikkelin miesten keskuudessa: Eniten ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista oli aiheutunut tapaturmista ja myrkytyksistä (33 %). Itsemurhat aiheuttivat noin 48 % kaikista miesten tapaturmista ja myrkytyksistä.
Kokemustietotyöpaja 16.2.2016, esimerkkinä lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Vahvuudet: Paljon järjestötoimintaa ja muuta toimintaa lapsiperheille Toimivat lapsiperheiden palvelut + lääkäripalvelut Hyvät terveydenhuollon asiantuntijapalvelut Mahdollisuudet: Lähiötoiminta Yhteisöllisyys Yhteiset kohtaamispaikat KUMPPANUUSTALO Yhteistä toimintaa eri ikäisille
Kokemustietotyöpaja 16.2.2016, esimerkkinä lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Heikkoudet: Päivähoidossa henkilöstön vaihtuvuus Perheiden ajankäyttö ei kohtaa kaupungin työntekijöiden virka-aikaa Liian isot luokkakoot Uhat: Liian isot luokkakoot Liian isot lapsiryhmät päiväkodeissa Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston kapeneminen näkyy erityislapsiperheissä Lastensuojelun resurssit eivät ole mitoitettu oikein Resurssit ei riitä kunnolla esim. koulukuraattorit ja terveydenhoitajat
Yksinäisyys Masennuksen vuoksi 2,5 milj. sairauspoissaolopäivää/vuosi Kustannukset n. 2 milj. euroa vuositasolla Yksinäisyys lisää lääkkeiden käyttöä esim. 1/3 yksinäisistä ikäihmisistä käytti psyykenlääkkeitä, eiyksinäisistä lääkkeitä käytti joka kuudes (saksalaistutkimus 2015) Yksinäisyys liittyy mm. masennukseen, ennenaikaiseen eläköitymiseen, sairauspoissaoloihin, ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja syrjäytymiseen Yksinäisyys lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä iäkkäillä (suomalaistutkimus 2011) Yksinäisyys sairastuttaa Suomalaisista 37 000 on arvioitu olevan eläkkeellä masennuksen takia Arvottomuuden tunne Katkeruus Eriytyminen
Merkityksellistä Yksinäisyys on ehkäistävissä! Yhteisöllisyyden mahdollistaminen Kohtaamispaikat Pienet luokkakoot Koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot Esimerkki, malli, kuinka luoda ihmissuhteita, tunnetaidot, sosiaaliset taidot Ammattilaisille tietoa, miten tukea esim. yksinäistä lasta Jne Lähde: Niina Junttila, Turun yliopisto
Hyvinvointitiedolla johtaminen (Kuvio mukaillen Anne Sormunen, FCG) VALTUUSTO KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT /VALIOKUNNAT KUNNAN JOHTORYHMÄ = hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä YHTEINEN TIETO (SHVK) PUHEEN- JOHTAJA Opetus Sivistys Kulttuuri Liikunta Vapaa-aika HYVINVOINTI Sosiaali Terveys Ympäristö Tekninen RYHMÄ = tiedolla johtamisen työryhmä TIEDON ANALYSOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET VERKOSTOT TEEMARYHMÄT NEUVOSTOT PALVELUT KANSALAISFOORUMIT
Sähköinen hyvinvointikertomus Kokoaa hyvinvointitiedon, tiedon analysoinnin ja johtopäätökset Hyödynnettävää: Hyvinvointikompassi ATH Teaviisari Tutkimustieto, kansalliset/kansainväliset suositukset ja ohjelmat (esim. Käypähoito, selvitykset) Hyvinvointi- ja terveyserot/thl Kehittämishankkeet, hyvät käytännöt Kunnan oma toimintatieto Kokemustieto
Hyvinvoinnin edistäminen soteuudistuksessa Kuntien / sote-alueiden vastuut ja yhteistyösuhteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu ajankohtaiseen tietoon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista Työvälineet käytössä (mm. hyvinvointikertomus) Sote-alueen rooli / vastuut kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen palvelutuotannossa kunnille tarjottava asiantuntijatuki ja yhteistyö Kunnan rooli / vastuut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edelleen kunnan vastuulla hyvinvointiasiantuntemus osaksi poikkihallinnollista työtä kannusteet jatkaa ja vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (Hyte - kertoimeen perustuva kannustin valtionosuuksiin)
Alueellinen hyvinvointikertomus q Hyvinvointitieto alueellisen toiminnan perustaksi q Perustana kuntien hyvinvointikertomusten päätelmät (kehittämishaasteet, vahvuudet) q Alueen erikoispiirteiden, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen q Vertailu muihin alueisiin q Yhteiset haasteet à yhteiset toimenpiteet, joita yksittäisen kunnan haasteellista ratkoa yksin q Yhteisiä haasteita esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy q Vuorovaikutus kuntien ja alueellisen hyvinvointikertomuksen välillä kaksisuuntainen q Alueellinen hyvinvointityöryhmä ohjaa työtä q Alueellinen hyvinvointikoordinaattori valmistelijana, koordinoijana, tuki kuntien hyvinvointityöhön
Lisätietoa www.hyvinvointikertomus.fi Dosentti Niina Junttila, Turun yliopisto, yksinäisyys Köyhyystutkija, hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopisto Prof. Michael Marmot (UCL), terveyden sosiaaliset determinantit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Hyvinvointi ja terveyserot
Yhteystiedot: Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki puh. 044 794 4716 arja.vaananen@mikkeli.fi Arja Väänänen 2 10 2014
Arja Väänänen 12 9 2014 KIITOS!